KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA LXVIII

1. Luonnollista kohtaamis- ja kotouttamisväkivaltaa

Tokihan hotellin respankin tietoon tuli Supon tiedotustilaisuus, jossa suojelupoliisi päivitti Suomeen kohdistuvia uhkia. Harvemmalle lienee yllätys, että suojelupoliisi vahvisti sen tiedon, että tänne sotaa paossa olevien ja noin yhdeksän sotaa käymättömän valtion läpi Suomeen saapuneitten elintasosurffareitten seassa on myös tyyppejä, joilla on yhteyksiä väkivaltaisiin islamilaisiin ryhmittymiin. Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on matala, mutta se ei silti sulje pois yksittäisten iskujen mahdollisuuksia.

Hotellin respassa ei sinänsä uskota, että mahdollisessa yksittäisessä iskussa kuolleita ihmisiä juurikaan lohduttaisi se tieto, että heidät juuri äsken ampui epätodennäköisyys. Vaikkapa se kuuluisa yksittäinen rynnäkkökiväärimies, jolla ei ollut mitään yhteyttä mihinkään, mutta joka kumminkin lahtasi ihmisiä kuujumalaansa huutaen.

Varsinaisesti respassa ei tällä kertaa puututa tähän. Supohan on organisaatio, joka tutkii Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa organisoitunutta uhkaa joka saattaa tapahtua tulevaisuudessa. Mutta respassa herää kysymys, että kuka tutkii ja kenen vastuulla on reagoida Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaan vähemmän organisoituun uhkaan joka on jo tapahtunut? Siihen uhkaan, joka syntyy, kun toisiinsa sopimattomat kansakunnat kohtaavat päivittäin ja suomalaiset ovat kohtaamisissa säännöllisesti ottavana osapuolena? Jota voisi kutsua ”luonnolliseksi kohtaamis- ja kotouttamisväkivallaksi”. Ja jonka lukemat ovat varsin rumia, kun niitä ynnätään yhteen. Niin kuin eräässä aikaisemmassa kirjoituksessani kirjoitin, niin näissä kulttuurien kohtaamisissa on suomalaisten maksamana saldona ollut elokuusta 2014 elokuuhun 2015 viisi kuollutta, useita kymmeniä törkeitä pahoinpitelyitä ja väkivaltaisia ryöstöjä sekä äkkilaskemalla 36 törkeää seksuaalirikosta, jotka ovat kohdistuneet myös lapsiin.

Supohan voi kohdaltaan pestä kätensä näistä tapahtumista todeten, että nämä eivät kuulu sen toimialaan. Mutta kenen toimialaan nämä sitten kuuluvat? Kyseessä ovat tapaukset, joista joka ainoa mahdollistui vain siksi, että suomalaisten tappajat, pahoinpitelijät ja raiskaajat oltiin laskettu maahan. Onko vastuu varsinaisella järjestys- ja rikospoliisilla? Kun vuosi sitten Helsingissä suoritettiin kymmeniä maahanmuuttajien tekemiä suomalaisten ”järjestäytymättömiä” joukkopahoinpitelyitä keskittyi poliisi selittämään, ettei kyseessä ole järjestäytynyt toiminta, joten varsinaisesti asiasta ei kannata olla huolissaan ja tärkeintä on, ettei provosoiduta esim. perustamaan katupartioita tai kuvittelemaan, että maahanmuutolla olisi jotain tekemistä väkivalta-aallon kanssa.

Suojelupoliisi toi esille myös uhan järjestäytyneestä äärioikeistosta ja sen luomasta väkivallan uhasta. Media on Supon selvityksestä kiinnostunut lähinnä tästä seikasta ja nostanut sen selvityksen tärkeimmäksi osioksi. Ajatellaanpa tilannetta, jossa erilliset suomalaiset lyövät yhden viikon sisällä elintasosurffaria turpaan kertaalleen Rovaniemellä, Lieksassa, Helsingissä ja Turussa. Tällöin poliisimmekin tekee johtopäätöksen (luonnollisesti median voimakkaalla säestyksellä) että vaikka se, mikä tapahtui suurimittaisempana vuosi takaperin yhdessä kaupungissa ei ollut järjestäytynyttä väkivaltaa, niin se, mikä nyt tapahtui neljässä eri kaupungissa täysin erillisinä tapahtumina on selkeästi merkki järjestäytyneestä äärioikeistolaisesta terrorismiksi laskettavasta toiminnasta.

Herra nähköön, olihan tällaisesta toiminnasta jo merkki sekin, että Lahdessa nähtiin eräs lakanamies, vaikkei nyttemmin olla edes oikein varmoja että oliko se mies paikalla vai ei. 

Tavallinen ihminen osaa käsitellä uhkaa sellaisena kuin mitä se todella on. Hän hoksaa, että jos suomalaisia tapetaan, pahoinpidellään ja raiskataan jatkuvasti tänne väen väkisin haalittujen ulkomaalaisten toimesta, niin suomalaisiin kohdistuu jatkuvasti uhka, johon virkakoneiston pitäisi puuttua. Uhka taas puolestaan ei ole se spekulatiivinen uhka, mitä muun muassa mediamme aktiivisesti mainostaa ja josta Supo tekee analyysejä. Mediamme mielestä jatkuva ja toistuva väkivalta ei ole uhka. Se on osa monikulttuurisuutta, ja sen kanssa vain täytyy oppia elämään. Uhka on ainoastaan se, että median äärioikeistolaiseksi nimittämät kansalaiset pieksevät asiasta suivaantuneena suutaan netissä.

2. Ei rikkaudella mittaa, ei mahdollisuudella määrää

Niin kuin lukijakin tietää, on Suomessa jo pidemmän aikaa ollut vallalla systeemi, jossa korkeaan julkisen virkaan valitun ihmisen täytyy viran vastaanotettuaan ilmaista julkinen uskontunnustus nykyistä järjestelmää kohtaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön virka on sen verran korkea, että sen vastaanottaneelta ihmiseltä sellainen vaaditaan ilman muuta, eikä uusi kansliapäällikkö Jari Gustafsson todellakaan tuota pettymystä. Tarkistellaanpa hieman hänen uskontunnustaan ja kommentoidaan tällai ruman äärioikeistolaisesti puskista:

Kuinka paljon voimme ottaa lisää maahanmuuttajia, on kiinni siitä, kuinka monta on tulossa.

Se, mistä luvuista puhutaan, on budjettisuunnittelua. Jos nyt asetamme jonkinlaisen katon, mitä teemme, kun katto ylittyy?

Hotellin respassa on usein esitetty kysymys siitä, että mikä on se piikin lopullinen raja. Kansliapäällikkö Gustavsson tekee täysin selväksi sen, että piikillä ei ole rajaa. Johon tällainen tyhmempi ihminen heittää kysymyksen, että milläs tämä rajaton piikki sitten maksetaan? Johon kysymykseen kansliapäällikkö Gustavsson puolestaan ei vastaa. Hänen tehtävänsä on luoda utopian mukaisia suuntaviivoja ja niitten kustantaminen on taas jotain niin rahvaanomaista, että se kuuluu tavallisten kansalaisten muurahaisarmeijalle. Vaan antaapa (virka)miehen jatkaa:

Meillekin voi syntyä aina auki oleva kioskikauppa, jota Euroopassa kutsutaan arabikaupaksi. Nyt kauppiaat ovat täällä ja oleskelulupa taskussa. Ryhtyisivätkö he pyörittämään arabikauppoja, jotka meiltä vielä puuttuvat?

Ja ainakin saamme nyt hyviä vientimyyjiä Lähi-itään.

Arabihäiskien pyörittämillä kioskikaupoilla Suomi nousuun? Äkkiseltään tulee mieleen se, että olisikos tässä supermahdollisuudessa ollut se viisasten kivi, jolla Suomi oltaisiin pelastettu 1990-luvun lamalta mutta ei valitettavasti silloin vielä älytty? Arabikauppoja ja vientimyyjiä. Tosin tällainen ilkeämpiluonteisempi ihminen ei voi välttyä ajatukselta, että eihän tuo häiskä itsekään usko puheitaan, vaan on yrittänyt epätoivoisesti keksiä jonkun omaperäisen ajatuksen jolla voisi puolustella vallitsevaa utopiaa. Todennäköisesti hän on antanut sihteerilleen toimeksiannon ohjeistuksella ”kaiva nyt se google esiin ja yritä etsiä edes jotain, millä minä voin myydä ajatuksen arabi-invaasiosta ihmisille hyödyllisenä, jotain, ihan mitä tahansa”.

Voisiko joku fiksu heppu keksiä sellaisen pesäajattelukoneen? Sellaisen, joilla voitaisiin yhdistää kaikkien korkeitten virkamiesten ajattelu hetkeksi yhteen? Ehkä he huomaisivat, että eihän heistä yksikään usko siihen, mitä puhuvat ja älyäisivät toimia aivan toisin.

Toinen vaihtoehto on tosin se, että ne oikeasti uskovat epistolaansa. Ja silloinhan me elämme maassa, jossa hölmöläiset vaativat täysjärkisiä laudoittamaan ikkunansa ja kantamaan säkillä valoa tupaan. Joka tapauksessa on selvää, että kansliapäällikkö Gustavssonille on luvassa menestyksekäs ura. Näytöt ovat vahvat ja uskontunnustus horjumaton.

3. Kaikki valta toimittajien neuvostoille

Wikipedian mukaan Julkisen Sanan Neuvosto JSN ilmoittaa tehtäväkseen "tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta". Voi hyvinkin kyseenalaistaa sen, kuinka JSN on toiminut perustehtävänsä puolesta ennenkään, mutta nyt kyseinen pulju on muuttanut toimintansa virallisestikin vitsiksi palkkaamalla puheenjohtajakseen entisen Vihreä Lanka-lehden päätoimittajan Elina Grundstömin. Yksinkertaisempi ihminen kuvittelisi, että sanan- ja julkaisemisen vapautta puolustavan pulaakin johtaja olisi edes jollain tavalla puolueeton, mutta

heti kättelyssä Grundström kertoi linjastaan sananvapauden puolustajana tuomitsemalla valtamedian ulkopuolella esiintyvän sananvapauden:

Julkisen sanan neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi valittu Elina Grundström toteaa, että hyvää journalistista tapaa kohtaan kohdistuu nyt enemmän uhkia kuin koskaan.

-On mediayhtiöiden talousahdinko. Sitten ovat uudet mainonnan muodot, jotka käyttävät journalismin uskottavuutta. Ja sitten ovat puhtaat feikki-uutissivustot, toteaa Grundström MTV Uutisille.

Grundströmiä itseään huolestuttavat eniten feikki-uutissivustot.

-Niiden julkaisemat uutiset ovat tarkastamattomia, tahallisen valheellisia ja jopa vihaa lietsovia.

Vaihtoehtomedian julkaisemat uutisethan muuttuvat tuomittavaksi sen vuoksi, että ne eivät noudata valtamedian hyväksi havaitsemaa linjaa eli esittävät maahanmuuttajien tekemät rikokset maahanmuuttajien tekeminä rikoksina. Grundströmin itsensä ei tietenkään tarvitse perustella, miten uutiset ovat valheellisia, sillä hän mieltää totta kai tittelinsä ja henkilökohtaisen arvovaltansa riittävän itsessään perusteeksi .

Tietysti vaihtoehtomediaa voi syyttää amatöörimäiseksi, sillä sitä ei julkaista valtamedialle ominaiseen tapaan eli tarkastettuina ja senkin jälkeen tahallisen valheellisia ja vihaa lietsovina. Vihaa lietsotaan vain toisia suomalaisia kohtaan, mutta sehän onkin sallittua hyvän journalistisen tavan mukaista vihaa ja tarkastaminen tarkoittaa uutisen muokkaamista halutun poliittisen ideologian mukaiseksi. Grundströmin ideologian punainen lanka tulee hyvin selville tässä:

Niissä ei ole lähdekriittisyyttä eivätkä ne ole totuutta etsiviä kuten oikea aito journalismi.

Sillä valtamediassahan ei ole kyse totuuden etsimisestä vaan siitä, kuka saa sen määritellä. Media on pitänyt totuuden määrittelemistä sille sertifikoituna yksinoikeutena ja sitä jurppii armottomasti, kun joku sen kyseenalaistaa. Selväähän on, että Grundströmin pääkohde hyökkäyksessään on MV-lehti ja katsotaanpa kuinka MV-lehden tulisi toimia Grundströmin hyökkäystä kohtaan nimenomaan JSN:n hyvän lehtimiestavan kolmen ensimmäisen kohdan perusteella:

1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

No kas, MV-lehti mieltää olevansa vastuussa nimenomaan lukijoilleen, kuulijoilleen ja katsojilleen ja se mieltää, että heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

No näinhän kyseinen aviisi tekeekin, eikä luovuta tässä päätösvaltaa ulkopuolisille, mm. valtamedian toimittajille ja eräälle Grundströmille.

3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Ja tätä painostustahan valtamedian, erityisesti Ylen ja nyt myös Julkisen Sanan Neuvoston johtajan toimesta on esitetty yllin kyllin, mutta MV-lehtihän toimii nimenomaan JSN:n määrittelemällä hyvällä lehtimiestavalla ja torjuu painostuksen.

Eli eihän tässä pitäisi olla ongelmaa. Vaan onhan siinä, ja ongelma on juuri valtamedian käsityksessä, että mikä on totuus ja ennen kaikkea hyväksyttävä totuus. Vaihtoehtomedia ei hyväksy tätä, ja sen rikoksista suurin on se, että se pyrkii aikaansaamaan keskustelua. Valtamedia taas pyrkii tukahduttamaan keskustelun. Ja tähänhän sopiikin hyvin tämä kuva, joka on levinnyt laajalle internetissä:

Yleensä ja erikseen valtamedian edustajille: Jos te haluatte päästä siitä niin kovasti vihaamastanne vaihtoehtomediasta eroon, niin sehän onnistuu hämmästyttävän helposti. Teidän tarvitsee vain ruveta oikeiksi journalisteiksi ja alkaa tarjota puolueetonta uutisointia. Mutta tällä hetkellä vaihtoehtomedia joutuu tekemään sen, mitä te ihmisiä manipuloimaan pyrkivät pellet jätätte tietoisesti tekemättä.

4. Odotettavissa huonon tuurin nakki

Tässähän voi huonolla tuurilla sattua kaksi asiaa päällekkäin. Ensimmäinenhän sattui jo, eli Ruotsi totesi, että se on täynnä eikä sinne kerta kaikkiaan enää mahdu. Vaikka humanitäärinen suurvalta Ruotsi ehkä tajuaakin jo jotain sairautensa oireista, ei sillä ole pienintäkään halua parantua siitä esim. lyömällä armeijan asialle ja tulppaamalla rajansa, vaan mieluummin se levittää sairautensa muualle eli tässä tapauksessa Suomeen, jonne se on jo kehottanut moniosaajia matkustamaan. Tämä taas saattaa tietää sitä, että me tsuhnat olemme saaneet maistaa maahantulijoitten vyörystä vain alkupalat.

Toinen asia, mikä on sillä kintaallaan on se, että Sipilä saattaa ottaa ja hajottaa hallituksen. Tämähän tietää sitä, että meillä olisi vähintään viikkoja pelkkä toimitusministeristö, joka ei tee mitään suuren luokan poliittisia päätöksiä, joita tässä tapauksessa tarvittaisiin. Vaikkapa sitä armeijan laittamista rajalle. Se jättää ne suosiolla seuraavalle hallitukselle, hymisee simmut kiinni om mani padme humia ja toivoo, että jospa tästä jotenkin selvittäisiin. Jos ei muuta, niin voimakkaalla rasisminvastaiselle mielenmuokkaustyöllä.

Jäämme seuraamaan se kylmä rinki sen tietyn reiän ympärillä.