Eli räkänokkasissit iskevät
Nyhtänköljässä,
viime vuoden loppukesällä
Monen
muun suomalaisen kunnan lailla väkiluvussaan vähentyneen ja muutenkin jollain
lailla puolittaiseen horrokseen vaipuneen Nyhtänköljän kunnan erään
asuntoalueen vieressä oli pienelle levikkeelle pysäköitynä punainen Nissanin
avolavapaku. Alueella oli sekä rivi- että kerrostaloja jotka aikanaan
1960-luvulla oli rakennettu mahtavan Oy Firma Ab:n toimesta. Nyttemin kyseinen
firma oli tehnyt niin kuin niin kovin moni muukin suomalainen firma ja
siirtänyt pääosan toiminnastaan ulkomaille jättäen Nyhtänköljän omilleen. Mikä
ei ollut kovin paljoa.
Kyseinen
asuinalue oli yksityistetty ja tarjolla olisi ollut varsin halpoja asunto-osakkeita.
Ostajiakin varmaan olisi sillä Nyhtänköljä oli vieläkin varsin rauhallinen
paikka ilman etnistä diversiteettiä. Mutta Nyhtänköljässä ei ollut juurikaan välttämätöntä
elämän polttoainetta eli työtä joten uusia asukkaita tuli hyvin, hyvin
harvakseen. Nyhtänköljä sijaitsi aivan liian kaukana pääkaupunkiseudulta että
white flight vaikuttaisi siihen. Ehkä aikanaan paikalle tulisi hyvätuloisia
eläkeläisiä jotka haluaisivat loppuelämäkseen karkuun kehitystä joka ei ollut
edistystä.
Muuan
mies nousi Nissanista, katseli ympärilleen ja pisti samalla voimasavuke
Bostonin palamaan. Muuan mies tunnettiin myös eräänä Perskeleen Ykänä ja joku
vieraampi ihminen olisi ihmetellyt että mitä se Ykä oikein katselee. Eihän
näkökentässä ollut kuin lepikkoa, sitten pieni metsänrantu ja sitten vielä suurempi
alue lepikkoa ennen asuinalueen ensimmäisiä rivitaloja. Mutta Ykä katselikin aluetta
muistojensa silmin. Se pienempi lepikko oli joskus Kekkoslovakian aikana ollut
jääkiekkokenttä. Ja se isompi lepikko puolestaan yleinen kasvimaa. Molemmat
olivat aikanaan olleet Oy Firma Ab:n järjestämiä. Talvella räkänokat pelasivat Oy
Firma Ab:n miesten jäädyttämällä matalalaitaisella kentällä lätkää joka
ristuksen ilta ja kasvimaa puolestaan välillä näytti siltä kuin suuri määrä
torppareita olisi tekemässä taksvärkkiä vauraan kartanon tiluksilla. Tosin
tässä tapauksessa taksvärkki tehtiin vapaaehtoisesti ja hyöty tuli puhtaasti omalle
perheelle.
Jokainen
firmalainen oli saanut aarin verran maata. Ykä hahmotti ja yritti tarkentaa
muistiaan… joo… suurinpiirtein tuolla kohdalla se Perskeleitten aari oli.
Puolet perunalla. Sitten porkkanaa, herneitä ja sen ajan ainoita mausteita eli
sipulia, tilliä ja persiljaa. Siellä pikku-Ykäkin oli aikanaan rikkaruohoa
nyhtänyt vaikka mieli olisi tehnyt pikkupoikien pahantekoon. Mutta siihen
aikaan ei vielä oltu keksitty lausetta ”tää ei oo oikein mun juttu”. Ja varmaankin
niin oli hyvä.
Ykä
vetäisi taas henkoset keuhkoja kirvelevästä Bostonista. Tai ainakin meinasi
tehdä niin. Sillä Boston oli kadonnut jonnekin ja tilalla oli pieni valkea
paperipussi. Ykä aukaisi pussin ja huomasi että siellähän oli vanhoja kunnon
isokokoisia merirosvorahoja. Siitä pienestä kioskista joka oli lopettanut
toimintansa jo yli kolmekymmentä vuotta takaperin. Hän pisti merkkarin poskeensa
ja huomasi samalla että tässähän on mieheltä samalla parta kadonnut, tukka
tullut takaisin ja elopaino oli puolet siitä mitä vielä hetki sitten. Punainen
Nissankin oli kadonnut ja sen tilalla oli pitkäsatulainen Tunturin polkupyörä.
Kas, Kalevi Keihäsen Aikamatkat näyttävät taas tarjoavan palveluksiaan. Harmi
ettei Lötjönen ole paikalla.
Lötjönen
ei ollut paikalla mutta ei pikku-Ykäksi muuttunut iso-Ykä ollut kumminkaan yksin.
Vieressä oli Kartsa. Vanha kaveri. Hänkin vuoden 1975 kuosissa. Pitkäsatulainen
fillari, leveälahkeiset farkut ja päässä lippalakki jonka lippa oli ajan
tyyliin niskapuolella. Ykä kaiveli muistiaan, muisti tilanteen ja tuumi että
mennäänpäs flashbackin mukana. Näinhän nää reissut aina menee. Tuohan oli jo
kertaalleen eletty joten eletään uudestaan ja valmiin käsikirjoituksen mukaan. Kartsa
talutti pyöränsä lätkäkentän viereen, Ykä tuli perässä ja Kartsa kysyi:
-
Eiköhän mennä?
-
Näinhän myö tehhään.
Vielä
äsken oli ollut keskipäivä mutta nyt oltiin jo pimenevässä vuoden 1975
loppukesän illassa. Edessä oli pikkupoikien sissi-isku. Iskun kohteena oli tuo
kasvimaa. Sinne mentiin hissukseen ja huomiota herättämättä. Pojat olivat
menossa porkkana- ja hernevarkaisiin. Ideana oli tietysti että eihän niitä
omalta palstalta viety. Mitäs varastamista se semmonen olisi? Pojat nykäisivät
hyvän kokoiset porkkanat joltain palstalta, huuhtelivat ne kasvimaan kaivossa
jossa oli ihan vesipumppu ja veivät vielä mennessään joitain herneenpalkoja.
Kasvimaalta poistuttiin hiljaa hiipien ja välillä – jos viereisellä tiellä
kulki auto – perunanvarsien sekaan maastoutuen. Saalis narskultetiin fillareitten
luona tyytyväisenä niin kuin suuremmatkin sankarit.
Mutta
tämä sissi-isku oli vasta harjoitusta. Oli aika siirtyä tositoimiin. Toverukset
hyppäsivät pitkäsatulaisten fillareittensa kyytiin ja alkoivat sotkea kohti
pohjoisempana sijaitsevaa omakotitaloaluetta. Vanhoja rintamamiestaloja joissa
oli vanhat, valmiit pihat. Vanhat pihat tiesivät omenapuita ja toverusten
tähtäimessä oli muuan tietty talo jossa tiedettiin olevan erityisen makeita
syömäomenia. Aikanaan kaukopartiomiehet olivat tiukan paikan tullen syöneet
Pervitiniä eikä Kartsa ja Ykä myöskään uskaltaneet lähteä sissi-iskuunsa ilman
vahvistusta. Niinpä, kun he olivat laittaneet pyöränsä pusikkoon piiloon he
mässyttivät merirosvorahoja keräten poskessa pyörivän salmiakkikaramellin
voimalla lisää rohkeutta edessä olevaan koitokseen.
Talo
häämötti. Tielle asti kuljettiin pystyssä, sen yli mentiin juosten ja sitten –
koska raja oli ylitetty ja rosvoretkellä oltiin – toverukset jatkoivat
kontaten. Välillä talon ikkunassa näkyi liikkuva ihmishahmo ja silloin lyötiin
maihin ja oltiin liikkumatta. Kun vaara oli ohi, konttaamista jatkettiin kunnes
saavuttiin omenapuun alle. Huhu kertoi että talon isäntä oli äkäinen mutta
kukaan huhua eteenpäin välittänyt ei ollut varsinaisesti tavannut isäntää.
Mutta pakkohan sen oli olla totta kun kerran niin sanottiin. Pojat saapuivat
lähimmän puun alle. Ahne ei pitänyt olla, joten pojat ottivat pari omenaa
kumpikin, konttasivat takaisinpäin ja jossain vaiheessa konttaaminen vaihtui
juoksuksi. Pojat ylittivät tien tennarit vilkkuen ja samalla pyrki esille
pikkuisen pojan helpottunut naurunkätkätys. Taas oltiin tehty onnistunut
sissi-isku.
Aivan
rikospaikan viereen ei kannattanut jäädä saaliista nauttimaan joten Kartsa ja
Ykä ajoivat takaisin siihen Oy Firma Ab:n lätkäkentän viereen. Siinä omenat
narskuteltiin tyytyväisinä. Eihän kummallakaan pojalla ollut sinänsä nälkä. Ei
varkaissa sen vuoksi käyty. Kyllä kotona oli yllin kyllin ruokaa. Aika ajoin
tietysti vain perunaa ja ruskeaa kastiketta mutta mitäs vikaa siinä oli? Sen
kanssa kun äyskäröi ääntä kohden vielä ruisleipää niin kyllä sillä nälkä lähti
ja maistui vielä hyvältä. Mutta saatiinhan rosvoretkellä sentään kunnon
turvallista sissijännitystä ja sehän oli koko homman idea. Ei pikkupoika ole
terve jos se ei koskaan pahojaan tee. Ja olihan nuo sissi-iskut paljon
terveempiä kuin joskus myöhemmin antifanttien turvalliset partisaanileikit.
Joista noilla pojilla ei silloin ollut vielä tietoakaan. Ehkä antifanttienkin
kannattaisi keskittyä omenavarkaisiin. Siitä olisi vähemmän häiriötä
tolkullisille ihmisille.
Iso-Ykä
huomasi jälleen irtautuneensa pikku-Ykästä ja seurasi toveruksia sivulta. Pojat
eivät Ykää huomanneet. Eivät tietenkään sillä eliväthän he kymmeniä vuosia
ison-Ykän todellisuutta edeltänyttä aikaa. Kiltteinä pahoina poikina he
tiesivät että kotiintuloaikaa tulee noudattaa joten kumpikin läksi sotkemaan
fillarillaan omaan suuntaansa. Iso-Ykä kaiveli muistinsa lokeroita ja tuumasi
että vuoden 1975 pikku-Ykällä taisi olla edessään radioilta. Oliko se
jokamiehen nuorten lista vai mikä se oli joka illalla tuli? Sitä pikku-Ykä
kuunteli Philipsin monoradionauhurin ääressä ja kyttäsi tuliko jotain
nauhoitettavaa. Ja tulihan sieltä. Sladea, Sweetiä, Black Sabbathia, Alice
Cooperia ja vaikka sun mitä. Ampex-kasetille tietysti. Se oli vähän halvempi
kuin muut.
Kun
pikku-Ykä eteni fillarilla kohti rivitaloja hän katosi ajan usvaan. Samalla
katosi niin kasvimaa kuin lätkäkenttä. Tilalle oli tullut taas se tuuhea
lepikko ja elettiin jälleen keskipäivää ison-Ykän vuosiluvuilla. Vuosiluvuilla
joista oli hyvin pitkä matka niihin pikku-Ykän vuosilukuihin. Niin ajassa kuin
tapahtumissa. Ykä katseli lepikkoa jossa joskus oli ollut paljon, niin paljon
ihmiselämää. Iloa, surua, voittoja, pettymyksiä. Kokonainen sukupolvi. Mitä
miehen ilme kertoi? Haikeutta varmasti. Ehkä myös sen ajattelua että kuinka
aika kului niin valtavan nopeasti ja mitä kaikkea kaunista se tieltään jyräsi
tarjoten tilalle yliselitettyä ja ylianalysoitua ei-mitään. Pientä kosteaakin
saattoi miehen silmäkulmassa näkyä.
Ykä
kaivoi taskustaan rasian voimasavuke Bostonia mutta huomasi sitten että se
kekkoslovakialainen merkkari maistuu suussa vieläkin ihan mukavasti. Eipä sittenkään
pilata sen makua. Se tulee tuskin koskaan takaisin ja kessuja ehtii käprytellä
tuonnempanakin. Muuan Ykä nousi punaiseen Nissaniin, käynnisti moottorin ja
jätti taakseen jotain, joka oli jo kauan sitten kadonnut mutta jota muisteli
mielellään. Ajan, jolloin ihmisillä oli ollut vielä usko tulevaisuuteen.
Tämä lyhytelokuva sopii hyvin tähän tunnelmaan:
VastaaPoistahttps://areena.yle.fi/1-1073645
Eteen ja ylöspäin, työtä tekien vauraammaksi. Mikä tässä oli niin väärin, että se piti tuhota?
-Tvälups-
Mennyttä aikaa ei saa enää takaisin - vai saakohan sittenkin:
VastaaPoistahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000006035246.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=0a7415b7f5e2a8befe61bbbb4ff75460
Ei muuta kuin reippaasti vain kehittelemään tuota tieteen huippusaavutusta, niin tulevaisuudessa ehkä pääsee oikeastikin takaisin menneisyyteen korjaamaan sielä tehtyjä virheitä!
Tai sitten ei...
Jossain Länsi-Suomessa on muuten firma, joka tekee merkkareita oikeasti alkuperäisellä reseptillä. Maku sama, hampaisiin jumittuminen sama, kylmällä jopa poikkiraksahtaminen (siis merkkarin) sama. Koko saattoi olla EU-normitettu, mutta vaikea sanoa, kun kaikki lapsuuden asiat nykyään näyttävät muutenkin pienemmiltä.
VastaaPoistaTervehdys Taisteluvälineupseerille, Qroquius Kadille ja Snowcamolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaTvälups: Niin. Miksi se piti tuhota? Ei tuo mennyt aika mikään taivas ollut mutta olipahan selkeämpi, turvalliempi ja sisälsi uskon tulevaisuuteen. Ja kiitos tuosta linkistä. En ole tuota nähnytkään mutta täytyy katsoa.
Qroquius Kad: Minähän en ole fyysikko, kuusikko enkä lepikko mutta ei tuossa vissiin aikaa kuitenkaan käännetty, kunhan vaan tehtiin tutkimusta. Taisi olla sitä otsikkojournalismia.
Snowcamo: Olishan sitä kiva vielä kertaalleen maistaa. Minun muistaakseni merkkareita pienennettiin kun joku höhlä onnistui tukehduttamaan itsensä sellaisella.
Näitä on aina mukava lukea. Itsehän en vielä vuonna 1975 ollut vielä olemassakaan, mutta 1980-luvun loppu on jo sellaista josta on muistikuvia, ja tuosta kuvailemastasi Suomesta oli vielä jotain silloinkin jäljellä. 1990-luvun muistankin sitten jo paremmin, eikä sekään ihan hanurista ollut, mutta koen että jotain oli silloin jo menetetty.
VastaaPoistaMerkkarit olivat kova sana minunkin lapsuudessa, mutta ehkä ne olivat jo niitä pienempiä versioita.
Itse olin vuonna 1975 Ruotsissa ala-asteella ja toteutin faijavainaan neuvoja kun joku tuli sadattelemaan "finnjävel" niin latasin takaisin "kyss fittan hela vekkan" ja sitten ihmettelin mistä se mylly lähti käyntiin, heh.
VastaaPoistaTervehdys Reijo Koiraalle ja joppos 123:lle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaReijo: Kiitokset. Näitä on mukava kirjoittaakin. Näkisin, että se käännekohta olennaisesti pahempaan tapahtui suurinpiirtein 1990-luvun puolessa välissä. Melkein tarkalleen silloin kun Hesarin Nyt-liite alkoi ilmestyä.
joppos 123: Niihin aikoihin vaikka finnjävelit olivat finnjäveleitä niin ne olivat välttämättömiä työntekijöitä Ruotsille. Nykyisin taas muut jävelit ovat Ruotsin mukaan välttämättömiä elätettäviä.
Joka-alan yleiserikoisekspertti Enbuske paasasi jossain taannoisessa kolumnissaan 80-luvusta helvettinä. No, onneksi emme silloin tienneet moisessa maanpäällisessä tuonelassa asustelevamme, ja nythän olemme suureksi siunaukseksi vapautuneet moisten pahojen aikojen hirmuvallasta. Toisaalta, tässäkin ne unelmat ja painajaiset lienevät myös katsojan silmässä.
VastaaPoistaSoitetaanpa tämä tähän väliin.
https://m.youtube.com/watch?v=grhzxokw_ak
-J.Edgar-
Tervehdys, J.Edgar. Kyseinen Enbuske on vittumainen paskiainen mutta en tiedä onko hän sitä pohjimmiltaan vaan onko hän kehittänyt haistattelustaan itselleen brändin joka elättää hänet. Niin tai näin, joka tapauksessa häiskä on yksi aikamme sairauden arkkityypeistä.
VastaaPoistaElämme varajeesusten kulta-aikaa, ja viimeisimpien uutisten perusteella voi näin amatöörimeteorologina ennustaa suuren jeesustelumyrskyn olevan jälleen nousemassa.
VastaaPoistahttps://yle.fi/uutiset/3-10690311
-J.Edgar-
Tervehdys, J. Edgar. Ennustat oikein. Tästä saadaan uusi Breivik joka valkopesee mediassa muutamankymmenen tuhatta islamilaisten tappamaa ihmistä taas kerralla mitättömäksi ja islamilaisterroristit viattomaksi.
VastaaPoistaUnohtamatta luonnollisesti metsästys-ja urheiluaseiden aiheuttamaa järkyttävää uhkaa Arjen Turvallisuudelle™.
Poista-J.Edgar-
Apua ja tuhannesti kääk kuten Aku Ankka sanoo. Olen jäänyt paljosta paitsi, kun ei munlapsuudessa ollut merkkareita. Ilmankos minusta tullutkin tämmöinen Huru-ukko. No omppuvarkaissa käytiin, varsinkin kun kylällä oli iso omenatarhuri. Joka sitten meitä poikia "lennätti". Kylällä sitten kavereiden kanssa kerrottiin tarinoita siitä, että miten se ja se sai kyytiä. Enempi suunsa mauksi ja kaipa se tarhuri - Emppukin meitä tavan vuosi oli jahtaavinaan. Kun ei me puusta kumminkaan niitä omppuja otettu, kas kun maassakin oli aivan riittävästi. Porkkanavarkaissa ei juurikaan käyty, ei niitä nurkilla viljelty niin paljoa, että varkaisiin olisi kannattanut ja jos joku kävi, niin sieltä täältä otettiin, ei tehty "aukkohakkuuta" porkkanapenkkiin.
VastaaPoistaJuu että kiitosta vaan Yrjö näistäkin jutuistasi, nousee muistoja mieleen itsekullekin.
Huru-ukko
PS. Jossakin luin sellaisen muistelmien nimen, vai olisiko olut mustelien eli Muistan kuin muistenkin:)
Joo,Kristuskirkon moskeijoissa paukkuu ,vieläpä Ides of March-päivänä,lisäksi HAISEVA manifesti(foliota,foliota)
VastaaPoistaAjoitan itsekin tuon muutoksen vahvasti 1990-luvun lamaan ja aikavälille 1990-1995, joista mainitsemasi vuonna 1995 olikin jo saavutettu varsin selkeä konsensus ja näkemys siitä, mihin Suomi pitää (talous)poliittisen eliitin toimesta johtaa...
VastaaPoistaMitä pientä, että lakeja on tuossa matkan varrella poliitikot ja virkamiehet rikkoneet siihen malliin, että eivät näytä oikeusasteiden tuomareitakaan kiinnostavan nostaa syytteitä ilmeisen selvistä Maanpetoksellisista toimista...
Kaikesta huolimatta ihmettelen, että mikä ajaa ihmisen ja Suomen virkamieseliitin tekemään jotain näin maanpetoksellista ja kansanmurhaan verrattavaa myyräntyötä?!?! - Voiko asiaa selvittää ainoastaan raha?! - Omasta mielestäni ei, vaan tarvitaan paljon enemmän... ja se onkin asian suhteen erityisen raskauttavaa ja vaarallista kantasuomalaisille.
Hesarin Ville Similä avasi propaganda pläjäyksen:
VastaaPoista"Uuden-Seelannin terrori-isku ei ole yksittäistapaus, vaan ilmentää maailmanlaajuista muslimivihaa"
Minkähän takia en muista lukeneeni moista otsikkoa Islamin vihasta länsimaita kohtaan näiden jälkeen:
•Madrid, 3/2004, 192
•Pariisi, 11/2015, 137
•Nizza, 12/2016, 87
•Lontoo, 7/2005, 56
•Bryssel, 3/2016, 35
•Manchester, 5/2017, 23
•Pariisi, 1/2015, 20
Aaah! Näitä Ykän kirjoituksia on aina niin kiva lukea ja muistella! Olen vuosikertaa -68 ja Ykällä on taito tuoda esille nämä triviaalilta tuntuvat pikkuseikat, jotka olivat niin merkityksellisiä -70 luvun lapsuudessa. Nuo merkkarit! Se tietty maku... onko vika minussa vai miksi ne ei maistu enää samalta? Haluaisin niin maistaa sen originaalin maun. Tiedättehän miten makuaistimukset ovat ihmisen aivoissa sidoksissa muistoihin? Yksi maku voi viedä teidät takaisin lapsuuteen...
VastaaPoistaTervehdys, YrjöP!
VastaaPoistaKiva lukea pikkukaupunkiklopin muistoja - mullahan maalaispoikana oli hiukan erilaiset olosuhteet - mm. lähinkin kaveri asui toistakilometrin päässä, oman kylän keskukseen (jossa posti, pankki, paloasema ja alkuun kaksi, sittemmin yksi kauppa) tuli jo viisi km, ja kirkonkyläreissut tehtiin porukalla peninkulman päähän. Ihan sosiaalisiin aktiviteetteihin pyöräily vei kokolailla aikaa, ja tämä vaati hiukan suunnitelmallisempaa otetta. Vaan oli meilläkin, lähimmällä asuvan kaverin kanssa, hiukan samantyyppistä harrastusta. "Kasvisvarkaudet" tosin piti maalaisetiikan mukaan tehdä omalta kasvimaalta. Loppukesästä rosvosimme äidin silmäteriä, perunoita, sipuleita, nauriita. Teimme tulet läheisen kallion päälle, ja kypsensimme saaliimme hehkuvassa kydössä. Hyvää tuli, kunhan muisti ottaa suolaa mukaan. Meidän kylän porukoilla oli myös monenlaisia majaprojekteja: huippusaavutukset olivat puumaja, neekeriheimotyyppinen vitsa-lehtimaja sekä isäni lupaamista joutilaista, paksuhkoista haaparangoista latotekniikalla koirankaulasalvettu hirsimaja (ihan kirveillä tuonkin teimme). Rakentaminen oli tärkeintä: maja tavallisesti hylättiin sen valmistuttua!
-70-luku oli, luulen, lapselle tavallaan vapaampi aikakausi kuin nykyaika. Toki vanhemmat olivat tapojen opetuksessa ankarampia - ei välttämättä huono juttu sekään. Mutta kontaktit ja harrastukset piti ja sai hakea itse. Ja niiden luo oli sitten mentävä itse. Nykyään keskiluokankin kakarat harrastavat vanhempien suojeluksessa vanhempien valitsemia asioita, heitä kyyditään sinne ja takas.
Kunnallinen/julkinen terveydenhuoltojärjestelmä oli sekin erittäin toimiva ja tasa-arvoinen. Tietenkään kaikkia huippuhoitoja se ei tarjonnut, kun semmoisia ei kaiketi oltu keksittykään. Mutta mitä voitiin, toimitettiin ripeästi - ja ilmeisesti suht. edulliseen hintaan. Kirjastopalvelukin oli aivan huippua noilla maaseudun syrjäseuduillakin.
Oli noilla ajoilla tietysti varjopuolensa, joita emme onneksi ymmärtäneet. Marxilaiset peruskoulu- lukio- ja korkeakoulu-uudistukset oli viety läpi, tulet viritetty. Sivistyspolitiikka perustui siihen, että yhä vaan korkeammin koulutetun porukan varassa yhteiskunnan hyvinvointi ja tulevaisuus rakennetaan. Illuusio särkyi lopulta eeppiseen lamaan, vaikka ns. viralliset linjaukset eivät tätä kovin nöyrästi olekaan tunnustaneet.
Terv. Achtung
Näin '75 syntyneenä ja lapsuuden parhaat ajat 80-luvulla eläneenä voi sanoa että kaipaa perkeleesti sitä aikaa takas... kylä oli täys suunnillee samanikäsiä kersoja ja aina oli sitä tekemistä... kaipaa jopa sitä ysärin puolta väliä kun ensimmäistä kertaa kapakkiin pääsi... silloinkin oli kaupungissa useampikin kapakki ja nuoremman polven yökerhoon ja varttuneemman väen tanssikapakkiin oli jonoa joka viikonloppu... Nyt kaupunkin on kuin pystyyn kuollut. Lähti työpaikat, lähti koulupaikat jne...
VastaaPoistaEttäpä tuli nostalkinen olo, omppuvarkaissa! Sitäpä jännitystä ei mistään videopeleistä nykyään varmaan saa. Syyskesän viileässä ja pimenevässä illassa kontataan ja ryömitään, kostea nurmi ja multa tuoksuvat, omenapuun alta kaapataan muutama omena, kontataan hetki takaisin päin ja juostaan karkuun. Voi että saalis omenat olivatkin makoisia, mutta jos kyseinen naapuri olisi asettanut samoja omenia johonkin astiaan porttinsa pieleen ja kyltin "Saa ottaa" niin olisivatko ne maistuneet yhtä hyviltä?
VastaaPoistaTervehdys J.Edgarille, Huru-ukolle, Ano1:lle, Juha Kivelälle, Ano2:lle, Achtungille, Jannelle ja Unknownille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaJ.Edgar: Jep. Epäilemättä suomalaisten siviilien aseet nostetaan taas kertaalleen framille.
Huru-ukko: Hjuu, merkkarithan tulivat myyntiin siinä 1970-luvun alussa. Mutta joka vuosikymmenen nulikoilla on omat, erilaiset tarinansa.
Ano1 & Hemuli: Joo, epäilemättä suvaitsevais-tiedostavaisto vaatii nyt jonkunlaisia joukolla tehtäviä katumusharjoituksia ja niistä minä paskat nakkaan. Ollaan meinaan sen verran perässä noitten islamilaisten tekemiin lahtauslukuihin. Huomattavaa muuten on että kun islamilaiset tekevät terrori-iskun 1 – 16.728 niin aina on kyse jostain pienen ryhmän tekemästä merkityksettömästä tapauksesta mutta toisinpäin on sitten kyse jostain oikein laajasta ilmiöstä josta meidän kaikkien tulisi irtisanoutua. Minä en irtisanoudu sellaisesta jota en ole tehnytkään.
Juha: Luulen myös että raha ei selitä kaikkea. Voisiko mukana olla se virkakunnan ajatuksettomuus ja mielipiteettömyys jonka myötä se toteuttaa typerimmät ja vahingollisimmat käskyt millään muotoa kyseenalaistamatta?
Ano2: Kiitokset. Joo, ne pikkuasiat eivät olleet silloin pienelle pojalle mitään pikkuasioita. Merkkarithan eivät ole enää samoja kuin ennen mutta maistuisiko se alkuperäinenkään merkkari yhtä hyvältä vai kultasiko muisti maun? Uskaltaisinko edes maistaa?
Achtung: Asuinpaikkahan vaikuttaa asioihin paljon. Jos tässä muistelisi meidän ikäinen heppu joka eli pienenä Helsingin Sörnäisissä niin muistoissa olisi oma, erilainen mausteensa. Ja se 1970-luku oli tietyllä tavalla vapaampaa. Ei meitä tosiaan niin vahdittu verrattuna nykyiseen ylisuojelevaan tyyliin joka valitettavasti saa aikaan avuttomia kermaperseitä. Ja muistan myös sen sanomasi että käsitys kansakunnan hyvinvoinnista vs. yliopistokoulutettujen määrä vääristyi pahemman kerran. Jo tuossa vaiheessa unohdettiin että eikös jonkun pitäisi niitä varsinaisia töitäkin tehdä.
Janne: Sellaisia paikkoja on Suomessa valitettavan paljon. Yhtenä niistä oma syntymäkuntani.
Unknown: Hähhää, joo… kyllähän se pahanteon tuntu toi niihin omppoihin sen oman, aivan erityisen mausteensa.
Kaunis tarina jälleen Yrjö.
VastaaPoistaNimenomaisesti tuo viimeinen lause kosketti.
Kun ihmisillä oli vielä uskoa tulevaisuuteen.
Tervehdys, Lassepa79 ja lämmin kiitos. Se viimeinen lause on pyörinyt mielessäni usein. Sillä nykyisellä nuorisolla ja nuorilla aikuisilla ei ole uskoa tulevaisuuteen. Ja miksi heillä olisi?
VastaaPoistaJussi taitaa olla agnostikko mutta hän vieraili Radio Patmoksen ohjelmassa:
VastaaPoistahttps://www.patmosplus.fi/radio-ohjelmat/episodi?episode=14561
Uskonasiat eivät ole Ykän blogin leipäpuu, mutta nämä voisi silti näyttää:
https://www.patmos.fi/blogit/kirjoitukset/1293/mita_kansallismielisyys_nationalismi_todella_on
Mitä hotellin pääkokki Pauno Blääd ajattelee hevosenlihapullista? Tein eilen 1,5 kilosta jauhelihaa pullia. Lihojen sekaan 3 desiä korppujauhoja, 4 desiä kermaa sekä hieman maitoa, 3 kananmunaa, mausteeksi 4 tl suolaa, 1 tl mustapippuria, 1 tl pihvimaustetta, 1 tl yrttisekoitusta. Paketti koskelaskijaa niin että osa pistetään pullien sisälle, ja osa kattilaan kastikkeeseen. Ensin pannulla paisto niin että saa hyvän pinnan, ja sitten kattilaan kastikkeeseen kypsymään joksikin aikaa.
VastaaPoistaJos Trump ja Kim olisivat tavanneet Persaukistenniemen mökkikylässä niin mihin asti Kim olisi putputtanut sillä junallaan? Mihin se olisi pitänyt viedä ratapihalle parkkiin? Onko Huitsinnevadalla rautatiasema vai olisko pitänyt jättää Hömpstadiin? Entä mihin Trumpin kone olisi pitänyt viedä parkkiin, onko Hömpstadissa kenttä?
VastaaPoistaTässä Kimin juna saapuu Vietnamiin.
https://www.youtube.com/watch?v=AHQPso_m3QQ
Omat lapsuusmuistoni ovat paljon vanhempia, mutta kesät olivat täynnä aurinkoa, uintia, saunomista, onkimista, metsissä seikkailua ja perheen kanssa marjastamista, ravustamista ja vastojen tekoa. Kaupunkilaistytölle elämä maalla, maalaistalossa eikä millään kesämökillä, koulujen loppumisesta niiden alkamiseen taas syksyllä tarjosi sellaisen kiireettömän paratiisin, ettei sille vedä mikään vertaa. Vehreä luonto ja eläimet, koivunlehtien tuoksu saunan lämmössä, vastakirnuttu voi ja leivinuunissa paistettu ruisleipä, metsän ja veden antimet; aitoja makuja ja tuoksuja ei vaan voi unohtaa. Maanpäällinen onnela ei vaadi hienoja puitteita eikä luxusta, mutta silti vieläkin tuntuu siltä, että olin etuoikeutettu.
VastaaPoistaMuutama vuosikymmen sitten kävin tuon lapsuuteni paratiisin paikkoja katsomassa, mutta ei olisi pitänyt. Mieli meni aika apeaksi. Ajoimme ensin jopa ohi paikasta, sillä kaikki oli muuttunut juuri samalla tavalla kuin Ykä tarinassaan kuvasi, paikat olivat pusikoituneet ja heinikoituneet, rakennuksia purettu. Onneksi tallella on ihanat muistot, jotka säilyvät elämään vieläkin voimaa antavina ainakin niin kauan, kunnes dementia ne vie.
Merkkarit ovat tuttuja, mutta liian uusia, että niitä olisi tullut enemmän jauhettua. Sensijaan nallekarkit olivat niitä, jotka sulivat ikäisteni suissa. Uudet maut ja ruoat olivat vasta tulossa ja pizzaakin maistoin ensimmäisen kerran vasta parikymppisenä Italiassa ehkä samoihin aikoihin kun Ykä kävi omenavarkaissa. Täytyy tunnustaa, että olen itsekin sellaiseen kerran toisten yllytyksestä syyllistynyt.
Rouva Ano
Jaa-a. Ei ole nostalgiakaan kuin ennen.
VastaaPoistaTäytyy palata kauwas 60-luvulle, Tuppukylän pikkukaupunkiin. Pikkukillille jäi mieleen urheilukenttien ja leikkikenttien paljous, niitä oli kaupungin, asukkiden ja Yhtiön ylläpitämiä. Oikean potkupallokentän kokoisia oli ainakin kymmenen, pienempiä vielä enemmän. hienoimmat oli tietenkin Yhtiön kenttiä, maalit maalattiin joka kevät, niissä oli jopa verkotkin paikoillaan - pelata sai kuka vaan. Tietysti Yhtiön Seuran harjoitusten tieltä piti väistyä mutta toisaalta niitä sai seurata ihan vapaasti. Joskus nämä oikeat jalkapalloilijat höntsäsivät huvikseen koltiaisten kanssa. Oliks hei vähän makeeta saada mestaruussarjan parhaan molarin längistä pallo maaliin...
Jos kentänhoitaja oli paikalla, sai keihäitä, kuulia, kiekkoja kokeilla, rima korkeushyppypaikalla oli aina saatavilla, pressun purukasan / patjan päältä sai pois kun pyysi kentänhoitajalta. Näille kentille käveltiin tai sotkettiin pyörällä. Ei tarvinnut vanhempien viedä vielä keksimättömällä tila-autolla.
Lähin leikkikenttä taisi olla oikein 40 metriä portilta, Yhtiön leikkikenttä. Joka kevät keinunkehys maalattiin ja putsatut keinut maalattuine kettinkeineen laitettiin pakoilleen, samalla Yhtiön auto toi hiekkalaatikkoon uutta hiekkaa - kentällekin kans. Nelivuotiaan kymmenen minuutin kävelymatkan sisällä oli neljä leikkikenttää. Ja yksi kauppa, jossa muuten pienin jäätelöpuikko maksoi kokonaista 15 penniä. Iso, eskimopuikko, maksoi 25 penniä. Ja pennin karkki maksoi tosiaan pennin.
Sittemmin kehitys kehittyi ja keinut kiellettiin liian vaarallisina, samoin semmoiset puoliympyrän näköiset tikasmaiset kiipeilytelineet. Muistaakseni puinen keinuistuin olisi pitänyt korvata kangaskaistalla ja rautaketjut nirunarulla. Se kiipeilyteline tuotti kai aivohalvauksen virkatädelle tai jotain. Nyt parilla leikkikentällä on rivitalo ja muut kasvavat pusikkoa. Ja ipanoita roudataan autolla kymmenien kilometrien päähän sisäseikkailupuistoihin.
Näinä aikoina pidettiin ihan normaalina, että pojankoltiaisila oli vyöllään puukko, partipuukko, pikkumora tai muu sopiva. Näiden kanssa kirmailimme metsissä ja värkkäilimme kaaripyssyjä, pajupillejä, kaarnaveneitä, onkivapoja, majoja, keihäitä,ritsoja ja mitä millonkin. Puihin värkättiin lavoja, niiltä olisi ollut kätevä väijyä raadolle tulevaa karhua - raatoja, karhuja ja musketteja vaan puuttui. Ja ne puukot olivat muuten teräviä, opettelin jo kuusivuotiaana teroittamaan öljykivellä puukkoni. Samoin suunnilleen koko porukka. Tietysti tuli pikkuhaavoja - vaan laastari oli jo keksitty.
Ja vielä pitää kertoa: ken on pikkukillinä maistanut Jiveä ei hae epätoivoisesti artesaanioluista, munkkien hämärissä holveissaan tiputtelemistä likööreistä tai muista liemistä sitä parasta ja unohtamattominta makuelämystä, se löytyi jo. Sielu on saanut rauhan.
TV:stä, Jetsoneista oli saatu tieto - ja Apollo sen sitten vahvisti, että vuonna 2000 voi käydä lentoautolla kuussa kahvilla huvikseen, iltapäivän ratoksi. Loistava tulevaisuus odotti.
Pyssymies
Tuo Uuden-Seelannin juttu ei ole hyvä. Mokuttajat saavat uuden aseen kansallismielisten dissaamiseen ja krikimilisointiin.
VastaaPoistaEn hyväksy missään tilanteessa randomiin perustuvaa väkivaltaa. Mulle on ihan sama onko vastassa mies, lapsi tai nainen jos niillä on rynkky kourassa, kuulan saavat kalloonsa mutta muut pitää jättää rauhaan.
Pelisääntöjähän ei ole noudatettu pitkään aikaan, silti se ei anna kenellekkään oikeutta lähteä lahtaamaan ihmisiä tuolleen.
Aika perseestä.
Meillä oli aikoinaa isohko tontti, oieammin pieni maatila, ja kotitalo Helsingin lähistöllä. Siellä vietin lapsuuteni ja aloitin myös koulunkäynnin. Se oli ihana paikka varttua. Sielläpäin tulee harvoin piipahdettua, mutta kävin siellä oikein ajan kanssa pari vuotta sitten katsomassa josko mitään kiinnekohtia olisi jäljellä. Tontti oli täyteen rakennettu ja naapureiden talot yhtä lukuunottamatta hävitetyt. Olo oli kyllä aika haikea kun siellä kävelin ja yritin löytää edes jotain tuttua puuta tai kohdetta missä olisin lapsena käyskennellyt. Eipä niitä juuri ollut. Kävin tutun järven rannalla jättämässä hyvästit, sillä tokko sinne enään palaan. Ja miksi palaisin kun siellä ei enään ollut mitään oikeastaan jäljellä. Oli siinä vähän silmäkulma kosteana. Ja niinhän se tuntuu tässä maailmassa olevan että kaikki muuttuu, tuhotaan tai itse tuhoudutaan. Kotikunnat, moraali, tolkku, usko tulevaisuuteen ja se vähäinen järjenkäyttö jos sitä on kohta edes ollutkaan.
VastaaPoistaTuo CC:n ammuskelija on kyllä ihan kilipää: kommunisti, vihreä, libertaari, ekofasisti. Tajusikos ampuvansa ihan oikeita ihmisiä, vai arvelikoos pelaavansa.
VastaaPoistaToisin kuin media väittää ei ole aatun fanittaja. Vaan sekopää.
Ja kanisterit on siellä yhtä pihalla kuin kaikki muutkin kanisterit: kielletään puoliautomaattiaseet. Kieltäisivät tappamisen.
80- ja 90-luvun vaihteessa säätivät byrokratian purun varjolla vaihteeksi ihan tolkulliset aselait uuteen seelantiin: Yksi lupa per asetyyppi piisas, kaksi haulikkoa ei ole yhtä vaarallisempi, eikä viides lisää riskiä. Lyhyisiin aseisiin piti hankkia kuhunkin oma lupa, riesa mut pieni. Tämä oli kansainvälisestikin merkittävä poikkeus aselaeista: niitä kun yleesä laatii a - hullut, b -asiantuntemattomat ja c - asiantuntemattomat hullut.
Kirjoitti melkein sarjanaputtava, itseladattava Pyssymies
Lyhyt kommentti tuohon Uuden Seelannin järkyttävään tapaukseen. Miksi media ei nyt ensimmäiseksi uutisoi asiasta yksittäistapauksena ja kiirehdi kertomaan, että tekijä kärsi mielenterveysongelmista?
VastaaPoistaRouva Ano
Totuudenjälkeinen mediamme ei olisi oma itsensä, ellei tälläkin kerralla olisi pitänyt keksiä sankarimuslimeja tekemään urotekoja:
VastaaPoistahttps://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006038101.html
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006037820.html
Yleviä sankaritarinoita aseen riistämisestä ja ampujan pakenemisesta täpärästi vain autossa odottaneiden apuriensa avulla...
paitsi että ampujan selfie-videossa ei ole nähtävissä mitään linkatuissa valeuutisissa mainittua.
Mutta toisaalta, ne perustuvatkin haastateltujen muslimien taqiyyaan. Karva-Kreetan aviisi toisti myös samat valeet, mutta maakuntalehdelle täytyy antaa pisteet niiden poisjättämisestä.
Olisivatko katsoneet toimituksessa tuon MV-Lehdestä löytyvän videon, toisin kuin Ilta-Paskoissa? Viimemainituissa taisivat luulla, että videota ei ole enää saatavissa mistään?
Mutta jos haluaa lukea todella punnittua asiaa tapaukseen liittyen kannattaa lukea tämä:
https://sarastuslehti.com/2019/03/16/nihilismin-vaara/
Tervehdys vieraalle, Rouva Anolle, Pyssymiehille, joppos 123:lle, Beckerille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistavieras: Tuo resepti vaikuttaa kyllä äärimmäisen herkulliselta. Ja kiitos siihen liittyvistä kuvista. Nälkä tuli katsellessa. Ja juu, Hömpstadissa on lentokenttä ja Huitsinnevadassa rataseisake.
Rouva Ano, Pyssymies & Becker: Meillä kaikilla on hyvin samansisältöisiä muistoja vaikka ajat ja paikat vaihtelevat. Siinäkin mielessä samanlaisia että tutuissa paikoissa rakennukset on purettu ja paikat kasvaa lepikkoa. Onneksi ne muistot sentään ovat jäljellä.
joppos 123, Pyssymies, Rouva Ano & Qroquius Kad: Niin. Onhan se selvä että en minäkään hyväksy puolustuskyvyttömien lahtaamista. Mutta en hyväksy myöskään sitä, kuinka tiedostavaiston ja valtamedian näkemyksen mukaan kuolleella islamilaisella on paljon suurempi uhristatus kuin ei-islamilaisella. Samoin en hyväksy sitäkään että islamilaisen terrorin kohdalla alkaa selittely ja valkopesu kun taas muuten aletaan kehittää heti teorioita natsistisista salaliitoista. Ja jos rehellisiä ollaan niin ei kai tämä loppujen lopuksi ketään yllättänyt. Jos osapuoli A perseilee tarpeeksi niin osapuolelta B löytyy lopulta se kilipää joka alkaa toimimaan A:n tavoin.
Minulla oli tunturin pyörä rodeosatulalla ja apenhengersarvilla oikea easyrider siihen vielä takahaarukkaan pyykkipojalla made in cccp koivuntuohi räpättämään pinnoihin. Jaloissa nappulatossut ja korkkarista tutut tarra-arvomerkit. Taskussa 1970 luvun alun apteekin salmiakkipulveria, se oli tavaraa joka poltti suun ympäristön ja vaikutti pikkupoikiin vissiin kuin kolumbialainen vientituote niin ja taskussa vielä iso pino jääkiekkokuvia. Vintiltä löytyi sm ja olympiakuvat albumissa vuodelta 1972 samoin kuin stiganpeli peltiukkoineen. Esposito oli kova tyyppi natiasten mielestä, pojat kertoivat hänen lämärinsä menneen laidasta läpi ja takana olleelta murtuneen jalan. Palloa potkittiin liiterin seinään Beckenbauer ei ollut mitään, pallon torjui Sepp Muller ja latasi nro 13 der Bomber Muller. Pikkupoikien elämä oli helppoa. Selkäsauna tuli kiinnijäädyistä kolttosista ja oikeusmurha kuitattiin että teet kuitenkin vielä. Erilaiset varhaiskasvattajat pysyivät pois poikien ja tyttöjen jaloista. Siihen aikaan alkoi siirtyminen varsinkin englantilaiseen purkka ja jytä linjalle. Löysin youtubelta vuodelta 1977 Sladen konserttikoosteen jonka oli koonnut heidän DDR visiitistä DDR:n televisio. Wolverhamptonin beatlekseista kerrottiin työväenluokan tausta. Vanhat ukot pikkupäissään ihailivat israelin armeijaa muistelivat kuka Kiestingissä tai Rukajärvellä... sitten vakavampana isäkin sanoi että saksanpoliisi on fiksua väkeä kun niitä Baader-Meinhoffeja ei tahdota saada elävänä kiinni. Mutta ei peloteltu ydinaseilla, happosateilla ja ilmastonlämpiämisellä lähinnä pistokokeilla.
VastaaPoistaPolkupyöristä vielä ne joilla oli uudet pyörät olivat paroni Saarisia tai kreivi Giacomo Agostinoja, sisarusten vanhalla ajava oli Teuvo Länsivuori. Toinen mitä nassikat kuuntelivat silmät pyöreinä olivat isompien jannujen suunnitelmat ja virallinen raportti Kalajoen juhannuksesta. Kolmeasiaa tai neljä jäi mieleen onnistuneeseen juhannukseen tarvitaan punaista norttia, kaljaa/oikeaa sahtia, votkaa/koskenkorvaa mutta pontikkapönttö on kuin piste i:n päälle sitten pitäisi saada vielä kimulikin. Myöhemmin kun muutettin pohjoiseen piti pojille opettaa se he eivät ole nähneetkään sahtia ja tuo on kiljua eli sorretun voimaa kun meillä oli uskovaisten ansiosta keppanakielto mistä näin myöhemmin tulee mieleen ettei siitä nyt ollut haittaakaan.
VastaaPoistaMinäkin katsoin tuon MV:ltä löytyvän videon eikä siinä tosiaankaan näkynyt mitään aseen riistoa tai pakenemista autoon. Muutoinkin tuon ampuja vaikutti olevan aika sekaisin. Taas jälleen hallinolle yksi syy lisää kiristää rehellisten kansalaisten aselupien saantia.
VastaaPoistaJos muuten haluaa katsella Ranskan mellakoita niin RT:ltä löytyy yleensä siitä parhaat filkat.
https://www.rt.com/
Vaikkakin Russian Today on samanlainen propaganda tuubi kuin muutkin, mutta sen paras puolin on se, että se näyttää sellaista mitä esim. amerikkalaist uutiskavanat eivät halua näyttää. Kaikkeen uutisointiin pitää siis suhtautua vissillä ennakkoluulolla.
Das Bootista on tehty uusi versio. Tämä on kahdeksanosainen TV-versio joka on filmattu viime vuonna. Se on jatkoa Oscarin voittaneelle 1981 filmatulle Das Boot - elokuvalle. Näkyy jo Ruotsin televisiossa kaikkine osineen. Jotain hyvää siis SVT:ssäkin on. Toivottavasti se saadaan Suomeenkin YLE:n ohjelmistoon lähiaikoina.
Luin hyvän kommentin Uuden-Seelannin terrori-iskusta mikä meni suunnilleen tähän tyyliin: "Yksittäistapaus, ei pidä antaa pelolle valtaa ja tekeehän ne muslimitkin terrori-iskuja". Karmeaa mustaa huumoria, lol. Media on ehtinyt laittaa fasistirasistinatsioikeiston terrori-iskun takapiruksi ja tämä terroristi vaikuttaa olevan oman kertomuksen mukaan entinen kommari ja nykyinen ekofasisti ja että hän ihailee Kiinan politiikkaa. Ehkä media tarvitsisi jonkun lajin sykopologia, joka selvittäisi mitä media itse asiassa tarkoittaa. Voihan toimittelijoilla tietysti olla viikon paskat housuissa ja hajusta puolitajuttomina eivät enää ymmärrä mitä kirjoittavat.
VastaaPoista"Meillä kaikilla on hyvin samansisältöisiä muistoja vaikka ajat ja paikat vaihtelevat. Siinäkin mielessä samanlaisia että tutuissa paikoissa rakennukset on purettu ja paikat kasvaa lepikkoa. Onneksi ne muistot sentään ovat jäljellä."
VastaaPoistaMinulla helsinkiläisenä ne ovat ainakin sikäli toisenlaisia, että tutuissa paikoissa ei kasva lepikkoa, vaan kaupungin läheisyydessä yhä useampi sellaisenkin alue, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli rakentamatonta ja selvästi maaseutumaista, on rakennettu täyteen, joko sitten kerrostaloja tai pienille tonteille vieri viereen sijoitettuja pientaloja. Vielä 1960-luvulla esimerkiksi Espoon länsiosa oli vielä selvästi maaseutua, ja siellä eräällä sukulaisellani oli kesämökkikin varsin maaseutumaisessa ympäristössä. Pääkaupunkiseudun läntisimmät kerrostalot taisivat olla Haukilahdessa.
Silloin tällöin olen käynyt kävelyllä siellä Espoon läntisimmässä osassa, vanhalla Kivenlahden-Kauklahden tiellä. Ja vaikka Kivenlahti olikin rakennettu jo paljon aikaisemmin, jo heti Länsiväylän toisella puolella sen tien varsi oli vielä vuoden 2000 aikoihin aika saman näköinen kuin 1960-luvulla, mutta nyt sekin on uuden rakentamisen myötä jo perusteellisesti muuttunut.
Silloin tällöin tuli jo 1960-luvulla lähdetyksi kauemmaksikin myös junalla. Ja radan varressa oli heti Pasilasta lähtien pääasiassa vain vanhoja pientaloalueita. Miltei näytti siltä, että juna saapui heti Helsingin asemalta lähdettyään suoraan maaseudulle. Nythän se radanvarsi Pasilasta aina Keravalle saakka ja pidemmällekin on täynnä moderneja kerrostaloalueita.
Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Beckerille, Lemminkäiselle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPate: Kiitos hienoista muistoista. Meillä on hyvin samanlaisia muistoja. Se, mikä todellakin oli hienoa oli että mukuloitten päänuppeja ei sekoitettu ylisuojelulla ja ylianalysoivilla lässyttävillä ”ammattilaisilla”. Sai olla polvet verillä ja naama ruvella. Meillä ei ollut keskiolutkieltoa (nuorempi polvi ei edes muista että mikä se oli) mutta naapurikunnassa oli ja sekös toi oman kuntani kaupoille mukavaa liikevaihdon lisää. Niitä kuivia kuntiahan oli aikanaan yli yhdeksänkymmentä.
Becker: Siinä noin seitsemän minuutin kohdalla joku tyyppi tuli lähelle mutta sille taisi käydä huonosti. En lähde spekuloimaan sen enempää mutta ihmettelen että ne auton luona olevat tyypit eivät yhtään hätkähtäneet vaikka kohti marssii mies ase kourassa.
Yleensä ottaen kaikkeen valtamediaan – maasta riippumatta – kannattaa suhtautua vissillä ennakkoluulolla.
Tuo Das Boot-sarja on varmasti hyvä. Harmittaa, kun en ole saanut kouraani Wolfgang Ottin sukellusvenesodasta kertovat Hait ja pienet kalat-kirjan pohjalta tehtyä leffaa. Kirjan perusteella kun se voisi olla vielä parempi kuin Das Boot.
Lemminkäinen: Tiedostavaistohan pitää tuota jätkää todisteena maailmanlaajuisesta natsisalaliitosta vaikka jätkä osoittautuisi Che Guevaraksi. Sinänsä tuo avuttomien lahtaaminen ei hyödytä muita kuin monikultturisteja. Ei tuollaisella psykopaatin toiminnalla mitään kansannousuja saada aikaiseksi.
Ano: Joo, sitten helsinkiläisen vinkkelistä asia on tietysti juuri noinpäin ja käsittääkseni esmes Itäkeskuksen kohdalla on ollut vielä 1960-luvulla kaalipeltoa.
"Joo, sitten helsinkiläisen vinkkelistä asia on tietysti juuri noinpäin ja käsittääkseni esmes Itäkeskuksen kohdalla on ollut vielä 1960-luvulla kaalipeltoa."
VastaaPoistaKyseessä on tietysti saman asian toinen puoli. Kuten olet hyvin kuvaillut, monet seudut Suomessa ovat pitkälti autioituneet, mutta eiväthän niiden asukkaat ole mihinkään hävinneet. He ovat vain muuttaneet muualle, suuri osa heistä Helsingin seudulle, joskin myös esimerkiksi Tampere ja Oulu ympäristöineen ovat saaneet osansa, kuten Ruotsikin. Ennen ei ollutkaan kovin suurta maisemallista eroa esimerkiksi Espoon länsiosien ja joidenkin sisäsuomalaisten maalaiskylien välillä, mutta nyt toinen niistä on rakennettu täyteen, toinen autioitunut. Yhteistä on enää vain se, ettei kumpikaan niistä ole likimainkaan entisellään.
Rouva Ano kirjoitti:
VastaaPoista"Miksi media ei nyt ensimmäiseksi uutisoi asiasta yksittäistapauksena ja kiirehdi kertomaan, että tekijä kärsi mielenterveysongelmista?"
Lyön vaikka vetoa, että ainakaan oikeudessa ei selitetä, että kyseessä olikin paniikkihäiriö, jonka vuoksi häntä ei pidetä vastuunalaisena, vaan hänet vapautetaan. Siitä nyt puhumattakaan, että hänelle vielä maksettaisiin korvauksia siitä ajasta, jonka hän oikeudenkäyntiin mennessä on jo ollut pidätettynä ja vangittuna.
Juuri niinhän äskettäin kuitenkin päätettiin eräässä toisessa, täälläkin kommentoidussa tapauksessa, joka tosin ei aiheuttanut kuolonuhreja, mutta vähältä piti, ettei niin käynyt.
Joo, ei ne edes näyttänyt hätkähtävän kun asemies käveli kohti ja jatkoi suoraan moskeijaan. Ehkä ajattelivat että siinä oma uskonsoturi menee moskeijaan esittelemään uusia aseita! Luin jostakin että moskeijassa joku nainen olisi mennyt suojaamaan (oliko se nyt liikuntavammaista miestään) ja naiselle oli käynyt huonosti. Sinänsä "jalosti" tehty, mutta kun ajattelee naisen asemaa muslimiyhteiskunnassa, niin "jalous" kääntyy ikäänkuin päälaelleen. Moskeijassa kävi muistaakseni puhumassa joku uusseelantilainen silmäätekevä naishenkilö, mutta hän ei ilmeisesti saanut olla siellä omana itsenään koska hänellä oli huivi päässä. Huivi ei peittänyt hiuksia kokonaan ja arvelin siitä että hän ei ole muslimi, joten hänet alistettiin välittömästi uusseelantilaista kulttuuria rikastuttavaan monikulttuuriseen ilmiöön. Minkäänlaiset terroriteot eivät tule poistamaan kitkaa erilaisten kulttuurien/todellisuuksien välillä, joten olisi korkea aika alkaa tutkimaan ja puhumaan kulttuurisista lieveilmiöistä ja niiden vaikutuksesta demokraattiseen yhteiskuntaan.
VastaaPoistaTervehdys Ano1:lle, Ano2:lle ja Lemminkäiselle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaAno1: Juuri näinhän se on. En usko, että asiantila hirveästi miellyttää maaltamuuton kumpaakaan osapuolta. Lepikoksi muuttuneet alueet ovat sääli eikä betonilähiöksi muuttunut maalaiskylä sekään asuinpaikkana ainakaan parane.
Ano2: Paniikkihäiriökortti on varattu vain etnisesti edistyksellisille. Tietysti tuo kyseinen häiskä joutaa saada tuomion ankarimman jälkeen. Avuttomien lahtaaminen on avuttomien lahtaamista etnisyydestä tai uskonnosta riippumatta.
Lemminkäinen: Ja olisi myös korkea aika alkaa miettimään sitä kuinka viisasta olikaan laittaa kaksi toisilleen sopimatonta kulttuuria pakkoasumaan samoihin maihin. Eritoten kun se toinen kulttuuri joutuu elättämään sitä toista.
Uudenseelannin tapaus pitää yksiselitteisesti laittaa nippuun hullun tekona. Eihän kaikki inkkarit ole tekijällä kanootissa jos fanittaa Breiviikkiä.
VastaaPoistaKysymyksessähän ei lienee ole järjestäytyneen organisaation suunnittelema ja toteuttama teko kuten muslimien tekemissä joukkolahtaamisissa.
Ei tuo sekoilu ainakaan helpota kansallismielisten ajamaa asiaa, päinvastoin.
Toki onhan tuollaiset iskut ihan odotettavissa, joku ei vaan enää käännä sitä toista poskea.
Voisin veikata, että musujen perseily ei ainakaan vähene länsimaissa ja näitä uudenseelannin kilipäitä löytyy myös lisää.
Euroopan osalta voidaan katsella historiaa ja todeta, että muslimit on ajettu ennenkin pois. Ei ne suosiolla lähtenyt eivätkä lähde nytkään.
Tervehdys, joppos 123. Sanoisin että olet oikeassa kommenttisi jokaisessa lauseessa. Oli muuten varsin hyvin tiivistetty.
VastaaPoistaMinulta on tuo omenavarkaissa käynti jäänyt kokematta. Voisikohan jostain hakea korvausta, kun tärkeä elämänvaihe puuttuu? Näin olen nyky-yhteiskunnan ymmärtänyt toimivan. Kymppitonni varmaan olisi kohtuullista. Vai pitäisikö kuulua johonkin etuoikeutettuun ryhmään.
VastaaPoistaJa merkkaritkin. Mutta niihin lienen ollut liian vanha. -75 päivällä tehtaassa pilattiin sellua ja iltaisin kämpillä selattiin... kirjoja.
tDi
Tervehdys, tDi. No hemmetti. Nykyisessä yhteiskunnassammehan se kokeminen on kaiken a ja o, joten voi olla että sinun kannattaa ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Tosin pelkään että kyseinen instanssi on keskittynyt vähän edistyksellisempään kokemiseen.
VastaaPoistaMeikäläisen huikean rikollisuran suurimpia kaappauksia lienee se kun aikoinaan kavereiden kanssa kierreltiin Västeråsin Hammarby:ssa omenavarkaissa. Tavaraa oli kassitolkulla ja lähti sieltä välillä kaalinpäät ja porkkanatkin.
VastaaPoistaRikosura loppui kun löydettiin autiotontti ihan omasta naapurustosta ja alettiin poikaporukalla itse pienviljelijöiksi.
Ennen karkkikauppaan kannetut kruunut menivät erilaisten siemenien ostoon.
Eräänä päivänä kun tohkeissamme oltiin kasvimaalla niin tontin omistaja paukahti paikalle. Vanha herttainen rouva, antoi meille luvan jatkaa touhujamme ja mehän jatkettiin.
Muutama vuosi sitä kesti kunnes rouva ilemisesti kuolla kupsahti ja perikunta möi tontin ICA:n rakenuuspaikaksi.
Että on tässä vanhaa maanviljelijänkin taustaa,heh.
Nyt osui, taas. Hammarbergin Antin entisen kototalon pihassa oli vallan mainio kaneliomenapuu. Siitä pari taloa, kadun toisella puolella mahtava Valkea kuulas. Orapihlaja aitaa ja seassa vanhaa piikkilankaa. Se on kumma taito pikkupojassa kuinka noista, ja syreeniaidoista, näki jo päältä aukkopaikat. Niin kuin Koskela bunkkerille kasapanosta asentaessaan.
VastaaPoistaHieno tarina.
Vihapuheen käsite laajenee (tämähän koko käsitteen alkuperäinen tarkoitus on ollutkin!)
VastaaPoistaNyt myös rokotekriittisyys tahdotaan tulkita vihapuheeksi ja siten sensuroitavaksi verkosta:
https://www.youtube.com/watch?v=a3EHrjfLXaw
-science is settled- juu, niinhän se on ja ainahan totuus tarvitsee rikoslain suojakseen...
-Tvälups-
"Tuo Das Boot-sarja on varmasti hyvä."
VastaaPoistaEi ole.
Se on poliittisesti korrekti tv-sarja, jossa on huomioitu seksuaalivähemmistöt pääroolein.
Tuli ylenannon areenaan katsottavaksi jo ennen viime vuodenvaihdetta.
https://areena.yle.fi/1-4555656
Puoliväliin jaksoin katsoa mutta sitten loppui kykeneminen. Ei pysty, liian hapokasta.
Das Boot (1981) on ja pysyy omassa luokassaan niin elokuvana kuin tv-sarjana.
Tässä ihan asiallinen sukellusvene-elokuva:
https://www.youtube.com/watch?v=7esQ9S46EJY
-Tvälups-
Tervehdys joppos 123:lle ja Taisteluvälineupseerille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistajoppos 123: Tuosta olisi saanut taas yhden jakson ”suomalaisia tähtiherkiä”-sarjaan.
Tvälups: Kiitos vinkistä. Jos saat käsiisi Wolfgang Ottin kirjan ”Hait ja pienet kalat” niin kannattaa lukea.
Nyt täytyy poikkeuksellisesti antaa aavistuksen verran synninpäästöä valtamedialle:
VastaaPoistasankarimuslimien keksityt uroteot Uudessa-Seelannissa eivät ehkä olleetkaan täysin sataprosenttista taqiyyaa.
Tässä ketjussa
https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=20&t=27221
muistutetaan, että hyökkääjä iski kahteen moskeijaan, ja kuvasi selfie-videolleen vain ensimmäisen, jossa teki suurimman uhrilukunsa.
Hän jatkoi sieltä toiseen moskeijaan, jossa nitisti "vain" seitsemän oikeauskoista.
Tästä iskusta ei ole videomateriaalia.
Niinpä siis ei ole myöskään todisteita, etteikö ainakin osa jälkimmäisen moskeijan iskuun liittyvistä uroteon tapaisista voisi pitää paikkansa osittain; ykkösiskun videon lopullahan tekijä alkoi ampua autonsa sisältä pumppuhaulikolla, joka teki jatkuvaa syöttöhäiriötä.
Ei siis voi laskea pois mahdollisuutta, että hän siitä huolimatta iski toiseen moskeijaan pääaseenaan juuri se haulikko, joka petti hänet taas kriittisellä hetkellä ja aiheutti aseen menettämisen. Niinikään on mahdollisuuksien rajoissa, että hän todellakin joutui samasta syystä pakenemaan sieltä kiireen vilkkaa akuutin kiinnijäämisen uhan edessä.
Autossa ei silti liene ollut jälkimmäisessäkään iskussa ketään muuta, joten kaikkiin muslimitodistajien kertomuksiin on edelleenkin sisällytettävä taqiyya-suodatuskehotus.
Tässä joku viesti takaperin totesin että nyt voisi nimittää virkamieshallituksen joka istuisi vaalikauden viimeiset hetket sekä vaalien yli sen ajan kuin tarvii.
VastaaPoistaTässä olisi ehdotus virkamieshallituksen kokoonpanoksi.
Ei olisi ainakaan huonompi kuin tämänhetkinen toimitusministeristö.
Pääministeri
Valtiovarainministeri
Ulkoministeri
Sisäministeri
Oikeusministeri
Puolustusministeri
Elinkeinoministeri
Sosiaali- ja terveysministeri
Opetusministeri
Maatalous- ja luonnonvaraministeri
Liikenne- ja viestintäministeri
Peruspalveluministeri
Alue- ja hallintoministeri
Ulkomaankauppaministeri
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Työministeri
Tervehdys Qroquius Kadille ja vieraalle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaQroquius Kad: Eihän tuo mitään muuta. Jätkä teurasti ihmisiä ja teki hallaa kansallismielisyydelle.
vieras: Kiitos kissakuvista. Hallitustahan noista ei tehdä.
Tervehdys myös Bwanalle. Kommenttisi seikkaili virtuaaliavaruudessa ennen kuin tuli tänne perille.
VastaaPoistaTervehdys myös Veijo Hoikalle jonka kommentin jätin julkaisematta. Syy: halusit että kommenttisi julkaistaan vain tietylle kommentoijalle mutta tuollainen yksityisviestitys ei onnistu tässä alustassa. Valitan.
VastaaPoistaKun nyt muslimeista puhutaan niin shialaisuudesta saa selkeän kuvan ja sen jälkeen voi rauhassa miettiä yksi-, kaksi-, mielipuolistakotouttamista kun lukee 1979 tai 1980 julkaistun kirjan Ajatollah Ruhollah Khomeinin kootut ajatukset. Kirja oli alunperin ranskalainen ja suuri ranskalaisen kulttuurin ystävä Armas J Pulla käänsi sen suomeksi. Tänäpäivänä moista ei saisi edes tehdä. Itseasiassa mitä oikeauskoiset muslimit tykkäisivät että suomalainen oikeuslaitos eli tuomioistuin kirjoittaa koraania uudestaan ja kiistää koraanin sekä muhammedin teot jotka ovat islamin perusta. Kffarit tekevät täällä haramia. Kun meillä oikeus väittää ettei muhammad mennyt kuusivuotiaan Aishan kanssa vihille ja läittanut a-rappuun avioliittoa täytäntöön 9 vuotiaan kanssa. Muissa tapauksissa tämä lienee pedofiliaa mutta Halka-aholle toteamus toi sakot. Meillä valitetaan Uuden-Seelannin tapausta mikä on kamala, mutta meillä ei välitetä mitään uskonnollisista vainoista ja terrorista Egyptin kopteja kohtaan meillä vaietaan hyökkäyksistä Nigerian kristittyjä kohtaan meillä ei välitetä hautausmaan ja vainajien häpäisystä mistä oli valokuviakin matuloisten toimesta täällä meillä ei nosteta hernettä nenään kun kalpeanaaman ja Arhiksen lemmikkipakoloinen viiltää 85 vuotiaan kurkun auki kirkkomaalla. Meillä seurakunnan paras kotoutuja leikkaa vanhemmalta uskonsisarelta pään irti mutta pääsee varamiehen asemaan kirkkoväärtiksi. Meillä huudaat äläwäläbämbäm ja alluhu akbar niin se onkin pahoinvointia tuhkarokkorokotteesta autismin ohella kun yrittää pistää onnikan vääräuskoisine matkustajineen allahin tuomion alle. Sitä on parempaa eettisesti hyväksyttävää ja huonompaa väkivaltaa ja terroria. Niin kauan kuin kaikki siis kaikki puoluejohtajat tässä maassa eivät tuomitse niin uskonnollista tai poliittista väkivaltaa laidasta laitaan ei hurskastelulla ainakaan minulta kerätä pisteitä.
VastaaPoistaTuohon Vieraan esittämään toimitusministeristön listaan voisi melkein alkaa kompata niitä, joilla menee sekaisin ministeristö ja ministeriö.
VastaaPoistaPipilä voisi oikeastaan varsin hyvin erota saman tien ja antaa toimittajien nimittää itse itsensä uudeksi toimitusministeriöksi. Istuvaa eduskuntaahan se ei siihen tarvitse, ja eduskuntavaalit se voikin lakkauttaa tarpeettomina.
Toimitusministeriön ministeripäätoimittajana istuu istuttamisestaan asti aina ja iankaikkisesti Maria Pettersson:
hänhän on jo lausunut julki olevansa yksi heistä, jotka päättävät todellisuudessa tämän maan politiikasta.
Tottapa on siis oikeus ja kohtuus, että hän saa istua toimitusministeriön ministeripäätoimittajana.
Muut ministeritoimittajanvirat täytetään parhailla mahdollisilla, esim. perhe-, seksuaali- ja alavartalolihaskoordinaatioministeritoimittaja:
Rosa Meriläinen.
Oikeus-, turvallisuus- ja maahanmuuttoministeritoimittaja:
Saska Saarikoski.
Sivistys-, kulttuuri- ja terveysministeritoimittaja:
Jari Tervo.
Heidän lisäkseen puolisataa ministeritoimittajaa lisää, jotka luonnollisesti kohotetaan uusaateliseen uusrälssiin uustermeillä liittäen nimeen "vähänköehkä":
Maria vähänköehkä Pettersson,
Jari vähänköehkä Tervo jne.
Vaikka tämä dystopiailveilyni toteutuisi tällaisenaan ensi huhtikuussa, en usko että se siltikään voisi olla tuhoisampi, kuin meitä todellisuudessa todennäköisesti odottava Antti Rinteen demari-virheä-sekoomushallitus.
Virossa oli viikko sitten vaalit. Uuden hallituksen muodostavat Keskustapuolue, konservatiivpuolue sekä Isänmaa-puolue. Suurimmaksi puolueeksi nousi Reformipuolue, mutta joskus suurimman puolueen pistäminen oppositioon on hyvä juttu. Reformipuolue on talousoikeistolainen ja arvoliberaali mutta valitettavsti globalistinen. Sossupuolue onneksi kärsi vaalitappion. Tosin Viron demarit eivät liene niin paha tapaus kuin Suomen tai varsinaan Ruotsin demarit. Mutta valitettavasti se on globalistinen puolue.
VastaaPoistaViron Keskustapuolueen suhteen epäilystä herättää suuri kannatus venäläisväestön keskuudessa. Toisaalta olisko sekään parempi jos heillä olisi jokin Rkp:n tapainanen venläläispuolue? Vironvenäläiset ovat perua neuvostoajan väestönsiirroista. Paradoksaalisesti siitä oli hyötyä koska vironvenäläiset on aika nuivaa porkukkaa. He eivät tykkää Afrikan ja Lähi-idän porukoista.
Konservatiivipuolue EKRE sai jytkyn kun sai yli tuplasti lisää kannatusta: 2015 vaalissa 8,1 prosenttia ja nyt 17,8 prosenttia.
Isänmaa-puolue taitaa olla ikään kuin vanhanajan kypäräpappi-kokoomus tai Itävallan kansanpuolue ÖVP?
Soomepois Eestist voisi kertoa jos tietää enmmän.
Uusi rimanalitus:
VastaaPoistahttps://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f2b5b676-6bf3-47c1-ba96-226056ecf727
suomalainen "oikeuslaitos" se jaksaa yllättää kerta toisensa perään selittelöiden/valkopesten ahmettien rikoksia parhaan taitonsa mukaisesti.
Demla vaiko "koiviston konklaavi" vol 2 ?
-Tvälups-
Niin tosiaan. Miksipä olisi sitä uskoa tulevaisuuteen?
VastaaPoistaEi täällä ole enää mitään takeita pärjäämisestä vaikka olisi kuinka ahkera ja tunnollinen ja kunnollinen.
Surullinen olen nuorten puolesta.
Ahneet ja kusipäät veivät heiltä suurelta joukolta tulevaisuuden ja maton jalkojen alta.
Näkyy se heidän suhtautumisessaankin elämään yleisesti, miksi yrittää ja välittää kun kuitenkin kaikki menee päin vittua.?
Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Qroquius Kadille, vieraalle, Taisteluvälineupseerille ja Lassepa79:lle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPate: Kommenttisi on totta A:sta Ö:hön mutta en voi olla mainitsematta lisäksi sitä että kyseisessä Khomeinin kootuissa ajatuksissahan oli mukana osio jossa neuvottiin muslimimiehelle kuinka suorittaa oikeaoppinen genitaali- ja anaaliyhdyntä lehmän kanssa. Suuria ajatuksia, sano.
Qroquius Kad: Minä en ole todellakaan ainoa joka kirjoittelee dystopioita. Hyvin se sujuu sinultakin. Erityisen pelottavaksi sen tekee se viimeinen kappaleesi joka – piru vie – pitää paikkansa.
vieras: En analysoi Viron vaaleja sen kummemmin mutta toivotan heille kaikkea lyckaa ja totean että he ovat huomattavasti fiksumpia kuin lahden pohjoispuolella sijaitseva sukulaiskansa.
Tvälups: Vittu joo, en paremmin sano. Mutta oikeuslaitoksemmehan on erikoistunut ajattelemaan rikollisen parasta. Uhrista ei ole pahemmin väliä.
Lassepa79: Kaikessa karmeudessaan asia on juuri noin.
Erikseen kommentoijalle jonka kommentin jätin hänen pyynnöstään julkaisematta. Minulla on monenlaisia kommentoijia. Jotkut rankempia kuin toiset. Kaikkein rankimmat kommentit olen jättänyt julkaisematta. En ole samaa mieltä blogini suunnasta kuin sinä, pari yksittäistä kommenttia ei sitä muuta. Mutta kunnioitan päätöstäsi. Ja jos se muuttuu niin tervetuloa remmiin taas.
VastaaPoistaEhkä minunkin nuoruudesta Frans Josef Straussin lanseerama suomettuminen terminä on saanut uuden merkityksen. Sillä voisi kuvata meidän yhteiskunnan ja päättäjien suhtautumista käsitteeseen islami joka on paljon muutakuin uskonto. Itseasiassa se on uskonto, elämäntapa ja kulttuuri siis koko elämän kirjo. Muuten katson että Oululaiset päättäjät ja viranomaiset ovat verisine käsineen osaltaan vastuussa Uudenseelannin ampumavälikohtauksesta koska ampujan manifestin sivulla 32 nimenomaan mainitaan Oulu. Kantaako Oulu vastuunsa tapahtumista tuskin. Tästä uudesta suomettumisesta me olemme saaneet omille kintuille esimakua ja veikkaan ettei siihen jää. Seuraavien vuosien aikana vähättely jatkuu niin kauan kunnes ensimmäinen vakavasti otettava päättäjä jää uskonnollisen väkivallan uhriksi. Vertailun vuoksi vaikka Baader-Meinhoff eli Rote Armee Fraktion, kaikki merkit olivat olemassa 1960 luvun loppupuolella mutta porukkaa pidettiin kulttuuriin ja vastaavaan sitoutuneen ekstremisti vasemmistolaisina joita paijattiin tukkaan. Meillä yksittäistapauksia, rakenteellista kolonnialistista rasismia ja toksista maskuliinisuuta joka saa traumatisoituneen turvapaikan hakijan rokotuksen jälkeen voimaan pahoin. Meillä tehdään se virhe että suljetaan silmät, kuunnellaan mielessä Lois Armstrongin ihanaa mailmaa ja hypitään kukkaiskedolla käsi kädessä vaikka lähempänä on Moskovan sirkuksen esitys rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta missä leijona ja lammas on samassa häkissä ja aamuisin vaihdetaan uusi lammas.v
VastaaPoistaTervehdys, Pate. Totta puhut. Tosin se uussuomettuminen on levinnyt Suomesta koko Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan. Onneksi Itä-Eurooppa ei ole uussuomettunut.
VastaaPoista