torstai 11. joulukuuta 2025

KORUTONTA PERSNETON KERTOMAA

Tulipa luettua varsin korutonta kertomaa Veronmaksajain Keskusliiton johtajalta Teemu Lehtiseltä. Eli:

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat nousseet koko EU:n kärkeen.

Lehtisen julkaiseman taulukon mukaan Suomen julkisyhteisöjen menot ovat 58,9 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Tällaisena käppäukkona tuumin että asiaa voitaisiin korjata huomattavasti puuttumalla kahteen tabuun:

1. Maahanmuuttoteollinen kompleksi, joka nielee vuosittain miljardeja euroja.

2. Julkisen sektorin – ja siihen liittyvien verorahoitteisten järjestöjen – akateemiset suojatyöntekijät. Tuota kakkososiotahan on rakennettu kauan aikaa. Kirjoitin ylioppilaaksi joskus 1980-luvulla ja silloin jo opettajakunnassa oli ajatus, että mitä enemmän Suomessa on maistereita, sen paremmin meillä menee. Sitä ei silloinkaan mietitty, että pitäähän ne työt jonkin tehdä.

Eduskunnassa perussuomalaiset on ainoa, joka uskaltaa puuttua edes kohtaan yksi, mutta eiväthän ne yksin voi asiantilaa muuttaa. En ole  varma, uskaltavatko edes persut puuttua kohtaan kaksi.

Joka tapauksessa lienee niin, että voimme pian laulella sitä vanhaa Hectorin kappaletta:

Piru vie, salkkumiehet nurkissamme häärii.

26 kommenttia:

  1. Holtittomalle tuhlaukselle on vaihtoehtoja. Esimerkiksi Liberaalipuolueen varjobudjetissa puututaan kovalla kädellä turhuuksiin: https://liberaalipuolue.fi/rohkeuttapriorisoida/

    VastaaPoista
  2. Niiimmutku: voihan sitä karsia eläkkeistä, typistää lapsilisiä, korottaa ruoan alv:tä - bensavero ois myös kiva.
    Uusina veroina esim. olemisvero. etc...
    Ettei nyt suinkaan tarvitse neekereiden olemista haitata: ja tuolle tohtorisneekerille runsasmittainen palkka.
    Voi että sentään, mahdollisuuksia on.

    VastaaPoista
  3. Egyptissä aikoinaan valtio takasi työpaikan jokaiselle yliopistosta valmistuneelle, ennen pitkään virkoja oli paljon enemmän kuin olisi tarvittu. Koska rahaa ei ollut, niin palkkaa pienennettiin niin, että maisterit ajoivat iltaisin taksia elääkseen. Suomessa otetaan lainaa, että voidaan maksaa maistereille kunnon palkkaa.

    VastaaPoista
  4. Kerropas vielä se, miten naisten äänioikeus näkyy hyvinvointivaltion julkisten menojen kasvuna.

    Grok:
    "Naisten äänioikeuden (ja erityisesti naisten massiivisen äänestämisen) ja hyvinvointivaltion julkisten menojen nopean kasvun välinen yhteys on yksi poliittisen taloustieteen tutkituimmista ja vahvimmin todetuista ilmiöistä. Lyhyesti: kun naiset saivat äänioikeuden, julkiset menot alkoivat kasvaa huomattavasti nopeammin kuin ennen – erityisesti sosiaalimenojen, koulutuksen, terveydenhuollon ja lapsiperheiden tukien osalta.Keskeiset havainnot tutkimuksistaHistoriallinen hyppäys heti äänioikeuden jälkeen Sveitsi on klassinen esimerkki, koska siellä äänioikeus tuli kantoneittain eri aikoina (1959–1990). Ticerymistä ym. (2001) sekä Abrams & Settle (2004) osoittivat, että heti kun naiset saivat äänioikeuden kantonitasolla, julkiset menot kasvoivat 20–30 % seuraavan vuosikymmenen aikana, erityisesti sosiaaliturvaan ja koulutukseen.
    Samanlainen ilmiö näkyi kaikkialla länsimaissa 1900-luvun alussa: Uusi-Seelanti (1893), Australia (1902), Suomi (1906), Norja (1913), Tanska (1915), Yhdysvallat (1920), Ruotsi (1921), Britannia (1928 täydellinen). Jokaisessa maassa julkisten menojen osuus BKT:sta lähti jyrkkään nousuun 10–20 vuotta äänioikeuden jälkeen.

    Miksi juuri näin kävi? Empiiriset syyt Naiset äänestävät johdonmukaisesti vasemmalle/oikealle kuin miehet samassa tuloluokassa ja koulutustasossa (ks. Edlund & Pande 2002, Lott & Kenny 1999, Aidt & Dallal 2008).
    Naiset priorisoivat tutkimusten mukaan enemmän julkisia palveluita ja tulonsiirtoja, jotka hyödyttävät lapsia, vanhuksia ja pienituloisia – eli klassisia hyvinvointivaltion menoeriä (ks. World Values Surveyn ja ESS:n sukupuolierot kysymyksissä “should government reduce income differences” ja “government should provide childcare”).
    Naiset ovat myös riskiaversiivisempiä, mikä näkyy suurempana tukena sosiaalivakuutuksille (esim. työttömyys-, sairaus- ja eläketurvalle).

    Kvantitatiivinen koko Lott & Kenny (1999) laskivat, että Yhdysvalloissa naisten äänioikeus selittää noin 20–25 prosenttiyksikköä julkisten menojen kasvusta osavaltiotasolla 1870–1940.
    Cavaille & Marshall (2019) arvioivat koko länsimaissa, että naisten äänioikeus lisäsi sosiaalimenoja noin 1–2 prosenttiyksikköä BKT:sta per vuosikymmen 1900-luvun aikana – mikä selittää ison osan hyvinvointivaltion synnystä.
    Nykyäänkin OECD-maissa sukupuoliero äänestyskäyttäytymisessä selittää edelleen noin 60–70 % erosta “pienen valtion” (kuten Sveitsi, USA) ja “suuren valtion” (kuten Ruotsi, Tanska maiden välillä, kun kontrolloidaan tulotasoa ja muita tekijöitä (ks. Profeta & Scabrosetti 2020).

    YhteenvetoKun naiset saivat äänioikeuden, he alkoivat äänestää laajaa hyvinvointivaltiota kannattavia puolueita (useimmiten sosiaalidemokraatteja ja keskustavasemmistoa). Tämä johti nopeasti julkisten menojen kasvuun, erityisesti lapsiin, koulutukseen, terveyteen ja sosiaaliturvaan kohdistuviin menoihin. Ilmiö on toistunut niin johdonmukaisesti eri maissa ja eri aikoina, että sitä pidetään nykyään yhtenä poliittisen taloustieteen vankimmin todistetuista kausaalisuhteista.Jos haluat tarkempia lukuja jostain tietystä maasta (esim. Suomi 1906→), voin kaivaa ne esiin."

    VastaaPoista
  5. Miten talous kuntoon mahdollisimman vähällä tuskalla, kas siinäpä kysymys. Pari hyvää ajatusta tuossa kirjoituksessa olikin, nimittäin maahanmuuttoteollisen kompleksin karsiminen ja julkisen sektorin suojatyöpaikkojen karsiminen. Jälkimmäiseen saattoivat sisältyä myös erilaiset tarpeettomille tai jopa haitallisille järjestöille jaettavat järjestötuet. Mutta jos eivät sisältyneet, lisättäköön joukon jatkoksi.

    Yrityspuolella, silloin kun minä vielä olin siellä töissä, oli sellainen käytäntö, että aika-ajoin tarkastelun kohteeksi otettiin sellaisia yksiköitä, jotka eivät tehneet suoranaisesti asiakkailta laskutettavaa työtä. Silloin tarkastettiin mitä ne tuottavat ja kuka sitä tulosta käyttää ja tarvitsee. Jos ei löytynyt sellaisia sisäisiä asiakkaita, jotka olivat valmiit maksamaan niistä palveluista, viikate heilahti. Julkisella puolella vastaavan menettelyn järjestäminen on ehkä hiukan vaikeampaa, mutta jos tahtoa on, kyllä toimiva ratkaisukin löytyy.

    Kaikkien organisaatioiden terveyttä uhkaa läskin kertyminen eli sellaisen työn ja sellaisten tekijöiden lisääntyminen, jotka eivät tosiasiassa tuota mitään sellaista, josta asiakas on valmis maksamaan. Julkisen puolen asiakas on luonnollisesti veronmaksaja. Vanha kunnon Parkinssonin laki on edelleen voimissaan, tämän päivän Suomessa ehkä enemmän kuin koskaan. Vaikeampi kysymys sitten on, miten laihdutuskuuri saataisiin toteutetuksi. Kuten varmasti hyvin tiedetään, organisaatioon kertynyt läski puolustaa itseään kiivaammin ja äänekkäämmin kuin kukaan muu, sillä heillä on eniten menetettävää ja heillä on käytettävissään eniten joutoaikaa asemansa puolustamiseen. Yksityisellä puolella laihdutuslääke on nimeltään tulosvastuu. Julkisella puolella tällaista lääkettä ei valitettavasti taida olla. Mutta jos joku sellaisen keksii, hän on kyllä enemmän kuin ansainnut talouden Nobelin.

    VastaaPoista
  6. Kunpa vihervasemmisto ja edellinen hallitus katsoisi tuota taulukkoa ja tuntisi katumusta. Jokaiselta kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, tarpeita tuntuu riittävän. Viimeksi oli esillä lähinnä Aasiasta tulevia opiskelijoita, joilla kullakin lain mukaan olisi pitänyt olla yli 9000 euroa vuosittaista elämää varten, mutta ovat kuitenkin nälissään, miksi kummassa tuon summan on sallittu häipyä tililtä, Tanskassa jo vuosia sitten kun huomattiin, että raha oli vain näytillä, niin summan pysymisestä tilillä ja opiskelijan käytössä tehtiin pankin kanssa järjestely, ettei vilppiä ollut enää helppo tehdä. Mutta Suomi ei kontrolloi, uskoo jokaista ja itkee sitten hänen kanssaan ja auttaa myös opiskelijan perheenjäseniä, tuokin on Marinin hallituksen lisäkulu budjettiin.

    Mutta suomalaisia kyllä kontrolloidaan, byrokratia syö rahaa. Tunnen hoiva-alan osuuskunnassa työskentelevän, joka valittaa, että SoTe vaatii milloin minkinlaista raporttia, lukuja ja selityksiä, lääkärintodistuksia, vaikka alemman tasoinen todistus riittäisi hyvin monissa tapauksissa, näin yksityiseen yritykseen puututaan, byrokraatit hyvinvointialueiden palkallisina juoksuttavat yksityistä sektoria, joka voi saada korvausta sotelle tekemästään työstä vain mikäli laittaa sen asiakkaiden maksettavaksi hinnastoon, eikä sitä usein voi tehdä.

    Minnesotan somalien verovarojen ryöstö perusteettomiin hankkeisiin ja yksityiseen käyttöön tulisi olla esimerkkinä myös Euroopassa, että maahanmuuttajien tarpeisiin rakennetut tukijärjestelmät voivat joutua rikolliseen verovarojen tuhlaukseen. Kun monilta kansalaisjärjestöltä puuttuu toiminnassaan läpinäkyvyys, niin julkista rahaa on helppo ohjailla korruptioon. Yhdysvalloissa Minnesotan paljastusten vuoksi on muissakin osavaltioissa alettu löytää väärinkäytöksiä non-profit organisaatioiden hankkeissa, rahaa on saatu, rikollisten käsiin joutuneena, ei edes enää takaisin perittävissä. Veronmaksaja maksaa.

    VastaaPoista
  7. Itsekkin ihmettelen sitä vimmaa millä yritetään tuupata hihnalta ulos mahdollisimman paljon maistereita ja tohtoreita. Graduja ja väitöskirjoja tehtaillaan ihan ihme aiheista. Ei kukaan palkkaa jotain vittutieteiden maisteria tai tohtoria.
    Jos teet väikkärin jostain oikeasta tieteestä kuten automaatiosta, mekaniikasta, lääketieteestä tai teoreettista finanssipuolesta niin aivan taatusti on töitä tarjolla.
    Itse tunnen paljon tohtoreita ja ne kaikki ovat aina sanoneet, että väitöskirjan väsää lähes kuka tahansa. Se vaatii kuulemma kestävää persettä, auttavia atk taitoja, perkeleesti kahvia ja tupakkaa.
    Silti se osaamisalue on kapea. Väikkärin ulkopuolinen asiantuntemus jää kuulemma ohueksi.
    Meikä aina vittuili omille tohtoriesimiehille notta sano nyt sinä kun ihan tohtori olet äläkä tälläseltä uunolta kysele. Hyviä tyyppejä ne olivat ja aina jeesasin. Kunhan huudatin välillä.

    VastaaPoista
  8. Vaikka ylläpitävä yhteiskunta lahoaa alta pois, julkinen sektori pysyy ja kasvaa. Olen varma, että EU:lta pukkaa uutta direktiiviä.

    VastaaPoista
  9. Ot. Käväsin tuossa sandiksen edustalta nappaamassa melkein kolme kiloisen meritaimenen. Istutettu koska ei ole rasvaevää eli sai ottaa. Pitää alkaa lyömään sitä graaviin. Puolet menee pakkaseen joulua varten. Tommonen lähes kolme kiloinen on melkoinen sissi tappelemaan vastaan.

    VastaaPoista
  10. No juuri tässä sattuu olemaan töllötin auki. Semmoinenkin on kuin ruokakulttuurin professori. Nyt pohtivat, että pitääkö se rosollin kerma sekoittaa siihen rosolliin vai ei. Kait siihenkin kysymykseen professori tarvitaan. Joku ammattikokki olisi voinut vastata vaikka tekstarilla miten se on.

    VastaaPoista
  11. Tervehdys kaikille kommentoijille ja kiitos kommenteistanne. Yleensä ja erikseen voi todeta, että julkinen sektori on turvotettu aivan järjettömällä tavalla. Ja sen purkaminen ei taida onnistua ilman totaalista pankrottia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ja kun sitä pöhöttynyttä julkista aletaan siivoamaan tehdään kuten nyt lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Surittava eli se työt tekvä porukka saa kenkää ettei sille isolle pomoportaalle eikä varsinkaan poliittisesti valituille syöttöporsaille tule paha mieli kun se hiilotolpan päällä hillokerros hieman ohenisi. Hyvänä esimerkkinä Pirha ja tämä, mikä se nyt oli nimletään tämä lappeenrannan ketkuporukka.
      Lappeenrannassa päätettiin, että karsitaan ambulanssien päivystystä ettei tarvitse hillotolppiin koskea, eikä varsinkaan pienentää. Jos joku sairastuu tulkoon taksilla tai kävellen (tai vantaan patikkaratikalla) Tai kuolkoon. Tärkeintä on demarit/kepu/kok ryhmärahat.
      Huru-ukko
      JK: Tuohon Joppoksen, että rahaa ja tupakkia vaatii väikkäri. Jokuhan lauloi aikoinaan: Tästä asti aikaa, mielin määrin kahvia ja tupakkaa:)))

      Poista
  12. Koko tässä touhussa ideana on se, että tavalliselle kansalaiselle tehdään täysin mahdottomaksi löytää vastauksia siihen mihin meidän rahamme menevät. Yritin selvittää "kehitysyhteistyötä", joka tarkoittaa Suomen eri maihin maksamaa vuosittaista summaa. Esimerkkinä löytyi Somaliaan 2021-2024 mennyt 54 miljoonaa euroa, jolla veronmaksaja mm. on "parantanut naisten ja tyttöjen asemaa".

    Kuten valitettavasti tiedämme silvotaan tyttölapsilta Somaliassa edelleen ulkoiset sukuelimet täysin pois ja avioliitto pikkutyttöjen kanssa on sallittu. Siellä säädettiin laki 18 vuoden avioliittoiästä ja laki oli voimassa noin vuorokauden ennenkuin se peruttiin miesten hysterian takia. Joten hyvin ovat suomalaisten rahat saanet parannusta aikaan somalinaisten elämässä.

    "Kehitysyhteistyö" on korvannut sanan kehitysapu, josta kävi heti selväksi, että rahan antamisesta muodossa tai toisessa oli kyse. "Yhteistyö" on sitä, että Suomi maksaa ja se toinen maa ottaa. Mutta tuolla sanahurskastelulla annetaan ymmärtää, että Suomikin on saamapuolella. (No, okei olemmehan me saaneet n. 30.000 somalia eikä loppua näy.)

    Me esitämme rikasta hyväntekijää kaikilla yhteiskunnan tasoilla rahoilla, joita meillä ei todellakaan ole ja tätä jatkuu kunnes lopullisesti ajamme seinään. Pohjoismaalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee olemaan hyvin, hyvin lyhyt luku maailman taloushistoriassa ja me tulemme näkemään sen luvun lopun.

    VastaaPoista
  13. Ehkäpä meidän kaikkien olisi syytä keväimellä 2027 äänestääkin Perussuomalaisten sijasta mahdollisimman tyhmiä ja typeriä kaikkiin sukupuoliin (joita on vain kaksi) kuuluvia yliopistotyttöjä:
    ne tuhoavat parissa vuodessa Suomen, ja mustapukuiset mustasalkkumiehet tulevat tänne tekemään sen Suuren Saneerauksen, mihin suomalaiset eivät enää pysty.

    VastaaPoista
  14. Tervehdys alianor d’aquitanelle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

    alianor d’aquitane: Joo, ja jos sanakikkailusta puhutaan niin ensinhän oli alikehittyneet maat, sitten oli kehitysmaat ja nyttemmin kehittyvät maat. Suomennettuna: kehityshaluttomat maat.

    Qroquius Kad: Ymmärrän pointtisi mutta vihervasemmiston äänestäminen on minulle kuitenkin liian hapokasta.

    VastaaPoista
  15. Hankala tilanne. Keharit on liian laiskoja ja ylimielisiä oikeisiin töihin. Suojatyöpaikkalaiset on muuten vaan lapasia tuottavaan työhön.

    Tapsa vaan

    VastaaPoista
  16. Tervehdys, Tapsa vaan. Täysin totta. Ja asiantilaa ei saisi edes arvostella.

    VastaaPoista
  17. Tuon tilaston piikkipaikalla olemisesta voisi vetää sen johtopäätöksen, että mitä isompi julkinen sektori, sen onnellisempi kansa.... No, vakavasti ottaen, ainakin meillä taitaa olla maailman onnellisimmat m-muuttajat, joita julkinen sektori suojaa ja paapoo valtavalla volyymillä.

    Rouva Ano

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se 41 tuhatta miljoonaa. Siitä 23 tuhatta miljoonaa ties mihin. Mutta nämähän ovat arvokysymyksiä. Kuten Purra toi esille ne arvokysymykset. Vaikka vasemmisto & media häntä arvostelee, niin ensimmäinen valtionvarainministeri, joka sanoi asiat suoraan. Olen sen ikäinen, etten nyt muista kuka olisi puhunut noin selvää kansankieltä. Siis ministerin suusta/pätevästi.

      Poista
    2. Siksi ne sitä haukkuvatkin. Ylellä on joka asiaan kommentoimassa lauma vakio-kommentaattoreita, jotka löytyvät "saksi-Purrasta" syyn kaikkiin Suomen ongelmiin.

      Poista
  18. Kun tuota taulukkoa katsoo, niin väistämättä tulee mieleen että millä pirunkujeella Irlantilaiset saavat maansa toimimaan? Mitä? Häh?

    VastaaPoista
  19. Tervehdys Rouva Anolle, Ano1:lle, Ano2:lle, Ekulle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.

    Rouva Ano: Totta. Tosin lähi-idän ja Afrikan maahanmuuttajat ovat pirunmoisia ruikuttajia.

    Ano1 & Ekku: Purra on hoitanut tehtävänsä mallikelpoisesti.

    Ano2: Hyvä kysymys. Jotenkin se vaan toimii.

    Huru-ukko: Juuri näin tulee todennäköisesti tapahtumaan. Ja sen laulun esittäjä oli Kolmas Nainen-yhtye.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä muistin ehkä en se yhtyeen nimen. Näinä aikoina ei uskalla ääneen sanoa eikä arvostella naisten määrää tai järjestystä:))
      Huru-ukko

      Poista
  20. Wiki kertoo Irlannin talousmenestyksestä englannista Suomeen käännettynä seuraavaa:

    "Irlannin [vuosien 2008 - 2013] talouskriisin aikana tiettyjä Irlannin verojärjestelmiä löysennettiin ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Irlannin velan tasapainottamiseksi. Alhaisen verotuksen järjestelmistä tuli lähes nollaveroisia ("aineettomien hyödykkeiden pääomavähennykset" vuonna 2009). Rajoitetut järjestelmät tulivat helpommin saataville (esim. "Section 110 SPVs" vuonna 2012). Nämä järjestelmät houkuttelivat ulkomaista pääomaa, joka johti Irlannin kriisin jälkeiseen elpymiseen. Se myös nosti Irlannin yritysten "veroparatiisien" listalle ja Brasilia asetti sen mustalle listalle. Vuonna 2017 tehdyssä laajassa "offshore-rahoituskeskuksia" koskevassa tutkimuksessa Irlanti tunnistettiin yhdeksi viidestä maailmanlaajuisesta Conduit OFC:stä.

    Tämä teki Irlannista suosituimman kohteen Yhdysvaltojen yritysveroinversioille. Kun Pfizer ja irlantilainen Allergan ilmoittivat historian suurimmasta yritysveroinversiosta, 160 miljardia dollaria (84 % Irlannin vuoden 2016 bruttokansantulosta), joka oli 190 miljardia euroa), se pakotti Obaman hallinnon estämään Yhdysvaltojen veroinversiot. Yhtään sellaista ei ole tapahtunut sen jälkeen.

    Irlannista oli myös tullut yhdysvaltalaisten teknologiayritysten tukikohta. Vuoteen 2014 mennessä Applen irlantilainen ASI-tytäryhtiö käsitteli vuosittain 34 miljardia euroa verottamattomia voittoja (20 % Irlannin vuoden 2014 bruttokansantulosta). EU pakotti Irlannin sulkemaan "double Irish" -järjestelmän, mutta se korvattiin Applen "pääomavähennyksillä" ja Microsoftin "single malt" -viskillä.

    Vuoteen 2017 mennessä IDA Ireland arvioi, että monikansalliset yritykset (joista Yhdysvallat muodosti 80 %) tuottivat Irlannin valtiolle 28,3 miljardia euroa käteistä (yritysverot, palkat ja pääomakulut) ja olivat vastuussa vielä suuremmasta Irlannin taloudellisesta vaikutuksesta kuin mitä voitiin tarkasti mitata (esim. uudisrakentaminen, toisen asteen palvelut jne.). OECD arvioi, että ulkomaiset monikansalliset yritykset tuottavat 80 % kotimaisesta arvonlisäyksestä ja 47 % työllisyydestä Irlannin valmistusteollisuudessa sekä 40 % kotimaisesta arvonlisäyksestä ja 28 % työllisyydestä Irlannin palvelualoilla. Lisäksi OECD arvioi, että ulkomaiset monikansalliset yritykset työllistävät neljänneksen Irlannin yksityisen sektorin työvoimasta."

    https://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_the_Republic_of_Ireland#Challenge_to_low_tax_model_(2017_onwards)

    Tuossako siis resepti, joka toimisi muuallakin, vai liekö kyse sittenkin Irlannin ominaispiirteistä jotka mahdollistavat tuon?

    VastaaPoista
  21. Tervehdys, Qroquius Kad ja kiitos lisäyksestä.

    VastaaPoista
  22. Onhan ne ruikuttajia, mutta mistä johtuu, että pois maasta ei lähdetä edes teilun rahatukon kanssa? Taitavat vain esittää, että saisivat, jos mahdollista, suomalaiset kumartamaan entistä syvempään ja omissa porukoissaan naureskelevat tyytyväisinä varsinkin kun vasemmistolaiset puolestaloukkaantujat keuhkoavat tämän tästä julkisuudessa rasismista.

    Rouva Ano

    VastaaPoista