LISÄÄ VITTUILUN ANATOMIAA

Hotellin respastahan julkaistiin jo vuonna 2009 kirjoitus ”Erään vittuilun anatomiasta”, jossa käsiteltiin kahta vittuilun päälajia. Määrittely toimii myös vuoden 2015 Suomessa (ja tietysti muuallakin), ja sehän menee näin:

Ensimmäinen laji on Kevyt Kenttävittuilu, joka ei itse asiassa ole vittuilua ollenkaan, vaan semmoista verbaalista pullantuoksua, jolla piristetään jo muutenkin mukavaa tunnelmaa. Esimerkkinä voidaan ajatella tilannetta, jossa Perskeles, Lötjönen, Kutvonen, Pöntinen ja Pätinen viettävät oluella ja makkaralla maustettua saunailtaa. Siinä voidaan heittää ankaraakin läppää puolin ja toisin, eikä siitä kukaan hermostu. Asia vaatii tietysti sopivan seuran, ja kyvyn nauraa itselleen.

Vittuilun toinen päätyyppi on Raskas Rynnäkkövittuilu. Sillä on selvä kohde, yksittäinen henkilö tai ryhmä ihmisiä, joille pyritään saamaan aikaiseksi Armoton Vitutus.

Erityisen tehokasta Raskas Rynnäkkövittuilu on, jos se suoritetaan virkakoneiston toimesta ja siten, ettei vittuilun kohde mahda vittuilulle yhtään mitään. Vielä tehokkaampaa on, jos vittuilulla väännetään veistä, joka on jo valmiiksi syvällä selkälihoissa.

Helsingin kaupunki toteuttaa virkamieskoneistonsa voimin tavallisiin helsinkiläisiin erittäin onnistunutta vittuilua. Vittuilun taustana voidaan todeta, että se selkälihoissa jököttävä Mora tarkoittaa tietysti helsinkiläisten varsin surkeaa asuntotilannetta, eli kaupungin asuntoja saa jonottaa sekä hurumykke että myös turhaan, sillä turvapaikkahuilailijat menevät jonossa oikealta ohi. Yksityisillä markkinoilla tietysti asuntoja on tarjolla, mutta hinnat ovatkin sitten tasolla Jumala Armahda ja kun tavallisen helsinkiläisenkin pääelinkeino on syöminen, niin olisi kovasti hyvä jos palkasta jäisi asumiskustannusten lisäksi vielä jokunen rahapenni evään ostamiseen.

Ja tähän tilanteeseen, hieman kuin joululahjaksi Helsingin kaupunki tarjoaa kantasuomalaisille seuraavan tyyppistä rynnäkkövittuilua eli:

Helsingin asuntopomo: Turvapaikan saaneille ryhdytään vuokraamaan asuntoja vapailta markkinoilta

Helsingin omat vuokra-asunnot ovat loppumassa, mutta turvapaikan saaneet pitää asuttaa jotenkin. Ainoa ratkaisu saattaa olla asuntojen vuokraaminen vapailta markkinoilta verovaroin.

…

Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo arvioi, että turvapaikan saaneille saatetaan ryhtyä vuokraamaan asuntoja vapailta markkinoilta verorahoilla. Syynä tähän on se, että kaupungin omat vuokra-asunnot ovat loppumassa, mutta turvapaikan saaneet pitää asuttaa jotenkin.

Joulukuussa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoa haki noin 15 000 kotitaloutta. Kaupungin asuntokannasta vapautuu vuosittain noin 2 500 vuokra-asuntoa.

Valtaosa turvapaikan tai oleskeluluvan saaneista pakolaisista siirtyy oletettavasti pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin. Leijon arvion mukaan Helsingin markkinoille tulee ensi vuoden aikana 2 500-3 000 uutta asunnon hakijaa. Asunnottomina he menevät asuntojonossa suoraan kärkeen.

– On turha kuvitella, että tämän kokoinen joukko mahtuisi kunnallisiin vuokra-asuntoihin. Minun johtopäätökseni on, että vapaat markkinat on se väylä miten asuminen järjestetään, Leijo toteaa.

On selvää, että pahemminkin voi kansalaisille vittuilla, mutta se menee sitten siihen osastoon, että jokaisen helsinkiläisen tulee luovuttaa yksi sormi, yksi varvas ja litra verta monikultturistisen uskonnon alttarille uhrattavaksi. Helsingin kaupunki osoittaa vallan hyvin, että Suomessa on etuoikeutettujen tyhjäntoimittajien ryhmä, jonka hyvinvointi ylittää kaiken muun ja samalla tavalliset suomalaiset ovat pelkkä muurahaispesä, joka on olemassa ainoastaan silloin, kun sitä tarvitaan kustantajaksi. Muuten sitä ei ole edes olemassakaan.

On myös selvää, että, että virkakoneisto uskoo suomalaisten lammasmaisen tottelevaisuuden jatkuvan ajasta iäisyyteen ja se tulee loputtomasti nielemään kaiken, mitä sille syötetään. Tätä kuvaa hyvin kyseisen virastospede Leijon lausuma toimittajan kysymykseen:

Nyt jos koskaan kannattaa ryhtyä asuntosijoittajaksi Helsingissä?

– Niin varmaan. Jos ajattelee sijoitusrahastoja, jotka ovat hankkineet asuntoja markkinoilta, ja jos ajatellaan tätä ilmiötä [turvapaikan saaneille vuokra-asuntoja vapailta markkinoilta], niin se tulee jatkumaan tulevaisuudessa. En usko, että on ketään joka uskoo, että tämä hana laitetaan kiinni. Enemmän skenaario on se, että maahanmuuttajien virta on pysyvä.

Kyseinen virkakyösti tietää itsekin, että tämä ns. maahanmuuttajien virta pystyttäisiin katkaisemaan ja kääntämään takaisin yhdellä poliittisella päätöksellä. Ei se ole mikään luonnonvoima. Se, mitä puolestaan voi verrata luonnonvoimaksi on se varmuus, että asuntoihin sijoittaneet osaavat räpsäyttää vuokrien hintoihin välittömästi neljäsosan lisää, sillä he tietävät, että kaupunki maksaa vaaditun joka tapauksessa. Onhan kyseessä sentään Pyhien Ihmisten majoittaminen. Elämme mielipuolista aikaa, sillä maassamme kaikkein varmin bisnesmuoto on turvapaikkahuilaajien hyysääminen, ja kaiken lisäksi maassamme on oikeasti ihmisiä, jotka kuvittelevat koko maan hyötyvän siitä taloudellisesti.

Ne muut ihmiset taas, ne jotka tämän lystin maksavat kiristävät tästäkin rynnäkkövittuilusta pinnaa entisestään, mutta hallintokoneistomme uskoo, että he pysyvät edelleenkin aisoissa ja nielevät kiltisti tämänkin heille syötetyn seipään. Tottahan he pysyvät aisoissa, koska siitähän on olemassa sekä poliittinen että virkamiespäätös.

Koska tämä hyysääminen on jotenkin kustannettava eikä lainarahaakaan saa loputtomiin, niin seuraava vaihe on luonnollisesti entisten verojen korottaminen ja uusien keksiminen. Hotellin respassa heitetään villi arvaus, että seuraavana voisi olla vuorossa ”henkilökohtainen nimenrekisteröimisvero”, joka koskee tietysti vain pottunokkia, eli mikäli suomalaiset haluavat mukulalleen yhden etunimen tyyliin Mauno Ryynänen, niis siitä maksetaan satanen. Mikäli mukulasta halutaan Mauno Olavi Ryynänen, niin maksu on kaksisataa ja Mauno Olavi Sakari Ryynänen kustantaa kolmesataa. Mikäli veroa ei makseta, saa uusi suomalainen tyytyä henkilötunnukseen, joka sentään annetaan ilmaiseksi, ettei tulisi sellaista mielikuvaa että touhu olisi jotenkin epiä.

Henkilökohtaisen nimen rekisteröimisveron voi tietysti määrätä koskemaan takautuvasti koko aikuisväestöä, tosin selvää on, että jos henkilö haluaa säilyttää esmes etunimen Jussi, Olli, Jari, Laura tai Yrjö, siitä tulee maksaa tuhannen euron nimivivahdevero, sillä kyseiset nimet herättävät äärioikeistolaisia mielleyhtymiä.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Helsingin Kaupungin tuore, ja onnistunut rynnäkkövittuilu on osa monikultturistisen uskonnon uhraustoimintoja. Eikö olisi ollut helpompaa silloin alkuunsa pystyttää jokaiseen kuntaan Pyhät Betonipylväät, joitten juurella olevissa tynnyreissä oltaisiin poltettu selvää setelirahaa? Taloudellisesti se olisi ollut yhtä typerää kuin tämäkin, mutta olisivatpahan ihmiset saaneet kumminkin olla rauhassa.

Jatketaan vielä hieman Ylen jutun tiimoilta:

Leijo pitää asuntokysymystä lopulta toissijaisena asiana koko turvapaikkakriisissä.

– Ensisijainen kysymys on tietenkin se, että kuinka nopeasti heidän työllistyminen ja integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu. Asuminen on vain yksi osa tätä asiaa.

Kun ottaa huomioon, kuinka onnistuneesti tämä muodikkaasti kotouttamiseksi kutsuttava integroituminen on viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana onnistunut, voi todeta, että virkamiehen kansalaisia kohtaan esittämä raskas rynnäkkövittuilu on arvosanaltaan täysi kymppi.

Se on taitolaji, tuo raskas rynnäkkövittuilu. Ja virkakoneisto sen hallitsee.

Virkakoneisto lähettää jouluterveisiä kuuliaisille kansalaisille.