Eräs tuttava lähetti minulle Kouvolan Sanomien paperiversiossa olleen jutun, jossa käsiteltiin Ensimmäisen Toverimme Tarja Halosen puheita YK:sta ja kehitysavusta. Juttu on varsin lyhyt, mutta jutun nettiversiot ovat vielä lyhyempiä. Lieneekö medialla ollut ajatuksena, että paperilehtiä lukevat ihmiset nielevät asiat vähemmän purematta kuin netin käyttäjät? Kuvatiedosto jutusta löytyy kirjoitukseni lopusta.
Kirjoituksessa pisti silmään pari juttua. Ensinnäkin:
Hän viittaa myös kintaalla tahoille, joiden mukaan kehitysapu ei tehoa ja on rahan tuhlausta. Hän kuittasikin sijoittaja Björn Wahlroosin kommentin kehitysavun tarpeettomuudesta sanomalla, että tämä voisi tutustua kollegoihinsa, jotka ovat mukana kehitystyössä.
Sehän ei sinänsä liene kovin suuri salaisuus, että kehitysapu menee koko lailla kankkulan kaivoon ja sillä lähinnä tuetaan Afrikan pikkuhitlereitä. Ymmärtääkseni Afrikastakin päin tulee ääniä, joitten mukaan passiivinen kehitysavun odottaminen lamauttaa maitten oman yrittäjyyden. Vaan tuo Halosen peruste puolustella asiaa on melko mielenkiintoinen. Verrataan tilannetta vaikkapa rakennustyömaahan, jossa mesu tulee sanomaan ylimmälle pomolle, että urakka kusee, ja hänellä on vielä hyvät perusteet väitteelleen. Ylin pomo sanoo, että viittaan kintaalla tuommoiselle. Käypäs tutustumassa kollegoihisi, jotka tätä urakkaa tekevät.
Ja sitten urakka ei yllättäen enää kusekaan.
Vähän samanlainen vertaus kuin se, että te rasistit ette olisi rasisteja, jos olisitte matkustaneet ja tutustuneet muihin kulttuureihin ja ihmisiin. No, ilman muuta on totta, että mikäli suomalainen menee johonkin muuhun maahan turistina eväänään suuri määrä rahaa, niin palvelu pelaa ja hymyäkin löytyy maksavalle asiakkaalle.
Halonen jatkaa kehitysavusta puhumista:
Ihmisten on voitava luottaa siihen, että tietty jotakuinkin pysyvä määrä apua on olemassa, hän painotti avunsaajien asemaa.
Mitenkä mulle tulee mieleen tästä termi automaattinen ja vastikkeeton kansainvälinen sosiaalihuolto? Että rahaa lähetetään, vaikka kuinka ryssisitte hommanne? Piruako edes yrittää, kun hyväuskoiset punapäät pohjoisesta lähettävät rahaa joka tapauksessa? Mitenkä minä muistelen tota kehitysavun ideaa, eikös sen tarkoitus ollut tehdä itsensä ajan myötä tarpeettomaksi? Sitä nyt on jaettu suomalaistenkin lompakosta suurinpiirtein sen verran kuin mitä itse olen ollut olemassa. Eli varsin monta vuotta.
Jotenkin vaan tulee Tarjastamme taas kertaalleen mieleen pikkutyttö, joka kuulee ikäviä asioita ja pistää kädet korvilleen ja huutaa wääwääwääwää toivossa, että ikäviä asioita ei enää kuulu. Tarjalle on tärkeintä idea, aate, unelmat ja ideologia sekä jatkuva niistä puhuminen. Unelmien maksajat elävät reaalimaailmassa, mutta se ei Tarjaa kiinnosta, koska se haisee hielle.
Niin, siitä vielä. Kun toi Tarjamme sanoi, että YK:n kunnianpalautus on alkanut. Jotenkin tulee mieleen tietyt, jo onneksi suurimmaksi osaksi manan maille menneet ideologiat, jotka olivat kovasti sen kunniansa perään. Ja ymmärrän, että kun niitten ideologioitten edustajat alkoivat puhua kunnian palauttamisesta, niin sen jälkeen ei ollut enää kellään mukavaa.
Tuli vaan mieleen. Kunnioitushan saadaan tekemällä, ei vaatimalla tai ilmoittamalla. Vaatimalla saadaan aikaan pelkoa ja ilmoittamalla huvittunutta halveksuntaa.
Ja tämmösenä tavallisena Yrjönä tuumin, että minkähän takia minun pitäisi nakata paskaakaan jostain YK:n kunniasta?
Mitäpä turhista huuteluista murehtimaan? Tavja se vain yrittää pedata itselleen kovapalkkaista työtä organisaatiosta.
VastaaPoistaSuomalaiset tykkäävät kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita, kuten naispresidentti ja digiboxi ym. muita hössötyksiä tässä loputtomassa pettymyksien jatkumossa. Ehkä olisi paikallaan ottaa "aikalisä" ja tutkia maailmanmenoa enempi hissukseen yhden jakson verran?
VastaaPoistaPäivää, Ykä!
VastaaPoistaHaloskalla on tainnut jäädä 1960-70-luku pyörimään pään sisällä, kuten monella muullakin.
Vertaus sossun tukeen on hyvä. Kehitysapu on sossun tukeen verrattavaa vastikkeetonta rahaa.
Jos kehitysapu ei ole tehnyt itseään tarpeettomaksi, se ei ole ollut toimintakelpoista. Pitää muistaa että apu on jo määritelmänsä mukaan tilapäistä.
Miksi Haloska ym. maailmanlaajuiset sosiaalitantat eivät kiinnitä huomiota siihen että kehitysapua on arvosteltu afrikkalaisten omassa keskuudessa? Ruukinmatruuna kirjoitti kerran hyvän jutun kehitysavusta.
Tavallinen vapaakauppa ja yritysten investoinnit parantavat kohdemaan oloja parhaiten. Miksi näitä ei ehdoteta?
Kauppaa käydään Aasian ja Etelä-Amerikan kanssa, joten miksi Afrikka olisi poikkeus? Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan ei olla juurikaan annettu rahallista kehitysapua.
Kirkkojen lähetystyöntekijät ovat vuosikymmenien ja vuosisatojenkin ajan olleet hyödyllisempiä kuin rahan antaminen.
Olen joskus ostanut eteläafikkalaisia viinirypäleitä ja viiniä. Olen ehkä ostanut muitakin afrikkalaisia hedelmiä. Varmaan olen ostanut Afrikasta peräisin olevaa kahvia, joko paketin kaupasta tai juonut kahvilassa.
Tuolla tavalla olen tukenut sikäläisiä elinkeinoja. Annoin siis rahaa joka päätyi sinne, mutta heidän piti tehdä jotain sen eteen, kuten kasvattaa rypäleitä, pullottaa viiniä, viljellä kahvia tms.
Tervehdys Pahalle Sedälle, Anolle ja Vieraalle & kiitos kommenteista. Tarjalta todellakin lienee pöllitty allakka joskus vuonna 1971 ja loppu onkin sitten jänkkäämistä eli "kun tää kerran on tuntunut hyvältä, niin näin tehdään aina jatkossakin".
VastaaPoistaTarja varmaan petailee jatkoa urakehitykselleen, niin kuin Paha Setä tuumaili. Näkisin, että maailman sekopäisyyden tila selviää siitä, kuinka korkeaan virkaan mamma palkataan.
Tässä oli pari viikkoa sitten juttua radiossa naudanlihasta, joka saapuu suomeen jostain afrikan maasta.
VastaaPoistaNiin johan se oli sitten rasistista tai vastaavaa lihaa toimittajan mielestä. Me kuulemma viemme afrikan lapsilta sisäfileen suusta, kun ostamme tätä tavaraa.
Aivan kauheeta.
Mutta liha on ihan samalla tavalla tuotettua luomua kuin eteläamerikassa.
Mutta eteläamerikassa ei ole n*****i lapsia kärsimässä nälkää.
Tavja muuten lupasi että ME nostamme kehitysapurahat 0,7%:iin BKT:sta.
Opetti meille vielä prosenttilaskua.
Kun BKT:ta on enemmän. Me maksamme enemmän.
Kun BKT:ta on vähemmän me maksamme vähemmän.
Eikö ole nerokasta.
Nyt pitäisi vaan saada tietää kenen pussista se 0,7% maksetaan. Minulla on kyllä oma epäily.
Demareille ja muille virheille tiedoksi. BKT on eri asia kuin valtion budjetti.
BKT on paljon enemmän.
Tervehdys Habahoolle ja kiitos kommentista. Eli näinhän se menee. Jos et osta afrikkalaista tuotetta, olet rasisti. Jos ostat afrikkalaista tuotetta, olet rasisti.
VastaaPoistaYmmärtääkseni muuten meidän Tarja on itsekin sanonut, että ei ole noissa talousasioissa varsinainen spesialisti.