Tapahtuma-aika:
Joskus lähitulevaisuudessa
Tapahtumapaikka:
Helsinki, Uudenmaan asuntojen osto-, vuokraus- ja myyntilupalautakunta
Pertti
Pärnänen istui viraston käytävällä ja vilkuili kelloaan hermostuneena. Hänen
asiansa käsittely oli puoli tuntia myöhässä. Eli oltiin siis valtion
mittakaavalla melkein aikataulussa. Pärnänen asui vaimonsa Elisan ja kahden
poikansa kanssa Vuosaaressa yksityisiltä markkinoilta hankitussa
vuokrakolmiossa. He olivat kotoisin Huitsinnevadasta, mutta olivat aikanaan
muuttaneet Helsinkiin, kun huitsinnevadalainen Läjä-Tek Oy oli laajentanut
toimintaansa. Yrityksen tuotannosta yli puolet meni vientiin. Pärnäset olivat
firman perheitä. Pertti oli yrityksessä työssä teknikkona ja Elisa
toimistotyöntekijänä.
Pärnäset
pitivät työstään, mutta rappeutuvaan, rauhattomaan, ghettoutuvaan ja vielä
tolkuttoman kalliiseen asuinympäristöönsä he olivat täysin kyllästyneet ja
suunnittelivat muuttoa Helsingin ulkopuolelle. Mutta he olivat myöhästyneet.
Asia ei ollutkaan enää niin yksinkertainen. Helsingistä kehyskuntiin
suuntautuva white flight oli saanut Helsingin kaupungin jo joku vuosi takaperin
täyteen paniikkitilaan. Poismuuttajat olivat nimenomaan nettoveronmaksajia,
tilalle tuli pelkkää jatkuvasti kasvavaa rahanreikää ja sen sijaan, että
Helsinki olisi muuttanut asunto-, sosiaali- ja ennen kaikkea
maahanmuuttopolitiikkaansa, se keskittyi lähinnä poismuuttavien syyllistämiseen
ja sen mainostamiseen, kuinka edistyksellinen systeemi Helsingissä olikaan.
Mainostus ei vaan jostain syystä mennyt tavallisille suomalaisille jakeluun,
joten valkopako jatkui ja kasvoi ja persnettoinen oravanpyörä kiihtyi
kiihtymistään.
Seuraava
askel oli sitten tietysti yritys liittää mahdollisimman monta kehyskuntaa
Helsinkiin, jotta nettoveronmaksajat olisi saatu takaisin. Jos ei muuten, niin
väkisin. Mutta tässä tapauksessa taas vuorostaan Helsinki oli myöhässä. Hyvinkää,
Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen yhdistyivät
ja Suomeen syntyi uusi suurkaupunki, joka nimettiin Radanvarsikaupungiksi. Uusi
240.000:n asukkaan kaupunki oli tarpeeksi voimakas vastustamaan persaukisen
Helsingin valtausyrityksiä. Tässä vaiheessa Helsingissä puhkesi
itkupotkuraivari, ja kaupunki huusi valtiota apuun.
Ja
valtiohan tuli.
Hallituksessa
päätettiin, että Helsinkivetoista unelmiin perustuvaa maahanmuuttopolitiikkaa
ei voitu lopettaa, eikä edes jarruttaa. Se olisi merkinnyt sitä, että oltaisiin
tunnustettu politiikan järjettömyys alun perinkin ja sitä ei olisi kasvot
kestäneet. Mutta mikä neuvoksi? Ihmisten muuttamista ei oikein voinut
rajoittaa. Sehän tarkoittaisi siirtymistä jonkunlaiseen neuvostoliittolaiseen
sisäisen passin järjestelmään. Mutta käytännössä muuttamista tuli joka
tapauksessa rajoittaa, oli termi sitten mikä tahansa. Muuten Helsinki, samoin
kuin Turku olisivat pian täydessä pankrotissa ja vuosikymmeniä elätetty
sosiaalisen maahanmuuton unelma muuttuisi pommiksi, joka kaataisi hallituksen
ja uhkaisi kaataa koko periytyväksi ammattilaiskoneistoksi muuttuneen
poliittisen järjestelmän.
Sitten
ratkaisu löytyi.
Ei
kielletty muuttamista. Mutta kiellettiin vapaa asuntojen ostaminen, myyminen ja
vuokraaminen. Lanseerattiin iskulause ”asuntokaupan anarkia on saatava valtiolliseen
valvontaan”. Perustettiin valtiojohtoiset maakunnallisella tasolla toimivat
lautakunnat, joilta oli anottava asuntojen osto-, myynti- tai vuokrausluvat.
Ilman virallista lupaa ei asuntokauppaa saanut enää tehdä. Jokaiseen talo- ja
osakekauppaan tuli hakea erillinen lupa, ja hakuvelvollisuus oli nimenomaan
ostajalla. Järjestelmässä niin Helsinki kuin Turku nimettiin ”tasapainotettaviksi”
alueiksi ja niitten ympäryskunnat ”tasapainovajauttaviksi”alueiksi. Helsinkiin
ja Turkuun sai asunnon ostoluvan pelkällä ilmoitusmenettelyllä, mutta nettomaksajien
muutto uhkaaviin kuntiin haluttiin torpata. Mallia järjestelmään otettiin aseen
hallussapitolupajärjestelmästä, ja luonnollisesti jokainen hakemus oli
maksullinen. Vuokra-asunnon hakemuslupa maksoi viisisataa euroa,
omistusosakkeen tuhat ja omakotitalon kolme tuhatta euroa. Järjestelmällä
haluttiin vaikeuttaa valkopakoa Helsingistä kehyskuntiin, ja jos virkakoneisto
jonkun hallitsi, niin asioitten vaikeuttamisen.
Hakemuksia
käsiteltiin kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen oli taloudellinen. Oliko
asuntokauppaan taloudellisesti realistiset mahdollisuudet? Toinen näkökulma oli
ekologinen. Kuinka ympäristöystävällinen rakennus oli? Kolmas näkökulma, mihin
hakemusten käsittelyssä pääasiallisesti keskityttiin, oli sosiaalis-moraalinen
näkökulma, joka mahdollisti hakemusten käsittelyssä huomattavan luovan
tulkinnan.
Ja
sitä varten Pertti Pärnänenkin istui nyt virastossa ja odotti käsittelyään. Oli
aika saada mukulat huuthelvattuun tuosta pikkuhiljaa etnohelvetiksi muuttuvasta
kaupungista. Radanvarsikaupungin Mäntsälästä oli löytynyt mukava omakotitalo ja
paikallinen pankki oli suostunut lainaan. Pärnäset jatkaisivat edelleenkin
työtään Läjä-Tekillä ja kaksi uutta ja rauhallista nettoveronmaksajaa toivotettaisiin
paikkakunnalle tervetulleeksi oikein mielellään. Poikien koulukin olisi mukavan
pieni ja paljon edellistä rauhallisempi. Vanhempien pidentyvät työmatkat eivät
tässä vaakakupissa paljon painaneet.
Kaikki
oli muuten valmista. Nyt vain tarvitsisi saada asunnon ostolupa. Hitto vie,
olisi pitänyt tehdä tämä vuotta aikaisemmin, noitui Pärnänen itsekseen. Silloin
ei olisi tarvinnut muuta kuin koota kamppeet ja häipyä. Nyt tuo unelmissaan
elävä byrokraattilauma piti heitä panttivankeinaan.
Toimiston
ovi aukesi.
-
Pärnänen.
Pärnänen
nousi ja käveli huoneeseen. Hän haki katseellaan tuolia, johon istua, mutta
sellaista ei löytynyt. Tilaisuuden luonne alkoi nopeasti selvitä. Tämä ei ollut
keskustelu, eikä edes kuuleminen. Tämä oli kuulustelu. Ja kuulusteltavahan
seisoo. Pärnänen katsoi edessään olevaa lautakuntaa. Kaikki viisi olivat
naisia. Jokaisella naisella oli se tyypillinen, kuin itkuunpurskahtamista
ennakoiva ilme. Tiedostava maailmantuska oli tässä huoneessa niin sankkaa, että
sitä olisi voinut leikata. Ei tää kyllä hyvältä näytä, tuumi Pärnänen
itsekseen.
Lautakunnan
puheenjohtaja alkoi puhua:
-
Olemme tarkastaneet hakemuksenne kirjallisen osion ja nyt on suullisen
käsittelyn aika. Taloudellinen puoli hakemuksessanne on sinänsä aivan kunnossa,
joten siihen emme puutu sen enempää. Ekologisella mittapuulla kyseinen rakennus
on hieman vanhahtava, mutta täyttää miniminormit. Keskitymme hakemuksenne
sosiaalis-moraaliseen puoleen. Miksi te haluatte muuttaa perheinenne pois
Helsingistä? Miksi kaupunki ei miellytä teitä? Helsinkihän on kuitenkin Suomen
edistyksellisin ja monikulttuurisin kaupunki. Jo se, että lapsenne saavat asua
Vuosaaressa antaa heille huomattavan etulyöntiaseman kansainvälisyyden
kokemisessa ja oppimisessa sekä sen myöhemmässä hyödyntämisessä aikuisiässä.
Pärnänen
vastasi:
-
Niin, se on nimenomaan tuo kansainvälisyyden kokeminen ja oppiminen jolta me
haluamme mukulamme säästää. Se kun on pääosiltaan realisoitunut mukuloille
lähinnä siten, että tämä kasvava kansainvälisyys tuppaa kiusaamaan heitä niin
koulussa kuin vapaa-ajallakin ja toisaalta tämä Helsingin edistyksellisyys taas
hyvin tehokkaasti estää sen, että siihen voitaisiin puuttua. Niin minä kuin
moni muukin ollaan oltu yhteydessä kouluun ja sieltä on sanottu joka kerta,
että koulussa on hyvin tehokasta ja perinpohjaista rasisminvastaista opetusta,
jolla koulurauha taataan.
-
Johon minä olen todennut, että ei se ole ongelmana se suomalaisten esittämä
rasismi, vaan ihan joku muu. Mihin taas koulun henkilökunta on todennut, että
joka ainoa opettajamme on kurssitettu koulukiusaamisen löytämiseksi ja
tunnistamiseksi. Sitten minulle on näytetty rehtorin seinällä olevaa diplomia,
joka vahvistaa asian. Tämän jälkeen minulle on näytetty ”meillä ei
kiusata”-mappia, jonka sisällön ovat kaikki koulussa allekirjoituksellaan
vahvistaneet. Ja todettu, että tämä on meidän koulussamme vähän niin kuin yhteisesti
hyväksytty laki. Ja hymyilty kauniisti päälle.
-
Johon minä olen todennut, että meillä Suomessa käsittääkseni yleinen
perseilykin on vähän niin kuin lailla kielletty, mutta eipä tuo ole vielä
toistaiseksi minnekään hävinnyt. Ja mitä tulee tuohon kiusaamisen löytämiseen
ja tunnistamiseen, niin eikös teillä puutu tuossa jotain varsin olennaista. Eli
asiaan reagoiminen.
-
Jolloin minulle on todettu, että on todella ikävää, että minun asenteeni asiaan
on niin rajoittunut ja negatiivinen. Ja pyydetty poistumaan. No, minä aion
poistua. Ihan porukalla. Ei puutu muuta kuin myöntämänne ostolupa.
Lautakunnan
puheenjohtaja oli kuunnellut Pärnästä kyllästyneen näköisenä ja pyöritellyt
samalla kynää kädessään. Sitten hän puhui:
-
On kyllä kieltämättä totta, että asenteenne on rajoittunut ja negatiivinen.
Helsingin kaupunkihan tekee ensiarvoisen tärkeää työtä ojentaessaan auttavan
kätensä maailman nälkää näkeville ja hätää kärsiville. Kai te ymmärrätte, että
siihen tarvitaan varoja ja kaupunki tarvitsee jokaisen nettomaksajansa. Ja te
olette halukas luistamaan näistä talkoista. Te olette kyllä valmiit hakemaan
palkkanne täältä Helsingistä, mutta maksaisitte veronne paikkakuntaan, joka ei
ole kiinnostunut vastaanottamaan edes kiintiöpakolaisia saati sitten
turvapaikanhakijoita. Mielestäni tuollainen on raukkamaista.
-
Minähän en kylläkään hae palkkaani Helsingin kaupungilta vaan Läjä-Tek Oy:ltä.
Työtä tekemällä. Ja käsittääkseni talkoot ovat sellaisia, joihin osallistutaan
vapaaehtoisesti.
-
Kuulkaas, Pärnänen. Mikäli me emme myönnä teille ostolupaa, te osallistutte
näihin talkoisiin pakolla. Ettekö te edes ymmärrä, kuinka hienoa on, että
Helsingissä puhutaan nykyisin sataakuuttakymmentä kieltä?
-
Haavaadeshalluai hassukssäädääs sesmellellem kukkuu. Krosnaja hilipati
akitsyrskäjä jeputtaa nilikuttaa nekuvallellem nikolapäläti hespulavinkuti
keiträmä jungerrus kuravitu keinuttaa.
-Anteeksi,
nyt en ymmärtänyt mitä tarkoititte?
-
Juuri noin minäkin totean niistä sadastakuudestakymmenestä kielestä
sadallaviidellekymmenelle seitsemälle.
-
Oliko tuo teidän mielestänne jotenkin hauskaa?
-
No ei millään muotoa. Koska tuon tänne rahdatun kieliryppään ihmisten pitäisi
ymmärtää se, mitä nimenomaan minä puhun. Johan sen sanoo järkikin. Kun satutaan
asumaan Suomessa. Mutta teidän tarjoamat ja minun maksamat tulkkipalvelut
pitävät huolen siitä, ettei heidän tarvitse edes yrittää, jos heitä ei huvita.
Ja te vaaditte vielä, että minun pitäisi jostain sairaasta syystä olla asiasta
tyytyväinen.
Lautakunnan
puheenjohtaja katsoi Pärnästä katse täynnä kylmää vihaa:
-
Sen lisäksi että asenteenne on pöyristyttävä, te haluatte olla vapaamatkustaja.
Haluaisitte kyllä käyttää hyväksenne palveluja, mutta ette ole valmis maksamaan
niistä.
Pärnänen
raapi päätään huvittuneen näköisenä ja totesi:
-
Jep. Joihin palveluihin kuuluu pääosin itse maksetut käynnit yksityisellä
lääkäriasemalla ja noin kuudestoistatuhannes sija kaupungin asuntojonossa.
Meitä kun ei koske tuo positiivinen erityiskohtelu. Vaan noin yleensä ja
erikseen voin todeta, että minä en kertakaikkiaan ymmärrä teidänlaisia ihmisiä.
Kun te olette yksittäisiä ihmisiä omassa kodissanne, teillä vielä toimii järki.
Jos te hankitte jotain, joka on törkeän kallista ja jonka huomaatte täysin
hyödyttömäksi, ette te hanki sellaista enää toiste. Ja jos se ostamanne
ylihintainen jokin osoittautuu haitalliseksi, te hankkiudutte siitä eroon. Ja
mikäli te huomaatte, että se ylihintainen jokin alkaa piru vie vielä jakaantuakin
ja tekee aina vain uusia ylihintaisia joitakin, te hankkiudutte siitä eroon
ihan huutamalla.
-
Mutta kun te istutte tuossa lautakunnassa tai kuljette jossain sokeassa
poliittisessa zombielaumassa, te vaaditte, että kaikkien kaupunkilaisten, jotka
edes jollain tavalla leipänsä itse tienaavat, tulisi hankkia aina vaan enemmän
sitä ylihintaista jotain, josta ei ole sille mitään hyötyä vaan haittaa ja joka
vielä tietyin välein monistaa itsensä aina vaan uusiksi ylihintaisiksi joksikin
ja vaaditte vielä kaiken lisäksi että heidän tulisi kiittää suureen ääneen
siitä, että he ovat saaneet teidän vaatimuksesta hankkia itselleen
ylihintaista, hyödytöntä, haitallista ja alati lisääntyvää jotakin.
Lautakunnan
puheenjohtaja katsoi Pärnästä jäätävällä ilmeellä ja totesi:
-
Asian suullinen käsittely on päättynyt. Olkaa hyvä ja odottakaa käytävässä.
Saatte päätöksen anomuksestanne hetken kuluttua.
Pärnänen
ei ehtinyt olla käytävässä kuin muutaman minuutin, kun hänet komennettiin
uudestaan sisään.
-
Lautakunta on yksimielisesti päättänyt hylätä anomuksenne omakotitalon
ostoluvasta. Hylkäyspäätös koskee koko Uudenmaan aluetta, lukuunottamatta
Helsinkiä. Teillä on siis oikeus ostaa itsellenne haluamanne asunto-osake tai
omakotitalo Helsingin alueelta, mikäli niin haluatte. Teillä on myös oikeus
anoa ostolupaa jonkun toisen maakunnan alueelta. Mikäli haluatte tehdä niin,
ottakaa yhteys kyseisen maakunnan asuntojen osto-, vuokraus- ja
myyntilupalautakuntaan. Päätöksestä ei ole valitusoikeutta.
-
Jaahah, totesi Pärnänen. Tää oli sitten vissiin tässä?
-
Ei aivan, totesi lautakunnan puheenjohtaja. Teidän puheenne tässä
asiankäsittelytilaisuudessa täyttää kaikki kansanryhmää vastaan koskevan
kiihotuksen piirteet. Teemme teistä rikosilmoituksen poliisille. Näimme myös
tietokannastamme, että teillä on hallussapitoluvat haulikolle,
metsästysluodikolle ja pienoispistoolille. Vihapuheeseen syyllistyneellä
henkilöllä ei ole oikeutta pitää hallussaan aseita, joten poliisi tulee
takavarikoimaan ne. Lisäksi teemme teistä ilmoituksen lastensuojelulle, ja
vihapuheenne vuoksi perheenne tullaan asettamaan puolen vuoden
tarkkailujaksolle. Teihin tullaan ottamaan pikapuoliin yhteyttä niin poliisin,
syyttäjäviranomaisen kuin lastensuojeluviranomaisten toimesta. Voitte poistua.
Pärnänen
käveli ulos huoneesta ja ulos virastorakennuksesta. Sitten hän kaivoi
taskustaan kännykän ja soitti vaimolleen.
-
Joo, läskiks meni… no, pakko myöntää, lähtihän mulla vähän lapasesta… tosin
sulla olis varmaan lähteny vielä enemmän… vaan kuule, kun tulet kotiin, niin
minun pitää lähteä hoitamaan yks juttu…
*
Saman
päivän iltana, erään huoltoaseman parkkipaikalla, suurinpiirtein Helsingin ja
Pinnanmaan maakunnan puolessavälissä.
Pärnänen
istui autossaan huoltoaseman parkkipaikalla ja odotti. Odotusta ei kestänyt
pitkään, sillä parkkipaikalle ajoi tuttu pakettiauto joka pysähtyi, ja autosta
astui ulos kolme Pärnäsen vanhaa kaveria Huitsinnevadasta. Perskeleen Ykä,
Kikkisen Hösse ja Järvelän Pertta. Pärnänen nousi ulos autosta, miehet
tervehtivät toisiaan lämpimästi ja sen jälkeen Pärnänen totesi:
-
Ne on ne pyssyt tuolla peräloosterissa.
Pärnäsen
aseet siirrettiin pakettiautoon. Ykä sanoi:
-
Älä huoli, Pertsa. Nää tykit pysyy visusti piilossa. Syksyllä lähdetään taas porukalla
teerijahtiin. Onhan se selvää, että sinä saat sakot, kun kerrot sheriffeille,
että pyssyt on hävinneet jonnekin. Ja toiset sakot saat siitä niin sanotusta
vihapuheesta. Mutta asiasta on jo ilmoitettu Veljesapu ry:lle ja hattu on pantu
kiertämään. Ne sakot hoidetaan porukalla.
-
Kiitti jätkät. Mitä muutakaan tähän voi sanoa. Mutta mitähän hemmettiä minä nyt
teen. Tuon asumisen kanssa?
Tähän
vastasi Hösse:
-
No tärkein seikka on se, että hankitaan mahdollisimman äkkiä mukulasi pois
Helsingistä. Helsingin lastensuojelu on viime aikoina miehitetty tai pitää kai
sanoa naisitettu niin fanaattisella porukalla, että ottavat ne vielä huostaan.
Tässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että muijasi pistää
sinusta välittömästi eroprosessin vireille. Perusteena se, ettei halua rasistin
kasvattavan lapsiaan. Sinä muutat miesten asuntolaan. Seuraavaksi vaimosi
pistää tuolle osto-, vuokraus- ja myyntilupalautakunnalle uuden hakemuksen
omissa nimissään. Ja kertoo perusteena, että haluaa kasvattaa lapsensa
mahdollisimman kaukana rasistisesta ex-miehestään. Lautakunta laukeaa
housuihinsa ja myöntää luvan. Se pankinjohtaja, minkä kanssa sinä lainan alun
perin neuvottelit, on Lärväsen Anteron vanhoja tuttuja ja Veljesavun miehiä
muutenkin. Sitten kun pöly on laskeutunut ja ennen kuin eron harkinta-aika on
mennyt umpeen, sinäkin muutat sinne Mäntsälään.
-
Juman gega, totesi Pärnänen. Tuossa on kyllä ideaa. Rankka rastihan se on,
mutta ei tässä kai muita ole tarjolla. Vaan entäs se toinen vaihtoehto?
Pertta
vastasi vuorostaan:
-
Toinen vaihtoehto on se, että muutatte takaisin Huitsinnevadaan. Tai yleensä
Pinnanmaalle. Alkuun olette varmaankin työttömiä, mutta kaverit jeesaavat
toisiaan ja asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä, kun ei sormi suussa jää
odottamaan. Siinä voi tietysti tehdä niinkin, että Elisa jää silloin kotiin, ja
sinä teet hommia Helsingin Läjä-Tekillä reppurina. Asumiskustannukset teillä
joka tapauksessa olisi murto-osa nykyisestä. Onhan näitä vaihtoehtoja.
-
On niin, totesi Pärnänen. Ja huonoin niistä on se, että jäädään Helsinkiin.
Minun täytyy jutella Elisan kanssa. Otan sitten yhteyttä.
Miehet
puristivat vielä keskenään kättä. Pakettiauto käynnistyi ensin, ja sen
perävalot katosivat kaukaisuuteen, kohti Pinnanmaata. Pärnäsen auton perävalot
kaikkosivat kohti Helsinkiä. Mutta ehkei enää hyvin monta kertaa, tuumi
Pärnänen ajaessaan. Kauas on pitkä matka, ja ensimmäinen askel se vaikein.
Mutta joskus se on otettava.
Lukijalle: inspiraatio kirjoitukseen tuli tästä HS:n uutisessa jossa pähkäillään sitä, mitä Helsingin kohdalla on jo hyvän aikaa pähkäilty:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kaupunki/Hyv%C3%A4t+veronmaksajat+muuttavat+Helsingin+l%C3%A4hikuntiin/a1396046512301?ref=hs-art-top-5
Ykän fantasiakirjoitukset aiheuttavat hieman ristiriitaisia tunteita. Nimittäin tässä vaiheessa niille voisi vielä nauraa, mutta takaraivoon tuppaa väistämättä hiipimään itse Epäilyksen Piru: "Entäs kymmenen vuoden kuluttua? Mitäpä veikkaat, vieläkö naurattaa?" Siinä vaiheessa otsalle kohoaa kylmä hiki.
VastaaPoistaOnko Ykä muuten törmännyt jo tähän Jyrki Lehtolan kolumniin?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288671316787.html
Kunnallisella ja maakunnallisella kaavoittamisen hankaloittamisella, paskalailla, rakennussäädösten järjettömyysperäistämisellä, energiapolitiikalla ja puun sekä turpeen käytön hankaloittamisella + autoilun ja tieverkoston kestokiusaamisella on jo vaikeutettu maallepakoa ihan tolkuttomasti. Kuntien pakkoliitoksilla koitettiin lyödä sinetti asialle mutta onneksi Heluna Virkkunen ei onnistunut.
VastaaPoistaSaksalainen ja ranskalainen maaseutu on täynnä pieniä, eläviä kyliä joilla on sosiaalinen ja elinkelpoinen ympäristö. Niihin myös muuttaa koko ajan vaurasta väkeä kaikkialta eri puolilta sivistysmaita. Suomessa olisi hyvä pyrkiä siihen suuntaan eikä mihinkään naurettavaan metropoli-Suomen luomiseen pakolla.
Käytännössä tuo Jykän kuvaama systeemi on jo olemassa, mutta ei ostamisen ja myymisen vaan kaavoittamisen yhteydessä.
Kun vaikeutetaan kaavoitusta, rakennuslupien myöntämistä, talviasuttavien loma-asuntojen muuttamista varsinaisiksi asunnoiksi, rantarakentamista, vesi- ja viemäriasioita, harrastamista, autoilua, sosiaalista elämää (tappamalla kylät), koulussa käymistä (lopettamalla kyläkoulut), päivähoitoa, kouluttautumista (hidastamalla keinotekoisesti avoimen-, etä- ja monimuotokoulutuksen kehittymistä vaikka se olisi suuri apu mm. rakenteellisen työttömyyden ongelmiin), lätkäisemällä täysin keinotekoinen varainsiirtovero yläkanttiin, sivuuttamalla haja-asutusta puoltavat ympäristötutkimukset… voidaakin kivasti estää maallepakoa.
Keskeisin kohta tuossa kuviossa lienee pakotettu muuttoliikkeen suunta. Se nimittäin pitää asuntojen myyntiajat niin pitkinä että pankkien ei kannata ottaa riskiä haja-asutusalueen uudisasuttamisen lainoittamisen suhteen. Se taas tarkoittaa että haja-asutusalueelle rakentaminen vaatii todella hyvän ja vakaan rahoitusaseman ja tämä pätee sitten myös vähänkin mittavampaan korjausrakentamiseen.
Moni urpo väittää yhä että kaskukeskukset kasvavat kun porukka muuttaa niihin töihin. Oikeastihan ne kasvavat nykyisin aika hitaasti ja siksi että sekä maan sisäinen että ulkomailta tuleva rikkaus vyöryy niihin.
Kannattaa muuten kiinnittää kaskukeskusten muuttoliiketilastoissa huomiota kahteen kohtaan: päiväkoti-ikäisten muutto + kouluikäisten muutto. Aivan valtavaa pakoa - minkä jokainen järjellä varustettu tietää. Lapsimäärät kaskukeskuksissa pysyvät kyllä nousuissa kun rikkauden ensimmäiset, toiset ja kolmannet vaimot tunkevat uutta islaminuskoista väkeä intifadaa vahvistamaan.
Moni lähiö, ehkä kokonainen kaupunkikin on jo ihan Malmön ja Ruusutarhan reitillä. Sen sijaan reunuskunnat ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä oleva osa haja-asutusalueesta saa siunauksekseen nettoveronmaksajia.
Tervehdys Ghettomaksajalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaGhettomaksaja: Näin alkuun tulee tietysti todeta, että minä en ole koskaan mieltänyt pitäväni yllä huumoriblogia. Mitä tulee itse asiaan, niin Suomessa ja eritoten Helsingissä (niin kuin tietysti vielä pahempana versiona ympäri Eurooppaa) on ollut jo parikymmentä vuotta menossa utopiaan perustuva yhteiskunnallis-väestötieteellinen kokeilu, jonka jopa melkoinen osa vastapuolesta ymmärtää menneen niin perseelleen kuin vain voi mennä.
Mutta sitä ei uskalleta tunnustaa, eikä sille varsinkaan uskalleta tehdä mitään, koska silloin tulisi esiin se pelottava kysymys ”kenen / keiden syytä tämä alun perin oli”. Hallinto- ja poliittisessa koneistossammehan ei ole tärkeää se, että opitaan virheistä ja toimitaan jatkossa toisin. Tärkeää on se, että löytyy syyllinen. Ja näin ollen jatkossakin syötetään pottunokille haisunäädän kusikeittoa lusikka kerrallaan ja vaaditaan pottunokkia toteamaan, että tämähän maistuu hyvälle. Ja se taas mahdollistaa aivan minkälaiset dystopiat hyvänsä sen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lehtolasta: Kun mies kirjoitti Iltalehteen, hänellä oli paljon kirjoituksia, joista en pitänyt. Tämä tuorein taas oli ehkä hänen uransa paras. Ja yllättäin se tuli sen jälkeen, kun mies siirtyi Iltasanomiin. Siellähän on jo Ulla Appelsin. Olisko mahdollista, että Iltasanomat yrittäisi jossain vaiheessa olla sanomalehti ilman lainausmerkkejä?
Ano: Totta tuo, mitä toteat. Ei mulla juuri lisättävää. Muuta kuin ehkä se, että kai ihmisellä saa olla oikeus elää syrjässä. Ja kai ihminen saa elää rauhassa? Minä pidän sitä etuoikeutena, josta en luovu, kun kerran maalikylistä pois pääsin. Haluaisin kyllä, että ihmiset saisivat myös elää rauhassa kaupungeissakin. Osa ihmisistä tykkää elää siellä tai on pakotettu elämään siellä, ja sama oikeus tulisi olla heilläkin.
Ruvetaas käyttämään tästä muuttoliikkeestä nimitystä "valkovuoto" ennen kuin hyvikset omii sen itselleen.
VastaaPoistaTervehdys, Habahoo. Vastapuolemme kieltämättä tarvitsee jatkuvalla syötöllä uusia termejä, sillä entiset tuppaa jatkuvan röhönaurun myötä kärsimään inflaatiosta.
VastaaPoistaBeckerille: Kiitos sähköpostista.
VastaaPoistaEn voinut vastustaa. :D
VastaaPoista"Pienissä määrin valkovuoto on harmiton, mutta jos sitä erittyy runsaasti, se on paakkuista tai pahanhajuista tai jonkin väristä,.......Tällaisessa tapauksessa on hakeuduttava lääkäriin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovuoto
Tervehdys, VNV. Tässä nimenomaisessa tapauksessa lääkärinä toiminee joku hallintoviranomainen.
VastaaPoistaIltalehdessä on jo kuvailtu ne tyypit, jotka noissa Ykän lautakunnissa istuvat asuinlupia myöntämässä. Nauttikaamme hetki runoudesta:
VastaaPoista"Heippa vaan. Olen vihreä. Seison täällä aarniometsässä, Kaivopuistossa, puun takana.
Ihana puu tämä. Taitaa olla jäkälä tai keltasirkku. Seison sen takana, ihan hiljaa, ettei minua huomattaisi.
Muuten kyllä edellytän, että minut huomataan. Siihen on paljon perusteita: me vihreät olemme niitä suomalaisia, joissa hyvyys yhdistyy älyyn mykistävän eroottisella tavalla.
Olen opiskellut folkloristiikkaa, lukenut Siri Hustvedtiä kahvilassa, twiitannut maailman vääryyksistä sekä soittanut kitaraa naisyhtyeessä, joka halusi kappaleillaan kuvata "biseksuaalista kokemusta", jollaista meillä ei kellään ollut.
Kaikesta tuosta seuraa, että valta kuuluu minulle ja kaltaisilleni. Emme halua valtaa sen itsensä takia, tietenkään, olemme vihreitä, mutta te voitte paremmin, kun valta on meidän käsissämme." (Jyrki Lehtola)
Tuo Ykän kuvailema asuinpaikkamalli oli täyttä totta muinaisessa Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. Ihmisillä oli kotimaassa käytettävä passi, jonka avulla voitiin tarkasti kontrolloida, pysyvätkö Irina ja Ivan siellä, minne heidät on paiskattu vai yrittävätkö, vietävät, tulla Moskovaan hulinoimaan.
Kuten tiedetään Vihreä liike syntyi DDR:ssä ja sen kannattajat Suomessa ovat vasemmistolaisia ja ihailevat edelleen kaikkea neuvostolaista. Heidän pää-äänenkannattajansa ovat Hesari ja Yle. Kyllä siinä on jo voimaa takana sen verran, että kannattaa muuttaa Itäkeskuksesta Kuopion taakse jo nyt. Huomenna se voi olla myöhäistä.
Hrmh... Jyrki Lehtola mainittiin jo kommenttirivin alussa. Mutta tuo runo oli niin söpö, että se suorastaan huutaa tulla myös toisen kerran esille, eikö totta?
VastaaPoistaTää aihe nyt kuuluis enemmän noihin Ykän työhyvinvointikirjoituksiin, mutta pistetään nyt kuitenkin linkki tähän kun teksti on niin täyspäistä.
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/avoin_kirje_keski-suomen_poliisilaitoksen_poliisipaallikolle/7168856?fb_action_ids=379899832148132&fb_action_types=og.recommends
Tervehdys Närpes Vargille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaNärpes Varg: Lehtolan pläjäys oli sen verran osuva, että sitä voi lainata useammankin kerran. Ymmärtääkseni länsieurooppalainen ympäristöliike oli tosiaankin itäblokin junailema, tarkoituksena haitata Nato-maitten talouselämää. Loistavasti junailtu muuten, se kun haittaa sitä vieläkin, vaikka Rauhanvaltiota ei ole ollut olemassa yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Ano: Kiitos linkistä. Tuo kannattaa muittenkin lukea. Kuvaa hyvin sitä, että poliisia vaivaa sama syöpä kuin sosiaalipuoltakin. Suorittavan tason tekemä työ ei ole enää merkittävää, byrokratia itsessään on. Termejä muuttelemalla kirjataan epäonnistuminen onnistumiseksi.
Kiitos Beckerille sähköpostista. Laitanpa linkkisi tähänkin. Tarinan opetus lienee se, että jos ryntövaunua aletaan hinaamaan traktoreilla, niin kannattaa ehkä ottaa kranaatti putkesta pois.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=gajKmCsy4vE
Tervehdys, Ano ja kiitos linkeistä. Yleensähän sodassa täytyy varoa vihollista, mutta tuolla päin maailmaa näköjään pitää yhtä paljon varoa omia. Ja se on viisautta se, että raskaalla singolla ei välttämättä kannata ampua sisätiloissa.
VastaaPoistaOnko tuolla Läjä-Tek Oy:llä sen verran toimintaa Huitsinnevadalla tai muualla päin Pinnanmaata että voi tarjota Pärnäselle töitä?
VastaaPoistaMiksi Läjä-Tek Oy:n piti laajentua nimenomaan Helsinkiin? Jos kyseessä oli ulkomaankauppaa viennin tai/ja tuonnin osalta niin on olemassa Turku ja Viip....eiku Kotka, jos haluaa sataman etelästä. Meinasin sanoa Viipuri mutta siinä on tekninen este. Jos sataman haluaa pohjoisesta niin on Oulu, Kemi ja Tornio. Meinasin sanoa vielä Petsamo mutta siinäkin on tekninen este.
Baltia on semmoinen jonne voi mennä jos haluaa jättää Helsingin. Ei ole holhousmeininkiä eikä rikastusta. Sieltä käsin voi olla kuitenkin aika hankalaa käydä töissä Helsingistä. Pitäisi olla sitten jokin duuni Baltiassa.
Pitäisi saada myös yritykset jättämään Helsinki, ei kuitenkaan siirtymällä ulkomaille vaan maakuntiin, mieluiten Uuttamaata kauemmaksi. Jos haluaa maakuntaan niin jollain tempulla pitäisi saada duuni muuttamaan myös. Haluaako yritykset sitten oikeasti tukea Helsingin harrastamaa hallusinaatiota, vai luuleeko yritykset aikaisempien vuosikymmenien tavoin että Helsingissä rekisterissä oleminen tuo jotain krediittiä ja meriittiä? Miten paljon Ykä tietää firmojen toiminnasta että osaisi vastata tähän?
Parasta Ykää, lisää tälläista :)
VastaaPoistaVaikka sitten voikin joskus nämäkin dystopiat toteutua...
Tervehdys Vieraalle ja Jani Alanderille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaVieras: Aion jatkossa tehdä taas jutun vaalikamppailusta Huitsinnevadassa ja siinä esitellään myös huitsinnevadalaisia yrityksiä ja mukana on myös Läjä-Tekin mainos. Tässä vaiheessa voin kertoa, että Läjä-Tek myy kaikenlaista hyödyllistä, mm. markkinoitten parhaita ökkötölöhölököttimiä.
Siirsin Läjä-Tekin Helsinkiin ihan tarinankerronnallisista syistä. Noin muuten en usko, että Helsinkiin kannattaisi kauheasti satsata eikä sinne satsatakaan. Wikipediankin mukaan ”vuodesta 1960 vuoteen 1980 teollisuuden työpaikkojen määrä kantakaupungissa puolittui” joten ei Helsinki mikään Suomen talouden veturi ole, ennemminkin hallinnollinen keskipiste, jonka konttoreita pidetään yllä muualta kerätyillä verorahoilla. BKT kun ei todellakaan kerro kaikkea.
Jani: Kiitokset.
Tämä on ehkä saivartelua mutta mitä tarkoittaa kantakaupunki? Itse tulkitsen Helsingin tarkoittamaan hallinnollista kunnan aluetta.
VastaaPoistaHelsingissä on yritysten pääkonttoreita, konttoreita, ja palveluita tarjoavia yrityksiä. Sen sijaan tuotannollinen toiminta on yleensä muualla kuten Espoossa ja Vantaalla, muualla Uudellamaalla, muualla Suomessa tai ulkomailla. On Helsingissä satama, mutta se on paljolti läpikulkualue.
Paasion ja Koiviston hallitukset tappoivat talonpoikia, ja Lipposen hallitukset lakkauttivat valtion laitoksia maakunnista ja siirsivät niitä helsinkiin.
Helsinkiin keskittämisellä on puoluepoliittiset ja valtapoliittisen motiivit ja epäpyhä liitto. Kokoomus ajaa hintojen noususta hyötyvien tahojen etuja, Sdp haluaa äänestäjiä asumaan kerrostaloihin, virheet de röda uskoo hallusinaatioissaan että jos ei asu Helsingissä niin ilmasto tuhoutuu. Kaavoituksessa pihtaillaan siksi että kysyntä pysyisi suurena ja tarjonta niukkana. Siksi Helsingistä pitää tehdä Singapore ja ulkopuolisesta Suomesta kieltoalue, jossa ei saa asua, elää eikä tehdä työtä. Siellä saa olla vain mamut ja muut saavat tehdä sinne vain hippiretkiä ja virkamiehet saavat tehdä kärsäntunkemisreissuja. Lisäksi nuo pyrkivät tyhjentämään maakunnat asukkasita jotta se tappaisi Kepun joka näin menettäisi äänestäjiä ja kuihtuisi. Nuo eivät ole ottaneet huomioon sitä että tuon vastareaktiona ovat persut joilla on tasaisesti kannatusta Helsigistä Petsamoon...ööh eiku Ivaloon.
Ykä tuntee Helsingin ja toisaalta maakunnat joten osaat enemmän arvioida mistä on kyse, onko vastakkainasettelu todellista vai kuviteltua. Vaikuttaa siltä että maakunnista Helsinkiin muuttaneet ovat semmoisia huonon itsetunnon omaavia joiden pitää kerskua että ovat yli-ihmisiä kun ovat Helsingissä. Alkuasukkaalla, varsinkaan monen polven helsinkiläisellä ei ehkä ole semmoista tarvetta.
Tervehdys, Vieras. Nyt kun rupean asiaa tuumimaan, niin olet oikeassa ja työpaikkoja pitää tietysti katsastella koko kaupungin alueella. Kantakaupungiksi Helsingissä voi laskea (tai silloin kuin itse siellä asuin) ne alueet, minne spora kulkee.
VastaaPoistaKai tuo vastakkainasettelu on jollain lailla totta, Helsinkihän kuvittelee olevansa joku city, vaikka Chigagon hautuumaalla on yöllä enemmän meininkiä kuin Helsingissä päivällä. Osittain se on sitten tietysti päässä rakennettu ja vaikka maalla tuumittaisiin helsinkiläisistä mitä hyvänsä, niin suurin osa siellä on kyllä ihan järkeviä ja asiallisia ihmisiä. Traagista kai monen ihmisen kohdalla on, että Helsinkiin on jouduttu muuttamaan, vaikkei yhtään huvittanut. Itse kuulun niihin ihmisiin. Osa ihmisistä, jotka ovat sinne päin muuttaneet esittävät tietysti viimeisen päälle stadilaista jo kuukauden siellä asuttuaan, mutta ei läheskään kaikki. Itse puhuin omalla murteellani koko sen ajan, mitä Helsingissä asuin.