maanantai 22. tammikuuta 2018

KALJUPÄISET PRESIDENTIT


No niin, nyt Hotelli Yrjöperskeleen presidentinvaaligallup on saatu suoritettua. Gallupin suojelijanahan toimi MC Tsuhnan istuva ja ikuinen presidentti Pertti, joka omasta puolestaan haluaisi esittää protestinsa. Onhan meinaan harvinaisen epiä että supisuomalaisesta materiaalista valmistettu rehellinen pölkkypää ei saa äänestää vaaleissa. Sen sijaan siellä puolestaan saa äänestää joku huomattavan kyseenalaisin perustein kansalaisuuden saanut Mähmät äl-äl-Jotakin joka äänestää ehdokkaita jotka haluavat mielellään kaikki Mähmätin sata sukulaista Suomeen ikuiselle el-el-elatukselle.

Yrittääkseen edes hieman auttaa vaalityössä on Pertti ottanut kuitenkin päälleen vaali-ilmeen ja tukee koko halkokasan voimin Lauraa ja mainostaa numeroa 5. Tuki on tarpeen, sillä valtamediamme on kyseisen vaalikamppailun aikana lyönyt viimeisenkin käsijarrun pois päältä ja alkanut hyökkäävyydessään muistuttaa Roland Freisleriä. Moni muukin on huomannut, että vaikka valtamedia jaksaa muistuttaa ettei Lauralla ole minkäänlaista saumaa kakkoskierrokselle se silti heittää jatkuvasti lokaa hänen naamalleen. Miksi vaivautua? Ettei vaan kuitenkin hieman pelottais?

Mutta mennäänpä tuloksiin. Gallupissa annettiin ääniä kaikkiaan 680 kappaletta ja jakautuma oli seuraava:


Voittaja: Laura Huhtasaari, 542 ääntä (79,70 %)


Toinen: Paavo Väyrynen, 80 ääntä (11,76 %)

Kolmas: Sauli Niinistö, 39 ääntä (5,73 %)

Jaettu neljäs sija: Pekka Haavisto, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds, 5 ääntä kukin (0,73 %)

Seitsemäs: Matti Vanhanen, 3 ääntä (0,44 %)

Kahdeksas: Tuula Haatainen, 1 ääni (0,14 %)

Vakaina demokraatteina hotellin respan henkilökunta tietysti iloitsee, että yksikään ehdokkaista ei jäänyt täysin nollille. Voi olla, että varsinaisten vaalien lopputuloksen prosentit eivät mene aivan yksiin tämän gallupin kanssa mutta kannattaa silti käydä piirtämässä lappuun vitonen. Jos ei muuten, niin piruuttaan. Ja nauttiakseen sitä Trump-tason joukkorääkymisen määrää jos Laura pääsee toiselle kierrokselle.

Mutta kun gallupien makuun on päästy niin jatketaanpa ja pysytään presidenttiteemassa. Nyt tulee kerralla kaksi gallupia. Eli valittavana on:

Suomen kaikkien aikojen paras presidentti

ja

Suomen kaikkien aikojen huonoin presidentti

Käydäänpä läpi ehdokkaat aikajärjestyksessä:

K. J. Ståhlberg

Presidenttinä 25.7.1919 – 2.3.1925



- Oli voimakkaasti vaikuttamassa Suomen alkuperäisen perustuslain syntymiseen.

- Pyrki liennyttämään sisällissodan tulehduttamia kansalaisvälejä ja armahti punaisten puolella taistelleet vuonna 1921.

*

Lauri Kristian Relander

Presidenttinä 2.3.1925 – 2.3.1931


- Tunnettiin (ja arvosteltiinkin) ”Reissu-Lassena”, mutta ulkomaanmatkoillaan (Viro, Ruotsi, Latvia, Tanska ja Norja) oli luomassa nuoren valtion alkavia ulkomaansuhteita.

*

P. E. Svinhufvud

Presidenttinä 2.3.1931 – 1.3.1937



- Myös Lapuan Liikkeen sanottiin kannattaneen Svinhufvudia mutta Mäntsälän kapinassa hän asettui selkeästi kapinallisia vastaan ja takasi demokraattisen järjestelmän sekä laillisen hallinnon säilymisen Suomessa.

*

Kyösti Kallio

Presidenttinä 1.3.1937 – 19.12.1940


- Talvisodan presidentti.

- ”Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi”.

*

Risto Ryti

Presidenttinä 19.12.1940 – 1.8.1944


- Jatkosodan presidentti.

- Solmi henkilökohtaisesti Ribbentrop-sopimuksen vuonna 1944 taaten Saksan ase- ja vilja-avun jatkumisen.

- Tuomittiin sotasyyllisenä vastoin yleistä oikeustajua kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

- ”Isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentin linnassa”.

*

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Presidenttinä 4.8.1944 – 4.3.1946


- Suomen armeijan ylipäällikkö sekä sisällis-, talvi- että jatkosodassa.

- Astui presidentinvirkaan mahdollistaakseen Suomen irtautumisen sodasta.

- Vallitsevan tilanteen vuoksi eräänlainen siirtymäkauden presidentti.

*

Juho Kusti Paasikivi

11.3.1946 – 1.3.1956


- Aloitti Neuvostoliiton ja puolueettomuuden kanssa tasapainoilevan ”Paasikiven linjan”.

- Paasikiven aikana allekirjoitettu YYA-sopimus muotoili suomalaisen politiikan aina vuoteen 1991.

*

Urho Kekkonen

1.3.1956–27.1.1982


- Suomettuneisuuden ajan presidentti jonka aikana Neuvostoliiton kanssa tasapainoileva ”Paasikiven linja” muuttui Neuvostoliittoa myötäileväksi ”Paasikiven-Kekkosen”-linjaksi.

- Oli 1970-luvulla Suomen tosiasiallinen diktaattori, mutta siitä huolimatta hänen kansansuosionsa oli todennäköisesti suurempi kuin yhdelläkään muulla presidentillä. Suosion takana oli myös Kekkosen toimet suomalaisten hyvinvoinnin puolesta sillä runnoi vuonna 1975 kasaan hätätilahallituksen kun Suomessa oli 60.000 työtöntä.

*

Mauno Koivisto

Presidenttinä 27.1.1982 – 1.3.1994


- Jatkoi Paasikiven-Kekkosen linjaa pidentämällä YYA-sopimusta vuonna 1982 20:llä vuodella.

- Vastusti somalien tuloa Suomeen vuonna 1990 mutta ei kyennyt käyttämään vielä silloin voimakkaita presidentin valtaoikeuksia ja hävisi kiistan hallitukselle. Somalit tulivat Suomeen jäädäkseen ja heidän perässään muut haittamaahanmuuttajat.

- Neuvostoliiton hajottua oli muuttamassa Suomen ulkopolitiikan painopistettä lännemmäksi.

- Oli osaltaan vahvan markan politiikalla aiheuttamassa suurta 1990-luvun lamaa ja ns. Koiviston konklaavin toiminta kyseisen laman aikana aiheutti lukemattomia vararikkoja sekä huomattavan määrän itsemurhia. Laman seurauksena satojentuhansien suomalaisten työttömyys jäi pysyväksi normaalitilaksi.

*

Martti Ahtisaari

Presidenttinä 1.3.1994 – 1.3.2000


- Ensimmäinen suorilla vaaleilla valittu ja pienemmät valtaoikeudet omaava presidentti.

- Valittiin presidentiksi päivänpolitiikassa ryvettymättömän hahmonsa ansiosta.

- Pani kaiken arvovaltansa peliin Suomen EU-jäsenyyden puolesta.

*

Tarja Halonen

Presidenttinä 1.3.2000 – 1.3.2012


- Valittiin presidentiksi lähinnä sukupuolensa perustella silloisen naishypetyksen boostaamana.

- Vaikutti toiminnallaan voimakkaasti siihen, että monikultturismi sekä punavihreät ja korostetun feministiset arvot alkoivat muuttua Suomessa normeiksi.

- Vaikutti toiminnallaan voimakkaasti siihen, että Suomen puolustuskykyä heikennettiin kieltämällä jalkaväkimiinat. Kuvitteli, että toiminnallaan veisi Suomen YK:n turvallisuusneuvostoon ja ehkä jopa tekisi hänestä YK:n pääsihteerin, mutta erehtyi kummassakin asiassa.

*

Sauli Niinistö

Presidenttinä 1.3.2012 –


- Jatkoi presidenttinä Suomen itsenäisyyden rippeittenkin hävittämiseen pyrkivää EU:n integraatiolinjaa.

- Historia tulee muistamaan hänet presidenttinä jolloin Suomen rajan yli tuli 35.000:n arabin invaasio ja puolustusvoimat komennettiin kantamaan heidän kassejaan. Presidentin vaikutusmahdollisuus asiaan oli tietysti pieni, mutta ei Niinistö edes protestoinut.

- Ennen presidenttikauttaan oli mukana viemässä Suomea euroon ilman kansanäänestystä.

- ”Minä en ole nähnyt, että nämä henkilöt, jotka on tuomittu... olisivat osoittaneet tehokasta katumista."

*

No niin, ehdokkaat ovat esitelty, ääni on jälleen vapaa eikä taaskaan pakollinen. Hotellin respan henkilökunta marssii nyt ilman tahtia ajoneuvoon ja Jössen tavoin käy stikkaamassa lappuun viitosen.

27 kommenttia:

  1. Valitsin parhaimmaksi presidentiksi K.J. Ståhlbergin ja huonoimmaksi presidentiksi Tarja Halosen.

    Valitsin Ståhlbergin kun hän laati perustuslain eli vuoden 1919 hallitusmuodon. Ståhlberg olisi saanut asettua ehdolle 1925 kun olisi varmasti valittu. Ståhlberg ei halunnut ehdolle 1925 kun ei halunnut pitkäaikaisia johtajia. Hän oli kuitenkin ehdolla 1931 ja 1937 ja oli lähellä valintaa valitsijamiesten toimittamissa vaaleissa. Olisi kannattanut hakea jatkoa 1925.

    1919 hallitusmuotoon olisi kannattanut laittaa se kausirajoitus että presidentti voi olla virassaan vain kaksi peräkkäistä kautta. Olisiko kukaan pyrkinyt kolmannelle kaudelle jos olisi ensin pitänyt lusia yksi välikausi? Mitä jos Urho Kekkonen olisi ollut virassa 1956-1968 ja sitten mennyt eläkkeelle. Olisiko hän välikauden jälkeen yrittänyt takaisin virkaan 1974?

    Kekkonen nimitti hätätilahallituksen 1975 kun "runnoi" sen kasaan. Kyseessä oli Miettusen II hallitus joka istui 30.11.1975 - 29.9.1976.

    VastaaPoista
  2. Hämmentävän yksimieliset tulokset äänestyksessä! Rytin henk. koht. uhraus yleisen hyvän vuoksi on jotain,minkä ei soisi unohtuvan.

    VastaaPoista
  3. Huonoimman valinta melkoisen vaikeaa, kun on kolme ehdokasta ja vain yksi pitäisi valita. Ehdolla Koivisto, Halonen ja Niinistö.
    Paha sanoa kuka on pahin arvelee Huru-ukko.

    VastaaPoista
  4. Huonoin oli helppo. Paras paljon vaikeampi... lopulta päädyin K. J. Ståhlbergiin. Ensimmäinen on kuitenkn ensimmäinen ja mahdollistanut kaikkien muiden valinnan.

    VastaaPoista
  5. Tervehdys Vieraalle, Juhalle, Huru-ukolle ja Hemulille & kiitos kommenteistanne.

    Vieras & Hemuli: Myös oma valintani parhaaksi oli Ståhlberg, vaikka muitakin hyviä ehdokkaita toki oli. Valintaan vaikutti sekä perustuslaki että kaukonäköisyys siitä, että sisällissodan haavat kannattaa umpeuttaa mahdollisimman nopeasti. Sen ajattelun viisaus paljastui 30.11. 1939. Sitä kausirajoitusta osattiin vuonna 1919 tuskin ajatella, sillä tuskin silloin arvattiin että joku heppu olisi presidenttinä 25 vuotta. Vieraalle kiitos muistutuksesta. Minä kun naputtelin näitä ulkomuistista niin tuli väärä vuosiluku.

    Juha: Varsinkin huonoimman pressan kohdalla ollaan kovasti yksimielisiä. Rytin henkilökohtainen uhraus tulee muistaa, ja onhan myös niin että sotaa käyvän maan presidentti on ammattina taatusti yksi niistä stressaavimmista.

    Huru-ukko: Siinä kolme kovaa kieltämättä kamppailee. Itse valitsin Halosen. Sekä yleisen inhon pohjalta ja ajatellen sitä kauhutilannetta jos kyseisellä naisella olisi ollut Kekkosen valta.

    VastaaPoista
  6. Paras: Ryti

    Hieman perusteluja.
    Ennen sotia toimi Suomen pankissa tarkan markan miehenä. Ennen Talvisotaa Ryti vastusti ajatusta puolustusvoimien varustamisesta ulkomaisella lainalla, mutta välirauhan aikana kaikki maan vastarintakykyä kohottava kelpasi.

    Kiirastulen ollessa kuumimmillaan lähetti Hitlerille kirjeen, joka takasi ase- ja ruoka-avun jatkumisen täysin tietoisena siitä, että se on poliittinen itsemurha. Vaikka tästä nyt selvittäisiin, ei hänelle olisi paikkaa sodanjälkeisen maan johtopaikoilla.

    Yllä mainitut osoittavat kahta ominaisuutta, jotka vaikuttavat olevan nykypoliitikoilta liikaa vaadittu. Kyky myöntää erehdyksensä ja oppia niistä sekä aina poliittiseen itsemurhaan asti menevä uhrivalmius, kun isänmaan kohtalo on vaakalaudalla.

    Huonoin: Halonen

    Hieman perusteluja.
    Kuten kirjoituksessakin tuotiin jo ilmi, aloitti Suomessa prosessin, jonka tavoite on murtaa vallitsevat talonpoikaishyveet (ahkeruus, vaatimattomuus, rehellisyys ja mitä näitä nyt onkaan) valtavirran keskuudessa ja korvata ne punavihreällä maailmansyleilyllä, multikulttuurilla ja feministisellä ideologialla. Puheet muumimammasta ovat sellainen loukkaus Tove Janssonin elämäntyötä kohtaan, että kipeää tekee.




    VastaaPoista
  7. Annoin ääneni KJ Ståhlbergille koska hän toimi kansan tietämättä harmaana eminenssinä (perustuslaki, laillisuus- ja jopa moraalikysymyksissä) kaikkien presidenttiemme apuna aina Kekkoseen asti.

    -Tvälups-

    VastaaPoista
  8. Vittuuntunut NettoVeronmaksaja22. tammikuuta 2018 klo 17.08

    Sivu-topic:
    Karjalaisen äänestyskyselyn kommenteista on viimeisen 15 minuutin aikana hävinnyt neljä (4) kappaletta.

    https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/169106-teemme-kyselya-joko-tiedat,-keta-aiot-aanestaa

    Täytyypä seurata tilannetta. ;)

    VastaaPoista
  9. Harkitsin Stålbergin ja Rytin välillä, mutta Rytin uhraus isänmaan puolesta voitti.
    Huonoimmassa oli kyllä miettimistä Koiviston ja Halosen välillä, mutta Halosen kulttuurimarksisitinen toiminta pressana ja huonot valinnat korkeisiin virkoihin.
    Ja vieläkin yrittää olla kanana tunkiolla monessa asiassa.

    VastaaPoista
  10. Ryti uhrautui isänmaan puolesta kalliilla hinnalla, joten ei paljon miettimistä. Nykypoliitikoista saa vastaavaa epäitsekkyyttä hakea, eikä löydä sittenkään.

    Halosen 12 vuotta aiheutti maalle semmoisen tuhon että sen jälkiä korjataan vielä kauan. Ei ollut korpraalista sotapäälliköksi, noin pitkän päälle, muttei myöskään maailmanhalaajasta tolkun presidentiksi suomelle. Sitä kun omaa kansaa pitäisi kuitenkin ensisijaisesti puolustaa. Sitä ei muut meidän puolesta tule tekemään. Asia jonka on nykyehdokkaista tajunnut vain yksi. Niin kukakohan...

    T: Ymmi

    VastaaPoista
  11. Tervehdys Juholle, Taisteluvälineupseerille, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Beckerille ja Ymmille & kiitos kommenteistanne.

    Juho: Hyvät valinnat ja hyvät perustelut. Ryti muuten tiesi että hänen valintansa ei pahimmassa tapauksessa olisi ollut vain poliittinen vaan myös konkreettinen itsemurha. Tuo Muumimamma vs. Halonen-vertaus oli muuten erittäin hyvä. Halosessa ja miellyttävässä muumimammassa ei ole juurikaan yhteisiä piirteitä.

    Tvälups: Ja Ståhlbergin perustuslakihan ollaan nykyisin vesitetty ja Suomi muutettu maakunnaksi.

    VNV: Hähhää, kysely laitettiin julkisuuteen klo 11.59 ja koska siihen tuli liikaa viitosia niin sitten tulikin päivitys:

    ”Uutista päivitetty 16.1. kello 17.20: Kysely on päättynyt, kiitoksia vastauksista!”

    Becker: Viisainta Halosen kohdalla olisi varmaankin ruveta elämäntapamykäksi. Onneksi hän pystyy enää soittamaan suutaan.

    Ymmi: Nykypoliitikot ovat päivittäneet tämän uhriutumisen eli he ulkoistavat utopiansa puolesta uhriutumisen tavallisille kansalaisille.

    VastaaPoista
  12. Puntaroin parhaaksi Svinhufvudia tai Rytiä, päädyn Rytiin uhrasi itsensä isänmaan puolesta. Huonoin on helppo valinta, tietenkin tavja halonen. Tuhosi suomen puolustuksen

    VastaaPoista
  13. Rytin hiljainen arvostus on erikoinen ilmiö. Aika vähän siitä numeroa tehdään, mutta tälläisissä gallupeissa tulee esille. Suuret suomalaiset -äänestys tulee mieleen. Ylen raati ei ollut edes valinnut Rytiä ehdokkaaksi, mutta kuitenkin äänestettiin toiseksi Mannerheimin jälkeen.

    Vaikiaa oli valita kuudesta ensimmäisestä paras ja viidestä jälkimmäisestä huonoin. No Mara ja Sale eivät nyt varmaan niin hirveitä ole.

    Kekkoselle miinukset häikäilemättömästä autokratiasta, Koivistolle katastrofaalisesta talouspolitiikasta ja Tarja nyt vaan oli väärässä paikassa väärään aikaan.

    VastaaPoista
  14. Kyllä Hallitusmuodon isä ja takapiru Ståhlberg minun mielestäni on kaikkein paras. Ymmärtääkseni hän oli aikas ratkaisevassa asemassa keväällä 1919, että Mannerheim saatiin taivutettua allekirjoittamaan tasavaltainen hallitusmuoto. Valtionhoitajahan kaiketi suunnitteli vielä tuolloin ihan tosissaan käyttävänsä monarkin valtuuksiaan, ja sekoittavansa vauvavaltion Venäjän sisällissotaan. Onneksi siihen ei menty, vaan keskityttiin ihan omiin asioihin.

    Rytille kunnia uhristaan, ei siinä mitään. Rytikin on niitä miehihä, jotka tosi paikan tullen kasvoivat tehtävänsä tasalle. Aiemmalla urallaan SP:n pääjohtajana Suuren Laman tullessa Ryti oli rahapolitiikan kanssa hiukan kuin Koivisto: katsoi markan arvon puolustamisen olevan ykkösprioriteetti, ja hirtti markkaa liian kauan kultakannassa. Nopeampi irtautuminen olisi voinut saada 30-luvun alun talouden nopeampaan kasvuun.

    Toiselle sijalle nostaisin Paasikiven - myös autonomian aikaista vanhasuomalaista raha-aatelia. Hän toimi ennen virkaansa rauhanneuvottelijana vaikeassa lävessä, virkaan asetuttuaan ja valvontakomission poistuttua oli ratkaisevassa asemassa punaisen Valpon lakkauttamisessa.

    Kekkonen tietysti oli - Kekkonen. Ja suurin puutteensa jälkikäteen katsoen se, että jätti jälkeensä liian pitkän ja pimeän varjon, josta presidentti-instituutio ei enää toipunut.

    Huonoimman paikka on vähän liiankin selkeä. Olisi ollut reilumpaa järjestää äänestys Toiseksi Huonoimmasta Tasavallan Presidentistä. Vahvimpia ehdokkaita tälle paikalle:

    Koivisto tuli valituksi ennen kaikkea "ei-Kekkosena". Parlamentaristina, konsensusmiehenä.. NL:n loppuvuosina mies täyttikin paikkansa suht. mallikkaasti. NL:n ja itäblokin hajotessa olisi kaivattu ulkopoliittista tilannetajua enemmän. Koivisto myös korosti valtionpäämiesstatustaan koukeroisilla, kryptisillä ilmauksilla, joista istuvakin presidenttimme on selvästi ottanut mallia - ehkä peittääkseen inkompetenssiaan, ehkä ihan vaan huvikseen. Ja Koiviston konklaavin toiminta pankki- ja valuuttakriisin jäljiltä oli kerrassaan kuvottavaa. Olisi keskittynyt ulkopolitiikkaan.

    Ahtisaaresta en tuoreeltaan pitänyt, mutta hän alkoi virkakautensa kuluessa kehittyä. Hän olisi oikeastaan saanut mielestäni jatkaa toisenkin kauden, mutta omat pettivät, kun piti saada xx-kromosomisto korkeimpaan virkaan.

    Entäs sitten tämä Niinistö? N. luo presidentillistä ilmapiiriä koivistomaisilla, koukeroisilla virkkeillä, joiden sisällön analyysi jättää lukijan/kuulijan ihan tyhjäksi. Jampan osuus viime kesäisessä hallitusdraamassa heittää epäilyksen varjon: onko istuva presidentti virassaan ihan itsenään, vai käyttääkö/käyttävätkö joku tai jotkut hänen asemaansa ja rajoitettua valtaansa ikään kuin kumileimasimena? Sauli kyllä kilpailee tasavertaisena Koiviston kanssa toiseksi huonoimman tittelistä: Koivistolla toki oli enemmän valtaa, vastuuta ja ratkaisun paikkoja, joista hiukan liian monen meni ryssimään. Niinistöllä oli ennen kauttaan politiikkaa, josta joko tykkäsimme tai ei. Nyt hän vaikuttaa kuitenkin olevan myötävirtaan uiva, liukas ... haukion kala?

    Terv. Achtung

    VastaaPoista
  15. Tervehdys Unknownille, Moottor Miähelle ja Achtungille & kiitos kommenteistanne. Teillä kaikilla oli hyvät perustelut. Achtungille erikseen: Koivisto ei tosiaankaan mitään puhemiehiä ollut ja hänen suosionsa perustui eräänlaiseen yleiseen ja sen kummemmin miettimättömään ajatteluun eli kun meillä oli ennen Urkki, niin nyt meille tulee Manu. Puhutaan vaikka lempinimien voimasta. Ahtisaarihan oltaisiin valittu heittämällä kakkoskaudelle mutta demarikoneisto suostui Halosen hirveään hinkuun presidentiksi. Sinänsä Ahtisaaren toiminta presidenttikautensa jälkeen ei ole paljon vakuuttanut. Jätkä on mokuttaja niin viimeisen päälle.

    VastaaPoista
  16. Nämä kyselyt ovat tolkullisella foorumilla yllättävän mielenkiintoisia ja yleissivistäviä kirjoittajan ja komentoijien esittämien hyvien perustelujen ansiosta. Kiitos näistä(kin)! Esimerkiksi Ståhlbergin itseään korostamaton rooli monen presidentin taustalla oli minulle uutta tietoa. On hienoa, että parhaaksi voi perustella monta nimeä. Ehkä on myös hyvä, että huonoimmaksi on ehdolla käytännössä vain yksi.

    Kysely on epäreilu siinä mielessä, että aina 1990-luvulle asti yleinen ilmapiiri oli vuolijoki-reporadiosta huolimatta itsenäisyyttä ja eurooppalaisia arvoja kunnioittava. Maan etua puolustavat presidentit olivat enemmän kotonaan kuin nyt. Nyt itsenäisyyspäivän aikoihin varastetaan ja poltetaan Suomen lippuja ilman, että päättäjät korvaansa lotkauttavat. Toisaalta sankarivainajien kunnoittamisesta joutuu kohta linnaan.
    Esimerkiksi istuva presidentti puhuu itsenäisyydestä, demokratiasta, sananvapaudesta ja eurooppalaisista arvoista, vaikka käytännössä inhoaa niitä ja ihailee stasi-sensuuria. Kysymys onkin, kuinka vanhojen kovien aikojen presidentit olisivat toimineet tässä hetkessä? Kuinka moni olisi myynyt maansa? Ehkä ei monikaan, sillä entisajan presidentit eivät kuoriutuneet broilerihautomoissa, vaan omasivat rautaisen kokemuksen oikeissa ja vastuullisissa töissä. He eivät olisi luultavasti edes ymmärtäneet ehdotusta, että oman maansa voisi uhrata hillotolpan tai veroparatiisipaikan saadakseen. Kuvitelkaa nykypuliveivaajia sanomassa Kyösti Kallion lailla: "Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi!"

    VastaaPoista
  17. Ståhlberg, suomalaisen ei-maailmaa-halaavan valtiosäännön isä. Kyyditys. Vaatimattomasti vetäytyi lainvalmistelukunnan vanhemmaksi jäseneksi. Tanner sanoi, ettei koskaan tavannut ketään muuta, jonka läsnäolo vaikuttu majesteetilliselta, ei edes Mannerheimin. Kun poikkeuslakia presidentin valitsemiseksi kaavailtiin Paasikivelle, sanoi Ståhlberg: "Jos Suomen kansa ei jaksa eikä viitsi kerran kuudessa vuodessa valita itselleen valtionpäämiestä, ei se toden totta ansaitse itsenäistä kansanvaltaista valtiota."

    Tvälups: kaikkien muitten takana ja neuvonantajana, Paasikivihän sanoi, että S. oli ainoa ihminen joka ei tehnyt virheitä, muttei Kekkosen. S. kuoli 1952.

    VastaaPoista
  18. Tervehdys Ykä,

    paras presidentti Ryti, hän uhrasi oman poliittisen uran Suomen parhaaksi tekemällä diilin Ribbentrobin kanssa. Sitten kun mies erosi presidentinvirasta niin samalla se sopimus eri artikloineen myös raukesi. Ehkä (natsi)-Saksassa oli toisenlaiset kriteerit sopimusten pysyvyydelle & lopullisuudelle kuin Suomessa?

    Huonoin presidentti, tämä oli hieman vaikeampi valinta kun on kaksi niin hyvää ehdokasta, Koivisto vahvan markan politiikkoineen tai Halonen maamiinakieltonsa ym. maailmanhalailujensa suhteen. Ehkä kuitenkin valitsen Manun, koska hänen päätöksiensä seurauksena moni ulkomaanlainaa ottanut yksityisyrittäjä päätyi jopa hirteen asti lama-aikana. Tarjan tihutyöt eivät ole vielä saavuttaneet samoja lukuja, ehkä joskus sitten hamassa tulevaisuudessa? Perun puheeni jos vihollinen hyökkää Suomeen eikä ole niitä jv-miinoja hidastamassa vihulaisen etenemistä.

    Toisaalta, kun aseet puhuvat niin lait vaikenevat. Äkkiäkös niitä jv-miinoja pystytään jälleenvalmistamaan? Tuota Ottawan miinakieltoa sorvatessa ei haluttu Suomessa ottaa huomioon sitä että pioneerijoukot merkitsivät karttoihin miinakentät talvi- ja jatkosodissa, ne pystyttiin myös purkamaan aiheuttamatta liikaa kärsimyksiä siviileille toisin kuin Vietnamissa tai Kamputseassa. Olihan Suomenlahtikin yksi maailman miinotetuimmista merialueista kakkosrähinän jälkeen. En ole aikoihin kuullut että joku laiva olisi ottanut kontaktia sarvimiinaan?


    OT:nä pari hyvää historiadokkaria:

    Nainen Mussolinin takana, olipahan kova naistenmies toi Benito-setä enpä voi muuta sanoa, heh heh. Mies sitten koki kohtalonsa erään rakastajattarensa kanssa milanolaisen bensa-aseman kattorakenteisiin ripustettuna. Mies laitettiin Clara Petaccin kanssa vierekkäin, kohta 46:36 - 47:25, tuolloin Il Duce oli jo todella totisen näköinen mies (eli potkaissut tyhjää). Katsekin jo kertoo hämmästyksestä, että joku kehtaa ampua minua! Tämän tapauksen seurauksena Aatu antoi käskyn valella hänen ja Eva Braunin tomumajat bensalla itsemurhien jälkeen ja polttaa ne, ettei heidän ruumiitansa pystyisi häpäisemään julkisesti.

    Hieman tuosta kohtaa taaksepäin kelaten, Benito toimi Avanti (Eteenpäin) lehden päätoimittelijana ennen kuin hänestä tuli Italian pomo. Italian armeija ei tosiaankaan mennyt kauheasti "avanti" Pohjois-Afrikassa (eikä Kreikassakaan) 1940 vaan sai pataan Englannin siirtomaa-armeijan joukoilta. Tästä onkin peräisin ironinen sanonta tuolloisen ylipäällikön mukaan "Grazianin valssi" eli kun Italian sotajoukot menivät yhden askeleen eteenpäin Egyptissä, he joutuivat kohtapuoliin menemään kolme askelta taaksepäin. Tuon jälkeen Aatun oli pakko lähettää Afrika Korps Rommelin johdolla apuihin.

    Francon salamurhayritykset, jos oli Aatua vaikea saada pois päiviltä niin sama luonnehdinta sopii myös Espanjan diktaattoriin. Mikä pahan tappais? Mies sitten loppujen lopulta kuukahti vanhuuteen marraskuussa 1975. Mielestäni pähein yritys oli tuon San Sebastianin (sopivasti baskialuetta!) regatan aikana, kun anarkistit suunnittelivat pudottavansa siviilikoneesta pommeja Francon huvijahdille (19:40 - 22:50). Kone nousi ilmaan Ranskan puolelta, joten otaksun että Ranskan ja Espanjan suhteita on hiertänyt noiden kapinallisten/anarkistien oleskelu naapurimaassa? Espanjan ilmavoimat häätivät tuon pienkoneen pois pelimestoilta ennenkuin he pystyivät paikantamaan Francon huvijahdin ja pudottamaan "terveiset".

    Ja tänään alkoi Teemalta myös kolmiosainen sarja Isä Aurinkoisesta ja hänen noususta NL:n johtoportaaseen. Suosittelen myös vilkaisemaan. Varojen keruu bolshevikeille ennen Venäjän vallankumousta olikin ainakin innovatiivista! Stalin (tai siis Dzugashvili) ryöstämässä pankkeja/junia, Espanjan inkvisiittoreita siteeratakseni "tarkoitus pyhittää keinot"....


    P.S. tuli sit käytyä suurlähetystössä ennakkoäänestämässä & raapustamassa vitonen lipukkeeseen. High five eli yläfemmat!


    - Soomepois Eestist -

    VastaaPoista
  19. Katsoin asiakseni äänestää parhaimmaksi marskia koska hän oli koko sodan ajan tosiasiallinen johtaja ja puhutaan mitä puhutaan mutta hänen toimintansa ansiosta niin ylipäällikkönä kuin presidenttinäkin Suomi sai säilyttää itsenäisyytensä. Huonoin taas on tietenkin lentopalloilija Manu joka toimillan ja töillään aiheutti koko ysikympin laman ja siinä sivussa lakkautti koko presidentti instituution, Häntä seuranneet sahtivaarit, muumimammat ja työväen "juu varmastiehäenhaluasitäkäänpoissulkeaenhänkait" hyypiöt ovat irvikuvia jotka ilkkuvat suomen raunioilla.

    VastaaPoista
  20. Mielenkiintoinen tunteisiin vetoava asetelma kommentteineen.
    Häiritsemään jäi parhaan valinnassa käytettyjen kriteerien painotus.
    Uhrautuminen. Ryti uhrasi itsensä 3 vuodeksi vankilaan. Suomen puolesta rintamalla antoi suurimman henkilökohtaisen uhrilahjansa kymmenet tuhannet suomalaiset, haavoittuneista varmastikin suuri osa joutui kolmen vuoden vankilarangaistusta pahempaan lopunikäiseen helvettiin. Sota ei ole vain tykinruualle tarkoitettu kisa, herratkin joutuvat hieman "uhraamaan ja kärsimään".
    Suuri persoona, harmaa eminenssi, itseään korostamaton jne. Ei mitään merkitystä, tulokset ratkaisevat. Työssään tehtävänään hoitaa Suomen ja sen kansan etua.
    Erehtymätön. Haistakaa huilu, kukaan ei ole ollut eikä tule olemaan.
    Diktaattori UKK. Vai voimakas johtaja? Entäpä jos ilman Urhoa ei ryssä olisikaan pysynyt itärajamme itäpuolella ja kommarit kurissa Suomessa? Älkää vain alkako suoltamaan luetteloa historioitsijoiden jälkikäteisanalyyseistä Suomen turvallisuudesta, jonka takaamiseen ei Urkilla ollut osuutta. Tulos ratkaisi.
    Urkin ei tarvinnut nimetä itseään Suomen arvojohtajaksi. Nykyisin se vaaditaan.

    Huonoimman valinta oli hankala. Toiseksi huonoin ei saanut ainuttakaan vihapistemaksimia missään arviointiosuudessa eikä huonoin yhtään hyväpistettä, joten valintaprosessini vaikutti vääristyneeltä. Onneksi olkoon kuitenkin, Tavja.

    VastaaPoista
  21. Hmm eikös toi uusi perustuslaki tullut voimaan vasta Maran kauden jälkeen, ts. hänellä oli vielä vanhat valtaoikeudet, jollen nyt väärin muista.

    Parasta presidenttiä on vaikea sanoa, huonoimpana pidän T. Halosta. Yhdentekevimpänä M. Ahtisaarta.

    Kekkonen taas on kovin ristiriitainen persoona, toisaalta monessa asiassa oli mies paikallaan, toisaalta sitten taas hänen kaudellaan asettui tämä mätä suomalaiseen politiikkaan. Poikkeuslakia seurannut aika olisi saanut jäädä toteutumatta. Joskin kuka Kekkosen olisi korvannut? Vahva ehdokas olisi ollut Karjalainen joka oli täysin Neuvostoliiton vietävävissä. Ja omasi jo tuolloin krhm "vakavan henkilökohtaisen ongelman".

    VastaaPoista
  22. Työkiireistä johtuen tulikin pitkä väli kommentointiin, mutta nyt vihdoin taas ehtii tännekin kirjoittamaan.

    Parhaaksi presidentiksi nostaisin Rytin, syytkin ovat jo täällä nostettu hyvin esille. Nykytermeillä sanottuna ”mies laittoi itsensä likoon” tavalla, jota nämä tämän päivän urapoliitikot eivät edes uskalla ajatella.

    Huonoimman pressan tittelistä kisaa kolme oletettua henkilöä - taannoin kahviporukan kanssa istuskellessa heitin ilmaan kysymyksen ”Kuka on Suomen sodanjälkeisen ajan tuhoisin presidentti?” Väki meni vähän vakavaksi, eikä selvää vastausta saatu aikaiseksi. Nykyisen providentin euro-sumplingit ja eritoten Nato-sopimus ovat Suomen kannalta aivan katastrofaalisia, mutta eniten de facto kurjuutta ja kuolemaa kansalaisille jakoi Koivisto vahvan markan politiikallaan. 12 vuotta Halosen ”arvojohtajuutta” romahdutti kansakunnan moraalin ja bonuksena hän tuhosi Suomen uskottavan puolustuksen - ei ihan turha saavutus yhdeltä Stasi-myyrältä… Noista kolmesta on kyllä paha valita - mutta ihan jo persoonana ällöin on kuitenkin Halonen, joten laitetaan ruksi hänen kohdalleen, kun huonointa valtionpäämiestä kysellään.

    Juurikin somessa tuli vastaan video, jossa moniosaavat tulevaisuuden toivot pistävät Huhtasaaren vaalimainoksen päreiksi lätkämailalla lyöden ja potkimalla - mikä valtamedian toimittelija ensimmäisenä ehtii uutisoimaan - anyone?
    Vielä sen verran Huhtasaaresta, että kaveri juuri totesi että olisi mahtavaa, jos hän tulisi valituksi - saataisiin Suomeen ensimmäinen ihan oikea naispresidentti!

    Kiitokset hyvistä kirjoituksista (Käpykaartilaiset oli aivan ehdoton!) ja hyvää vaaliviikkoa sinne Huitsinnevadan suuntaan. Sunnuntaina jänskätään ja odotellaan paskamyrskyn alkamista!
    T. Riku Raunioilla

    VastaaPoista
  23. Tervehdys MikkoK:lle, Castorille, Soomepoisille Eestist, Tommi Rautiaiselle, Veijo Hoikalle, Jani Alanderille ja Rikulle Raunioilla, kiitos kommenteistanne ja mielipiteistänne. En lähde ruotimaan niitä erikseen, sillä tämähän on mielipidekysely, ei ”valitse oikea vastaus”-kysely. Mutta MikkoK on kyllä oikeassa. Joskus aikanaan presidentit olivat valtiomiehiä, nyt ne ovat broileripolitiikkoja jotka eivät edes ymmärrä termiä isänmaallisuus.

    Kiitokset Soomepoisille linkeistä ja Rikulle kannustuksesta. Sitä käpykaartilaisjuttua pidin henkilökohtaisesti varsin mieluisena. Ja laitetaanpa MV-lehden juttu, jossa nuo Rikun mainitsemat leikkipartisaanit käyvät ankaraa taistelua pahvikuvaa vastaan:

    https://mvlehti.net/2018/01/23/presidenttiehdokkaan-laura-huhtasaaren-vaalimainoksia-tuhoavat-aaliot-tallentuivat-videolle/

    VastaaPoista
  24. Suomi on siitä harvinaislaatuinen maa, että täällä voi sanoa olleen enemmän hyviä kuin huonoja presidenttejä. Taidan mennä porukan mukana ja äänestää Rytiä. Kuten Veijo Hoikka kommentoi:

    Sota ei ole vain tykinruualle tarkoitettu kisa, herratkin joutuvat hieman "uhraamaan ja kärsimään".

    Sehän Rydissä poikkeuksellista olikin, että hän ymmärsi ja hyväksyi tämän. Aika moni muu valtionjohtaja - sinänsä hyväkin sellainen - olisi hänen tilanteessaan vain todennut, että taidanpa lähteä poliittiseksi pakolaiseksi Espanjaan.

    Voi kyllä olla, että nuo vanhojen aikojen presidentit jakoivat mielipiteitä yhtä paljon kuin uudemmatkin, mutta sitä ei enää muisteta. Huonoimmaksi valitsen Halosen siksi, että sen lisäksi, että oli tosiasiallisestikin surkea, hän edelleen muistuttaa meitä surkeudestaan useimmin ja äänekkäimmin.

    Esimerkiksi vain muutama päivä sitten hän otti kantaa, että Suomen olisi pitänyt ottaa aktiivisemmin vastuuta pakolaiskriisistä. Puistattaa ajatellakin, millaisia viestejä hän olisi lähettänyt Lähi-Itään, jos olisi ollut vallassa syksyllä 2015. Siinä olisi Sipilän "annan oman talonikin pakolaisille"-lupauskin jäänyt kevyesti toiseksi.

    VastaaPoista
  25. Tervehdys, Sandscorpion. Käsittääkseni Ryti yritti kyllä sitä, että Ribbentrop-sopimus olisi tehty eduskunnan kautta mutta ymmärsi, että se oli mahdotonta. Vanhojen aikojen presidentit varmasti jakoivat mielipiteitä ja tulee muistaa, että Ståhlbergkin muilutettiin, joskaan ei sentään hakattu. Muistan myös kun olen isä-Perskeleen kanssa pitänyt kosteaa saunailtaa ja hän muisteli kuinka häntä vitutti kun Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän olisi halunnut Fagerholmin. Vasemmistosukua, you see.

    Ehkä joskus tulevaisuudessa Halosta käytetään yliopistoissa (ja miksei peruskouluissakin) esimerkkinä aiheesta ”ei näin”.

    VastaaPoista
  26. Onnistuttuani koko kuluneen viikon liikkumaan siten, etten ollut törmännyt ennakkoäänestyspaikkaan, piti tänään sitten käydä sellaisessa varta vasten piirtämässä lipopuun vitonen.

    Menneiden presidenttien (ja sen yhden olevan) vaalissa huonoimmaksi rankkasin Haloskan syistä, jotka ovat yleisesti tiedossa. Parhaan sijan soin Rytille hänen henkilökohtaisen uhrauksensa ansiosta, vaikka se oli tosiasiassa tarpeeton:

    Hitler oli tehnyt jo 13.6.1944 periaatepäätöksen, että Suomea autetaan niin kauan, kuin se jatkaa taistelua. Sillä ei ollut mitään tekemistä suomalaisten sinisten silmien kanssa, vaan ainoastaan siitä, että jos Puna-armeija olisi vallannut vaikka vain Etelä-Suomenkin, olisi Heeresgruppe Nordin ollut häivyttävä vähän vikkelästi koko Baltiasta.

    Rytihän ei tietenkään tästä päätöksestä tiennyt. Sitä en tiedä, tiesikö Ribbentrop, mutta hän tuli Suomeen sooloilemaan omalla asiallaan, tavoitteenaan nostaa krediittejään Hitlerin silmissä. Voisin melkein nähdä sieluni silmin Ribbentropin ilmeen, kun hän tulee näyttämään Hitlerille liittolaisuuden takaavaa sopimustaan - jota Adolf vain vilkaisee ja katsoo Joachimia ilmeellä: "Niin. Mitä siitä?"

    Ryti uhrasi siis itsensä turhaan, mutta kuten sanottu, hänellä ei ollut käytössään telepatiaa, kristallipalloa eikä meidän jälkiviisauttamme. Niinpä hänen oli tehtävä käytössään olevilla tiedoilla se päätös, jonka hän arvioi koituvan Suomen kansan ja valtakunnan maksimaaliseksi hyödyksi siinä tilanteessa ja vastaisuudessa. Eikä se niin huonosti lopulta mennytkään.

    Siksi ääneni hänelle.

    Presidenttien lempinimistä:
    USAssahan POTUSista voidaan käyttää mediassa ja ainakin puolivirallisissa yhteyksissä julkisesti lempinimeä, kuten Jimmy Carter ja Bill Clinton. Olisi hieman vaikeaa ajatella, että Suomessa media alkaisi omaksua samanlaista tuttavallisuutta puhuen Mara Ahtisaaresta ja Sale Niinistöstä. Viimeminittu muuten osoittaa, ettei sen käyttäjä kuulu Niinistön lähipiiriin:
    se käyttää Niinistöstä kuulemma lempinimeä "Sape".

    VastaaPoista
  27. Tervehdys, Qroquius Kad. Viitosen kävin minäkin eilen piirtämässä. Hitler oli saattanut tehdä päätöksensä, mutta sitähän suomalaiset eivät tosiaan tietäneet. Neuvostoarmeijan pysäyttäminen onnistui olemassaolevalla kalustolla mutta luonnollisesti tarvitsi ajatella tulevaisuuttakin. Ei ollut varmuutta siitä, lopettaako Neuvostoliitto hyökkäyksensä. Tietysti Neuvostoliittoa mietitytti vielä edessä oleva Salpalinja.

    Presidenttien lempinimistä totaalista off-topicia: Silloin kun olin teinipoika, niin meidän koulussamme käytettiin Reaganista ja Carterista lempinimiä Reggae-Reagan ja Rockabilly-Carter. On oletettavaa, että lempinimet eivät vaikuttaneet vaalien tuloksiin.

    VastaaPoista