NELJÄSTOISTA YMMÄRRYSHARJOITUS

Hotellin respassakin ollaan hyvin tietoisia siitä, että alkanut vuosi on lähtenyt käyntiin erinomaisen kulttuuririkastetussa hengessä, erityisesti Saksan Kölnin tapahtumat lienevät kaikkien lukijoitten tiedossa ja olihan Helsingin asematunneliinkin kokoontunut tuhannen verran haittamaahanmuuttajia tarkoituksenaan saada aikaan yleinen hulina, mutta onneksi poliisimme sai sentään pahimman estettyä. Halu ja yritys kulttuuririkastavaan käytökseen oli varmasti kova. Tietysti tiedostavais-suvaitsevaisissa ajatuspajoissa rukataan tällä hetkellä yksittäistapauksen määritelmää koko ajan ylemmäs, joten asiassahan ei sinänsä ole ongelmaa. Mutta joka tapauksessa samainen poliisi toteaa tuoreeltaan, että lapsia ja naisia ahdistelevat turvapaikanhakijat ovat vakava ongelma:

- Helsingin apulaispoliisipäällikön mukaan tulijat syyllistyvät usein häirintään ja ahdisteluun.

- Apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki toteaa Ilta-Sanomille, että kyseessä on laaja ja vakava asia. "Pakko tunnustaa se tosiasia, että jonkin sortin ilmiöstä tässä on kyse. Emme halua, että se ilmiö laajenee".

Tämän blogin lukijalle tämän ”ilmiön, joka on pakko tunnustaa” olemassaolo ei varmaankaan ole varsinainen uutinen, se on huomattu jo aikaa sitten, mutta se, että poliisikin sen tunnustaa, on kieltämättä merkki siitä, että tilanne on repeämässä käsistä. Poliisin mediamunathan on pidetty tiukkaan halstarissa ja turvat ovat olleet tukittuina sillä tavallisen rivipoliisinkin pääelinkeino on syöminen. Mutta kyseinen juttu kertoo myös ongelman ytimen ja sen, miksi täällä ollaan niin totaalisen avuttomia haittamaahanmuuttajien sikailua vastaan. Ensiksi voi todeta sen, mitä poliisi sanoo ahdistelun kohteeksi joutuneelle:

- Omille lapsille pitää neuvoa, että tällaista ei tarvitse hyväksyä.

No ei tarvitse niin,  mutta jos ei-hyväksyminen riittää rikosten lopettamiseen, niin tarvittaisiinko täällä poliisia ensinkään? Kas kun rikoksen suorittaja ei välttämättä lopeta rikostaan, vaikka rikoksen uhri ei rikosta hyväksy. Tuo poliisin lause on täysin munaton ja täysin merkityksetön sekä oikeastaan rikoksen uhria halveksuva, sillä siitä voi ajatella, ettei rikoksen uhri ehkä itse osaa arvostaa omaa turvallisuuttaan, ennen kuin viranomainen antaa hänelle siitä ohjeistuksensa. Vaan kuinkas poliisi on sitten ottanut hoitaakseen nämä rikoksen suorittajat? Tietenkin samalla lailla kuin koko invaasion aikana on tehty, eli puhumalla:

Poliisi on käynyt puhumassa asiasta vastaanottokeskuksissa.

"Haluamme antaa viestiä, että meillä on nollatoleranssi, ja että meillä kunnioitetaan naisia ja on tasa-arvo", apulaispoliisipäällikkö toteaa.

Puhumassa. A-vot. No sillähän se ongelma korjaantuikin. Nyt joka jätkä pois koneelta ja punkkaan goisaan. Vaara ohi. Tosin kyynisemmän väestönosan edustajat, joihin itsekin kuulun voisivat todeta, että niin  tuoreille turvapaikkahuilailijoille kuin heitä ennenkin maahamme tulleille haittamaahanmuuttajille on kyllä jo iät ja ajat selitetty sitä, että naisen päällä oleva minihame ei tee hänestä vapaata riistaa eikä sukupuoleltaan miespuolisiakaan suomalaisia täällä vallitsevan käsityksen mukaan saa pieksää ja ryöstää. Kyllä tämä suomalaisten mielipide on haittamaahanmuuttajilla selvillä, ei siitä ole epäilystäkään. Sitä vaan sekä virkakoneistomme, että omasta hyvyyden tunteestaan sokaistuneet ihmiset eivät tajua, että vaikka sana on mennyt perille, niin se ei tehoa. Sillä ei ole merkitystä. Se on lähinnä vitsi. On aivan yksi lysti, mitä suomalaiset asiasta tuumivat. Haittamaahanmuuttaja toimii joka tapauksessa omien periaatteittensa mukaan ja mikäli hänelle vapaana kulkeva nainen on pelkkä tarjolla oleva sisäfile suomalaisesta seisovasta pöydästä, niin sitä ajatusta ei taatusti muuta sosiaalityöntekijä Lyydia Lirpenströmin vok:ssa esittämä alaleukaa väpättelevä luento asiasta. Vaikka siihen noin 7328 facebook-tykkäystä samalla lailla ajattelevien suomalaisten puolesta tulisikin.

Maassamme on valitettavasti vallitsevana totuutena se utopia, että niin kaikki ihmiset kuin kaikki kansatkin ovat samanlaisia. Ja sen uskonkappaleen mukaan tänne tulleet arabijätkätkin ovat pohjimmiltaan samanlaisia pohjoismaisia asiat puhkilässyttäviä lällydemareita niin kuin me pohjoismaiset ihmiset ollaan opittu olemaan. Sen myötä tietysti ajatellaan, että jos viranomainen käy sanomassa, että tässä maassa näin ei saa tehdä, niin totta kai sitä ohjeistusta tottelee Bagdadista tullut Abdullahkin, sillä hänhän on ihan samanlainen hyvä hallintoalamainen kuin toi Virtasen Mattikin tuosta naapurista joka ilman muuta tottelee viranomaisten määräyksiä, koska niinhän kuuluu tehdä. Kun siitähän on kumminkin viranomaispäätös.

Ongelmana vaan on se, että Abdullahille ei riitä pelkkä käsky, tai paremminkin viranomaisen kohtelias pyyntö, vaan hän miettii, että mitä voimaa sen käskyn takana on. Hän on kotoisin maasta, jossa viranomaisen käskyn takana on ollut mahdollisuus tarjota kuulaa ottaan käskyä noudattamattomalle. Silloin käsky on ollut epäilemättä tehokas ja toimiva. Mutta Abdullah on huomannut, että suomalaisen viranomaisen käskyn/kohteliaan pyynnön takana ei ole muuta kuin seuraava käsky/kohtelias pyyntö. Viidennentoista viimeisen varoituksen jälkeen esitettävä kuudestoista viimeinen varoitus, jota seuraa seitsemästoista. Ja tajutessaan tämän Abdullah päästää röhönaurun. Siihen on aihettakin, sillä hän ymmärtää, että tämä on todellakin alistuvien lampaitten maa, jonka virkakoneistollakin on suurin huoli siitä, että kantaväestö ei polta päreitään Abdullahille. Vaikka Abdullah kuinka perseilisi. Tuoreimpana esimerkkinä tästä voidaan pitää sisäasiainministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin tuoretta avautumista, jossa hän toteaa, että:

” rasistista tai turvapaikanhakijoita kohtaan suuntautuvaa katupartiotoimintaa ei voida sallia.

– Siinä on väkivallan mahdollisuus. Se voi aikaansaada yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta erittäin vaarallisia tilanteita.

– Tämän syksyn aikana syntyneet katupartiot ovat uusi ilmiö, joka pitää ehdottomasti vain ja ainoastaan kieltää.”

Ja missään nimessä hänen mielestään turvapaikkahuilailijat eivät ole saaneet aikaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta erittäin vaarallisia tilanteita. Nerg on viranomainen, ja viranomaisen mielestä suomalaiset eivät saa puolustaa itseään.

Virkakoneiston lisäksi Abdullahia naurattaa puolestaloukkaantumiskoneisto, joka selittää Abdullahin perseilyn sillä, että Abdullah on työn ja tekemisen puutteessa turhautunut, mitä kansliapäällikkö Nergkin totesi sanomalla, että ”turvapaikanhakijoiden turhautuminen alkaa näkyä”. Abdullah saattaa itsekin tajuta, että jos pelkästään työn ja tekemisen puute olisi suora syy perseilyyn, niin epäilemättä muutamasatatuhatta suomalaista työtöntä olisi pistänyt kadut jo aikaa sitten palamaan. Abdullah ei ole varma, onko häntä niin syvästi rakastava puolestaloukkaantumiskoneisto noin typerää jo syntyessään, vai onko se saanut jotain siihen valmistavaa yliopistollista koulutusta, mutta loppujen lopuksi asia on hänelle yksi lysti. Vain lopputulos merkitsee ja Abdullah ymmärtää, että hän on jalustalle nostettu ikoni, joka voi tehdä suurin piirtein mitä lystää. Koska Abdullahin olemassaolo on myös peruste häntä ylistävän ja veronmaksajien kustantaman  puolestaloukkaantumiskoneiston olemassaololle.

Ymmärrysharjoituksissani harvemmin pääsen mihinkään yleiseen johtopäätökseen siitä, miten suuressa mitassa tulisi toimia, ja mistä suuren mittakaavan virheet johtuvat. Mutta saahan siinä ainakin vahvistettua omaa käsitystään. Ja tällä kertaa käsitys on se, että kansoille on paikkansa, eikä niitä kannata sotkea keskenään. Tällaiset lällysosialidemokraattiset pohjoismaat toimivat juuri niin pitkään, kuin niissä asuu pohjoismaisia lällysosialidemokraatteja, joita mekin suomalaiset hallintolampaat pääosin olemme. Näihin lällysosialidemokratioihin ei kannata kuskata kymmenin ja sadoin tuhansin ihmisiä, joille termi ”demokratia” tarkoittaa mahdollisuutta pistää pystyyn valvomaton avohärdelli ja joitten mielestä naisen päällä oleva minihame ihan oikeasti oikeuttaa raiskaukseen. Tyyliin kissa ja vahtimaton lihanpala, jossa yhtälössä kissaa ei voi syyttää.

Tämän kaltaiset kansat eivät kuulu tänne. Ne kuuluvat omiin maihinsa ja omien, heille sopivien ja heidän ansaitsemien johtajien johdettaviksi. Näin jälkeenpäin ajatellen esmes arabidiktaattorit Gamal Abdel Nasser, Anwar Sadat, Hosni Mubarak, Muammar Gaddafi ja Saddam Hussein olivat maissaan rauhan, vaurauden ja vakauden tukipilareita. Varsinkin, jos ne olisivat jättäneet ne sotaseikkailunsa vähän vähemmälle. Kun arabikansat pystyvät kyllä rautasaappaan alla pitämään omansa kurissa, mutta sotaseikkailuissa ne tuppaavat saamaan selkäänsä. Näitten maittensa kurissa pitäneitten arabidiktaattoreiden syrjäyttäminen ja ”demokratian” pakkosyöttö on ollut yksi tämän vuosisadan suurimpia typeryyksiä. Siitä typeryydestä maksaa myös jokainen suomalainen eikä arabeillakaan niin kauhean kivaa ole. Kun mikään ei enää suojele arabeja suurimmalta viholliseltaan eli arabeilta itseltään.

Otetaan vielä tuumailtavaksi toinen asia. MTV uutisoi, että perussuomalaisten piirijärjestöt eivät ollenkaan tykänneet siitä, että kunnioitettu pääministerimme Juha Sipilä tarjosi oman asuntonsa turvapaikkahuilailijoille. Eihän siinä mitään, ei siitä tykätty hotellin respassakaan. Yksi lause uutisessa vaan pistää miettimään:

Pääministeri on perustellut asunnon luovuttamista sillä, että hän haluaa olla luomassa monikulttuurista Suomea.

Valtamediaa kannattaa tietysti lukea kuin piru raamattua, eli ei voi olla varma, onko Sipilä itse sanonut noin, vai onko innokas toimittaja tehnyt oman tulkintansa ja lyönyt sen luettavaksi faktana. Yhtä kaikki, mieleen nousee kysymys:

Miksi monikulttuurisen Suomen luominen on itseisarvo ja tavoiteltava tila?

Jos katsotaan historiaa, niin Suomihan on ollut varsin monokulttuurinen ja sitä voidaan silti maailman mitalla pitää suurena onnistumisena. Huolimatta pohjoisesta sijainnista ja varsin vähistä raaka-ainevaroista tänne on saatu hyvinvointi, vauras ja yhteiseen luottamukseen perustuva yhteiskunta. Samalla olemme nähneet, mitä väkisin maahan tuotu monikulttuurisuus on saanut aikaan Euroopassa. Sen vaikutus ei ole ainakaan niin taloutta kuin yhteiskuntarauhaa lisäävää. Lähinnä se saa aikaan kaaosta.

Miksi Suomikin pitäisi muuttaa suht toimivasta yhteiskunnasta väen väkisin sellaiseksi, jonka tiedetään aiheuttavan lähinnä epävakautta ja inhimillistä kärsimystä?

Ainoastaan siksikö, että älyllisesti laiskat, mutta älyllistä arvostusta niin kovasti kaipaavat ihmiset voisivat viettää keskenään omahyväisiä paremmuusorgioitaan?

Orgioita, jonka pääidea on haukkua ja mitätöidä juuri ne ihmiset, jotka elättävät nämä orgioittensa viettäjät? Loppujen lopuksi kyseessä on kai tietty ymmärrettävä logiikka. Kun kyse on toisten elättämistä kiittämättömistä paskoista, niin on kai luonnollista, että he haluavat maahamme lisää toisten elättämiä kiittämättömiä paskoja. Se heiltä tosin unohtuu, että kun lipitetään velliä toisten täyttämästä yhteisestä kupista, vellin määrä vähentyy, kun lipittäjät lisääntyy.

Jossain vaiheessa se velli saattaa loppuakin.

Kukas teitä sitten syöttää?

Ja kuvitteletteko te, että syöttäjä on kiinnostunut teidän hyvinvoinnistanne?