RÖHKIVÄ VASTAISKU

Ajastaika oli kääntynyt Suomessa elokuun puolelle armon vuonna 2024. Oliko Suomi erilainen kuin kymmenen vuotta aikaisemmin? Kuinka Suomi-neidon kasvot olivat muuttuneet? Sehän riippui tietysti paljon siitä, mistä suunnasta niitä katsottiin. Yleensä ottaen Suomi ei ollut juurikaan muuttunut, ainakaan haja-asutusalueella. Elämä eteni tavalliseen rauhalliseen tapaansa, tosin maaseutu oli siinä mielessä eurooppalaistunut, että kaikennäköisille uusille EU-direktiivikotkotuksille oltiin opittu eurooppalaiseen tyyliin haistattamaan pitkät, niin kuin niille olisi tietysti pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Esimerkiksi EU-säännösten mukaisten navettojen kusirännien leveyden mittaajia oltiin henkilökohtaisesti opittu pyörittämään niissä kusiränneissä, joten jo vuosia olivat kusirännit olleet virallisesti säännösten mukaisia ihan ilmoitusasiana ja etäluennalla.

Jos Suomi-neidon kasvoja katsoi taas tietyissä suurissa kaupungeissa, oli asia hieman toinen. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle oltiin perustettu käytännössä täysin itsenäiset islamilaiset enklaavit, joihin nähden hanskat tiskiin heittäneellä suomalaisella yhteiskunnalla ei ollut enää muuta osaa kuin elatusvelvollisuus. Näitä enklaaveja sivusta katsovalle saattaisi tulla mieleen, että Suomi-neito on alkanut röyhyytellä tupakkia, mutta alueilta nouseva savu ei tullut voimasavuke Bostonista, vaan alueella yleisenä urheilumuotona harrastettavasta tuhopolttamisesta. Levottomuudet levisivät alueilta aika ajoin muuallekin näitten kaupunkien alueelle, ja naapurikaupunkeihinkin, kun enklaavien asukkaat olivat polttaneet päreensä mistä syystä nyt milloinkin sattuivat polttamaankaan. Siihenhän ei kovin suurta aihetta tarvittu ja aika ajoin ei tarvittu syytäkään vaan riehuttiin ihan muuten vaan lämpimikseen.

Päreitä oltiin tietysti poltettu myös kantaväestön keskuudessa, mutta siellä ymmärrettiin, ettei oman tai naapurin auton polttamisella asiat varsinaisesti mihinkään etene. Auto oli siinäkin mielessä tarpeellinen, että siinä oli kytkin, ja kytkintä oltiinkin nostettu eräissäkin suomalaisissa perheissä ja muutettu haja-asutusalueelle. Etnisillä enklaaveilla ei enää asunut kantaväestöä, eikä sinne saatu enää kantaväestön parista opettajiakaan, sillä opettajien ammattijärjestö oli ilmoittanut, että sinne ei lähdetä hommiin, ellei saada käyttöön hyväkuntoista konetuliasetta ja lupaa käyttää sitä oman mielen mukaan.

Kaiken kaikkiaan Suomessa oltiin päästy siihen kehityksen vaiheeseen, mistä Ruotsia aikanaan, ainakin tietyissä piireissä kadehdittiin. Rikkana rokassa mainittakoon, että kaikkinainen sianlihan valmistus ja myynti oltiin kielletty niin Helsingissä, Tampereella kuin Turussakin, sillä jo  sianlihan käsittely saastutti enklaavien asukkaitten mielestä ilmaa ja oli niin haram kuin vain olla osasi. Mitäpä sitä ystävien hyvinvoinnin eteen ei tekisi, tuumi virkakoneisto ja noudatti pyyntöä, jonka tosin saattoi tulkita käskyksikin. Enemmistö otti röyhkeältä vähemmistöltä vastaan käskyjä, totteli, eikä ymmärtänyt edes hävetä.

Toisaalta, niin kuin jo tuli todettua, muualla Suomessa tilanne oli paljon rauhallisempi, sillä etnisesti edistyksellinen väestönosa oli valunut kaikkialta näihin enklaaveihin. Tilanne oli rauhallinen muun muassa täällä Huitsinnevadassa, jossa elokuisesta päivästä nauttiva naakkaparvi oli ankkuroitunut ansaitulle lepotauolle Huitsinnevadan Lihavalmistamo Oy:n katolle. Siinä nuo linnut raakkuivat, sukivat sulkiaan ja katselivat ihmisten puuhailua rakennuksen pihalla. Pihalle oli saapunut kaksi kuorma-autoa ja henkilöauto, ja niitten mukana seitsemän miestä, jotka kohtasivat pihalla heitä odottavan kahdeksannen miehen.

Jaa, tuumasivat naakat, tuohan on tuttua porukkaa. Siinähän on Perskeleen Ykä, Kikkisen Hösse, Järvelän Pertta sekä Lötjönen, Kutvonen, Pöntinen ja Pätinen. Miehet kättelivät heitä odottanutta lihanvalmistamon johtajaa Arnold Tappista. Naakat hiljensivät raakkumisensa ja kuulostelivat, mitä miehet oikein rupattelivat. Hyvällä tuulella ne ainakin näyttivät olevan.

- Jaahah, totesi johtaja A. Tappinen, tuttavien kesken Tappi-Arnold. Teidän tilaamanne satsi on valmis ja säkitetty. Eli kaksitoistatuhatta kahdeksansataa kiloa korppukuivaksi kuivattua sianlihaa. Ei muuta kun lastaamaan.

Miehet panivat hihat heilumaan. Tappi-Arnold osallistui lastaamiseen ja totesi siinä sivussa:

- Tämä on jo kolmas tällainen kuorma. Ja olen kuullut kollegoilta, että ympäri Suomea on tilattu aivan tolkuttomasti nimenomaan kuivattua sikaa. Mistähän tämmönen innostus oikein johtuu?

Perskeleen Ykä totesi:

- Perustelluista syistä, Tappi-Arnold, perustelluista syistä.

- Tää kun on säilyvää tavaraa. Eihän sitä tiedä, vaikka syttyisi sota, tuumasi puolestaan Hösse ja iski silmää.

Kun autot oli lastattu, kysyi Tappi-Arnold vielä:

- Ja laskuko pannaan samaan osoitteeseen?

- Sinnepä juuri. Eli Väärämyyntiyhtiö Som Von, toimitusjohtaja Esko Ylipasko.

Autot jyrähtivät käyntiin. Pertta laittoi autoradion päälle ja tuumasi, että siellähän on vielä menossa Huitsinnevadan paikallisradion uutiset:

…ja seuraavaksi tilannetiedotus islamilaisilta enklaavialueilta. Päivä on ollut suhteellisen rauhallinen. Tähän mennessä on poltettu vain kahdeksan autoa sekä kioski, ja Turussa on tapahtunut arabiankielen murre-eroista johtuva puukotus. Uhrin tila on vakava, mutta vakaa. Poliisin päivystävä sovitteluselitteläättöri Häegen Löllies totesi, että…

- Riekkukoot perkeleet, kun vielä kerkiävät, totesi Hösse, ja laittoi auton cd-soittimeen soimaan Ylermi Vilvatväisen & Hässityn Käsityksen rynnäkköhumppaa. Autot etenivät aikansa ja saapuivat lopulta Vökellysveden Tehomylly Oy:n pihalle. Mylläri Pertti Pärr oli heitä vastassa ja tervehti miehiä:

- Ja eikun uutta lastia putkeen, sano. On tässä myllyssä kyllä kaikenlaista jauhettu, mutta ei vielä tähän mennessä sikaa. Mutta eihän siinä mitään, jauhetaan sitä, mitä asiakas tilaa. Ei muuta kuin mylly mylvimään.

Myllyyn kaadettiin jauhettavaksi säkki toisensa perään kuivattua sianlihaa, joka sitten taas jauhettuna uudelleen säkitettiin. Mylläri Pärr nosti hieman lopputuotetta käteensä ja ihmetteli:

- Kyllä siinä on Putte Possu päätynyt hienojakoiseen muotoon. Tää on kyllä jo ihan silkkaa pölyä. Jos tähän puhaltaa, niin sehän lähtee leijailemaan tuulen mukana.

- Itse asiassa juuri se on tarkoituskin, totesi Ykä, ja jatkoi säkitystä.

- Vaan on kai teillä joku käyttötarkoituskin tälle possupölylle? Ei kai tätä nyt kuitenkaan ihan huvikseen jauheta? Mutta en minä keksi tälle enää muuta käyttöä kuin ehkä sen, että tästä keitellään jonkunlaista lihavelliä.

Lötjönen hymyili ja totesi.

- Kyllä tälle käyttötarkoitus löytyy, ja siitä voi olla suomalaisille huomattavankin suurta hyötyä. Rahallisesti ja muutenkin. Tietyllä tavalla eräänlainen uusi Nokia.

Miehet jatkoivat säkittämistä ja lastaamista. Myllyn eräällä työpöydällä oli eilinen Helsingin Sanomat, jonka – samoin kuin Turun Sanomien ja Aamulehden – etusivut olivat herättäneet koko maassa laajaa ihmetystä. Normaalien mainosten sijasta etusivuilla oli vain yksi ilmoitus:

”Seuraa www piste slvl piste fi, niin tiedät, mitä tuleman pitää”

Mainostetuilla mystisillä verkkosivuilla ei tällä hetkellä ollut kuin ilmoitus ”lähetyksemme alkaa lähipäivinä” sekä videolinkkejä enklaavialueilla tapahtuneisiin rähinöihin. Valtalehdissä oltiin mietitty, että voikohan tuollaista ilmoitusta julkaista, mutta kun se kerran rahassa maksettiin, ja valtalehdet alkoivat muutenkin olla täyden pankrotin partaalla, päätettiin, että persaukisella ei ole pahemmin varaa nirsoilla.

Vökellysvedellä miehet olivat saaneet lastausurakkansa päätökseen. Nyt otettiin keula kohti Huitsinnevadaa, jossa Pöntisen pihalta otettiin mukaan kuorma-auto, jonka lavalla oli voimakas kompressori.

- Mitenkä luulet, riittääkö masiinassa tarpeeksi käskyä?

- Tää tuuppaa vaikka mossen katolleen, jos sikseen tulee.

- No ei sitten muuta kuin keula kohti Tamperetta ja odotetaan toimintakäskyä.

Seuraavana päivänä Vantaalla SLVL:n eli Suomen Lihallisen Vastarintaliikkeen johtaja Esko Ylipasko neuvotteli meteorologin kanssa. Kaikki vaikutti täydelliseltä. Kirkas poutapäivä, sateen uhka nolla prosenttia ja sopivan vahvuista tuulta länsiluoteesta koko päivän. Ylipasko mietti vielä hetken, ja sen jälkeen lähetti sanoman kaikille yksiköille:

Y = 0208241500

Samana päivänä, eräällä korkealla mäellä jossain Tampereen lähistöllä, muutamaa minuuttia vaille kello viisitoista:

- Nonniin, poijjaat, totesi Ykä. Pannaanpas mylly lämpiämään. On aika tarjota Tampesterille hieman aromia. Pöntinen käynnisti kompressorin myhäillen. Hösse hymyili leveästi ja aukaisi ensimmäisen säkin. Se, mitä seuraavaksi tapahtuisi ei olisi ainakaan kovin halalia.

Tasan kello 17.00 SLVL:n sivut heräsivät eloon. Näyttöön ilmestyi ensiksi SLVL:n logo, ja sen jälkeen Antero Lärväsen peruslukemilla olevat kasvot:

- Hyvää iltapäivää, kaikki suomalaiset ja Suomen kansalaisiksi vahingossa tai tieten tahtoen lipsahtaneet. Erityisesti toivotan hyvää iltapäivää Helsingin, Turun ja Tampereen islamilaisissa enklaaveissa asuville vieraillemme, jotka ovat täällä kuin kotonaan ja senhän todellakin huomaa. Olen Antero Lärvänen ja seuraatte lähetystä Suomen Lihallisen Vastarintaliikkeen lähetysstudiosta Huitsinnevadasta. Lähetyksemme koskee lihaa, nimenomaan sianlihaa, ja erästä tapahtumaa, johon sianliha liittyy voimakkaasti.

- Oheisessa videossa on kuvaa tavallisesta suomalaisesta suurtaloussikalasta. Sikahan on täällä Suomessa hyvin yleinen ja erittäin maukas hyötyeläin. Islamilaisille sika on taas saastainen eläin, ja juuri sen vuoksi islamilaisissa enklaaveissa asustavien henkilöitten kannattaa seurata tätä lähetystä hyvin tarkasti. SLVL nimittäin ei harjoita varsinaista siankasvatusta, vaan sen luovaa jatkokäsittelyä. Tällä hetkellä näette videolta, kuinka sianlihaa kuivataan. Lihan korpuksi kuivaaminen on eräs osa harjoittamaamme sianlihan jatkokäsittelyä.

- Mennäänpä videossa eteenpäin, ja tässä vaiheessa huomaatte, kuinka jatkokäsittely etenee. Eri puolilla Suomea on kuivattu sianliha jauhettu myllyissä likipitäin mikroskooppiseksi pölyksi. Se leijuu ilmassa aivan niin kuin pölyhiukkanen.

- Kuinka tämä jatkojalostuksemme sitten liittyy islamilaisiin enklaaveihin? Kaksi tuntia sitten, tarkalleen kello 15.00 on alkanut operaatio, jossa Helsingin, Turun ja Tampereen ympäristössä on kaikkiaan kuudenkymmenenkahden voimakkaan kompressorin avulla pumpattu ilmaan tätä sianlihapölyä. Operaatio on vielä kesken, mutta kaiken kaikkiaan sikapölyä tullaan pumppaamaan ilmaan yhteensä 382.000 kiloa. Pumppausasemat on sijoitettu siten, että sikapöly laskeutuu tuulen mukana nimenomaan islamilaisille enklaaveille.

- Aikanaan Arla mainosti Suomessa maitotuotteitaan iskulauseella ”jokaisessa meissä asuu pieni lehmä”. Me hieman muokkaamme mainoslausetta ja toteamme, että jo tällä hetkellä jokaisessa teissä asustaa pieni sika. Ja jokaisella hengenvedolla se kasvaa aina vain suuremmaksi. Te olette muuttumassa hyvää vauhtia omalta kannaltanne ikävän haramiksi. Saattaa olla, että Allah on pian aikaa hyvin, hyvin vihainen.

- Sivustomme oikeassa reunapalkissa näette Ruotsinlauttojen lähtöaikoja sekä lähtevät lennot Helsinki-Vantaan, Turun ja Tampereen lentokentiltä. Tehkää johtopäätökset. Muistutan, että meillä on vielä varastossa puoli miljoonaa kiloa sikapölyä, ja puhallamme sen ilmaan tarvittaessa oikein mielellämme. Olemme myös saaneet tietoomme, että koko Etelä-Suomen alueella eivät hotellit, motellit eivätkä leirintäalueet hyväksy majoituksesta maksuna sosiaaliseteleitä, vaan maksu on tultava riihikuivana. Ja… hetkonen… no niin, olemme saamassa alustavan sikapartikkelilaskeumakartan Helsingin alueelta, pannaanpa ruutuun…

…ja muistutan vielä, että myös noitten laskeumakartassa merkittyjen alueitten ulkopuolella on ilmassa huomattava määrä sikapartikkeleita…

…jossain Tampereen läheisyydessä, samana päivänä kello 18.30:

Ykä tyhjensi viimeisen säkin sisällön kompressoriin, nosti lippalakin takaraivolleen ja totesi:

- Se on täytetty. Tai tarkemmin sanottuna tyhjätty. Nyt sitten vaan seurataan, että kumpi on vahvempi. Usko Allahiin vaiko usko taikaseinään. Siinä sitä kaksi kovaa koittelee.

Pertta oli seurannut tilannetta läppäriltään ja totesi naama hymyn tirrillä:

- On siellä ainakin perkeleellinen paniikki. Eetteri on täynnä ählämäwallahilallatiqusallahawallaata ja Ruotsinlauttojen lipunmyynnin puhelinlinjat ovat tukossa. Enklaaveissa pannaan paikkoja paskaksi ja palamaan ja sen tiimoilta hallituskin on näemmä lopultakin löytämässä itselleen munat. Se on nimittäin ilmoittanut, että yhtään uutta tönöä ei poltettujen tilalle enää rakenneta, ja jos tilanne ei kelpaa, niin suksikaa vaikka hevon helvettiin. Joku raja se on pohjoismaisella lällydemokratiallakin, vaikka sen löytämiseen tarvittiinkin 382.000 kiloa sikapartikkeleita.

Pakkikahvi kiehui nuotiolla. Hösse kaiveli repustaan Huitsinnevadan Lihanvalmistamon tekemää vanhan ajan sikasäilykettä ja totesi:

- Tätähän tietysti juhlitaan vielä Lällävedellä, mutta eiköhän oteta alustavat juhlat asiaan kuuluvalla tyylillä?

Ykä kaiveli puolestaan repustaan mainiota kovaa Ylhäisten näkkivoileipää. Kutvonen kaatoi kahvia pakista miesten kuppeihin. Hösse väänteli puukollaan purkista lihaa näkkivoileiville. Kuinka hyvältä ne maistuivatkaan.