KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA XV

Kun ihmisellä ei ole tarvittavaa yliopistossa yhteiskuntatieteen laitoksella saatua koulutusta, eikä arvomaailmakaan kuulu virallisen hyväksynnän piiriin, niin pieni ihminen aina ihmettelee median esiin tuomia asioita. Onneksi maassamme saa (vielä) ihmetellä, joten ihmetellään taas kertaalleen.

1. Kepu pettää, vaan Eva ei

Täytyy tunnustaa, että vähemmistövaltuutettumme Eva Biaudet on alkanut pikkuhiljaa saada arvostusta Hotelli Yrjöperskeleen respassa. Varsinaisesti asiakysymyksistä emme ole kyllä ensinkään hänen kanssaan samaa mieltä, mutta Evan johdonmukaisuudelle täytyy nostaa hattua. Hän pysyy linjassaan huomattavasti paremmin kuin esmes valtapuolueemme, jotka ovat viime aikoina pyörittäneet mielipiteitään maahanmuuttoasioissa kuin pierua nahkahousussa. Eli me ollaankin nyt niinqu maahanmuuttokriittisiä, niin että äänestäkääpä te nuivat kumminkin meitä. Ja ei me sit kummiskaan olla ollenkaan maahanmuuttokriittisiä, niin että äänestäkääpä te muutkin meitä ja sit ollaan niinqu aina ennenkin. Ja se rasismi on sitten hirveetä.

Vaan Eva ei heilu eikä horju, vaan pysyy linjallaan. Viimeisin esimerkki tuli Länsi-Savon haastattelusta, jossa Evan mielipiteet luonnollisesti julkaistiin otsikon ”uutiset” alla. Siinä hän tykittää:

– On tärkeää, että emme näkisi maahanmuuttajia vain kustannuksina. He tuovat meidän yhteiskuntaamme värikkyyttä, Biaudet sanoi.
Tietysti koiranleuka vois tuumia, että kun asialinjaa on aikansa etsitty ja löytämättä jäänyt, niin sitten vedotaan vaikka värikkyyteen. Tarkoittaakohan Eva värikkyydellä erilaisia tapoja elää, vaiko ihan värikkyyttä värikkyyden vuoksi? Silloinhan ei tietenkään esim. islantilainen maahanmuuttaja sovi Evan linjaan ensinkään, koska eihän joku Reykjavikin poika suomalaisessa katukuvassa pahemmin erotu. Totta kai on hienoa, että kyllähän Evakin tunnustaa heidän olevan vain kustannuksia, mutta toivoo kummiskin, että värikkyyden myötä heidän ajateltaisiin olevan jotain muuta. No, kukin tyylillään.

Joka tapauksessa uskon, että asia poikii lisää akateemisia suojatyöpaikkoja, sillä luulenpa pian perustettavan asiaa enemmän sottailemaan esim. Helsingin Yliopistoon sosiologian värieettisen ja –esteettisen tutkimuslaitoksen. Laitokseen palkataan tutkijoita, dosentteja, desantteja ja erityisasiantuntijoita sottailemaan sitä, kuinka suomalainen sekä naamavärkeissä että ympäristössä näkyvä värittömyys saa aikaan suvaitsemattomuutta rahvaassa sekä turvattomuuden tunnetta tutkijoissa, dosenteissa, desanteissa ja erityisasiantuntijoissa.

Muuten, eräs suomalainen firma voisi lyödä asian tiimoilta ja Evaan vedoten uuden mainoskampanjan pystyyn. Vaikka näin:



Yhtä kaikki, Eva on tiukka linjassaan. Toi Evan loppulause pisti vaan hiukka tuumimaan:

– Turvallisuuden tunne kasvaa, kun kaikenlainen syrjintä ja rasistiset rikokset tuomitaan, Biaudet vakuutti.
Meinaan, jos Evan kaltaiset ihmiset pääsevät määrittelemään, mitä on syrjintä ja rasistiset rikokset, ja kuinka niistä tuomitaan, niin ei se ainakaan meikäläisen turvallisuuden tunnetta kohota.

2. Anni nuivailee

Myös Anni Sinnemäki tuntuu kyselevän värikkyyden perään, ja vielä hieman tarkemmin kuin Eva. Hän ei peräänkuuluta yleistä värikkyyttä vaan nimenomaan uusia vihreitä työpaikkoja. Epäselväksi jää, onko kyseessä esmes puutarhurin hommat, vai perääkö hän lisää hommia nimenomaan vihreitten äänestäjille. Ainakin oman kokemukseni mukaan perinteinen vihreä työpaikka löytyy yliopistolla, jossa voi puhella mukavia samanhenkisessä seurassa ja samalla halveksua rasvanahkaisia duunareita, joitten verorahoilla näitä vihreitä työpaikkoja pidetään yllä.

Pisti vaan silmään Annin kirjoituksessa lause, ”tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa”. Varsinainen vihreiden yleensä mainostama humanitaarinen maahanmuutto loistaa poissaolollaan. Onko Anni nuivistunut? Tietysti esim. Hotelli Yrjöperskeleen respassa ei olla Annin kanssa samaa mieltä siitä, että tänne pitää saada ulkomaalaisia töihin vain siksi, että tänne pitää saada ulkomaalaisia töihin.

Mutta niin voi kyllä ajatella, että mikäli Firma X ei löydä jostain syystä suomalaista ammattilaista, hän palkkaa Henkilön Y maasta X, ja siihen väliin ei viranomainen sotkeennu, eikä palkkaa akateemista ammattilaista Å asiakseen loukkaantumaan Henkilön Y puolesta asioista, joista Henkilö Y ei ehkä itse ymmärrä loukkaantua, niin mikäs siinä. Tosin maassamme on muistaakseni vielä joku heppu ja henna työttömänä.

Annin kannattaisi kyllä äärimmäisen kovasti puolustaa suomalaista vientiteollisuutta, että jatkossakin löytyy maksajia vihreille työpaikoille.

3. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Hommaforumin kautta (kiitos Skrabbille) törmäsin Helsingin Totuuden juttuun, jossa kerrottiin etiopialaisen maahanmuuttajan tylyistä kokemuksista kylmässä, nuivassa ja värittömässä Suomessa. Juttuhan on sinänsä semmosta tyypillistä kärsimyskertomusta, mutta yksi lause pomppasi silmille:

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin. Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen. Nyt hän oli työtön ja rahaton.

Saattaa olla, että olen hoksannut jotain pieleen, mutta eikös tää parempia elinoloja etsivä maahanmuutto kulje ton perusteella ihan väärään suuntaan?

Niin sen on pakko olla. Koska eihän oikeasta suunnasta tullut ja HS:n haastattelema tyyppi sentään valehdellakaan voi?

4. Poliisin resursseja hyötykäyttöön

Iltaviihteen nettiuutisista bongasin seuraavan tiedon:

Nuuskan osto netistä rikokseksi

Nuuskan ostaminen internetistä tulee lokakuun alussa rikokseksi.

Lakia muutetaan siksi, että Ruotsi ei ole pystynyt valvomaan lakia, joka kieltää nuuskan myynnin toiseen EU-maahan.

Nuuskan tilaaminen Ruotsista on ollut helppoa ja nopeaa.

Komission raportin mukaan nuuskaa tuodaan Suomeen runsaasti myös pimeille markkinoille. Laiton maahantuonti on usein järjestäytynyttä.

STT

No minähän en itse nuuskaa käytä, kessuja kyllä käpryttelen, joten tää ei minun elämääni hirveästi hetkauta. Mutta kun joku asia on kerran laittomaksi saatettu, niin täytyyhän siihen sitten keksiä rangaistuksetkin ja poliisin täytyy ilman muuta ryhtyä valvomaan sitä, että tilaileekos joku netistä Ettania. Poliisi on varmaan aivan tolkuttoman innostunut tästä lisätyötehtävästä. Kuulunee samaan sarjaan kuin se, että ”etsitte sen Halla-ahon kirjoituksista jotain rikollista, meni kuinka kauan hyvänsä”, tai ”nyt loppui se perheväkivallan tutkiminen, ministerille on lähetetty sähköposti, jossa on puhuttu rumia”.

Ennuste: joku erityisasiantuntija-projektisihteeri Ingrid Pimpstén jostain sisäministeriön komerosta kehittää itselleen kaksi vuotta lisää siistiä ja hyvin palkattua sisätyötä hoksaamalla kuningasajatuksen:

1. Lätkänpelaajat käyttävät nuuskaa ihan simona.

2. Lätkänpelaajat toimivat nuorisolle roolimallina.

3. Nuuskahan on niinqu kielletty.

Ja sen jälkeen pannaankin väkisin pystyyn poliisin, tullin ja rajavartioston erikoisryhmä, jonka ammattilaiset paneutuvat ylemmän tahon käskystä asiaan, vaikka muutakin tekemistä heillä ehkä olisi. Ja sitten odotellaankin lööppejä:

TARJA VIITTAA KINTAALLA

Eräs tuttava lähetti minulle Kouvolan Sanomien paperiversiossa olleen jutun, jossa käsiteltiin Ensimmäisen Toverimme Tarja Halosen puheita YK:sta ja kehitysavusta. Juttu on varsin lyhyt, mutta jutun nettiversiot ovat vielä lyhyempiä. Lieneekö medialla ollut ajatuksena, että paperilehtiä lukevat ihmiset nielevät asiat vähemmän purematta kuin netin käyttäjät? Kuvatiedosto jutusta löytyy kirjoitukseni lopusta.

Kirjoituksessa pisti silmään pari juttua. Ensinnäkin:

Hän viittaa myös kintaalla tahoille, joiden mukaan kehitysapu ei tehoa ja on rahan tuhlausta. Hän kuittasikin sijoittaja Björn Wahlroosin kommentin kehitysavun tarpeettomuudesta sanomalla, että tämä voisi tutustua kollegoihinsa, jotka ovat mukana kehitystyössä.
Sehän ei sinänsä liene kovin suuri salaisuus, että kehitysapu menee koko lailla kankkulan kaivoon ja sillä lähinnä tuetaan Afrikan pikkuhitlereitä. Ymmärtääkseni Afrikastakin päin tulee ääniä, joitten mukaan passiivinen kehitysavun odottaminen lamauttaa maitten oman yrittäjyyden. Vaan tuo Halosen peruste puolustella asiaa on melko mielenkiintoinen. Verrataan tilannetta vaikkapa rakennustyömaahan, jossa mesu tulee sanomaan ylimmälle pomolle, että urakka kusee, ja hänellä on vielä hyvät perusteet väitteelleen. Ylin pomo sanoo, että viittaan kintaalla tuommoiselle. Käypäs tutustumassa kollegoihisi, jotka tätä urakkaa tekevät.

Ja sitten urakka ei yllättäen enää kusekaan.

Vähän samanlainen vertaus kuin se, että te rasistit ette olisi rasisteja, jos olisitte matkustaneet ja tutustuneet muihin kulttuureihin ja ihmisiin. No, ilman muuta on totta, että mikäli suomalainen menee johonkin muuhun maahan turistina eväänään suuri määrä rahaa, niin palvelu pelaa ja hymyäkin löytyy maksavalle asiakkaalle.

Halonen jatkaa kehitysavusta puhumista:

Ihmisten on voitava luottaa siihen, että tietty jotakuinkin pysyvä määrä apua on olemassa, hän painotti avunsaajien asemaa.

Mitenkä mulle tulee mieleen tästä termi automaattinen ja vastikkeeton kansainvälinen sosiaalihuolto? Että rahaa lähetetään, vaikka kuinka ryssisitte hommanne? Piruako edes yrittää, kun hyväuskoiset punapäät pohjoisesta lähettävät rahaa joka tapauksessa? Mitenkä minä muistelen tota kehitysavun ideaa, eikös sen tarkoitus ollut tehdä itsensä ajan myötä tarpeettomaksi? Sitä nyt on jaettu suomalaistenkin lompakosta suurinpiirtein sen verran kuin mitä itse olen ollut olemassa. Eli varsin monta vuotta.

Jotenkin vaan tulee Tarjastamme taas kertaalleen mieleen pikkutyttö, joka kuulee ikäviä asioita ja pistää kädet korvilleen ja huutaa wääwääwääwää toivossa, että ikäviä asioita ei enää kuulu. Tarjalle on tärkeintä idea, aate, unelmat ja ideologia sekä jatkuva niistä puhuminen. Unelmien maksajat elävät reaalimaailmassa, mutta se ei Tarjaa kiinnosta, koska se haisee hielle.

Niin, siitä vielä. Kun toi Tarjamme sanoi, että YK:n kunnianpalautus on alkanut. Jotenkin tulee mieleen tietyt, jo onneksi suurimmaksi osaksi manan maille menneet ideologiat, jotka olivat kovasti sen kunniansa perään. Ja ymmärrän, että kun niitten ideologioitten edustajat alkoivat puhua kunnian palauttamisesta, niin sen jälkeen ei ollut enää kellään mukavaa.

Tuli vaan mieleen. Kunnioitushan saadaan tekemällä, ei vaatimalla tai ilmoittamalla. Vaatimalla saadaan aikaan pelkoa ja ilmoittamalla huvittunutta halveksuntaa.

Ja tämmösenä tavallisena Yrjönä tuumin, että minkähän takia minun pitäisi nakata paskaakaan jostain YK:n kunniasta?

YLPEÄNÄ SUDEN SUUHUN

Hotelli Yrjöperskeleen respassa kohotetaan viskimuki Ruotsidemokraattien vaalivoiton kunniaksi. Vaalivoiton arvoa nostaa erityisesti se yhdistetty demonisoinnin ja mitätöinnin sulkutuli, jota puoluetta kohtaan on suunnattu, no, ihan joka puolelta. Ruotsalainen hyvyyden maailmanmestaruudellaan kehuva kansankoti näyttää oikein mielellään omaksuvan niitä keinoja, joista ne Ruotsidemokraatteja syyttävät.

Tulevaisuudessa varmaan politiikan tutkijat porukalla sottailevat, että miten hemmetissä siellä Ruotsissa saattoi touhu lähteä niin lapasesta ja kuinka kansa onnistui aivopesemään itsensä niin kertakaikkiaan. Itse en ole tutkija, vaan lähinnä Ykä, joka vertaa Ruotsia maana ja kansana puupäiseen Göraniin, joka makaa mättäällä kun susi järsii hänen säärilihojaan kitusiinsa. Göran tuumii, että sattuuhan tää ihan saatanasti, mutta kyllä kaikilla on oikeus elää valitsemallaan tavalla, ja susi saa lihoistani tarvitsemaansa proteiinia. Paikalle tulee toinen kylänmies Åke heinäseiväs kädessään ja pyrkii ajamaan suden pois Görania järsimästä. Göran käskee Åkea painumaan fasistien helvettiin, sillä susi toteuttaa vain luontaista käyttäytymismalliaan, sen sijaan Åken aggressio on ihmiselle tuomittavaa. Ja jäähän Göranille vielä toinen jalka, molemmat kädet ja pää. Eihän toi susi jaksa häntä kokonaan syödä, uskoo Göran.

Åke häipyy paikalta päätään puistellen, susi tulee kylläiseksi ja vislaa kaverinsakin paikalle, ja hukkasillehan eväs maistuu. Sudet alkavat porukalla muuntaa Görania aineesta energiaksi ja Göran tajuaa, että kyllähän tässä kiistatta taitaa henki lähteä, mutta ei se haittaa mitään, koska on mahtavaa aikaansaada iloa ja tyytyväisyyttä niin monelle.

Muutama päivä myöhemmin Göran on enää mättäällä lojuva läjä sudenpaskaa, mutta se ei häntä haittaa, sillä hän tuumii, että tästähän vieressä olevat horsmat saavat hyvää lannoitetta. Antaen ja auttaen viimeiseen saakka. Göran vain ihmettelee ja tuntee suuttumustakin siitä, miksi muut eivät elä samalla tavalla kuin hän.

Mene ja tiedä minkälaisia uutisia Ruotsista lähivuosina on luvassa. Suomalaiset poliitikothan ovat rehellisiä opportunisteja jotka latelevat sitä lorua mistä milloinkin hyötyä on, mutta nuo ruotsalaiset ääliöt taitavat ihan oikeasti uskoa siihen mantraan, mitä ne hokevat. Ja ne ihmisethän, jotka uskovat edustavansa äärimmäistä hyvää, saavat yleensä aikaan sen äärimmäisen pahan.




…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että meidän tuli sulkea Ryhmittymä X median ulkopuolelle, mutta se oli välttämätöntä, koska Ryhmittymä X ei jaa näkemystämme siitä, mikä on hyväksi meille kaikille. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…


…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että jouduimme hiljaa hyväksymään Ryhmittymä X:n jäseniin kohdistuvan väkivallan,, mutta se oli välttämätöntä, koska Ryhmittymä X edustaa mielestämme ideologiaa, joka hyväksyy väkivallan, ja toimii globaaleja ihmisoikeuksia vastaan. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että Ryhmittymä X:n vaalilippuja hävitettiin, ja muutenkin tietyn katsantokannan mukaan harjoitettiin vaalivilppiä, mutta se oli välttämätöntä, sillä Ryhmittymä X ei mielestämme noudata demokratian pelisääntöjä ja tämän ryhmittymän kautta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ihmiset eivät saa aidosti ilmaista mielipiteitään. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että valtiopäiville nousseen Ryhmittymä X:n toiminta jouduttiin valtiopäivillä kieltämään ja ryhmittymän toiminta lakkauttamaan, mutta se oli välttämätöntä, sillä Ryhmittymä X edustaa mielestämme arvoja, jotka vievät pohjan pois länsimaisesta demokratiasta. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että Ryhmittymä X:n toiminta jouduttiin muuttamaan laittomaksi ja vankeudella rangaistavaksi, ja Ryhmittymä X:n aktivistien saamat pitkät vankeustuomiot saavat meidänkin sielun suremaan, mutta se oli välttämätöntä, sillä muuten ihmiset saattaisivat kuvitella, että rauhantahtoinen yhteiskuntamme hyväksyisi uhkaamisen ja pakkokeinot poliittisten mielipiteitten edistämisessä. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että me jouduimme kieltämään internet-liittymät yksityistalouksista ja saattamaan voimaan täydellisen ennakkosensuurin, mutta se oli välttämätöntä, sillä me emme kertakaikkiaan voineet hyväksyä sitä, että vihaan ja väkivaltaan perustuvia ajatuksia voidaan esittää julkisesti. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää, että me jouduimme teloittamaan kielletyn Ryhmittymä X:n johtohenkilöt ja saattamaan voimaan lakipykälän Teloitettava Kansanvihollisena, mutta se oli välttämätöntä, sillä huolimatta ymmärtäväisyydestämme ja anteeksiantamisestamme ei Ryhmittymä X ole julkisesti luopunut mielestämme vihaan, väkivaltaan, pakottamiseen ja ihmisten eriarvoisuuteen kannustavasta ideologiastaan. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…



…Olihan se kiistatta hirvittävän ikävää teloittaa sattumanvaraisesti valitut viisitoistatuhatta ihmistä kansanvihollisina, mutta se oli välttämätöntä, sillä muuten kansalaiset olisivat saattaneet kuvitella, että kansanvihollisia varten tehdyt erityistoimet ovat olleet ylimitoitettuja ja perustelemattomia. Tällainen ajattelutapa levittäisi väärää uskoa siitä, ettei kehittämämme täydellinen yhteiskuntajärjestelmä pystyisi suojelemaan ihmisiä vihaan, väkivaltaan ja ihmisten eriarvoisuuteen pohjaavilta ideologioilta. Nämä toimet johtuivat siitä, että Ryhmittymä X edustaa mielestämme vihaa ja väkivaltaa ylistävää yhteiskunnallista ajattelutapaa. Se on Ryhmittymä X:n omaa aikaansaannosta. Henkilökohtaisesti en ole näistä toimista vastuussa. Me toimimme oikein. Loppujen lopuksi mehän edustamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja toisista ihmisistä välittämistä enemmän kuin ketkään muut ja yritys muuttaa yhteiskuntaa siitä ideaalitilasta mihin me olemme sen saattaneet on aina askel huonompaan ja uhka meille kaikille…

PAHAN SILMÄN PELKO

Tuli törmättyä Hommaforumia lukiessani uutiseen naapurimaastamme Ruotsista. Uutisethan sieltä päin ovat pitkään olleet jo yhtä ja samaa, eikä tämäkään sinänsä pahemmin poikkea linjasta. Smoolantilaisessa koulussa oltiin järjestetty 8. syyskuuta kouluvaalit, ja oppilaat, juuttaat, olivat äänestäneet väärin. Ruotsindemokraatit olivat kaikkein menestyksekkäin ryhmä (23,2 % äänistä) ja kansallisdemokraatitkin olivat saaneet 7 prosenttia.

Kouluhan reagoi sitten vallan nopeasti ja nyt se tulee ”tarkistamaan kouluopetusta parantaakseen oppilaiden mielipiteitä”. Kouluhan tietysti antaa ymmärtää, että siellä ollaan huolissaan tietyistä poliittisista suuntauksista, joitten harrastajat tykkäävät mielellään tuulettaa oikeaa kainaloansa. Selväähän sinänsä on, että ruotsindemokraatteja ei tässä mielessä tartte pelätä. Ennemminkin voi todeta, että taas ajetaan karkuun kuviteltua pirua oikean belsebuubin avulla, mitä on harrastettu niin Ruotsissa kuin täällä Suomessakin ahkeraan.

Vaan meikäläinen kun on tämmönen ihan tavallinen Ykä, niin sekä tämä kuin moni muukin tapaus saa päähäni ajatuksen. Semmoisen, että nuo smoolantilaiskoulun opettajat ja muutenkin opetuksesta vastaavat viranomaiset eivät varsinaisesti nakkaa paskaakaan koulukkaitten oikeista tai vääristä mielipiteistä. Tärkeintä oli reagoida nopeasti ja julkisesti, ettei vain kukaan kuvittelisi, että heillä itsellään olisi vääriä mielipiteitä, ja ettei oppilaitten ”väärät” mielipiteet ole ainakaan heidän syytään.

Nopea ja julkinen reagointi on välttämätöntä, jotta torjuttaisiin virkamiehen päälle lankeava paha silmä, julma loitsu ja armoton kirous, jonka seurauksena virkamiestä saatettaisiin alkaa epäillä suvaitsevaisuusasenteeltaan epäluotettavaksi. Ja kyseessähän on sen luokan paaria-asema, että mieluummin otetaan vaivoiksi vaikka märkärupi tai vasemman reiden kierteismurtuma.

Samanlaista ilmiötä esiintyy Suomessakin. Minkä ihmeen takia muuten olisi mediamme jatkuvasti täynnä niin pääkirjoituksia kuin uutisina esitettyjä mielipidekirjoituksia, joissa säännöllisesti jankataan sitä samaa, eli Fazerkin kerran, miksei Ali nyt / Amerikan sosiaalitoimisto ruokki aikanaan tolkuttoman määrän suomalaisia / riistetty on urakalla, nyt siten Maksamme Velkaa / ettekö te ihmiset välitä, ettekö te rakasta / mitään suomalaisutta ei olekaan, kaikki on pöllitty muualta / muualla ei oo pöllitty mitään, vaan kaikki on niin ihqua ja uniikkia / näin tapahtuu joka tapauksessa, koska jossain näin sovittu on.

Tämmöisiä lukiessani käy mielessä, että eikö ne tosiaankaan muuta keksi, ja kenenkä pään ne luulee tommoisilla kääntävänsä? Ajattelutapani on lähtökohtaisesti väärä. Ei tämmöisiä juttuja kirjoiteta rahvaalle, vaan uskonveljille ja sisarille. Monikulttuuriuskonnossahan ei riitä hiljainen usko ja sanaton rukous, vaan se vaatii julkista, äänekästä ja toistuvaa tunnustusta. Muuten epäilyksen paha silmä lankeaa uskovaisen päälle.

Ilmiöhän ei ole mitenkään tuore, kohde vaan on vaihtunut. Kun Kekkosen aikaan kävin peruskoulun yläastetta, kuului opettajien perussettiin yya-meiningin ylistäminen. Tai ainakin ankara tuomitseminen, jos opettaja kuuli meidän pojankölvien heittävän esim. Itä-Berliini/Länsi-Berliinivitsejä, ja niitähän kyllä heiteltiin. Panin merkille, että ankara tuomio tuli, vaikka muita opettajia ei ollut lähimaillakaan ja opettaja olisi hyvin voinut teeskennellä, ettei kuullut mitään. Ehkäpä opettajilla oli silloinkin pahan silmän pelko, ja tuomio tuli esittää, että pahan silmän saattoi manata pois.

Sillä ei ollut mitään väliä, oliko kyseessä SKP:läinen vaiko Kokoomusta kannattava opettaja. Tietysti varsinaisessa opetustyössä moni opettaja osasi taiten esittää asian niin, että selväksi tuli, mitä opettaja oikeasti asiasta ajatteli. Sanoisinko, että opettaja osasi kehittää ääneensä ns. tahallisen vaihevirheen. 1970-luvulla eläneet muistavat tämän Yleisradion stereotestissä käytetyn termin (Aiheutamme nyt tahallisen vaihevirheen. Ääneni pitäisi nyt kuulua epämääräisestä suunnasta ja monovastaanotossa häipyä lähes kuulumattomiin).

No, se oli sitä aikaa se. Silloin tuohon pelleilyyn oli omat syynsäkin. Neuvostoliitolla oli huomattava määrä divisioonia ja niihin armottomasti arsenaalia ja amitsioonia. Monikulttuurilla ei ole kuin paha silmä.

LEIKKIPARTISAANIT JA UUSI AATELI

Suomi on sitten kertakaikkiaan mainio valtio leikkipartisaaneille. Lukijahan toki tietää tämän ihmisryhmän, joka kovaan ääneen uhoaa kukistavansa sen yhteiskuntajärjestelmän, jonka olemassaolo on leikkipartisaanin oman olemassaolon elinehto. Hiukka paradoksaalista sinänsä, mutta leikkipartisaanihan ei anna logiikan suuremmin sotkea meuhkaamistaan. Koko termissähän on pääpaino sanalla leikki, ja maassamme voi tuota leikkiä harrastaa turvallisesti, varsinkin jos suuntaa luokka-, sukupuoli- ja yleishäröilytietoisen vihansa oikeaan suuntaan. Kuolemanpartio ei paukuttele leikkipartisaanin ovea eikä poliisikaan pamputa.

Sinänsä leikkipartisaanina toimiminen voisi olla varsin mielenkiintoista noin harrastustoimintana. Siinä voi nostaa itsensä kykyjään ylemmäksi, jos ei muuten niin omassa päänupissa kumminkin. Ja mukavassa samanhenkisessä seurassa tietenkin. Leikkipartisaanit voivat uhota kovaan ääneen, että Kohta Me Pannaan Tuulemaan. Jos ei ihan ihan vielä, niin joskus ihan varmasti kumminkin. Ehkä sitten syssymmällä.

Leikkipartisaani muuttuu mielikuvissaan kokonaiseksi komppaniaksi. Kun mukana on kaveri, on kyseessä jo pataljoona. Kolme tyyppiä tuopin ääressä vastaakin jo sitten prikaatia, ja siinähän onkin mukavaa suunnitella suuria, kun on tota voimaakin takana. Erityisen mukavaa on tietysti suunnitella niitä toimenpiteitä, joita tehdään sitten, kun narsistis-seksistis-vegaaninen vallankumous on onnistunut. Se varsinainen vallankumouksen toteuttamisvaihe on tietysti vähän usvaisempaa, koska silloin joutuis miettimään sitä ikävää tosiasiaa, että narsistis-seksistis-vegaaniset aseelliset joukot ovat varsin pieniä, ja lisäksi niiltä puuttuu sekä aseet että taito käyttää niitä.

Vaan sehän ei tahtia haittaa, sillä kyseessähän on mukava roolileikki, jota voi harrastaa rauhassa. Kroppa ei joudu koskaan lunastamaan niitä Visa-laskuja, joita ego allekirjoittaa. Mukavintahan tämmöinen roolileikki on, kun sitä saa harrastaa mahdollisimman suurelle yleisölle, jonka etuoikeuden on itselleen saanut tunnettu leikkipartisaani Akuliina Saarikoski. Uusimmassa avautumisessaan Akuliina pysyy vahvasti valitsemallaan linjalla eli pistää äijät seipään nokkaan ja värvää kiltit tytöt lesboprikaateiksi.

Samanlaista tuubaahan tuo on kuin Akuliinalla yleensä, joten ei jutusta sen enempää. Myöskään en näe välttämättömänä tuumailla, onko kyseessä pikkutyttö, joka kieltäytyi kasvamasta aikuiseksi, vai onko kyseessä vakavampaakin latvalahoa. Siitä tietysti kannattaa aika ajoin keskustella, satsataanko suomalaisessa mielenterveystyössä liikaa avohoitoon, mutta se on ehkä eri jutun aihe.

Se, mikä asiassa meikäläistä ihmetyttää on se, että leikkipartisaanimme voi käyttää julkaisukanavanaan sekä Uutta Suomea että Yleisradiota. Yleensähän kun median edustajat hankkivat jonkun tyypin hommiinsa, heidän luulisi edellyttävän, että tyypin kirjoituksissa on edes jonkun tason järkeä.

Mieleen tulee vaihtoehto, että Saarikoski on palkattu hommiinsa nykyisen poliittisen-, virkamies- ja mediaeliitin toimesta näyttämään uusaatelistoa elättävälle rahvaalle, mistä kana pissii. Seppo Lehtohan kirjoitti suurinpiirtein samanlaista settiä kuin Saarikoskikin, mutta kohteena oli uusaatelisto. Niinpä Seppo istuukin pitkää vankeustuomiota. Akuliina taas vittuilee häntä elättävälle rahvaalle ”pian kolmikymppisen” kokemuksella ja hän on ”poliittinen visionääri”.

Voihan tietysti olla niinkin, että sekä Yleisradio että Uusi Suomi ovat vahvasti sitä mieltä että Saarikosken jutuissa on järkeä. Siihen minä en sitten osaa sanoa enää mitään. Vaan uusi aatelistomme näyttää olevan vahvasti sitä mieltä, että leikkipartisaaneja tarvitaan. No, olihan hoveissakin hovinarrit. Ne tosin saattoivat luvan perään kuittailla isäntiensäkin toilailuille. Nykyiset hovinarrit haistattelevat vain tavallisille ihmisille.

JOTAIN IHAN MUUTA III

Hotelli Yrjöperskeles on jonkun aikaa viettänyt kiertolaiselämää Suomen laajassa pohjoisessa ja viettää sitä vielä jonkun aikaa tästä eteenpäinkin. Lapissa reissaamisessa miellyttää tietysti monet asiat, esmes vaelluksessa tunturien rauha ja välillä taas mökkeillessä kertakaikkinen kiireettömyys ja kauniit maisemat. Yksi huomattavan miellyttävä asia erityisesti tunturissa liikkuessa on se, että on poissa kaikenlaisen median ja dataliikenteen ulottuvista.

Mökkeillessä siihen taas törmää, kun on tullut hankittua tämä nykyajan ihmevempain eli mokkula. Niinpä Hotelli Yrjöperskelettä siunataan vaikka tiedoilla siitä, että Tante Astridin mielestä tuhat euroa polttamalla saattaa säästää kympin. Tiedoksi annettu on myös se, että sisäministeriössä sottaillaan nyt sitä, että voisiko kenties jossain määrin olla mahdollista, että somalit saattavat kusettaa näissä perheenyhdistyshommissa. Joku muistiokin on kuulemma tehty, ja ne joille se on jaettu kiistävät kategorisesti saaneensa mitään mistään ja Eva kuulemma hoitaa asian. Muutenkin media lykkää tietoomme sitä, että viranomaispäätöksellä on päätetty, että suomalaisten tulee rakastaa kaikkia muita paitsi itseään, ja jos joku tätä kyseenalaistaa, on hän vähintäänkin moraaliton ja todennäköisesti rikollinen.

No selväähän se on, että kun tommosia etelän uutisia kattelee ja kuuntelee niin kädet alkaa vapiseen, hiki tulee pintaan, naama punoittaa ja Rennietä menee ämpärillinen päivässä. Vaan eipä huolta. Täällä pohjoisessa on median muoto, joka karkoittaa stressin ja saa ihmisen perushyvälle tuulelle. Tarkoitan tietenkin Yleisradion saamenkielisiä lähetyksiä. Sekä saamenkieliset puhe- ja musiikkiohjelmat ovat loistavia. Edellytyksenä on tietysti se, ettei kuulija itse osaa saamen kieltä.

Saamenkielisiin puheohjelmiin ei kyllästy millään. Saamen kieli on sellaista, että pulinan mieltää koko ajan olevan jossain ymmärryksen rajamailla, vaikka eihän siitä tosiasiassa tajua yhtään mitään. Lisäksi saamen kieli on niin mukavan kuplivaa ja poksahtelevaa, että se muistuttaa melko paljon autiotuvalla trangian päällä valmistuvan, huomattavan paljon lihasäilykettä sisältävän muhennoksen porinaa. Näitä lähetyksiä kuunnellessa ei kerta kaikkiaan voi olla pahalla päällä. Lisäksi se saa ajattelemaan sitä, kuinka hassulta oma suomen kielemme kuulostaa ulkopuolisten korvaan. Ja sehän ei suinkaan ole häpeän, vaan suuren ylpeyden aihe.

Saamenkielisissä radiolähetyksissä on myös tarjolla huomattavan monipuolista musiikkitarjontaa ja tietenkin saamen kielellä. Musiikki on siitä mainiota, että tarjontaa on humpasta heavyyn ja täysin musiikkilajista riippumatta muusikot onnistuvat ymppäämään kertosäkeeseen tanakan annoksen joilaliloilaa-lailaaloilaa-höiläähuilaa-leilalöilailaa-ja-lailalöileilaa ja homma pelittää ihan kympillä.

Jo näistä syistä voisin suositella saamenkielistä ohjelmatarjontaa. Henkilökohtaisesti minulla on saamelaista radiotoimintaa kohtaan vielä suurempi lukkarinrakkaus, sillä mainittu kanava tarjosi minulle vuosi sitten muutaman tunnin session, jonka aikana elämä tuntui kerrassaan elämisen arvoiselta. Joku lukija saattaa ajatella, että kysymys oli vahingonilosta, mutta eihän lähimmäistä niin äkkiä saa tuomita.

Kyseessähän oli useamman tunnin suora lähetys Sevettijärveltä, jossa paikallinen koulu vietti montakytvuotisjuhlallisuuksiaan. Paikalle oli kutsuttu myös Kunnioitettu Tasavallan Presidentti ja Ensimmäinen Toveri Tarja Halonen. Halosen kiinnostuksen kohteenahan ei yleensä ole Hangon ja Utsjoen välissä asuvan rahvaan edesottamukset, vaan enempi vaikkapa punkun lipittäminen Chilen suurlähetystössä talvisodan muistopäivänä. Mutta kun tuo presidentin pesti tuli hankittua kiinnostavampia kansainvälisiä virkoja odotellessa, niin pakkohan hänen on joskus laskeutua rahvaan tasalle ja esittää kiinnostunutta.

Ja väitän, että Sevettijärven porukka tiesi tämän, ja päätti antaa kerralla täysilaidallisen, kun kerran sauma tuli. Tunnen itsekin pari saamelaista ja ne ovat melko sutkia porukkaa. Juhlaohjelmahan kesti useita tunteja ja se tuli koko ajan suorana lähetyksenä radiosta. Ohjelma meni niin, että koulun monikymmenvuotinen taival pilkottiin noin puolen vuoden pätkiin, jotka esitettiin ensiksi hyvin vuolassanaisesti suomen kielellä, sen jälkeen sama esitettiin yhtä vuolassanaisesti kolttasaameksi ja sen perään vielä tyttökuoro lauloi saman session kanteleen säestyksellä ja kantelekompissa tietenkin käytettiin sitä periaatetta, että soinnun vaihtaminen kesken kappaletta on persaukisten pelleilyä.

Ja seuraavaksi siirryttiin seuraavan puolen vuoden jaksoon. Ja sitten seuraavaan. Ja aina samalla kaavalla. Ja homma jatkui ja jatkui ja jatkui. Tuntikausia. Meikäläinen kuunteli lähetystä mökillä ja nautti samalla suomalaisen panimotuotannon erinomaisia tuotteita. Tuli mieleen, että muistikohan se Tarja käydä pissillä ennen esitystä. Tuli ajateltua myös, että samalla paikalla istuminenkin on pitemmän päälle hikistä hommaa. Hikiset hommat ovat kyllä varsin tuttuja Kallion duunarille, mutta Kallion akateemiselle friidulle se voi olla melko vierasta settiä noin äkkiseltään.

Joka tapauksessa meikäläisellä oli semmonen tasainen ja tyytyväinen olo. Saunan pistin siinä samalla lämpiämään. Linnutkin lirkutteli ja porotokka puuhaili lähistöllä omia puuhiaan. Ja Ylesaame lähetti viihdyttävää ohjelmaa.

Suosikaa lukijat ihmeessä saamenkielisiä radiolähetyksiä milloin vain voitte. Tunti saamenkielistä ohjelmaa vastaa ahdistuksen poistossa vähintään liuskaa Diapamia.