ANTERO LÄRVÄNEN JA ERÄS KANSLIAPÄÄLLIKKÖ

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Aiheenamme on tällä kertaa ehdotus nimimerkkien käytön kieltämisestä ainakin suurimmilla keskustelupalstoilla. Vieraanamme on sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Rouva kansliapäällikkö, hieman kyllästyneenä voisi todeta, että eihän tätä asiaa olekaan ehdotettu ainakaan viikkoon. Mistä tämä avautumisenne tällä kertaa?

- Niin no, onhan yksi syy tietysti jatkuva muistuttamisen tarve, sillä vakavin vihapuheen muoto on tietenkin se, joka sisältää edistyksellisten viranhaltijoitten ja meitä ideologisesti tukevien henkilöitten urakehityksen ja ideologisen uskottavuuden kyseenalaistamista faktapohjiin vedoten propagandistisessa tarkoituksessa. Meistähän tässä on kyse, ja maahanmuuttajat ovat meille lähinnä tarvittavaa bensaa koneessa. Onneksi viimeaikaisessa keskustelussa tämä onkin varsin laajalti pantu merkille. Mutta tämä ihan muistutuksena, jota aina tarvitaan. Varsinaisesti tällä kertaa oli kyse niin sanotusta kaksisuuntaisen uhkailun kokeilusta.

- Tarkoitatteko tuota vertausta perheelliseen virkamieheen?

- Sitäpä hyvinkin. Sanamuotoa pähkäiltiin ministeriössä urakalla ja omasta mielestänikin siitä tuli varsin hyvä. Kun sanotaan että ”tiedän, että moni perheellinen virkamies miettii jo tarkasti julkisuuteen astumista ja haastattelujen antamista, jos lopputuloksena on vihan ryöppy niskaan”, niin siinähän voidaan aina vedota meitä tukevien virkamiesten ja heidän perheittensä turvallisuuteen, vaikka kyllähän tyhmempikin käsittää, mistä tuossa on kysymys. Siinä saimme selkeästi viestittyä virkakoneistomme edustajille, että pitävät joko lärppänsä kertakaikkiaan ummessa tai jos sen aukaisevat, niin suoltavat virallisen tiedostavaa epistolaa, tai muuten ei hyvä heilu.

- Ja me voimme myös mainiosti kiistää uhkailumme vedoten siihen, että jossain facebookissa on ihan oikeasti puhuttu rumia. Emmehän me mitään tyhmiä ole, totta kai me tiedämme että kyse on ihan samasta ilmiöstä kuin siinä, että kaksi heppua mutisee kaljabaarissa humalapäissään, että ”sekin retku joutais saada niin turpaansa, että pipa lentäis Tammerkoskeen”, eivätkä ne mitään kuitenkaan tee. Mutta piruakos antoivat meille noita täkyjä facebookissaan. Totta kai me niitä käytämme. Ja pakkohan meidän on, kun ei meillä oikein muuta ole. Tuo ”vihan ryöppy” oli muuten mielestäni terminä erittäin onnistunut, sillä siitähän tulee mieleen vähintäänkin rypälepommitus, vaikka eihän se tarkoita yhtään mitään.
- Eli tämänkertainen ehdotus nimimerkkien kieltämisestä sisältää selvää uhkailua silkkihansikkaassa?

- Ja totta munasarjassa sisältää. Kun varsinkaan suorittavan tason virkamiehistöä ei valitettavasti voi valita poliittisin perustein, niin joku rotihan niille kumminkin on keksittävä. Ei kyse ole siitä, meneekö virkakoneistossa asiat perseelleen, vaan siitä, ettei siitä pidä mölistä ääneen. Nykytilanteessa virkamiehethän voivat netissä puhua mälkyttää anonyyminä ihan mitä törkeyksiä hyvänsä ja Herra nähköön vielä pahempaa eli laukoa totuuksia, ja eihän se semmonen käy päinsä.
- Mutta ehdotuksenne vaikuttaa sinänsä varsin hampaattomalta, sillä eihän nimimerkkien kieltämistä voi toteuttaa ulkomaisilla palvelimilla sijaitsevilla keskustelufoorumeilla.

- No ei tällä hetkellä, mutta kyllähän ministeriön teknoheput pähkäilevät sitäkin asiaa ihan tosissaan. Mutta tässä onkin kyseessä alustava mielialan muokkaus yleensäkin anonyyminä kirjoittamista vastaan. Sisäministeriöhän suunnittelee yhdessä tiettyjen edistyksellisten järjestöjen kanssa asiaan liittyvää tempausta syssymmällä. Sen nimeksi tulee ”Internetin Vastuuviikko”, jonka aikana ihmisiä kehotetaan ilmiantamaan julkisuuteen esimerkiksi Hommaforumin nimimerkkejä ja blogikirjoittajia. Viikon iskulauseita ovat mm. ”Sosiaalinen media – yhdessä suut supussa”, ”Eri nimet – yksi mieli”, ”Turvatkaamme vastuullinen ja rajoittamaton sananvapaus sitä vastuullisesti rajoittamalla” ja ”Harkitsematon sanasi voi aikaansaada uuden Breivikin”. Tämäkin kampanja on tietysti vain osa suurempaa tavoitetta.

- Mitä tavoitetta kansliapäällikkö tarkoittaa?

- Niin kuin toimittaja tietää, niin henkilökohtainen on poliittista ja tässä tapauksessa poliittinen on henkilökohtaista. Minähän olen töissä määräaikaisessa pestissä ja se loppuu pian. Pakkohan minun on itsestäni meteliä pitää, että saisin turvattua itselleni jonkunlaisen pomopestin, ja mielellään yhtä hyvän kuin nykyinen on. Ei kai tässä nyt helvetti soikoon enää miksikään maahanmuuttoviraston asiakaspalvelujohtajaksi alennuta. Tarjan aikaan ei olisi ollut mitään ongelmaa, kyllähän se olisi omistaan huolen pitänyt, mutta tuosta Niinistön juuttaasta ei ole ollenkaan takeita. Mistä sen tietää, että ministeriöitten jouto… anteeksi, johtoväkeä jatkossa värvätäänkin hyväksi todetun poliittisen ja genitaalisen luotettavuuden sijasta joillakin tylsillä osaamisperusteilla. Siinähän pitkässä juoksussa päädytään vakaan ja vastuullisen yhteiskunnan sijasta jonkinlaiseen osaamisen diktatuuriin ja kai toimittajakin ymmärtää, mitä se tarkoittaa?

- Itse asiassa taidan hyvinkin ymmärtää. Rouva kansliapäällikkö, kiitän Teitä haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, Huitsinnevadan paikallisradio. Jaahah, äänimiehet. Eiköhän lähdetä Lällävedelle etsimään hyväksi todettua mallaspohjaista luotettavuutta?

- Joo, ja ihan anonyyminä!