Kaljupäinen uutishavainto:
Hotelli Yrjöperskeleen respassa on pantu merkille, että viime päivinä on jaettu sakkotuomioita vanhemmille lastensa pahoinpitelystä. On annettu tukkapöllyä ja napsautettu luunappeja. Onpa ripsautettu pikkuisen risullakin kintuille. Tulipa sakot myös lääkärille, joka otti kuritonta mukulaa tukkapäästä. Henkisen pipin määrä on tietysti x potenssiin n.
Ei pidä kuvitella, että seuraava teksti olisi mitään väkivallan ylistystä. Eihän toki. Ihmisten pahoinpitely on kokolailla bolsevistista toimintaa, eikä sellaista tule kenenkään harjoittaman. Mutta sitä voi tietysti miettiä, mikä on pahoinpitelyä ja mikä ei. Otetaanpa tämmönen kuvitteellinen, mutta täysin mahdollinen esimerkki:
Tilanteen pohjatiedot:
Perheen kaksivuotias mukula suunnistaa sukkapuikoilla varustettuna kohti seinässä sijaitsevaa pistorasiaa ilmiselvässä suhraamistarkoituksessa.
Tilanteen aiheuttama vaaratekijä:
Pistorasiasta nautittu sähkövirta aiheuttaa hengen- ja terveyden vaaran niin pieninä kuin suurinakin annoksina.
Toivottu ratkaisu tilanteeseen:
Estetään suhraaminen nyt ja jatkossakin.
Tarjolla olevat menettelytavat:
Tapa 1: Otat mukulaa hellästi kädestä kiinni, poistat sukkapuikot, katsot tiivisti silmiin ja selität rauhallisesti, että ei noilla puikoilla kannata suhrata tota pistorasiaa, koska sieltä ui hihaasi elektroni vaarallinen, joka kärventää synapsit aivoissasi ja sitten on poppa ja pipi.
Tapa 2: Räpsäytät kersaa sormille ja ilmoitat, että välittömän suhraustarpeen uudelleen ilmestyessä tätä herkkua riittää kyllä jatkossakin.
Kun tarkoituksena on estää vaaratilanne jatkossakin, niin kumpikohan tapa toimii paremmin? Respasta käsin ei tietenkään ratkaisua anneta, vaan lukija päättää niin kuin päättää. Tosin tuo tapa 2 vaikuttaisi pitkässä juoksussa tehokkaammalta.
Ja ennen kuin äärihumanismiin taipuvainen lukija ampuu Ykän tontille kahden patteriston kokoisen alahuuliväpätyskranaattikeskityksen, niin muistutettakoon, että tavalla 2 pyritään vähäistä väkivaltaa käyttäen estämään suurempi vahinko.
Eihän siinä pitäis olla mitään mutistavaa. Eikös ne piipertäjätkin siellä Englannissa päin saaneet vapauttavan tuomion, kun olivat sotkeneet paikallisen voimayhtiön tiloja. Kun oikeus katsoi, että he olivat lainvastaisella toiminnallaan pyrkineet estämään suuremman vahingon eli ilmastonmuutoksen tapahtumisen.
Ja tää nyt oli tietysti vaan yksi esimerkki. Tietysti vois vielä miettiä sitä, että joillekin pennuille ei vaan sana riitä ja ilman kuria kasvaessaan niistä tulee itteensä täynnä olevia avuttomia paskoja aikuisena, mutta mitäs näistä. Tommosen miettiminen olis jo silkkaa nazia.
*
Toinen kaljupäinen uutishavainto:
Tuolla Italiassa päin sitä on pistetty miestä kylmäksi. Kuusi afrikkalaista huumekauppaan sotkeutunutta miestä on tapettu ihan kuoliaaksi. Paha juttu, kovin paha. Näin ollen ovat alueella asustelevat muut siirtolaiset olleet kovasti huolissaan, että rasistinen virkakoneisto saattaa pitää heitäkin rosvoina.
Osoittaakseen huolestuneisuuttaan ja todistaakseen rauhallisuutensa & lainkuuliaisuutensa ovat siirtolaiset panneet pystyyn pirunmoisen avohärdellin, jossa on hajotettu paikkoja, revitty ihmisiä omista autoistaan ja heitelty poliiseja kivillä.
Se, että Hotelli Yrjöperskeleen henkilökunta ei oikein ymmärrä, mitä logiikkaa tossa touhussa on, ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö sellaista löytyisi. Me ei vaan ymmärretä sitä. Mitä todennäköisimmin lähipäivinä ilmestyy jostain viemäristä joku Tampereen Yliopistossa viljelty meitäviisaampi, joka selittää asian tiimoilta ympyrän neliöksi.
Niin että täytynee henkisesti valmistautua siihen, että loppulaskussa tohonkin perseilyyn ovat ainakin rakenteellisesti syyllisiä Lötjönen, Kutvonen, Pöntinen, Pätinen ja Perskeles. Niin että anteeks. Ihan oikeesti. Että osaakin hävettää. Ei me oikein kyllä hahmoteta, että mitä me ollaan taas tehty, mutta ei me tehdä sitä enää toiste.
Som´moro. Vähäksi aikaa. Ei kerkee tällä kertaa raapustella enempää. Täytyy meinaan lähtee polttamaan toi viljelijä Kemppaisen kuivuri. Ettei virkakoneisto vaan kuvittele, että meikäläinen olis joku huligaani.
Saman tilanteen eri variaatioita voi todistaa useinkin kaupan karamellihyllyillä.
VastaaPoistaTapa 1: Otat mukulaa hellästi kädestä kiinni, poistat karkkipussin, katsot tiivisti silmiin ja selität rauhallisesti, että sinulle ei osteta nyt karkkia, koska nyt ei ole karkkipäiväsi, karamellit ovat kalliita ja hampaatkin reikiintyvät..
Tapa 2: Katsot muksua tiukasti silmiin ja ilmoitat, että karamelliä ei nyt tule ja ulinan vielä jatkuessa karamelliä ei tule jatkossakaan.
Kumpi tapa tehoaa helpottaa pitkällä tähtäimellä ajateltuna enemmän elämää kaksivuotiaan vaatimusten kanssa?
Valitettavan usein tietysti valitaan vaihtoehto kolme eli ostetaan pennulle ämpärillinen namimellejä ja opetetaan näin, että kyllä rääkymällä pärjää.
VastaaPoistaAntoisaa syyskuuta Poropoliisille.