Jaahah, Helsingin Pravda on kaivanut naftaliinista jo kertaalleen röhönauretun väitteen Suomen siirtomaahistoriasta. Tällä kertaa kyseessä ei ole orjalaivaterva eikä joku kongolainen konemestari. No mikä sitten? Kas, sehän on Petsamo. Juttu on maksumuurin takana mutta Hommaforumilla on hyvä tiivistelmä. Otsikointi on komea:
Emme voi olla hiljaa siitä, että Suomella oli siirtomaa, sanoo Janne Lahti
Suomi halusi todistaa Petsamon avulla etenkin Norjalle ja Ruotsille, että se kykenee ottamaan alueita haltuun, sanoo historian yliopistonlehtori Janne Lahti.
Ensimmäiseksi esitä pienen hämmästykseni siitä, että kuinka kyseinen häiskä määrittelee siirtomaan. Sillähän meinataan maa-aluetta jossain meren takaa emämaahan nähden. Petsamo oli kyllä ihan kiinteä osa Suomea.
Ja otetaan sitten hieman historiaa, jota historiantuntija ei tunnu hahmottavan. Eli Suomi ei ole koskaan vallannut Petsamoa. Suomi sai sen vaihtokaupassa. Kas kun jo tsaarin aikaan Kannaksella Siestarjoen kunta siirrettiin Venäjään kuuluvaksi niin Suomelle luvattiin korvaukseksi Petsamo. Lupaus sitten lunastettiin vasta Tarton rauhassa ja lunastajina olivat – yllättäin – bolshevikit jotka lunastivat lupauksen jota itse eivät olleet tehneet.
Jutussa valitetaan myös suomalaisten ympäristörikollisuutta:
Suomi ryösti Petsamon luonnonvarat ja jätti jälkeensä vain hirvittävät ympäristötuhot.
Se Kolosjoen nikkelikaivos oli kylläkin suomalaisilla käytössä vain hetken aikaa ja vuodesta 1944 alkaen sitä aluetta on ryöstänyt ja saastuttanut Neuvostoliitto ja sen jälkeen Venäjä.
Jutussa puhutaan myös paikallisväestön huonosta kohtelusta. Jotenkin veikkaan että siellä asuneilla kolttasaamelaisilla oli kuitenkin paremmat olot kuin mitä olisi ollut bolshevikkivallan alla.
Jos kyseessä on kerran historian yliopistonlehtori, niin voisiko hän ehkä keskittyä siihen, miten Suomea on ryöstetty niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla? Muun muuassa sitä, kuinka paljon suomalaisia on viety orjiksi? Ja vaikka sitä, kuinka moni suomalainen joutui sotimaan ruotsalaisten sotia?
Vaan eihän hän keskity. Sillä se ei ole muodikasta. Epäilemättä hän haluaa edistää uraansa. Ja Helsingin Pravda komppaa täysillä.
Sillä nykyisin kaikenlainen Suomen ja suomalaisuuden halveeraaminen on tie menestykseen.

Moi Ykä. 1980-luvulla HS oli hyvä lehti. Nykyään jokainen juttu väännetään siihen mitä pahaa Suomi on tehnyt.
VastaaPoista(Huono) vitsi. Hienossa cocktail-tilaisuudessa HS:n toimittelijattarelta kysyttiin mitä hän tekee. "Olen prostituoitu." Kaverit kuulivat ja tulivat sanomaan:"Mutta ethän sinä ole prostituoitu." "Niin, niin. Mutta en kai minä kehtaa sanoa, että minä olen Helsingin Sanomissa töissä."
On tosiaan erikoista, että suomalaisia syyllistetään tietyissä medioissa nykyään vähän väliä ties mistä.
VastaaPoistaHistorian "tutkiskelijan" esiin tuoma Suomen järkyttävä siirtomaahistoria on oiva syy lähettää velkarahaa pitkin gebardihattujen hallitsemaa maailmaa. Pitäähän meidän kantaa sitä kuuluisaa vastuuta. Taitaa valtaosa oikeasta tutkimusyhteisöstä nauraa tuolle hepulle päin naamaa. Toivottavasti joku uskaltaa lähteä haastamaan tuota pseudotieteilijää oikein kunnolla. Näin sitä "tiedettä" nykyisessä maailmassa tehdään.
VastaaPoistaHistorian lehtori paljastaa poliittisen suuntautumisensa. Vasemmistolainen historiankirjoitus tuomitsee aina siirtomaavallan kielteisenä, vaikka sitähän se ei aina ole ollut, kuningas Leopold II:n Kongon omistaminen henkilökohtaisesti on sitä kielteistä ääripäätä, mutta muuten siirtomaat yleensä saivat uuden kehityksen hyppäyksen länsimaalaisten hallinnosta, tämän asian fiksuimmat afrikkalaiset tunnustavat itsekin. Kerran näin ohjelman Intiasta, siinä intialainen juontaja kertoi kaipaavansa brittien hallintoa siinä mielessä että silloin asiat sujuivat, nyt on pääasiassa vain kaaosta. Eikä Petsamo mikään siirtomaa ollut vaan osa Suomea. Lehtori pyrkii vain ilmoittautumaan vihervasemmistolaiseen sortoa ja ympäristötuhoja korostavaan rintamaan eräänlaiseen riistäjiä moittivaan akateemisesti ansioituneeseen koulukuntaan. Yliopistoissa objektiivisuus ei ole enää hyve.
VastaaPoistaHistorian lehtorin omat historian opinnot jääneet tekemättä? Tai niistä on tullut hylsy, mutta siitä huolimatta palkattu yliopistoon opettamaan muille historiaa.
VastaaPoistaEnglannissahan oli taannoin vastaava yliopisto-opettaja, että huh hah hei!!!
Huru-ukko
Sehän oli briteissä ihan professori. Kun kusetuksen korttitalo romahti niin proffa vetäisi haulit hattuun.
PoistaMinkähänlaisia mahdollisuuksia Petsamo olisi tuonut Suomelle, jos se olisi saatu pitää ja päässyt ajan kanssa kehittymään ja kukoistumaan? Toki myös riesaksi sitten turvallisuspolitiikka ryssän kanssa, Kuolan ydinasetukikohdat jne.
VastaaPoistaTämähän on aivan linjassa suomalaisten yleisen historiakäsityksen kanssa.
VastaaPoistaSuurin osa suomalaisista luulee, että Suomi oli Ruotsin siirtomaa.
Jopa Jussi Halla-aho on hokenut tätä.
Jos Suomi oli Ruotsin siirtomaa, silloin Petsamo oli Suomen siirtomaa ja nyt Savo on Suomen siirtomaa.
Mutta suomalaisille voi uskotella tuollaista ja monenlaista muuta, koska suomalaiset eivät tiedä omasta historiastaan paljon mitään.
Ei se ole heidän vikansa;
heidän kommunismilla kyllästetyt opettajansa eivät opeta heille oman maansa historiaa, poliittista ja taloudellista järjestelmää eivätkä oikein muutakaan järjellistä.
Pelkästään wökeltelyä ja islamin ihanuutta.
Onneksi olkoon, te vielä elossa olevat KGB:n jäärät jotka tämän Lännen tyhmistämisoperaationne aloititte Kylmän sodan aikana.
Olette voittaneet!
Kannaltanne harmillista, ettei Suuri ja Mahtava ole enää poimimassa kypsää hedelmää, vaan se on pudonnut outoihin käsiin.
Itse asiassa olimme aikoinaan tasavertainen osa Ruotsia ja Ruotsia on kiittäminen ettemme tälläkin hetkellä järsi täällä kaalia ja sodi Ukrainan rintamalla. Ryssän vallan aikana juurikin Ruotsinkielinen väestö oli etulinjassa ajamassa suomalaisuusaatetta ja viitoittamassa tietä itsenäisyyteen. Ei svedut meitä sortanut mutta ryssä sorti.
PoistaPojat ovat lukeneet hyvin Suomen värikynällä kirjoitetun "virallisen" historian.
PoistaTervehdys kommentoijille ja kiitos kommenteistanne sekä lisäyksistä. Tämänkaltaisia avautumisia ei vähään aikaan ole tullutkaan. Nyt näyttää uusi kierros taas alkaneen.
VastaaPoistaPetsamon Nikkeli liippaa minua aika läheltä. On pitänyt alkaa tarkemmin tutkimaankin sen historiaa mutta on vielä aloittamista vaille valmis. Isäukko oli siellä nuorena pojankloppina isänsä mukana. Kävi siellä rippikoulunkin ja teki pieniä apuhommia joista sai kuulemma rahaakin. "Engelsmannit" maksoivat hyvin. No, kanadalaisiahan ne olivat. Isäukkokin sanoi että tuskinpa hyötyivät mitään investoinneistaan, sinne jäivät.
VastaaPoistaSaksalaisten sotilaiden kanssa tekivät kauppaa ja palveluksia. Tupakkaa ja viinaa oli nuorilla kuulemma riittämiin. Heistä tuli alkoholisteja teini-ikäisinä. isästänikin. Rippikoulukin meni kuulemma widuiksi. Pappi ei saanut kuria kun pojat olivat päissään kuin apinat. Saatanaa ja perkelettä huudettiin. Aseita ja ammuksia oli kuulemma kaikkialla ja niillä leikittiin.
Äkkilähtöhän sieltä tuli. Pannaan vähän tarkistamatonta mutta autenttista kuulopuhetta. Kolme divisioonaa saksalaisia kuulemma menehtyi Petsamon taisteluissa. Kallioinen avomaasto ja tykistön sirpalekranaatit tekivät tuhoa. Neljäskin tuotiin kuulemma Norjasta ja sekin tuhottiin. Pojat menivät aamulla katsomaan kun kaivinkoneella kaivettiin parimetriä leveää ojaa, joukkohautaa. Sain isältäni kuvan Petsamon hautausmaasta. Valkoisia ristejä silmän kantamattomiin.
Oliko se syksyä 44 kun piti ottaa nyytit olalle ja mennä tienvarteen josta kuorma-auton lavalle. Evakuointi oli aika hätäinen, muistaakseni annettiin kolme tuntia aikaa.
Siirtomaa Petsamo ei ollut. Se luovutettiin neuvottelun tuloksena vaihtokauppana. Kanadalaiset yrittivät hyödyntää nikkelin ja suomalaiset saivat nauttia hetken paremmista palkoista. Suomessahan ei siihen(kään) aikaan juuri palkkoja maksettu.
Se on kyllä totta, että Petsamoa ei vuonna 1920 liitetty Suomeen asukkaidensa pyynnöstä. Heiltä ei mitään kysytty, vaan asiasta päätettiin neuvotteluissa, johon osallistuneet sen enempää suomalaiset kuin venäläisetkään poliitikot tuskin olivat siellä päin koskaan käyneetkään.
PoistaSamoihin aikoihin, ensimmäisen maailmansodan jälkeen, muutamilla muilla kiistanalaisilla raja-alueilla pidettiin kansanäänestys siitä, kumpaan maahan alue tulisi kuulumaan. Esimerkiksi aikaisemmin Saksaan kuulunut Pohjois-Schleswig liitettiin kansanäänestyksen perusteella Tanskaan. Petsamossa kansanäänestystä ei tietenkään pidetty, ja voi vain arvailla, mikä olisi ollut tulos, jos niin olisi tehty. Sen sijaan Repolassa ja Porajärvellä (joista myös kiisteltiin) äänestyksen tulos olisi luultavasti ollut liittyminen Suomeen, Ahvenanmaalla sen sijaan liittyminen Ruotsiin.
Tällainen "tiede" on seurausta siitä, että yliopistoihin otetaan sisään aivan kenet tahansa ja heistä valmistuu sitten alemman tietotason tutkijoita, jotka lopulta laativat jonkun sivulauseen sivulauseesta 300 sivun väitöskirjan samanhenkisten tieteilijöiden ihailtavaksi. Näillä ihmisillä ei ole edes kieli millään tavalla hallinnassa, koska heille on opetettu, että sanojen merkityksen muuttaminen on mainio vallankäytön metodi. Esimerkiksi puhutaan "kansanmurhasta" sellaisen väestön kohdalla, joka tietyn ajan kuluessa on vain lisääntynyt, ei vähentynyt.
VastaaPoistaTämä "tietokirjailija" Lahti on poikkeuksellisen typerä tapaus. Hänen ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Mutta meidän tulee olla armeliaita. Kukaan ei mahda sille mitään, jos on hyvin tyhmä, sillä tasan eivät käy hengen lahjat.
On aika erikoista, että muutaman miljoonan ihmisen kansasta tulee tieteentekijöitä, jotka haluavat olla tutkimuksen etunenässä mitä kolonialismiin, orjakauppaan, holokaustiin, rasismiin ja muihin suuren maailman pahuuksiin tulee, mutta joilta täysin tuntuu puuttuvan tieto siitä, mikä heidän kotimaansa väestö on kärsinyt koko historiansa ajan. Tarkoitan, että valkoinen ylivalta ja sen raa'at privilegiot ovat jyllänneet Suomessa vasta noin vuodesta 1990, jolloin joukko somaleja pakeni kansanmurhaa Moskovasta tänne ja ryhtyi vihervasemmiston avulla kertomaan meille mikä kaikki meidän kotimaassamme on pielessä.
Koko korkeakoululaitoksen lakkauttaminen ja siihen upotettujen rahojen ohjaaminen tarpeellisiin asioihin tulisi toteuttaa nopeutetussa tahdissa . Olen varma, että tutkija Janne Lahdesta tulisi mainio työntekijä esim. Prismaan pakkaamaan tomaattiketsuppipulloja hyllyyn asiakkaita varten.
Kiitos kommenteista ja lisäyksistä. Anon kommentti pisti ihmettelemään että oliko hänellä jotain muuta tietoa vai oliko se pelkästään heitto heiton takia?
VastaaPoista"Pojat ovat lukeneet hyvin Suomen värikynällä kirjoitetun "virallisen" historian.
Poista3. marraskuuta 2026 klo 20.19"
Punakynällä kirjoitetun historiikin kun se on sitä parempaa historiaa!!
Huru-ukko
Anon heitto. Ottaa silmään aina Ruotsinvallan ihannointi. Sitä juhlitaankin. Suomi valtiona alkoi kehittyä vasta Venäjän autonomian aikana. Sai vapauksia joita Ruotsin vallan aikoihin ei olisi saanut. Silloin oltiin vain verotuksen lähde ja kohde. Tsaarit pitivät Suomesta rauhallisimpana kolkkana koko Venäjän maassa. Lomailivatkin täällä perheineen palvelijoineen.
VastaaPoistaViimeinen Tsaari oli vähän heikompi. Menetti lopulta valtansa ja henkensäkin. Suomen venäläistäminen, sortovuodet, alkoivat helmikuun manifestilla 1899. Jatkuivat vallankumoukseen saakka 1917 jolloin Suomi julistautui itsenäiseksi.
Se että viranomaiset Suomessa puhuivat ruotsia johtui siitä että se oli virallinen kieli, jopa autonomian aikana. On vieläkin. Viranomaiset kannattivat myös Tsaarivaltaa viimeiseen saakka. Kerenskyn tueksi ehdittiin 1917 maaliskuusta. Kun se lopulta nähtiin kaatuvan, etsittiin kuningasta. Mutta Saksa sai ekarähinässä turpiinsa ja siinä meni haaveet kuninkaastakin.
Sortovuosina vastarintaan nousivat fennomaanit. Jopa ne kauheat sosialistit kannattivat itsenäisyyttä kesällä 1917. Se että Suomesta tuli itsenäinen tasavalta ei ole siis ainakaan oikeiston syytä. Saivatpahan lukea ääneen itsenäisyysjulistuksen kun vaihtoehdot loppuivat.
Nykypäivästä ei voi vetää suoraa viivaa historiaan. Tavat ja ihmiset vaihtuvat ajan saatossa. Ikuisesti pysyvää on vain väliaikaiseksi säädetty vero.
Jostain muistelen joskus lukeneeni tuosta hallinnosta kun kunkku vaihtui tsaariin. Eli "hyvä" tsaari antoi valtakunnan hallinnon olla perua ruåtsalaisten jäljiltä koska se oli tehokkaampi kuin moskoviitien oma systeemi. Eli lait asetukset ja muut kusetukset ovat edelleen ruåtsalaista perua, ei suinkaan venäläisiä kuten usein virheellisti kuulee sanottavan.
PoistaHuru-ukko
Suomea voi hyvällä syyllä sanoa Ruotsin siirtomaaksi. Ihmisiä tänne tuli jääkauden jälkeen niin idästä etelästä kuin lännen kauttakin. Sitten Ruotsalaiset tulivat ja paaluttivat eli läänittivät Suomen alueet itselleen ja asettivat voudit verottamaan. Ensimmäiset tarkemmat dokumentit Suomesta ovat voutien veroluettelot.
VastaaPoistaItsenäisyyteen pyrkivät vastarinnat alkoivat suuremmassa mitassa sortovuosina. Jääkärien värväykset, suojeluskunnat ja pienemmät terroriteot mitä nyt suomalaiset sattuivat keksimään. Ruotsinkielisiä sukunimiä niistä ei monta löydy. Tosin silloin alkoi sukunimien suomalaistaminen jotka oli pitänyt muuttaa Ruotsinvallan alla ruotsinkieliseksi. Samoin kansalaiskapinassa suojeluskunnat olivat suomenkielistä porukkaa. Silloinen aatelisto joka puhui ruotsia oli kuningasmielistä. Missä lie piileksivät silloin kun oli aika tehdä jotakin muutakin kuin verottaa.
Kiitos kommenteista ja lisäyksistä. Sinänsä Suomi muotoutui valtiona tsaarinvallan aikaan. Toisaalta jos Suomi olisi ollut 1200-luvulta venäläisten hallussa niin koko Suomi olisi saattanut venäläistyä.
VastaaPoistaVenäjän autonomian aika oli ruotsinkieliselle virkamieskunnalle lottovoitto. Pääsivät Ruotsin kuninkaan nöyrästä alamaisesta melkein hallitsijan asemaan. Siitä me kärsimme vieläkin.
VastaaPoistaFennomaanit saivat helvetinmoisella tappelulla autonomian aikana suomenkieliselle väestölle oikeuksia. Korkeampaa koulutusta ja oman valuutan. Vaalilaki 1906 jossa äänioikeus annettiin muillekin kuin säädyille. Äänestettiin oma eduskunta. Säätyjä se harmitti ja pyysivät Tsaaria hajoittamaan eduskunnan monta kertaa. Sääty ei luopunut hevillä. 1905 yleislakkokin auttoi, samoin Japanin sota joka söi resursseja. Sitten ekarähinä euroopassa ajoi Venäjän kaaokseen ja Suomi sai itsenäisyyden 1917.
Meille jäi perintönä sääty joka on luovuttanut pois kaikki nuo fennomaanien hankkimat edut ja oikeudet heti tilaisuuden tullen. Jopa valtion omaisuus on annettu pois meidän omistuksestamme. Ja kaikki tämä ilman että kenenkään tarvitsi ampua laukaustakaan.
Kuten Ykä jo tuossa ylempänä kommentoi, jos Ruotsi ei olisi liittänyt suomenkielisiä heimoja alaisuuteensa länsimaisen valtiojärjestyksen ja katolisen kristinuskon piiriin, sen olisi tehnyt Novgorod.
VastaaPoistaSuomalaiset heimot olisi alistettu maaorjuteen eikä niistä olisi tänään jäljellä enää paljon mitään, jos sitäkään.
Ryssän alaisuudessa oltaisiin Ukrainassa ottamassa koppeja drooneista. Joitakin sekin valta kiehtoo mutta ei niistä velttokikkeleistä mihinkään sotaan olisi. Talk is talk and bullshit walks.
PoistaNo, joo.
VastaaPoistaTuo historian uusi "tulkinta". Siinä ei tosiasiat haittaa hyvää tarinankerrontaa pätkääkään!!
VastaaPoistaHuru-ukko
Historian tunneilla on nukuttu tai kirjoitukset ovat menneet vinoon. Piispa Henrik oli katolinen. Tuli Ruotsista meitä opettamaan. Mutta metsäsuomalaiset ovat aina olleet hyviä hiihtäjiä. Niin Lallikin. Hiihti Henrikin hevosen kiinni vaikka oli kirves toisessa kädessä. Se ristiretki Ruåtsista loppui siihen. Silti meille on opetettu että uskontomme tuli Ruotsista. Ei tullut. Martti Lutherin katolisesta korruptiosta puhdistamaa protestanttista (protesti) luterilaisuutta opiskeli Wittenbergissä Saksassa neljä suomalaista jo 1500 luvulla. Yksi heistä suomenkielen isä Agricola.
VastaaPoistaSuomen"ruotsalaiset" ovat olleet meille sama kuin Quisling norjalaisille. Liittoutuvat aina vieraan vallan kanssa suomalaisia vastaan. Antavat vaikka viimeiset siemenperunat kunhan ovat jonkun toisen perunoita ja omat pysyvät tallessa. Mutta eivät he olisi pystyneet kaikkea vahinkoa tekemään yksin ilman suomalaisia myötäjuoksijoita. Sellaisiakin on ollut aina.
VastaaPoistaUnohtaa ei pidä myöskään isovihan aikaa jolloin se parempi väki eller bättre folk, ruotsinkielinen aatelisto, lähti livohkaan. Jättivät suomalaiset oman onnensa nojaan. Niin tyypillistä tuon ajan hallinnolle.
VastaaPoistaErkki Liikanenkin lauloi että historian kirjoitus on mennyt vähän vinoon. Voisko pariin juttuun oikaisua saada, eihän minun jutut hallitusta kaada.
"Oli Knuutin poika Posse, kova rokan perään: jos se joskus
Poistasattui sitä saamaan, heitti hernekeitot naamaan. Mutta viholliset ketut piirittivät että letut sekä keitto alkoi käydä, eikä lääkettä hän löydä. Juoksee linnan kellariin, kaatuu ruutitynnyriin. Pelkkä sattumus, pum pum, tuo Viipurin paa-mau-us."
Olen muistanut tämän ulkoa läpi vuosikymmenten.
PS-lehdenjakaja
Syy, miksi nää naurettavat jutut kaivettiin sieltä naftaliinista juuri nyt, liittyy varmaan siihen, että briteissä käy kuumana nyt tuo "reparations for slavery"-keskustelu ja eihän siitä nyt mitään tulisi, jos Suomi ei saisi olla osallinen noin hienoista jutuista...
VastaaPoistaTaitavat nämä yliopistolehtorit nykyään olla enemmän aktivisteja kuin opettajia. Onko tämä osa nyt sitä marssia läpi instituutioiden, jonka työkaluiksi on otettu oman maan menneisyyden mustamaalaus; jatkuva jauhaminen rasismista, natseista, fasisteista ja vaarallisesta äärioikeistosta ja nyt jopa siirtomaaherruudesta kun orjalaivojen terva ei enää riitä? Toiveena lienee, että aivopestyt opiskelijat alkavat taas tosissaan tavoitella sitä sosialistista onnelaa, vaikka se ei ole missään maailman kolkassa onnistunut ja jonka käyttämistä keinoista ja "saavutuksista" sopivasti vaietaan. Viimeisten gallupien valossa vasemmiston kannatus on nousussa, joten propaganda alkaa upota otolliseen maaperään varsinkin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, jotka ovat olleet koko ikänsä rahallisesti yhteiskunnassa pelkästään saamapuolella.
VastaaPoistaRouva Ano
Aina kun joku putleria fanittava löysäperse alkaa tuoda esiin omia fantasioitaan ihanuudesta puten alaisuudessa , poistan varmistimen. Rupla on ainoa konsultti. Silti nämä löysäperseet eivät saa mitään aikaiseksi. Peräkammarin runkkareita jotka pikkuhiljaa kuolevat pois ja kukaan ei jää kaipaamaan. Ei siis kukaan.
VastaaPoistaKiitos kommenteista ja lisäyksistä.
VastaaPoistaMikä on siirtomaa?
VastaaPoistaAlun perin siirtomaa, tai siirtokunta, on tarkoittanut paikkakuntaa tai aluetta, johon jostakin muualta, emämaasta, on muuttanut suurehko joukko siirtolaisia, niin että heistä on tullut ainakin paikallisesti väestön enemmistö.
Tässä mielessä siirtokuntia perustivat jo vanhalla ajalla kreikkalaiset ja myös foinikialaiset eri puolille Välimeren rannikkoja. Useimmat niistä käsittivät vain yhden kaupungin ja ehkä hieman aluetta sen ympärillä, mutta ainakin yksi foinikialaisten siirtokunnista, Karthago, kasvoi joksikin ajaksi jopa suurvallaksi, vaikka se sitten saikin nolon lopun.
Tässä alkuperäisessä merkityksessä nykyisin "siirtomaita" ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, monet Latinalaisenkin Amerikan maat, Australia ja Uusi-Seelanti. Niissähän Euroopasta aikoinaan muuttaneiden jälkeläiset muodostavat edelleen suurimman ja hallitsevan osan väestöä. Tosin ne kaikki ovat jo kauan sitten itsenäistyneet, mutta sitäkään eivät saaneet aikaan noiden maiden alkuperäiskansat vaan siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä.
Tässä mielessä siirtomaaksi voisi sanoa myös Petsamoa, sekä sen kuuluessa aikoinaan Suomeen että sen kuuluessa nykyisin Venäjään. Sinnehän muutti muualta Suomesta sen verran väkeä, että kolttasaamelaiset jäivät vähemmistöksi, Mutta sitten, Neuvostoliiton otettua alueen takaisin, sieltä joutuivat poistumaan sekä koltat että sinne muualta muuttaneet suomalaiset. Alueen nykyiset asukkaat taitavat olla kaikki muualta vuoden 1944 jälkeen muuttaneita ja heidän jälkeläisiään.
Kun sanaa kuitenkin alettiin käyttää myös niistä alueista Afrikassa ja muualla, jotka Euroopan valtiot valtasivat, sitä käytettiin jo muuntuneessa merkityksessä. Sinnehän ei emämaasta muuttanut kovinkaan paljon väkeä, joitakin valtion virkamiehiä lukuun ottamatta.
Mutta voisikohan nykyajan "siirtokunniksi" sanoa myös niitä Euroopan suurkaupunkien lähiöitä, kuten esimerkiksi Tukholman Rinkebytä tai joitakin Itä-Helsingin ja Vantaan alueita, joissa muslimisiirtolaiset ovat enemmistönä tai ainakin sellaiseksi tulossa?
etymo