ANTERO LÄRVÄNEN JA KEPUVETO AUTOMAATTILAATIKOLLA

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä tällä kertaa ihan täältä Huitsinnevadan Veijoessolta. Lähetyksemme koskee tällä kertaa sitä, että kepulaisten pää-äänenkannattaja Suomenmaa on pääkirjoituksessaan ilmoittanut Jussi Halla-ahon olevan sopimaton lainsäätäjän tehtävään sillä perusteella, että hän on tuomioonsa johtaneessa blogikirjoituksessa jättänyt ihmisten tietoon tuomionsa syyn, minkä syyn voi tosin lukea itse asiassa mistä tiedotusvälineestä hyvänsä. Suomenmaa-lehti ei vastannut haastattelupyyntöömme, mutta meillä on täällä asiantuntijana kepun puoluekoneiston taustavaikuttaja, virallinen takapiru, asioistaperilläolevataho sekä yleiskepumafiaattori Heikki Härpätten. Yleiskepumafiaattori Härpätten, kiitos, että olette suostuneet tähän haastatteluun ja vielä täällä Huitsinnevadassa.

- Terve vaan, toimittaja Lärvänen, sovitaanko että kutsut minua ihan Heikiksi ja tehdään sinunkaupat.

(kouraa kouraan / Heikki / Antero)

- Tästä haastattelusta ei ole mitään vaivaa, sillä minähän lomailen omalla mökilläni tässä kovinkin lähellä eli Lälläveden naapurijärvellä Vökellysvedellä ja tämä Huitsinnevadan Veijoesso on tullut mulle kovastikin tutuksi vuosien varrella. Lisäksi annan mielelläni haastattelun oikealle sanomalehdelle ja paikallisradiolle eikä millekään perinteiselle poliittiselle sabluunamaalamolle. Tietysti varsinaisesti sitten työssäni joudun sanomaan muuta, mutta miehen täytyy tehdä, mitä hiiren täytyy tehdä, että palkka juoksisi. Vaan nyt olen siis lomalla, joten annapa Antero palaa.

- Niin kuulijat ja lukijat varmaankin haluaisivat tietää, että mistä tämänkertainen Halla-ahoon liittyvä keskusta-avautuminen mahtoi oikein johtua, sillä kyllähän tässä on kyseessä jopa parodiahorisonttikertoimen mukaan melko väsynyttä läppää.

- No väsynyttä, väsynyttäpä hyvinkin. Enhän minä sitä suinkaan kiistä. Itse asiassahan alkaa olla jo kyse siitä, että kärpästä on ammuttu tykillä, ja kun kärpänen on julkisesti sanonut, että ampuivat, pirulaiset, tykillä, niin sen jälkeen vielä tilataan kärpäsen päälle napalmpommitus. Mutta eihän tässä pääkirjoituksessa ole itse asiassa Halla-ahosta kyse ollenkaan. Ja senhän todistaa se, että kirjoitus on julkaistu Suomenmaan pääkirjoituksena, ja niin kuin Antero itsekin tiedät, niin eihän niitä lue kuin pääkirjoittaja itse, muutama oikein höyrähtänyt kepulaisfanaatikko, muitten valtapuolueitten tyypit, jotka lukevat näitä pääkirjoituksia ammatikseen, tietyt toimittajat, joilla on raatokärpäsen hajuaisti plus sitten vielä Huitsinnevadan Paikallisdemokraatti ja Hommaforumi, mutta nekin lukevat niitä vaan piruuttaan, että pääsevät kieli poskessa kuittailemaan. Eli ei kyse ole Jussista, vaan siitä, että puoluekoneistollamme on löysät lahkeessa.

- Mitä tällä pääkirjoituksella sitten haetaan?

- No tietysti sitä, että me haluamme tällä kirjoituksella ojentaa kättä niin kokoomuksen kuin demareittenkin suuntaan ja todeta, että eikös me silti voitais olla kavereita ja eihän me olla niin kuin oikeasti oppositiossa, vaan ainoastaan lakisääteisessä lepovuorossa. Kun eikös se ollut se teidän tuntemanne hotellinomistaja, mikäs perskeles sen nimi olikaan, heittänyt läpällä että ”Suomen Tasavallan alueella käyttää valtaa Keskustapuolueen, Sosialidemokraattien ja Kokoomuksen muodostama valtakolmikko, joka ottaa halunsa ja tarpeensa mukaan kiilapojakseen muita pienempiä puolueita, mm. RKP:n, Vihreät ja muita hörhöjä. Tämä järjestelmä vahvistetaan kerran neljässä vuodessa pidettävässä vahvistusmessussa, johon kansalla on oikeus osallistua, jos haluaa, mutta ei sillä loppujen lopuksi niin suurta väliä ole. Valtakolmikosta pitää valtaa kerrallaan kaksi valtakolmikon edustajaa kiilapoikineen ja yksi valtakolmikon edustajista on oppositiossa lataamassa akkujaan. Se, kuka valtakolmikosta on vuorollaan oppositiossa, määritellään kerran neljässä vuodessa juuri talviuniltaan heränneen naaraskarhun pihkatapin väristä.”

- Heppu heitti sen läppänä, mutta puoluekoneistossamme ollaan kyllä sitä mieltä, että tuohan on paras mahdollinen järjestelmä, sitä ei tule ulkopuolisten tahojen sotkeman, se on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, ja ei siinä ole mitään naureskelua eikä irvailua.

- Niin että toivomme tällä avautumisellamme niin kokkareitten kuin demareittenkin ymmärtävän, että me ollaan kuitenkin ihan yhtä ja samaa poliittista kansasta riippumatonta ja valtansa ihan omin neuvoin uusintavaa koneistoa. Ja toivomme heidän myös ymmärtävän, että pakkohan meidän on tietyllä tavalla oppositiopuoluetta esittää, nyt kun se oikeakin oppositio on olemassa, vaikkapa nyt näissä eurooppalaisissa lainaus- ja takuukysymyksissä. Mutta tietäväthän he itsekin, että aika hampaatontahan se meillä on, ja pakon sanelemaa epistolaa, kun kaikki muistaa, että ne edelliset automaattimyöntyvyyslaatikolla varustetut kepuvetoiset hallitukset sanoivat Brysseliin päin ”ei” ainoastaan sen yhden kerran, kun sieltä kysyttiin, että ettekö te koskaan väsy vastaamaan ”kyllä”.

- Eli onko kyseessä se asia, mistä aikanaan lauleskeli – ajatuksiltaan muuten mukavan nuiva – pop-yhtye Mambaa vetävä Tero Vaara, eli ”älä jätä minua, älä jätä, minä tarvitsen sinua”?

- No sepä nimenomaan. Ja tunteisiinhan tässä vedotaankin, ja eritoten nimenomaan kokkareissa ja demareissa, niin kuin tietysti vielä suuremmassa määrin vihreissä ja vasureissa vaikuttavaan hysteeriseen sukupuolesta riippumattomaan hametta käyttävään väkeen. Tiedäthän Anterokin tämän porukan, joka ei välitä sinänsä paskan vertaa siitä, että sauna palaa, mutta rääkyy kurkku trumpettina siitä, että siinä palavassa saunassa on kauheen rumat verhot. Tälle porukalle me ollaan tämä kirjoitus suunnattu, ja se porukka osaa puolueissaan sen verran mainion oikeaoppisen yhteisrääkymisen, että on hyvä muistuttaa heitä siitä, että kyllä kepukin on hyvällä yhteisellä asialla. Varmaan Halla-ahokin ymmärtää tämän ja tuumii että nothing personal, just business. Kun Jussiahan voi käyttää keppihevosena periaatteessa ihan missä asiassa nykyisin. Sen takia meidänkin on pakko pyrkiä varmistamaan pysyvää valta-asemaamme, sillä jos se ei onnistu, ja persut saavat vielä enemmän valtaa, niin sitten saatetaan jo ruveta puimaan, että mitäs kaikkea ryönää sitä tuli heitettyäkään, ja millä perusteella ja ennen kaikkea millä oikeudella.

- Niin no, kyllähän nuo pääkirjoituksen perusteet tuli koko lailla ymmärrettyä, kun sen tollai selitit. Ihmetyttää vaan tuon kirjoituksen kuivakiskoinen ja jeesusteleva sävy. Eikö teillä olis ollut jotain edes vähän parempaa heittää kehiin?

- Vaan kun ei ollu niin. Ajattelepa ittekin. Jos me ruvetaan Halla-ahon kanssa faktoista vääntämään hänen omimmilla alueillaan, niin senhän tietää, ettei siitä tule pulkkistakaan. Hankala heppu siinä mielessä yleensäkin. Ja jos ajattelit, että me oltais tehty joku humoristinen pakina, jossa hepun toiminta asetettais naurettavaan valoon, niin tarviiko minun edes muistuttaa, että meidän kirkkain huumoritähti viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen on ollut Väyrysen Paavo viimeisissä presidentinvaaleissa, ja kaikki muu on ollut tahatonta huumoria. Niin että eihän siinä ollut muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittajan vetäistä nuttura niin tiukalle, että naama näyttää väkisinkin samurailta ja latoa tuutin täydeltä ryppyotsaista jeesustelua. Soppa kun keitetään niistä aineksista mitä on saatavilla. Ja täähän on tärkeetä, sillä tarvitaanhan me kaikki mahdollinen oikeaoppisen lehdistön tuki, sillä kunnallisvaalit ovat pian edessä, ja siinähän meillä vasta kusinen paikka onkin.

- Täsmennätkö tätä kusista paikkaa hieman?

- No mikä ettei. Vaikka media käy vielä vuoden 2011 eduskuntavaaleja uudestaan ja uudestaan ja samalla ilmoittaa, että vuoden 2012 kunnallisvaalit on jo itse asiassa käyty, ja persuista tulee taas pelkkä sirpalepuolue, niin kyllä meillä puoluekoneistossa tiedetään, että niitä vaaleja ei ole vielä käyty ensinkään. Ja kun media ei ole saanut hysteriastaan huolimatta masinoitua persujen kannatuslukuja tuotakaan alemmaksi, niin eihän tää ensinkään hyvältä näytä.

- Kun mietit meitä kepulaisia puolueena, niin mitä me enää ollaan? Meillä ei ole oikeastaan aatetta, ei ideologiaa, ja me huorataan suuntaan mihin hyvänsä ihan siksi, että on olemassa työpaikkaorganisaatio nimeltä kepu, joka työllistää ammattikepulaisia. Onneksemme meillä vielä on, jostain kumman syystä, melko uskollinen äänestäjäkunta nimenomaan maaseudulla, ja me törpöt silti yritämme miellyttää citykepulaisilla esiintuloillamme sellaisilla alueilla asuvaa porukkaa, joka ei takuulla meitä äänestä, vaikka me seisoisimme päällämme. Eikä meillä ole enää takanamme erään televisiolaseja käyttävän kaljupään karismaakaan.

- Ainoa, mitä meillä on, on kuntakartta. Kun sitä kattoo, suurin osa kunnista on kepuvetoisia. Ja kunnissa me voidaan vielä sanoa, millä mällätä, ja ennen kaikkea kuka mällää ja kuka ei. Mehän kestetään hetken verran sekin, että eduskuntavaaleissa tulee käkättimeen, mutta jos kunnallisvaaleissa joku porukka, ja pahoin pelkään että se voi olla persut, pääsee sanomaan meille että lällällää, niin silloinhan me ollaan ehjän edessä. Eihän me voida enää silloin maansiirtourakoita, lukion uskonnonlehtorin paikkaa ja muuta semmosta mukavaa taata perinteiseen tapaan tutuille kepun tyypeille. Siitä järkytyksestä ei tusinalla sydänkohtauksia selvitäkään. Sen jälkeen me ollaan enää niin kuin Sven Tuuva. Ei oikeaan, ei vasempaan, päin mäntyä aina vaan. Niin että tällä perusteella Antero varmaankin ymmärrät, että asemani puolesta minun on todettava, että Jussi Halla-ahon on hävettävä käytöstään ja harkittava vetäytymistä kansanedustajan työstään, ja Timo Soininkin tulisi persujen ykkösbössinä unohtaa se seikka, että kansanedustajat valitsee kansa, eikä puolueitten pää-äänenkannattajat.

- Heikki Härpätten, kiitos haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, Huitsinnevadan Veijoesso. Hei äänimiehet…

- H.H: Anteeksi, saisinkos keskeyttää?

- A.L: Jaa, no johan nyt toki. Pannaanko lähetys uudestaan päälle?

- H.H: No ei missään nimessä. Minä kun aattelin, että te olette lähdössä varmaankin Lällävedelle saunomaan, niin voisinkos minä tulla mukaan? Meinaan, kun minä saunon noitten kepulaisten puoluekoneistolaisten kanssa, niin siinä joutuu jauhamaan vaan tota kepulaista reaalipolitiikkaa ja kun saunon itsekseni, niin tulee vaan tuijotettua kiuasta, ryystettyä kaljaa ja mietittyä, että mitähän hirviötä minäkin olen ollut tekemässä. Olis pirun kiva päästä tervejärkiseen herraseuraan saunomaan, työstämään olutta ja jauhamaan ihan tervejärkistä paskaa.

- Äänimiehet: No ei se meistä kiinni ole. Mahtuuhan sinne lauteille yks ylimääräinenkin perse. Mitäs Antero tuumit?

- Vaan kyllähän se mullekin sopii. Ja herrasmiesten saunassa kun heitetään rytkyjen myötä pois turhat tittelit ynnä muukin vaahtoaminen, niin eiköhän tää mee Heikille ihan terapiakeikkana.

H.H: Vaan se nyt täytyy vielä kysyä, että kun minä noin työni puolesta olen vähän vastapuolella kuin te, niin ettehän te innostu leipomaan minua sitten turpaan?

- Äänimiehet: No eihän toki. Ei herrasmiehet tee semmosta muutenkaan. Siks toiseks Huitsinnevadan Alkosta ei saa Rähinäviinaa kuin tilauksesta, ja silloinkin vaan maksimissaan kaksi neljän senttilitran pulloa ruuanlaittotarkoituksiin. Se kun antaa uunissa haudutetuille kanaruuille mukavan makutujauksen. Eikä sitä oo suuremmissa määrin kysellytkään tilattavaksi kuin muutama hömpstadilainen antifasistiaktivisti, että ne saisivat hieman jytyä partisaanileikkeihinsä, mutta niilläkin on porttikielto kaikkiin Pinnanmaan alkoihin.

- H.H: No sitten. Eikun Lällävedelle. Marketin kautta. Minä tarjoon kaljat ja makkarat. Tai siis kepu tarjoo. Mulla kun on tuo nimenkirjoitusoikeus. Merkkaan kuittiselvitykseen että ylimääräisen tupaillan PR-kuluihin.

ANTERO LÄRVÄNEN JA PELÄTTY VASTAJIHAD

- Hyvää päivää hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä tällä kertaa täält Turuust. Aiheenamme on se, että eräs tohtori Toby Archer on ilmoittanut Jussi Halla-ahon olevan vastajihadisti ja sen takia jonkun vinkkelin kautta vastuussa Anders Breivikin teoista ja tämän vuoksi meidän kaikkien tulisi tuntea voimakasta yhteishäpeää ja oikeaoppista suuttumusta. Asiaa selvittää meille tässä haastattelussa tarkemmin selitteläätiön ja akateemisen käsitehässimisen ylempi toimistospede Esko Escondidos Turun yliopistosta. Ylempi toimistospede Escondidos, näin ensinnäkin kuka on Toby Archer?

- Sillähän ei sinänsä ole merkitystä, kuka Toby Archer on. Merkitystä on sillä, että hän on yksi monista. Se, kuinka Jussi Halla-ahoa mediassa kohdellaan ei ole suinkaan mitään satunnaista tuubasooloa, vaan siinä käytetään akateemisen käsitehässimisen metodeja puhtaimmillaan. On ensiarvoisen tärkeää, että Jussi Halla-ahosta kirjoitetaan jatkuvasti toistaen uutisia ja mielipiteitä, joitten mukaan hän on ihmisenä X, Y ja Z, ja sen vuoksi hänen mielipiteensä ja kirjoituksensa ovat automaattisesti syvältä ja poikittain, ja ihmisten tulisi illman muuta uskoa tämä, eikä tehdä mitään niin typerää, kuin vaikka mennä lukemaan niitä Halla-ahon kirjoituksia, sillä niitä on niin pirun vaikea perustella nurin.

- Ja kun tätä metodia käytetään, niin tarvitaan tietenkin jatkuvasti uusia akateemisia laskiämpärin tyhjentäjiä, jotka vahvistavat tätä käsitystä, ainakin virallisessa mediassa. Uusia samaa asiaa jauhavia nimiä tarvitaan. Eihän esmes jonkun Puurosen Vesan tekemällä tehty media-arvo aikaansa pitemmälle kestä. Eli ideana on siis se, että toistetaan ja toistetaan. Aina uusien heppujen toimesta. Vähän niin kuin se 1970-luvun voileipäkeksimainos jossa kaulittiin ja käännettiin ja kaulittiin ja käännettiin. Sillä se oikeaoppinen hyvä tulee.

- Eli mikäli ymmärsin oikein, niin te käytätte erään tietyn 1930-luvulla vaikuttaneen porukan huippuunsa hiomaa metodia todistaaksenne että Jussi Halla-aho heijastaa ikävästi kaikuja siitä samasta 1930-luvulla vaikuttaneesta tietystä porukasta. Eikös tuo ole pikkusen härskiä?

- Härskiä? No härskiäpä hyvinkin. Mutta toimii kuin junan vessa. Ainakin niissä piireissä, missä haluammekin sen toimivan. Kyllä se on niin toimittaja, että röyhkeä pärjää aina.

- Mutta vaikuttaa vähän siltä että tämä yksimonistatobyarcher yhdistää Halla-ahon Breivikiin hiukkasen ohkaisilla langoilla. Kun tämä sekopää oli vihjannut Halla-ahon kirjoituksiin, joitten käännökset hän oli lukenut ihan muualta kuin Halla-ahon blogista. Niin pitäisikö Halla-ahon sitten jotenkin kantaa vastuu tämän hepun tekosista ja mennä julkisesti munistaan hirteen eduskuntatalon edessä? Ajatellaanpa asia toisinpäin. Jos vaikkapa joku terroritekoja tehnyt islamistinen järjestö linkittäisi nettisivuillaan Husein Muhammedin kirjoituksiin, niin laittaisitteko te hänet asiasta luokille? Vaikka niin Halla-aho kuin Muhammedkaan eivät saarnaa väkivallan puolesta ensinkään.

- No eihän tietenkään laitettaisi. Näähän on kaksi aivan eri asiaa. Husein Muhammed on oikeaoppista toiseutta edustava selitteläätiöpyhitetty henkilö, jonka kirjoituksia ja mielipiteitä ei yleensäkään tule arvostella, vaan ottaa kiveen hakattuna totuutena, eikä häntä myöskään voi yhdistää mihinkään ryhmään, ellei hän halua itse itseään siihen ryhmään yhdistettävän. Ei vaikka Osama Bin Laden manattais esiin helvetistä ja hän linkittäisi sivuillaan Husein Muhammedin teksteihin. Yleensäkin, jos Husein Muhammed sanoo, että Jopofillari onkin Solifer-mopo, niin silloin Jopo on mopo ja sillä siisti. Pitäisihän toimittajan tämä käsittää. Me elämme avoimen ja tasapuolisen tiedotuksen maassa, jossa ei tabuja tunneta, ja jotta se täydellisyystilanne säilyisi, ei tiettyihin tabuihin tule kärsää kenenkään tunkeman.

- Mitenkäs muuten, tapahtuikos tämä esiintulo ihan sattumalta samaan aikaan kun eduskunta koottiin kesälaitumilta käsittelemään tätä eurooppalaista velka- ja takausbordellia?

- No eihän se tietenkään sattumalta tullut. Harmi vaan, että ei ollu nyt sen kummempaa persuskandaalia lööppeihin tuupata niin että jouduttiin tyytymään tähän vanhan lämmitykseen.

- Tämä termi vastajihadismi ja sen oikeaoppinen demonisointi sinänsä kyllä hieman ihmetyttää. Kun ajatellaan mitä jihad tarkoittaa. Sehän on islamilaista pyhää sotaa, jonka tarkoituksena on levittää islamia väkivallan keinoilla sinne sun tänne ja siihen, niin kuin sotiin yleensäkin liittyy huomattava määrä paljasta pahantekoa. Emmekös me elä rauhanomaisessa yhteiskunnassa, jossa rauhanomaisia ratkaisuja pidetään arvossa? Eli mikäli joku vastustaa väkivaltaista uskonsotaa, niin eikös hänelle pitäisi antaa julkisen tuomitsemisen sijasta jonkunlainen mitali? Tilannettahan voisi verrata vaikka siihen, että sillä kuuluisalla 1930-luvulla oli paljon vastafasisteja, ja minusta heidän toimintaa tulisi suuresti kunnioittaa, ihan yhtä lailla kuin näitä vastajihadisteja nykyisin.

- No näinhän sitä äkkinäinen luulis. Mutta tulee muistaa, että nämä vastajihadistit ja ne henkilöt, jotka me vastajihadisteiksi luokittelemme, vastustavat pysyviä ja loukkaamattomia yleisinhimillisiä arvoja, ja sen vuoksi heitä tulee rangaista ankarammin kuin ketään koskaan.

- Kärsiskös sitä kysyä, että mitä nämä pysyvät ja loukkaamattomat yleisinhimilliset arvot ovat?

- No ne ovat tietenkin niitä, että meille yliopistollisille selitteläättöreille, samoin kuin tietenkin oikeaoppisille poliitikoille ynnä virkamiehille tulee taata varma työ ja turvattu toimeentulo ja saavutetut edut. Lisäksi meille tulee herkästi henkinen pipi, joten tiettyjä asioita ei saa sanoa ääneen. Nää juuttaat sanovat, että me ollaan viimeiset parikymmentä vuotta suollettu silkkaa tuubaa, kun meidän täytyy sitä tuubaa elantomme puolesta suoltaa, ja käyttävät meistä termiä ”hyödyllinen idiootti”. No joo, myönnänhän minä, että tuubaahan me ollaan elantomme puolesta suollettu, ja hyödyllisiä idiootteja ollaan, mutta entäs sitten. Minäkin olen itseni sentään selitteläätiön ja akateemisen käsitehässimisen tohtoriksi lukenut, niin eikö se muka riitä? Tartteiskos tässä vielä ruveta jotain niin rahvaanomaista kuin työtä tekemään, häh, mitäh, täh? Jos kerran yhteiskunnan toiminnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta täysin merkityksettömät haalaripellet voivat penätä saavutettujen etujensa perään, niin kai mulla sentään on oikeus samaan ja olen minä sentään sen verran tärkeä jätkä, että minä menen vaatimuksissani noista haalaripelleistä oikealta ohi.

- Ja kun me ollaan tästä vastapuolestamme rakennettu niin hyvä omiin käsityksiimme perustuva virtuaalinen mielikuva, niin onhan se nyt helvetti soikoon kumma, jos se vastapuoli ei suostu sen mielikuvan mukaan elämään. Ja muutenkin tään maailman malli on mennyt ihan perseelleen. Täydellisessä tilanteessa me kerrottaisiin, miten maailma makaa, ja tavalliset ihmiset uskoisivat sen pahemmin nikottelematta. Ja olisivat vielä onnellisia, että heillä on viisaampia, jotka kertovat kuinka elää ja ajatella. Mutta nyt meiltä kysellään perusteita. Voi jumalauta, perusteita! Ja niitä kysyy jotkut keskiasteen koulutuksen saaneet. Ja voi helevata vielä jotkut pelkän ammattikoulun käyneetkin. Luoja nähköön! Eikö mikään ole enää pyhää? Eihän tässä ole enää mitään järkeä tässä tämmösessä.

- Ylempi toimistospede Esko Escondidos, kiitän teistä haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, Suomen Turusta. Hei äänimiehet! Toimintaehdotus: rojut pakuun, keula Lällävedelle, kaljat kylmään, sauna lämpimäksi, löylyä kiukaalle ja sen jälkeen aletaan läiskimään armotonta vastajihadismia.

- Ehdotus kuultu, merkitty tiedoksi, käsitelty, hyväksi havaittu ja laitetaan toimeen seuraavan täyden minuutin aikana.

TAIVAALLINEN TYÖVÄEN TEATTERI

Tapahtumapaikka: Taivas, Herramme kirkkaudessa

Tapahtuma-aika: Vuonna 2012 maallisissa vuosissa, vuosilukujen kalibrointi taivaallisiin vuosiin ei onnistu nykyisillä tietokoneilla.

Tapahtumaan osallistujat: Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo, molemmat kommunistijohtajia evp.

*

Aarne Saarinen istuskeli pilven reunalla, katseli Taivaallisilta taivaskanavilta kotiseutunsa Degerbyn maastomuotojen muutoksia vuosina 800 – 1400 ja poltteli samalla piippuaan. Silmänurkastaan hän huomasi siipien heilumista ja sädekehän välähtelyä ja huomasi, että häntä kohti lensi kovastikin tuttu mies maallisilta ajoilta.

Aarne Saarinen: No mutta, eikös se ole Taisto? Eipä ole miestä aikoihin näkynytkään.

Taisto Sinisalo: No minähän se. Passaiskos sitä istahtaa seuraksi? Vai vieläkö ne maalliset mittelyt vaivaa?

AS: Nääh, mitä me niistä maallisista enää, ne on niin maallisia juttuja ne. Paina persettä pilven pintaan niin rupatellaan.

TS: No kiitosta. En ole ehtinyt käymään, kun täällä on niin paljon kaikenlaista mukavaa aktiviteettia. En minä kiusallani ole poissa näkyvistä pysynyt. Mitenkä muuten, seurailetko sinä noita maanpäällisiä yhteiskunnallisia tapahtumia enää? Kun Taivaallisilta taivaskanavilta saa niin kattavat lähetykset ihan asiasta kuin asiasta.

AS: Tiedätkö, kun minä en ole seurannut niitä ollenkaan. Jotenkin ne vaan lakkasivat kiinnostamasta. Noita luontojuttujahan minä, viimeksi kävin kattelemassa minkälaisia hättiäisiä sieltä Mariaanien haudan pohjalta löytyy. Ja urheilua tulee tietysti katteltua. Mutta politiikkaa ei ollenkaan. Ei mulla ole hajuakaan siitä, minkälaisella mallilla siellä asiat on.

TS: No ihan samoin kyllä on käyny mullekin. Minäkin olen niistä ihan kuutamolla. Toi kuoleminen, se jotenkin pistää asiat ja ajatukset toisenlaiseen tärkeysjärjestykseen. Vaikka eläissään sitä tuli suurinpiirtein syötyä ja sonnittua politiikkaa. Vaan nyt minä kummiskin ajattelin kysellä sinulta pikkusen poliittista konsulttiapua.

AS: Jaa että poliittista konsulttiapua? Meinaakkos aktivoitua uudestaan, vai mikä on homman nimi?

TS: No enhän suinkaan. Tää liittyy harrastustoimintaan. Minä kun ajattelin pistää pystyyn harrastajateatteriryhmän ja väsätä näytelmän. Näillä Taivaan teknohepuilla on meinaan semmoset efektisysteemit että Spielbergiltäkin öögat aukee, ja niitä saa käyttöönsä ihan niin paljon kun vain kuolematon sielu sietää.

AS: Ai semmosta, no, mikäs siinä. Minkäslaisen näytelmän ajattelit pistää pystyyn? Joku klassikko vai meinaatko rustailla käsikirjoituksen itse?

TS: Ihan itte ajattelin. Mutta kun meikäläinen aikanaan kirjoitti kiistatta melkoisen puisevaa proosaa ja minä ajattelin värkätä semmosen tragikomedian, niin tämmösenä alottelevana käsikirjoittajana kuuntelisin kyllä mielelläni sinun mielipiteitäsi.

AS: No sopiihan se ilman muuta. Mistäs aiheesta sinä sen tragikomedian ajattelit väsätä?

TS: No tosta Vasemmistoliitosta minä semmosta ajattelin tehdä.

AS: Jaa että Vasemmistoliitosta. Eikös se ole aika puiseva aihe? Meillä keskenämme oli kyllä aikanaan niin mainion muikeita riitoja, että kyllähän siitä vitsiä sai helposti väännettyä, mutta se Vasemmistoliitto oli minusta alusta asti vähän niin kuin vesivelliä sukassa. Vähän semmonen, että no ei me enää olla niinku komareita, mut kyl me sitten tavallaan ollaan kumminkin komareita tai niinku jotain tai ei me oikein ittekään tiedetä tai jotakin sinnepäin tavallaan jag önskade om du vet tai sitten ehkä ei, mut voisitteks te silti äänestää meitä.

TS: Joo, mutta sen varaan minä laskenkin. Kun ajattelin pistää kielen poskeen ja laitella kokoon käsikirjoituksen, missä homma ajetaan urakalla läskiksi. Ja se alkutilannehan siihen sopii hyvin. Niin kuin muistat vielä lihamme ajoilta, niin vasurithan pistivät puheenjohtajakseen semmosen nuoren naispuolisen valtiotieteitten lisurin.

AS: Joo, muistanhan minä hyvinkin. Nehän pistivät sen sitten vaalimainoksessa leipomaan pullaa ja tuumasivat, että tällähän ne rautakourat palaa kovasti murjottuun puolueeseen. Jo minä silloin aattelin, että tästähän ei tule lasta eikä paskaa. Onneks tuoni ehti korjata, ettei tarvinnu kattella pitemmälle.

TS: No siitä pullanleipomisesta se näytelmä alkaa, ja minä ajattelin sitten kehitellä puolueen sisällä kunnon turpakäräjiä, jossa on vastakkain änkyräporukka ja pullanleipojat, ja jotka lopulta päättyy siihen, että se valtiotieteitten lisuri ottaa ritolat sekä puheenjohtajan paikalta että koko puolueesta ja hyppää kerralla kapitalistin kelkkaan ja menee Lääketeollisuus ry:n puheenjohtajaksi.

AS: Mpähähähää! No täytyy sanoa, että sulla taitaa ihan oikeesti olla käsikirjoittajan lahjoja. Melkoinen juonenkäännös, melkoinen. Vaan ei kyllä kauhean uskottava. Tietysti eihän se pullantuoksuinen valtiotieteitten lisuri toisaalta tainnut tajuta, että se on kumminkin kommareitten perillispuolueessa eikä esmes demareissa. Vaan mitenkä meinaat juonta jatkaa? Ottaako ne änkyrät eli vanhat kulttuuri- ja yliopistokomukat sitten puolueessa vallan ja tekee siitä uuden Demokratian Vaihtoehdon?

TS: No ei siinä niin käy. Se olis liian helppo ratkaisu, ja Taivaan Teatterilehdessä kumminkin kirjoitettais, että tää on niin ennakoitavaa Taistoa, niin ennakoitavaa Taistoa. Minä ajattelin ensinnäkin vähän niinkun ituhipittää koko puolueen ja sitten keksiä pelikentälle ihan uuden tekijän.

AS: Että ituhipittää? Hähhähhää! Tää menee koko ajan mielenkiintosemmaks. Täytyy ihan panna piippuun (lataa piippunsa, ottaa pään päältä sädekehän ja sytyttää sillä pesällisen palamaan ja puhaltelee nautinnolla muutamat savut). Vaan mikäs se uusi tekijä siellä pelikentällä sitten olis?

TS: No minä ajattelin, että kehittäisin semmosen nuoren nulikan, joka on leikkinyt wanna be-partisaania itsenäisyyspäivänä, tietysti suojatuissa ja turvallisissa oloissa, ja jonka kokemus työelämästä on semmonen, että se on joskus leikannut nurmikkoa.

AS: Jaa, no minkäslaisen roolin sinä sitten tälle veitikalle meinaisit?

TS: No minä ajattelin tehdä siitä Vasemmistoliiton puheenjohtajan.

AS: Tota noin… öö… öö… brrgele… ai… ai… Mahtaakohan tuo nyt olla enää ollenkaan uskottavaa? Kun kyllähän se puolue vielä meidän lihassa ollessamme esitti työväenpuoluetta. Vaan tietysti, mielikuvituksellahan ei ole rajana kuin taivas. Oletan, että tää liittyy tuohon ituhipittämiseen, ja vanhat ns. meikäläiset, eiku siis saarislaiset ovat alkaneet valua pikkuhiljaa pois puolueesta? Vaan eikös se meinaa sitä, että kulttuurikommarit ja yliopistolliset utopiakommarit ottavat puolueessa vallan ja vievät sitä sitten äärimmäisen vasemmalle. Eikös lopputulemana ole sitten ihan puhtaasti taistolaisten selkävoitto?

TS: No niinhän sitä äkkinäinen luulisi, mutta mulla on vielä juonenkäänteitä lakkarissa. Meinaan seuraavaksi Vasemmistoliitto meneekin Kokoomuksen kainaloon.

AS: Hä? Tota sun kyllä tarttee vähän taustoittaa?

TS: Ja minähän taustoitan. On kaksi pääasiaa, joista toinen on Euroopan Unioni ja toinen on taas uusi tekijä pelikentällä, mutta siitä kerron myöhemmin. Euroopan Unionissa on suurelta osilta otettu käyttöön yhteisvaluutta euro, niin kuin muistatkin. Käsikirjoitus menee niin, että eteläinen Eurooppa hässii taloutensa aivan totaalisen kuralle, ja sitä myötä keski-eurooppalaiset pankit ovat kusessa ja ehjän edessä. Eurovirhettä ei haluta myöntää, muutenkin EU:sta halutaan tiivis valtio, joten pohjoisessa Euroopassa joudutaan maksumiehiksi, ja veronmaksajilta nyhdetään järkyttävät määrät rahaa, jotta kusessa olevat pankit pelastettaisiin, ja sen lisäksi perustetaan vielä erillinen pankkien pankki, jonka toimivalta menee kansallisten eduskuntien yli, ja joka on täysin oikeustoimivapaa.

AS: Dystopioitahan sie hitto vie kirjuuttelet. Vaan nyt minä osaan jatkaa kyllä käsikirjoitusta itsekin. Kun ajatellaan, että se EU on EEC:n perillinen ja sitä vastaanhan mekin aikanaan kovasti oltiin, ja ulkomaalaisten kapitalistipankkien pelastaminen suomalaisten veronmaksajien rahoilla ei sekään erityisemmin SKP:n ohjelmaan kuulunut, niin Vasemmistoliitto nostaa ihan helevetinmoisen äläkän, menee banderollien kanssa osoittamaan mieltä ja huutaa, että tälle järjettömyydelle pitää saada välitön loppu.

TS: Vaan kun niin ei tässä näytelmässä käy. Vasemmistoliitto menee kokoomusvetoiseen hallitukseen ja äänestää tuon dystopiakehityksen puolesta.

AS: Hä… tä… mitteekö höpäjät…

TS: Joo. Katsos, tässä vaiheessa pelikentälle tulee se uusi tekijä.

AS: No mikäs erinomanen se on? Kristus? Antikristus? Ufot? Heinäsirkat?

TS: Muistatkos perussuomalaiset?

AS: Joo, se oli semmonen sirpalepuolue, vennamolaisten raunioille rakennettu. Se taisi olla se Timo Soini, joka sitä pulaakia silloin veti.

TS: No tässä näytelmässä perussuomalaiset nousevatkin yllättäen suurpuolueeksi, ja saavat kuin puskista vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 39 kansanedustajaa. Ja muut puolueet vihaavat perussuomalaisia kuin ruton, koleran, kupan ja isorokon sekoitusta.

AS: Ei tuo tunnu kyllä kovin uskottavalta. Suomen puoluekenttä on perinteisesti ollut niin vakaa, että heilahdukset ovat minimaalisia. Tommoiseen vaadittaisiin se, että valtapuolueet ovat hässineet joko kaikki tai ainakin jotkut yhteiskunnalliset osa-alueet täysin perseelleen ja vielä niin, että ne eivät itse ole tajunneet niitä hässineensä tai jopa niin, että ne pitävät sitä hässimistä itseisarvona itsessään. Ja semmonen alkaa olla jo kyllä melkoista pehmopääscifiä. Vaan minkäslainen se perussuomalaisten poliittinen linja sitten tuona armon vuonna 2011 sitten olisi?

TS: No pääosin niitten linjaa voisi sanoa vanhaksi demarien linjaksi. Sitten niillä on kaksi isoa kysymystä, toinen on juuri tuo Euroopan yhdistymiskehityksen ja siihen liittyvien ilmiöitten vastustaminen ja toinen on sosiaaliperäisen maahanmuuton vastustaminen. Kun ajattelin luoda tähän näytelmään semmosen käsikirjoituksen, että Suomeen tulee kasvava määrä sosiaaliperäistä maahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-idästä, ja sen tyyppinen maahanmuutto on aiheuttanut huomattavia ongelmia muualla Euroopassa ja tässä vaiheessa jo Suomessakin.

AS: No en minä sitten oikein ymmärrä, miksi niitä perussuomalaisia niin inhotaan. Ja varsinkin miksi vasurit inhoavat. Kai se nyt niillekin on selvää, että ei johonkin kapitalistiseen Eurooppalaiseen pankkivaltaan vapaaehtoinen alistuminen ole sosialismin mukaista ensinkään. Ja enkä minä ymmärrä tuota sosiaaliperäistä maahanmuuttoakaan. Kyllähän minäkin kehitysapua kannatin, ja hyväksyin ne chileläiset pakolaiset mutta en muistaakseni mainostanut, että maahan pitää haalia asiakseen porukkaa loisimaan. Ja olenhan minä aikanaan ottanut tiettyihin maahanmuuttopoliittisiin asioihin voimakastakin kantaa ollessani Ässärykmentissä.

TS: Hmph, minä aina ajattelin, että mitenkähän se sinun internationaalisuutesi laita oikein oli. Se Tsekkoslovakiankin juttu minua jurppi pitkään. No, joka maallisia muistaa, sitä sonnalla suuhun. Vaan olenhan minä tuohon vasureitten perussuomalaisvihaan kirjoittanut perustellun syynkin. Kun Vasemmistoliitto on siis ituhippeytynyt, se on tietysti samalla snobiutunut ja inhoaa haalareitten hajua. Ja vanhaan tyyliin se mielellään jämähtää joihinkin iskulauseisiin. Katsos, kun se neuvostovastaisuus oli aikanaan niin kätevä leima, jolla vastustajan otsaan lämpsiä, niin nyt sitten käytetään leimana rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta.

AS: Niin no joo, kyllä minä tuon hahmotan. Se on sitä pelin politiikkaa, niin kuin Vennamo aikanaan sanoi. Täytyis muuten käydä Vekeä välillä moikkaamassa. Eli meneekö se näytelmä niin, että vasurit snobiuttaan inhoavat perussuomalaisia, ja menevät hallitukseen Kokoomuksen kanssa ihan vaan sen takia, etteivät ne perussuomalaiset sinne pääse, ja suostuvat hallituksessa sellaiseen oikeistolaiseen talouspolitiikkaan, mistä aikaisemmat vasemmistolaiset sukupolvet eivät nähneet painajaisiakaan. Ihan siis vaan hienohelmaisuuttaan, ja siksi, ettei kukaan voisi sanoa heihin tarttuneen haalareitten hajua ja rahvaanomaisia kansalaiskäsityksiä?

TS: Joo, niin siinä pääsee käymään, käsikirjoituksen mukaan. Mitäs tuumit? Tässä se perusjuoni sitten olis. Tietysti yksityiskohdissa on vielä hiomista, mutta mitä olet mieltä ideasta noin yleensä?

AS: Jaa-a, anskumä funtsin. Paljon asiaa. Täytyy sulatella ja hahmotella. Panenpa piippuun ja tuumailen…

Tunnetusti viisaana miehenä Saarinen tietää, että asioita pitää aikansa sulatella ja mielessä punnita, ennen kuin mielipiteensä kertoo. Hän puhaltelee savuja mietteliään näköisenä. Sitten hänen suupieliinsä ilmestyy veikeä hymy. Suupielet alkavat nykiä, ja mies myhäilee huvittuneena. Äkkiä hän räjähtää mielipuoliseen nauruun. Silmät valuvat solkenaan pyhää vettä, siivet räpistelevät sinne tänne ja sädekehä pyörii pään päällä kahdeksikkoa. Ajan myötä hän rauhoittuu, kuivaa silmänsä, laittaa sädekehän ojennukseen ja alkaa puhua:

AS: No voi helevata noita sun juttujas! Täähän on loistava! Aivan mahtava! Siis ajattele: ensiks on olemassa SKP, jossa tappelee duunarisiipi ja kulttuuriakateeminen stalinistisiipi. Sitten duunarisiipi saa stalinistit aisoihin, mutta ne murjottaa, ja 1980-luvulla lähtevät läiskimään. Sitten SKP näivettyy ja perustetaan Vasemmistoliitto, johon ne samat hörhöt sitten liittyvät takaisin, mitä nyt muutamat hörhöt menee sinne vihreisiin. Sitten asiakseen ja taidolla hässitään puolueen asiat niin, että menestys romahtaa, ja duunarisiipi kyllästyy ja häipyy. Nyt valta on hörhöporukalla, ja olis mahdollista tehdä just semmonen puolue ja just sellaista politiikkaa, mistä taistolaiset aikanaan haaveilivat. Taistolaiset ovat voittaneet. Ja miten ne juhlii voittoaan? Ampuvat itseään päähän ja muuttavat itsensä Kokoomuksen piirijärjestöksi. Ja nyrpistelevät nenäänsä posliinikuppi kourassa pikkurilli pystyssä sille duunariporukalle, kun se puhuu rahvaanomaisia. Upeeta!

TS: Sinä siis oikeasti tykkäät siitä?

AS: Ja ihan kybällä tykkäänkin! Tajuatko, sinä olet kirjoittanut jutun, jossa Koskelan Akseli muuttaa itsensä vapaaehtoisesti ruustinna Ellen Salpakariksi. Minä luulen, että alakerran firman Lusifeeruskin ihastuu tähän, ostaa Taivaalta elokuvaoikeudet ja näyttää sitä O.W. Kuusiselle helvetissä non-stoppina. Vaan kyllä sun pitää tehdä tähän pieni lisäys, kun tätä aletaan mainostaa, eli mainostetaan tätä ”tragikomediana, johon liittyy vahvoja scifi-elementtejä”. Koska eihän elävässä elämässä tämmöistä mitenkään voisi sattua. Vaan kyllä täytyy sanoa, että lihallinen maailma menetti sinussa melkoisen kirjailijan.

TS: Eipä siinä muuta kuin panen tuulemaan. Mutta en kiireellä. Täällä kun tuo aika ei lopu kesken. Vietetäänkös vielä hetki aikaa epäpoliittisemmissa merkeissä?

AS: Vaan ilman muuta.

Napsauttaa sormiaan ja kuolemassa lujan ystävyyden löytäneitten tovereitten viereen ilmestyy jääkaappi.

AS: Otapa meille jääkaapista kaljaa, niin aletaan kattoo krikettiä. Intian liigassa alkaa hetikohta ottelu Delhi Giants vastaan Hyderabad Heroes.

TS: Krikettiä?

AS: Joo, Mahatma Gandhi kävi mulla kylässä pari maan vuotta sitten ja turistiin siinä aikamme. Se kun on intialainen, niin se oli kovasti innostunut kriketistä. Minä oon sen jälkeen seuraillut tuota Intian liigaa, että pääsisin perille lajin pauloista. En minä kyllä vieläkään saa siitä mitään tolkkua, mutta niin kuin sanoit, niin aikaahan täällä on.

TS: Jaa. No eihän siinä muuta sitten kuin mailat mäiskimään ja hilat kumoon.

'
'
'

Vielä lisäys, eli mainos: blogin linkkilistalle on lisätty Ammattisotilas-blogi. Jos lukija on kiinnostunut maanpuolustuksesta, niin suosittelen vilkaisemaan.

VIIMEINEN HILIPATA

Tapahtuma-aika: Joskus kuluvan vuosisadan puolessa välissä.

Tapahtumapaikka: Huitsinnevadan puoleinen Lälläveden ranta, Pinnanmaan maakunnassa paikassa joka tunnettiin joskus Suomena

*

Hilipatamies heräsi pienellä mökillään Lälläveden rannalla aamulla aikaisin ilman kelloa. Eihän hän kelloa tarvinnut, sillä hän lähenteli iältään jo seitsemääkymmentä. Ei sen ikäinen enää paljoa unta tarvinnut. Oli perjantainen aamu, ja heti herättyään hän muisti, että nyt on paljon työtä tehtävänä. Ensin hän kuitenkin keitteli kahvit, joka oli nykyisin onnettomien eläkkeitten varassa riutuville eläkeläisille kovin kallista, mutta eihän hän rahaa tämän viikonlopun jälkeen enää tarvitsisikaan. Kahvin kanssa hän otti särpimeksi ruisleipää ja salaporukan kanssa ampumaansa kuivattua hirvenlihaa.

Hilipatamies siirtyi kahvittelemaan ja evästelemään mökin pienelle kuistille. Tuttu orava tuli kuikuilemaan häntä läheiseen mäntyyn, ainakin hän uskoi, että se oli joka kerta sama Kurre. Hän heitti oravalle muutamat leivänmurut männyn juurelle, ja ne katosivat nopeasti parempiin suihin. Juotuaan ja syötyään hilipatamies sytytti kessun, jonka lehtiä hän oli itse mökillään kasvattanut (tupakkahan oli Suomeksi joskus kutsutussa paikassa kielletty jo parikymmentä vuotta aikaisemmin) ja vajosi hetkeksi muistoihin. Hän tiesi, että nyt oli niitten aika.

Hänet oli tunnettu Hilipatamiehenä jo kymmeniä vuosia, mutta harva nykyisin muisti, mistä nimitys alun perin tuli. Musiikki oli ollut Hilipatamiehelle aikanaan ammatti. Hän soitti haitaria 2010-luvun lopussa Suomessa suuren menestyksen saaneessa Leipäläpi-yhtyeessä. Yhtye soitti suomalaiskansallista heavyä. Perinteisten rock-instrumenttien lisäksi yhtyeessä oli ollut haitari, kaksi sähkökanteletta, sähkomandoliini ja jopa sähköinen tuohitorvi, jonka bändin elektroniikkanerot olivat saaneet viritettyä sellaiseksi, että se soi vireessä eikä ollut pelkkää törinää.

Voi juma örtsy, että sähkötuohitorvisoolot olivat olleet mahtavia, kun ne vedettiin styrkkarin läpi ja efektoitiin säröllä, flangerilla ja wah-wahilla. Eikä ne olleet ollenkaan hassumpia ne Hilipatamiehen haitarisoolotkaan. Yhtye oli hyvin suosittu useamman vuoden ja jokainen bändin levy möi platinaa.

Yhtyeen jäsenen soittivat kovasti suomalaiskansallista heavyä, joka oli maustettu kovasti kansallismielisillä sanoituksilla. He olivat myös muutenkin kovasti kansallismielisiä, ja kun Euroopan Virkamiesdiktatuuri perustettiin ja Suomi muutettiin oikeaoppisen kulttuurikokeilun ylijäämän säilytyspaikaksi, he liittyivät Huitsinnevadan suojelukaartiin.

Ja siihen loppui raskas hilipata. Tietokonemiehet olivat kehittäneet niin sanotun Jumala-avaimen, joka purki tietokoneviestinnästä kaiken suojauksen ja paljasti tarkkaan, mistä viestit olivat tulleet. Vaikka keksintö oli yhdysvaltalainen, niin U.S. of A. päätti, että se ei ota järjestelmää käyttöön. Ihmisoikeudellisista ja sananvapaudellisista syistä. Samoin päätti myös Venäjä. Syynä oli tosin se, että järjestelmän kautta saadun informaation määrä on niin suuri, että ei sitä ehditä millään purkaa.

Euroopan Virkamiesdiktatuurilla ei ollut tällaista ongelmaa. Jumala-avain otettiin käyttöön ja sähköpostiviestintää apunaan käyttäneitten suomalaisten suojelukaartien toiminta lässähti kuin veteen heitetty tupakantumppi, ennen kuin se oli ehtinyt edes kunnolla organisoitua, saati sitten ampua ensimmäistäkään laukausta.

Hilipatamies muisteli matkaansa vankivaunussa, jossa hänellä oli ollut seuranaan eräs Ykä. Ykä oli Hilipatamiestä parikymmentä vuotta vanhempi, mutta silti pitkäaikainen kaveri Hilipatamiehen kanssa. Ykä oli ollut Huitsinnevadan suojelukaartin puuhamiehiä, jä hänelle tuli kahdentoista vuoden tuomio rankemmassa vankilassa. Ykä vietiin pois vaunusta ennen Hilipatamiestä, sillä raskaampi vankila oli matkan varrella aikaisemmin. Lähtiessään Ykä löi kouraa, ja sanoi, että älä muistele pahalla. Puoli vuotta myöhemmin Ykä oli kuollut vankilassa. Sanoivat syyksi keuhkoveritulpan.

Hilipatamies istui itse viisi vuotta. Kun hän vapautui, hän huomasi, että Suomi on varsin erilainen kuin ennen. Suomen nimikin oli muuttunut Helsingin Piirikunnaksi. Tämä ei ollut Hilipatamiehen suurin murhe, sillä vankeutensa aikana hän oli menettänyt perheensäkin. Hänen vaimonsa otti eron ja meni kimppaan Tampereen Yliopistossa toimivan soveltavan spedestetiikan tohtorin kanssa. Se ei tosin häntä hirveästi auttanut, sillä molemmat kuolivat Hervannan mellakoissa, joissa kuoli kaikkiaan 186 ihmistä. Vaimon viimeinen huuto oli ollut, ”mutta mehän rakastamme teitä”.

Hilipatamiehen lapset syyttivät isäänsä äidin kuolemasta ja hylkäsivät hänet. Hilipatamiehen poika luki itsensä selitteläätiön ja sovelletun eurooppalaisen virkamiesoikeustulkinnan tohtoriksi, ja oli saavuttanut huomattavan uran Brysselissä. Tytär oli katkaissut yhteyden isäänsä kokonaan ja mennyt naimisiin kunniauussuomalaisen miehen kanssa. Hän toimi nykyisin monikulttuurikeskuksen projektisihteerinä. Tosin sitähän kutsuttiin nykyisin saavutetun kulttuurin keskukseksi. Vain kerran hän lähetti isälleen valokuvan hänestä ja lapsestaan, josta Hilipatamies totesi, että tuo muistuttaa vanhempana koko lailla Robert Mugabea.

Hilipatamies palasi ammattimuusikoksi. Leipäläpi-yhtyeen toiminta oli kielletty, joten se ei sinänsä ollut enää vaihtoehto. Tai eihän sitä varsinaisesti kielletty ollut, mutta eurooppalaiset levy-yhtiöt, jotka olivat monopolisoituneet yhdistyneen EPMC:n (European Popular Music Corporation) alle, eivät enää suostuneet julkaisemaan minkäänlaista mahdollisesti väärintulkittavaa kansallista musiikkia, ja Jumala-avain sattumoisin karsi samankaltaisen materiaalin netistä suurinpiirtein heti, kun se sinne ladattiin.

Kun raskas hilipata oli vaiennut, siirtyi Hilipatamies tanssimuusikoksi. Jostainhan se leipä piti repiä. Ympäri Pinnanmaata ja vähän muuallakin suosittu tanssiorkesteri Ylermi Vilvatväinen & Hässitty Käsitys otti hänet mielellään soittamaan haitaria, ja siitä Hilipatamies sai leipänsä kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.

Valitettavasti vain tanssiorkesterin kannalta Helsingin Piirikunnassa palautettiin oppiaineeksi kansalaistaito, joka oli hieman erilaista kansalaistaitoa kuin joskus 1970-luvulla. Kansalaistaidon opinnäytetyönä tuli suorittaa ideologisesti oikealla tavalla kansalaistottelemattomia operaatioita, ja sen seurauksena kaikki suomalaiset tanssilavat paloivat noin puolessa vuodessa. Tämän lisäksi EPMC:ssä ryhdyttiin miettimään, että onko tuo ”Hässitty Käsitys” mahdollisesti jonkun sortin zwidduilua järjestelmää kohtaan ja siihen loppuikin Ylermi Vilvatväisen, Hilipatamiehen ja kumppaneitten ammatillinen musiikillinen ura.

Tämän jälkeen Hilipatamies asustelikin loppuelämänsä pienellä kesämökillään, joka hänelle oli erosta jäänyt, toimi ajoittain sekatyömiehenä, viljeli perunaa ja jotain muuta pientä mökkinsä tontilla ja eli välillä EVD-sosiaaliavustuksilla. Joihin verrattuna aikaisempi suomalainen sosiaalitukijärjestelmä tuntui ylenpalttiselta. Mutta Suomi oli siinä vaiheessa pelkkä piirikunta, joka oli onnistunut hävittämään koko vientiteollisuutensa ja keskittyi olemaan pelkkä etninen ihmisvarasto. Hilipatamiehen onneksi varastoina toimivat kaupungit, ja syrjäseutu jäi rauhaan. Vaihdantataloudella siellä pärjäsi suht koht. Vaihdantataloudestahan oli tullut Suomena tunnetun alueen pääelinkeino. Eliitti- ja kulttuurisuojelualueita lukuunottamatta.

Ajatus suojelukaartista oli jo aikaa sitten näivettynyt. Hilipatamies ja hänen muutama kaverinsa olivat pystyneet kätkemään muutamia metsästysaseita, mutta sissisota ei vanhoja miehiä enää kiinnostanut. Eiväthän he siihen enää pystyisikään. Nuoriso oli uudelleenkasvatettu ja koko kansa alistunut ja passiivinen, ja koetti vain saada ruokaa lautaselleen. Hilipatamies harrasti salametsästystä kavereittensa kanssa, ja siitä saikin mukavasti lisäsärvintä lautaselle, sillä kun metsä- ja paperiteollisuus ja sitä myötä tehometsätalous oli maassa enää pelkkää historiaa, niin riistakanta elpyi mukavasti.

Hilipatamies kapusi pois muistoistaan. Hänellä oli työtä tehtävänä. Hän oli ottanut kaveriltaan Lötjöseltä lainaksi mönkijän, mikä olikin harvinainen peli nykyisin. Hänellä oli noin kilometrin päässä piilomonttu, johon hän rupesi kuskaamaan omaisuuttaan. Lötjönen tiesi hänen piilopaikastaan ja hänen tulevasta ratkaisustaan. Hilipatamies vei piilomonttuun hirvikiväärinsä, revolverinsa, jäljelle jääneet patruunat, kirveen, vesurin, pellostaan nostamat perunat ja kaasuliedestään irroittamansa melkein täyden kaasupullon. Lötjösellä olisi niille kyllä käyttöä.

Saatuaan urakkansa tehtyä Hilipatamies sytytti tulen kivistä rakentamaansa pihagrilliin ja paistoi hiilloksella sianlihapihvejä. Virallisestihan niitä ei enää saanut myydäkään, kun ne olivat mitä kovimmin haram, mutta vaihdantataloutta saattoi sanoa viimeiseksi suomalaisen vastarinnan muodoksi, ja sitä kautta tällaistakin ylellisyyttä saattoi edes joskus harrastaa. Hilipatamies oli vaihtanut sianlihan neljään pyytämäänsä haukeen ja kahteen ampumaansa teereen.

Syötyään Hilipatamies vielä poltteli kessun. Sitten hän otti esiin haitarinsa ja soitti Säkkijärven Polkan. Sorsapariskunta tuijotti Hilipatamiestä lähellä rantaa ihmeissään, mutta kovasti rauhallisena. Aivan kuin ne olisivat ymmärtäneet musiikin. Hilipatamies soitti Säkkijärven Polkan ehkä paremmin kuin koskaan. Oravakin tuli läheiseen mäntyyn jälleen ihmettelemään. Sen jälkeen Hilipatamies meni kuistilta mökkiinsä ja otti esille säästämänsä haulikon. Hän kaivoi laatikosta rautasahan ja sahasi haulikonpiipun lyhyeksi. Sitten hän latasi haulikon. Haulikko oli kaksipiippuinen, mutta hän latasi vain yläpiipun. Se riittäisi kyllä.

Tämän jälkeen hän otti tuolin ja rikkoi mökin ikkunat, sekä kaatoi mökin nurkkiin kaiken mahdollisen paperimateriaalin. Sen jälkeen hän kaivoi vähistä eläkevaroistaan ostamat ekoystävälliset rapsipohjaiset sytytysnestepullot ja valeli mökin nurkat sytytysnesteellä. Annettuaan sytytysnesteen imeytyä, hän istui keskelle mökin tupaa, ja viskasi tulta nurkkiin. Tuli kiitti sille annetusta ruuasta ja ryhtyi palamaan iloisesti.

Kun leviävät liekit alkoivat lähestyä Hilipatamiestä, hän mietti vielä hetken, että mitähän elämän jälkeen on. Hän tuumasi tyynesti, että jos siellä jotain on, niin sittenhän sen näkee. Jos ei ole mitään, niin eihän hän sitä enää tiedä, joten välikö hällä. Hetken hän tuumasi vielä, että olisiko mitään, mitä kaivata tästä elämästä ja tästä maasta ja totesi että ei. Sen jälkeen hän siirsi katkaistun haulikkonsa piiput suuhunsa ja painoi liipaisinta.

Kun mökki oli palanut maan tasalle, lensi lahdukkaan kuikka. Se huuteli pimenevään iltaan. Ehkä sekin ymmärsi, että tässä lahdukassa oli soinut viimeinen hilipata.

ANTERO LÄRVÄNEN JA ERÄS YK-PÄÄTÖS

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat, täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Olemme Helsingissä, tarkemmin sanoen Rakkauden Ministeriössä, ja lähetyksemme aiheena on Yhdistyneiden Kansakuntien hiljattain tekemä päätös, jossa puolustetaan voimakkaasti sananvapautta internetissä. Rakkauden Ministeriön näkemystä edustaa selitteläätiön ja sovelletun yhteiskunta- ja luokkanillittämisen tohtori ynnä PhD of some political science and shit, yo!, rva Lennipirkitta Löröttät-Sixteen, Rakkauden Ministeriön uudelleenmäärittelemisen- ja kärsäntunkemisosaston johtaja. Rva Löröttät-Sixteen, aikooko Rakkauden Ministeriö nyt löysätä otteitaan sosiaaliseen mediaan nähden?

- Ei missään nimessä. Päinvastoin näemme, että YK:n päätös on selvä luottamuslause Rakkauden Ministeriön nettiturpia tukkivalle linjalle, ja aiomme kiristää ruuvia entisestään.

- Tuota noin, niin minä kuin moni muukin on kyllä ymmärtänyt tämän asian juuri päinvastoin. Että avoin nettikeskustelu tulisi sallia ilman oikeudellisten toimien tai esimerkiksi ilman työpaikan menetyksen pelkoa.

- Kun ihmisellä ei ole sopivaa koulutusta esimerkiksi selitteläätiöstä, niin hän voi toki ymmärtää asiat ihan päälaelleen. Muistattekos, mitä siinä päätöslauselmassa sanottiin?

- No siinähän sanottiin selvästi, että ”YK:n ihmisoikeusneuvoston hyväksymän päätöslauselman mukaan internetissä tulee olla yhtäläiset ihmisoikeudet todellisen maailman kanssa.”

- Juuri niin. Ja mitähän tämä ns. todellinen maailma tässä tapauksessa tarkoittanee?

- No eiköpä tuo tarkoittane paperilehdistöä, televisiota, radiota ja yleensäkin ottaen tuota virallista mediaa.

- Näinpä. Ja paljonkos paperilehdistössä, televisiossa, radiossa ja yleensäkin ottaen virallisessa mediassa arvostellaan suomalaista poliittista järjestelmää, maahanmuuttopolitiikan ratkaisuja ja virkamiehistön erehtymättömyyttä?

- No nyt kun äkkiseltään muistelen, niin eihän siellä arvostella ollenkaan. Kun ei siellä oikein ole mahdollista arvostella.

- No nyt toimittaja on pääsemässä asian ytimeen. Todellisen maailman taholla tilanne on näin, ja se on hyvä tilanne. Me aiomme laajentaa todellisen maailman oikeudet myös internettiin. Eli lopullinen tavoitteemme on, ettei myöskään internetissä ollenkaan arvostella suomalaista poliittista järjestelmää, maahanmuuttopolitiikan ratkaisuja ja virkamiehistön erehtymättömyyttä. Ja tässähän me toteutamme YK:n ihmisoikeusneuvoston hyväksymää päätöslauselmaa kirjaimellisesti.

- Toisaalta Tunisian edustaja puolestaan puolsi voimakkaasti päätöslauselmaa. Hänen mukaansa se on tärkeä Tunisialle, sillä juuri sosiaalinen media oli merkittävässä roolissa presidentti Zine el Abidine Ben Alin syrjäyttämisessä viime vuonna.

- Eihän tässä mistään Tunisiasta ollut kyse, vaan Suomesta. Tokihan arabimaat voivat nostaa ja kaataa hallituksia mielensä mukaan, eihän se meille kuulu. Maassa maan tavalla, Luoja nähköön. Paitsi tietysti meillä. Meillä ollaan maassa muun tavalla. Eikä meillä Suomessa ole mitään kaatamistakaan. Systeemi toimii täydellisesti, ja kaikki muutokset olisivat vain huonompaan suuntaan. Täällä ei, piru vieköön, mitään tsuhnakevättä kaivata. Siksi toiseksi erityisesti maahanmuuttopolitiikan arvostelu varsinkin etnisesti oikeista suunnista tulevaa maahanmuuttoa kohtaan on anteeksiantamatonta, sillä julkinen sektorimme tarvitsee sitä välttämättä. Olemme saaneet jatkuvasti siltä suunnalta uutta innovaatiota.

- Jaa, kärsiskös kysyä hieman esimerkkejä siitä innovaatiosta?

- No esimerkkejähän on lukemattomia, mutta otetaan nyt vaikka tämä Said Adenin lausuma ”maahanmuuttajien rikollisuutta tarkasteltaessa olisikin peilattava rikollisuuteen ajautumista suhteessa erilaisiin sosiaalista ja taloudellista asemaa kuvaaviin muuttujiin”. Ai että se onkin hieno lause. Sitä tulee aivan makusteltua. Ihan kuin metsämansikoita maistelisi.

- Tosin tuota lausettahan on käsittääkseni viljelty myös selitteläätiön ja sovelletun spedestetiikan oppineitten taholta ennenkin.

- Voi hyvinkin olla, mutta kyllähän se on niin, että kun lause tulee etnisesti oikeasta suunnasta, niin sen painoarvo kasvaa olennaisesti. Se on eräänlainen kahden kulttuurin, mutta yhden ideologian henkinen kädenlyönti.

- Ja jotta kahdesta saadaan täydellinen kolmio, niin lisätään siihen vielä han-suomalainen, joka sekä saa turpaansa että maksaa viulut, mutta lohduttautuu sillä, että kipeitä leukaperiä tulee peilata suhteessa erilaisiin sosiaalista ja taloudellista asemaa kuvaaviin muuttujiin. Vaan mitenkäs te aiotte käytännössä kiristää tuota internetruuvia?

- No kyllä tällä hetkellä suosituksena on kovemmat tuomiot. Ministerin teknohemmothan laitettiin etsimään mahdollisuutta estää ulkomaisten palvelimien käyttö Suomessa. Projekti eteni turkasen hitaasti, ja kun töngimme asiaa, niin huomasimme, että niillä teknohemmoilla oli melkein kaikilla internetin sananvapautta puolustavia blogeja. Olivat roistot italialaistyyppisessä lakossa. Meillä julkishallinnossahan kun on semmoinen lievähkö ongelma, että sitä lakkoa ei alta vuodessa vaan tuppaa huomaamaan. No, kenkää tuli joka tyypille. Olkoot onnellisia, kun selvisivät ilman syytettä tällä kertaa.

- Aiotteko palkata tilalle uusia teknoheppuja?

- Se on työn alla. Heppuja palkattaessa vaan tällä kertaa ykköskriteerinä ei ole tekninen osaaminen vaan poliittinen ja ideologinen luotettavuus. Kun nuo nörtit tuppaavat olemaan turhan suurpiirteisiä tuon sananvapauden kanssa. Voi olla, että etsimme tarvittavat henkilöt etnisesti oikeaoppisista suunnista.

- Eli Bloggeria ja Wordpressiä tuskin lähiaikoina upotetaan suomalaisesta netistä. Mutta onhan tuo tietysti kaunis ajatus, ainakin selitteläätiön näkökulmasta. Olisiko niin, että julkishallinto yleensäkin on pyrkimässä tylystä ja suorituspohjaisesta välttämättömien palvelujen tarjoamisesta kohti avarampia ja humanistisempia toimintamuotoja?

- Voi Antero, tuo oli niin kauniisti sanottu. Saanko siteerata tuota tulevissa haastatteluissa?

- Juu siteeratkaa pois vaan. Kiitokset haastattelusta rva Löröttät-Sixteen. Täällä Antero Lärvänen, Helsinki. Hei, äänimiehet! Erilaisiin sosiaalista ja taloudellista asemaa kuvaaviin muuttujiin nojautuen päättelen, että nää jätkät lähtee nyt Lällävedelle.

- Joo, siellä onkin se oikea metsämansikka-aika. Niin ei tartte pelkkiä sanoja makustella.

- Eikä oo takeita, vaikka otettais janojuomaakin.

SANANVAPAUDEN SAARISTOT OSA II: VANKI

Tapahtuma-aika ja paikka: Lähitulevaisuuden Suomi, Tarjalan Parannusvankila Jyväskylässä

Tapahtuma: Erään sananvapausrikollisen sisäänkirjautuminen Tarjalan Parannusvankilaan

Tapahtumaan osallistujat: Eräs sananvapausrikollinen, vankilan johtaja eli tässä tapauksessa rva ylin hoitoparantaja sekä hoitovartijat Ali, Abdul, Mahmud ja Abdelkader

*

Hoitovartijat taluttavat käsiraudoissa olevan sananvapausrikollisen ylimmän hoitoparantajan toimistoon ja istuttavat hänet kirjoituspöydän edessä olevaan tuoliin. Ylin hoitoparantaja katselee sananvapausrikollista tiiviisti silmiin noin minuutin ajan. Sananvapausrikollinen katsoo ylintä hoitoparantajaa takaisin rauhallisesti ja hymyillen. Lopulta ylin hoitoparantaja laskee katseensa, puistelee hieman päätään, ja sen jälkeen alkaa puhua:

- Ja-hah. Käydäänpäs läpi vielä henkilötiedot, koska ne kuuluvat protokollaan. Nimi?

- Yrjöperskeles Juroperskeleenpoika Yrjö-Perskeles.

- Syntymäpaikka ja henkilötunnus?

- Syntymäpaikka Nyhtänköljä, henkilötunnus numeroitaviivataasnumeroita ja tsiptsiptsyi.

- Asuinpaikka?

- Tällä hetkellä Tarjalan Parannusvankila, Jyväskylä. Vielä tätä ennen Huitsinnevada.

- Ammatti?

- Sosiaalipiipertäjä evp.

- Evp? Eronnut vai erotettu?

- Erotettu.

- Tuomio ja sen syy?

- Kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta. Törkeä sananvapausrikos.

- No niin. Minä olen Minna-Tirpsteena Tolppamäki-Öglömöhölözöglü, mutta käytätte minusta jatkossa nimitystä rva ylin hoitoparantaja. Ja te olette tästä lähtien koko tuomionne suorittamisen ajan vanki nro 18-03. Te olette tulleet suorittamaan rangaistustanne tänne Tarjalaan. Näin ensi alkuun totean, että tämä on inhimillinen vankila, niin kuin parannusvankilalle kuuluukin. Ensinnäkin teillä on oikeus yhden hengen viihtyisään kuuden neliön selliin, jossa on sänky, pöytä, tuoli ja wc-pönttö. Lisäksi teille on viihteenä keskusradio, jossa teillä on valittavananne kaikki Ylen kanavat, sekä vankilan sisäinen kanava, jossa on tarjolla asiantuntijoitten nauhoitettuja suvaitsevaisuusesitelmiä sekä valikoitua kansanmusiikkia maailmalta.

- Jaa, no onhan se hyvä, että on vangille oikeaoppista viihdettä tarjolla. Ymmärsinkin jo aikaisemmin, että omia poppilaatikoita tai telkkareita ei täällä sallita. Vaan mitenkäs tuo lukemisen puoli? Olisikos minun mahdollisuutta tilata tänne Huitsinnevadan Paikallisdemokraatti?

- Huitsinnevadan Paikallisdemokraatti ei kuulu sallittujen lehtien listalle ja itse asiassa teillä ei ole oikeutta tilata tänne mitään lehtiä eikä kirjallisuutta, mutta parannusvankilan kiertävästä kirjastolehtivaunusta teillä on mahdollisuus lukea Helsingin Sanomia, Vihreää Lankaa, Kansan Uutisia ja Demaria. Lisäksi sellissänne on luettavaksi tarjolla jatkuvasti Suomen Laki, tiettyjä Erkki Tuomiojan teoksia, Mika Illmanin Hets mot folkgrupp, Eva Biaudetin Kootut, kuukauden kirja, jonka itse aina valitsen sekä suomenkielinen koraani. Mikäli haluatte opetella koraanin alkuperäiskielellä, meillä on täällä vankilaimaami, joka opettaa teille arabian kieltä, ja lisäksi meillä on myös pieni vankilamoskeija.

- Jaa, no hyvinhän täällä sananvapausrikollisillekin palvelu pelaa. Kai teillä on sitten myös vankilapappi ja –rabbi ynnä kappeli ja synagoga?

- Kuulkaas, vanki 18-03, tämä on kumminkin vankila eikä mikään pyhäkoulu. Mutta teidän täytyy ymmärtää, että me emme ole täällä rankaisemassa teitä, vaan parantamassa teidät. Parantamisen kohde on tietenkin kieroutunut mielenne, mutta siihen palaamme hieman myöhemmin. Siinä on kumminkin vuosiksi tekemistä. Mutta aloitamme parantamalla kehonne. Terve sielu terveessä ruumiissa. Te ja teidän kaltaisenne ovat harrastaneet kovasti rasvaa tihkuvaa ruokavaliota, mutta nyt siihen tulee muutos. Täällä teille tarjotaan joka päivä hyvää ja terveellistä kasvisruokaa, joten ruumiinne voi puhdistua siihen syöttämistänne myrkyistä, ja ehkäpä mielenne alkaa siinä prosessissa myös selkeytyä. Minkäänlaista liharuokaa ei tässä vankilassa vangeille tarjoilla.

- Jaa. Eli nälkälakkoa tässä on kai aika turha ruveta pukertamaan, kun ei sen seurauksia kukaan huomaa kumminkaan. Vaan kai täällä saa sentään tupakkia poltella? Nuo rontit eiku siis hoitovartijat veivät multa tupakit.

- Voi kuulkaa, vanki 18-03. Tämä on täysin savuton vankila. Siis vankien osalta. Niin että voitte unohtaa kovasti mainostamanne Voimasavuke Bostonit nyt muutamaksi vuodeksi kokonaan.

- Jaa. No jos niin. Mutta mitenkäs se on, kun noissa kriminaalivankiloissa vangit saa kyllä käprytellä kessuja?

- Vangin tulee muistaa, että kriminaalivankiloissa vangit ovat yhteiskunnallisen rakenteellisen sorron kohteita, jotka ovat ilman omaa syytään ajautuneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja näin ollen ovat olleet heistä riippumattomista syistä pakotettuja valitsemaan rikollisen elämäntavan. Ei heitä voi enää rangaista enempää kuin mitä vapauden menetys on. Te ja kaltaisenne taas olette olleet aivan tavallisia yhteiskunnan jäseniä osana yhteiskuntaa, eikä mikään ole pakottanut teitä lähtemään sananvapausrikollisen tielle. Onhan tässä nyt sentään selvä ero. Te olette tietoisesti valinneet sananvapausrikollisen uran, joten ette te voi vaatia itsellenne sitä, mitä rakenteellisen sorron kohteille sallitaan.

- Jaa. No niinhän se taitaa olla. Pahoittelen tyhmää kysymystäni, rva ylin hoitoparantaja. Mutta kun täällä kroppaamme parannetaan, näin aluksi, ja se mieli sitten syssymmällä, niin kai täällä saa sentään ajan kuluksi puntilla käydä?

- Kuulkaas nyt, vanki 18-03. Emme kai me salli potentiaalisten terroristien täällä pullistelevan hihojaan veronmaksajien rahoilla. Mistä me tiedämme, ettette te vankilassa hankituilla lihaksillanne tekisi vapauduttuanne rasistisia väkivallan tekoja. Ei täällä mitään punttisalia ole.

- Vaan kumminkin siellä kriminaalivankiloissa kyllä punttisalit on, vaikka siellä on huumerikollisia ja murhamiehiä ja mitä siellä nyt onkaan. Niin no, taitaa taas olla niin, että ne kriminaalivangit ovat yhteiskunnallisen rakenteellisen sorron kohteita, jotka ovat ilman omaa syytään ajautuneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja näin ollen ovat olleet heistä riippumattomista syistä pakotettuja valitsemaan rikollisen elämäntavan ja jäädijäädijää ja sillai. Taidan ymmärtää.

- Vangin 18-03 tulee ymmärtää, että me emme täällä suosi vangeilta minkään muotoista huumoria. Täällä pidetään naama peruslukemilla, hymy pyllyssä ja kieli kaukana poskesta. Ehkäpä vanki 18-03 ymmärtää tämän, kun hän aloittaakin tuomionsa suorittamisen viihtyisän sellinsä sijasta viiden vuorokauden eristyksellä. Paikkaa kutsutaan myös Kopiksi. Mutta ei teidän punttien perään tarvitse haikailla. Teille on paljon muuta ohjelmaa.

- Kärsiskös ylimmältä hoitoparantajalta kysellä, että minkälaista ohjelmaa olis tarjolla.

- No tietenkin ryhmäterapiaa.

- Jaa, onko kyseessä semmonen setti, että puolenkymmentä meikäläistä sananvapausrikollista istuu ringissä ja puhetta johtaa joku psykologi tai muutenvaanviisas ja sitten me yritetään löytää porukassa jotain sisäistä simpukkaamme.

- No eihän toki. Eihän teitä voi suurempaan porukkaan koota. Tehän ketut puhuisitte keskustelua johtavan psykologin ympäri varttitunnissa ja se olis sen jälkeen sairaslomilla. On tätä koeteltu. Nyt meillä on käytössä käänteinen ryhmäterapia, eli esimerkiksi teidän kohdalla ryhmäterapia tehdään niin, että ryhmässä olette te, yksi johtava psykologi sekä neljä avustavaa psykologia. Johtava psykologi valitaan kunkin parannettavan vangin henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Teidät on luokiteltu ”asemyönteistä propagandaa julistavaksi sananvapausrikolliseksi”.

- Ja kukahan se tämmöisten rikollisten keissiä hoitava johtava psykologi on, jos saan kysyä?

- Hän on Jaana Haapasalo.

- No enpä olis arvannut. No, eiköhän tässä ole sen evästyksen jo saanut ja koppituomio kun kerran tuli saman tien, niin eiköhän nuo hoitovartijat kuskaile minut sinne koppiin. Sattumoisin muuten tiedän, että ei noita hoitovartijoita kyllä ole valittu minkään vankilaviranomaisen kautta, niin että ovatkohan heput ihan tehtäviensä tasalla?

- Voi kuulkaa, vanki 18-03, he ovat erittäin hyvin tehtäviensä tasalla. Niin, sitä en muistanut sanoakaan, että tämän rakennuksen feng-shui on vähän huono, ja se saattaa varsinkin tottumattomissa aikaansaada lievää päänsärkyä.

.
.
.
puoli tuntia myöhemmin, eristyssellissä:

…jaa-a, että huono feng-shui… no kieltämättä… löinköhän minä kuusi kertaa pääni oviin ja karmeihin… taitaa nousta melko komeat kuhmuuttiset kohoumat… kannattikohan mun lyödä siltä yhdeltä hoitovartijalta niitä hampaita kurkkuun… sanoivat, että tuli vuosi lisää kakkua saman tien, ja kymmenen päivää lisää koppia… vaan piruakos aukaisi raudat, kun oli ensin hakannut päätä seinään… tottahan minä silloin hivautan… saapahan kunniakansalainen syödä jatkossa samaa velliä kuin minäkin… ja piruakos se toinen sitä kättään ulottuville toi… kyllä ne sormet aikanaan luutuu ja kyllä heppu kahdeksallakin sormella siihen asti pärjää… vaan vähän on pieni tää residenssi… eipähän pääse eksymään… no, tästähän mun kakkuni mukavasti alkaa…

SANANVAPAUDEN SAARISTOT OSA 1: TUOMIO

Tapahtuma-aika: joskus lähitulevaisuudessa

Tapahtumapaikka: Riippumaton Sananvapausrikostuomioistuin, Helsinki

Tapahtuma: Erään sananvapausrikollisen tuomion julistaminen

*

- Syytetty nouskoon.

Käsi- ja jalkarautoihin kahlittu sananvapausrikollinen nousee seisomaan.

- Yrjöperskeles Juroperskeleenpoika Yrjö-Perskeles, syntynyt tollonjatollon vuonna sillonjasillon Nyhtänköljässä, nykyinen asuinpaikka Senjasentie 678, Huitsinnevada, ammatiltaan sosiaalipiipertäjä.

- Te olette kirjoittanut tässä vaiheessa 748 erillistä blogikirjoitusta, joitten tarkoituksena on omasta mielestänne ollut herättää yhteiskunnallista keskustelua, kritisoida vallitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa ja arvostella tehotonta julkishallintoa.

- Teksteissänne ei varsinaisesti ole suoranaista kiihotusta mitään selvästi osoitettavaa kansanryhmää kohtaan, mutta olemme todenneet teidät syylliseksi useisiin sananvapausrikoksiin. Ensimmäiseksi olette syyllistynyt urakehitykseen ja ideologiseen uskottavuuteen kohdistuvaan viharikokseen raskauttavien asianhaarojen vallitessa, sillä olette ankarasti arvostellut ja jopa naurettavaan valoon saattanut tiettyjä virkakoneistomme edustajia, ja käyttänyt näissä asioissa faktatietoja sillä tavalla suurempaa kokonaiskuvaa vääristäen, että esittämiänne väitteitä ei välttämättä ja aukottomasti pysty todistamaan vääräksi. Tässä kohdassa on muistutettava, että ihmisoikeuskysymykset ja oikeaoppinen ihmisoikeusideologia nauttii yhtälailla samanlaista oikeudellista suojelua kuin tietyt, anteeksi tietty uskontokin, eli asiasta annettavat tuomiot eivät voi perustua yksinomaan järkisyille, vaan arvostelun kohteessaan herättämät voimakkaat tunnereaktiot on otettava huomioon tuomion rankkuuta määritellessä.

- Vaikka teidän ei voi varsinaisesti ja aukottomasti todeta kiihottaneen väkivaltaan tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan, on muistettava, että arvostelunne ja irvailunne kohteena olevat virkamiehet, toimittajat ja poliitikot ovat aktiivisesti omistautuneet suvaitsevaisuuden lisäämiselle ja viha-ajattelun kertakaikkiselle poistamiselle. Näin ollen voi illman muuta ja täysin aukottomasti todeta, että olette toiminnallanne aktiivisesti vastustanut suvaitsevuuden leviämistä ja halunnut lisätä viha-ajattelua mitä suurimmissa määrin, joten teitä voi pitää vastuullisena rasistisista väkivaltarikoksista, joita tosin ei ole vielä juurikaan ollut, mutta tämähän johtuu puutteellisista tilastointimetodeista joita ollaankin saattamassa ajan tasalle.

- Olette kirjoituksissanne irvaillut ja kehittänyt näennäistä huumoria asioista, joista ei kertakaikkiaan tule irvailla. Näin ollen teitä ei voi pitää kovin älykkäänä henkilönä. On muistettava, että mitä todennäköisimmin bloginne lukijakunta muodostuu myös kaltaisistanne ei kovin älykkäistä ihmisistä, jotka ovat sivistymättömiä ja kouluttamattomia. Oikeus katsoo teidän ottaneen tietoisen riskin, tai jopa aktiivisesti pyrkineen siihen tilanteeseen, että lukijakuntanne tulkitsee oikeudenmukaista ideologiaa ylläpitäviin ihmisiin kohdistuvan irvailunne selväksi kehotukseksi ryhtyä väkivallan tekoihin sekä heitä, että heidän arvostamiaan ja suojelemiaan väestöryhmiä kohtaan.

- On todistettu, että sosiaalipiipertäjän ammatissanne ette ole levittänyt minkäänlaista viha-ajattelua, olette virantoimituksessanne ollut poliittisesti täysin puolueeton ja olette muutenkin hoitanut työnne kelvollisesti. Te olette kuitenkin lyönyt laimin uudet laissa määritellyt sosiaalipiipertäjän velvollisuudet, eli ette ole aktiivisesti levittänyt suvaitsevaista ideologiaa niin kollegoittenne kuin laitokseenne sijoitettujen nuorten keskuudessa. Oikeus toteaa teidän näin ollen syyllistyneen myös passiiviseen ja vetäytyvään viharikokseen.

- Olette lisäksi kirjoittanut tiettyjä epäpoliittisia kirjoituksia, joissa olette käsitellyt lapsuusaikaanne 1970-luvulla hyvin lämminhenkisellä tavalla. Oikeus katsoo, että olette näin tietoisesti pyrkinyt inhimillistämään nimimerkin takaa toimivan viharikollisen ja saada vihaideologianne jotenkin hyväksyttävämmän tuntuiseksi.

- On myös muistettava, että olette toiminut nimimerkin suojassa ja käyttänyt rikolliseen toimintaanne ulkomaalaista palvelinta, ja tämän vuoksi teidän on todettu tietoisesti ja aktiivisesti vaikeuttaneen viharikollisuutta estävien viranomaisten työtä. Mikäli olisitte itse ilmoittautuneet Riippumattomalle Sananvapauspoliisille, olisi sitä voitu pitää lieventävänä asianhaarana tuomiotanne mietittäessä.

- Kaiken kaikkiaan oikeus katsoo teidän syyllistyneen törkeään sananvapausrikokseen erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Näin ollen teidät tuomitaan kärsimään kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdoton vankeusrangaistus, joka ensikertalaisuudestanne huolimatta kärsitään kokonaismääräisenä. Lisäksi teidät tuomitaan maksamaan erillisen listan mukaan korvauksia yhteensä yksi miljoona kolmesataakahdeksankymmentä tuhatta euroa. Tuomiosta ei ole valitusoikeutta. Tämän lisäksi teiltä viedään pysyvästi oikeus harjoittaa sosiaalipiipertäjän ammattia. Tuomionne suoritatte Jyväskylässä sijaitsevassa sananvapausrikollisiin erikoistuneessa Tarjalan parannusvankilassa. Vartijat, viekää tuomittu pois.

- No niin, loppuipa siltäkin nilkiltä posken solina ja leuan laulatus. Täähän sujuu kuin tanssi vaan.

- Joo, nyt kun saatiin tuo Vasarahammer ensiksi kiinni ja niitattua, niin siitä saatiin mahtava ennakkotapaus ja nää muut menee kuin liukuhihnalla. Ja seuraavaksi sitten jyrätään Jaska Brown.

- Niin, loppuupa senkin ketun ketkuilu. Minä olen niin monta kertaa mieleni pahoittanut, kun olen lukenut sen ketun kirjoituksia. Kun ei sille oikein pysty antamaan sanasta sanaa takaisinkaan. Mutta nythän sitä voi mäiskiä lakikirjalla päähän.

- Jaa, mutta eiköhän lähdetä hyvän päivätyön jälkeen kuppilaan ottamaan yhdet tai kaks.

- Lähdetään vaan.