Sinänsä – niin kuin aikaisemmassa osassa todettiin –
olisi armeijaa siirrelty pääosin siviilistä pakko-otetulla kalustolla. Niin kuin
näissä 1970-luvulla otetuissa kertausharjoituskuvissa. Kiitokset kuvista
Taisteluvälineupseerille:
Tietysti
tosipaikan tullen autot olisi maalattu. Siinä olisi auton omistajaa harmittanut
jos hän olisi hankkinut kuormurinsa oveen vaikkapa Marilyn Monroen kuvan.
Mahdolliseen rähinään suomalaisia sotilaita olisi
panssaroinnin suojassa kuljettanut neuvostoliittolainen BTR-60:
BTR-60
(n. 100 kpl)
Paino:
10,1 t
Pääase:
14,5 mm KPV-konekivääri
Muu
aseistus: 7,62 mm PKT-konekivääri
Moottori:
2 × 6-sylinteristä GAZ-40P-bensiinirivimoottoria.
180
hv
Miehistö:3+8
Sekä vielä vanhempi BTR-50PK:
BTR-50PK
(n. 100 kpl)
Paino:
15 tonnia
Pääase:
7.62 mm SGMB-konekivääri
Moottori:
kuusisylinterinen rivimoottori
240
hv
Miehistö:
2+20
Ja myös samoin neuvostokalustoa MT-LB eli Ällitälli:
MT-LB
(100+ kpl)
Paino:
11,9 tonnia
Pääase:
7.62 mm PKT-konekivääri
Moottori:
YaMZ 238 V-8 diesel
240
hv
Miehistö:
2+11
Kotimaisesta kalustosta olisi kinkereihin ehtinyt
vielä vuonna 1983 käyttöön otettu Pasi-Sisu
eli XA-180:
XA-180
Pasi (n. 40-50 kpl)
Paino:
13,5 tonnia
Pääase:
12,7 mm itkk
Moottori:
7,4-litrainen Valmet 612-dieselmoottori
248
hv
Miehistö:
2+18
Pasihan on nykyisin vuosikymmenien ajalta jokaiselle
saapumiserälle tuttu ja maailmallekin laajalti myyty mutta silloin se oli vielä
uusi ja varsin harvalukuinen peli. Olihan puolustusvoimilla sitten käytössä
rynnäkkövaunujakin. Neuvostoliittolaisia tietysti. Eli BMP-1 joka oli aseistettu 73-millisellä 2A28-tykillä joka itse
asiassa ampui rakettiammuksia eli oli tavallaan raskas sinko:
BMP-1
(n. 80 kpl)
Paino:
13 tonnia
Pääase:
73 mm vaunukanuuna 2A28
Muut
aseet: 7,62 mm konekivääri PKT, mahdollisuus panssarintorjuntaohjuksiin
Moottori:
dieselmoottori V-6 UTD-20
300
hv
Miehistö:
2+8
Sitten siirrytään varsinaiseen
taistelupanssarivaunuosastoon ja vuonna 1985 sen tuoreinta suomalaista kärkeä
edustivat hieman aikaisemmin Neuvostoliitosta hankitut T-72M1 – vaunut:
T-72M1:
(n. 60 kpl)
Paino:
41,5 tonnia
Pääase:
125 mm 2A46M –panssarivaunukanuuna
Muu
aseistus: 7,62 mm PKT –konekivääri ja 12,7 mm NSVT –ilmatorjuntakonekivääri
Moottori:
Tyyppi v-46-6 ahdettu V-12 38,88 l diesel/monipolttoaine
780
hv
Miehistö:
3, johtaja, ajaja, ampuja
Vaikka Neuvostoliiton kanssa oltiinkin ainakin
virallisesti ihan melkein oikeesti parhaita kavereita niin Suuren ja Mahtavan
meille myymät M1 ja M1K-panssarit olivat sekä heikommin panssaroituja ja
varusteltuja kuin Neuvostoliiton omat T-72 ja T-72A-mallit. Joka tapauksessa
kyseiset tankit edustivat silloista terävintä suomalaista panssarikärkeä.
Vanhempaa, mutta yhtä lailla rintamakäyttöön toiseen
panssariprikaatiin varattua panssarikalustoa edusti sitten itänaapurista
hankittu T-55:
T-55
(n. 70 kpl)
Paino:
36 tonnia
Pääase:
100 mm D-10T panssarivaunukanuuna
Muu
aseistus: 7,62 mm SGMT tai PKT yläkonekivääri ja 12,7 mm DShKM tai NSVT ilmatorjuntakonekivääri.
Moottori:
V-55, 38,88 l, vesijäähdytteinen V12 4-tahtidieselmoottori
581
hv
Miehistö:
4
Ulkonäöltään vaunun kanssa likimain identtinen T-54 oli varattu erillisten panssarivaunukomppanien
käyttöön. T-54:stä puuttuivat T-55:ssa olleet infrapuna-pimeä-tähtäys/näköjärjestelmä
sekä ajajan käyttämä 7,62 mm:n konekivääri ja pääaseen savunpoistin. Kyseisiä
vaunuja oli käytössä n. 40 kappaletta. Kevyempää panssarimateriaalia edusti
sitten tiedustelu- ja amfibiopanssarivaunu PT-76:
PT-76
(12 kpl)
Paino:
14,6 tonnia
Pääase:
76,2 mm D-56T-panssarivaunukanuuna
Muu
aseistus: 7,62 mm PKT- konekivääri
Moottori:
6-sylinterinen vesijäähdytetty V-6-nelitahtidiesel
Miehistö:
3
Niin kuin huomaa, oli panssarikalustomme pääosin
hyvin itävetoista mutta varastoituna vuonna 1985 oli vielä vanhempaa
länsitavaraa eli A34 Comet:
A34
Comet (n. 40 kpl)
Paino:
32,7 tonnia
Pääase:
76,2 mm panssarivaunukanuuna
Muu
aseistus: 2 × 7.92 mm konekivääriä
Moottori:
Rolls-Royce Meteor MkIII V12 (bensiini)
600
hv
Miehistö:
5
Ja olipa varastossa vielä myös saksalaista
sodanaikaista kalustoa joita suunniteltiin lentokenttien (ehkä muidenkin
tukikohtien) puolustamiseen. Ensimmäisenä se vuoden 1944 Kannaksen sankari eli Sturmgeschütz III tai lyhyemmin Sturm:
Sekä Panzerkampfwagen
IV:
Ja tässähän näitä tällä erää mutta esitellään
lopuksi suomalainen, jo vuonna 1985 käytössä ollut puolipanssaroitu salainen ase eli pakkipussi:
Ja onnittelut vielä leijonille. Nollaodotuksilla
finaalissa ja puolivälierissä aiheutettu äärimmäinen vitutus på svenska. Kävi
finaalissa sitten kuinka hyvänsä niin lätsää täytyy nostaa. Täältä mörköjen
maasta. Ja tietysti lyckaa perussuomalaisille eurovaaleihin.
Listasta jäi uupumaan ainakin itpsv su-57 joka oli ryssien mielestä muinaismuisto jo Vietnamissa mutta minut koulutettiin tuon ajajaksi / asettajaksi niinkin myöhään kuin 98/2....
VastaaPoistaKoulutus toki aloitettiin marksmanille mutta jokin sähläys jossakin ja marksmanit meni ilveskallioon ja SU:t tuli koulutukseen.... sittemmin en ole kuullut joko SU kalusto on romutettu vai vieläkö se on varastoituna....
Tervehdys, Hemuli. Su-57:n ajattelin sitten jättää tuohon ilmatorjuntapuolelle tulevaisuuteen. Olishan se voinut olla tietysti tässäkin. Kyseinen it-panssari ei käsittääkseni ole enää varustuksessa.
VastaaPoistaBrittivaunuista Comet oli siis tuolloin vielä mukana mutta kehittyneempi Charioteer ei, vaikka oli ollut palveluskäytössä kauemmin?
VastaaPoistaMistä se mahtoi johtua, kun englanninkielisen Wikipedian mukaan molemmat myytiin varastoista (samalla kertaa?) vuonna 2007?
Tervehdys, Qroquius Kad. Kösittääkseni se johtui Charioteerin harvinaisesta 84 millin kaliiberista. Cometin tykin kranaatti kun oli sama joka kävi 76-millisiin kenttätykkeihin.
VastaaPoista"Suomessa T-72-vaunuja oli käytössä yhteensä 162 kappaletta vuodesta 1984 lähtien.
VastaaPoistaNeuvostoliitto ilmoitti 1980-luvun alussa olevansa valmis myymään Suomelle uusimpia T-72M-taistelupanssareitaan, joihin suomalaiset kävivät tutustumassa vuonna 1983.
Hankintapäätös tehtiin nopeasti, ja käyttö- ja huoltokoulutus järjestettiin Odessassa jo syksyllä 1984. Ensimmäiset vaunut saapuivat joulukuussa 1984.
Kaikkiaan Neuvostoliitosta ostettiin 63 T-72M1- ja T-72M1K-vaunua, joiden lisäksi ostettiin myöhemmin Itä-Saksan perintövarastoista 66 tsekkiläis- ja 33 puolalaisvalmisteista panssaria.
Nämä toimivat T-54- ja T-55-vaunujen rinnalla Suomen panssarijoukkojen kärkenä aina Leopard 2 -vaunuhankintaan saakka."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005198954.html
Charioteerit olivat melko lailla finaalissa jo 1970-luvulla. Comet säilyi vahvuudessa koska sen pääaseen 77mm (76,2mm) tykille löytyi vielä käyttökelpoista ampumatarviketta kenttötykistön yhteneväiskaliiperista (kranaatit) johtuen.
"Pääaseena Cometissa oli 77 mm:n HV-tykki, joka oli kehitetty kuuluisasta 76,2 mm:n O. Q. F (Ordnance Quick Firing) 17-pounder -panssarintorjuntakanuunasta. Tosiasiassa 77 mm HV:n kaliiperi oli sama kuin 17-naulaisen 76,2 mm:n, mutta koska 77 mm HV:n hylsynpituus oli 420 mm ja 17-naulaisen taas 583 mm, nimettiin uudempi ase sekaannusten välttämiseksi 77 mm HV:ksi. Tykki oli toisen maailmansodan mittapuun mukaan hyvä, muttei kuitenkaan suurempilähtönopeuksisen 17-naulaisen veroinen. Suomessa tykin nimike oli 77 PSVK 44."
"Charioteer-vaunut olivat Suomen puolustusvoimien ensimmäisiä kalustohankintoja sodan jälkeen. Vuonna 1958 saapui kolme vaunua ja vuonna 1960 35 vaunua. Vaunut olivat koulutuskäytössä vuoteen 1980 asti, jolloin viimeisetkin poistettiin."
T-55 koki sitten täydellisen kasvojenkohotuksen kun se modernisoitiin (T-55M) 1990-luvun alussa ja mm pimeätoimintakykynsä johdosta se säilyi kauemmin inventaariossamme kuin nuo T-72:t.
"Petterien" määrät ovat liian optimistiset kirjoituksessa: BTR-50 mallia oli (ja on edwelleen) hankittu/käytössä 15 kpl ja BTR-60PB:tä muistini mukaan 60 kpl.
-Tvälups-
Tervehdys, Taisteluvälineupseeri, ja kiitos täsmennyksistä. Petterien määrä tuli wikipediasta joka sanoi BTR-viiskymppisistä ”total 118 units” mutta en lähde siitä kinastelemaan. Luulen, että omat tietosi ovat paremmat. Eikös muuten ne T-55M-vaunut ole vieläkin varastoissa? Seitenkakkosethan ovat nykyisin jo partateriä.
VastaaPoistaCharioteerin tykkiin kävi sama ammus kuin kenttätykistön 84 K 18 -kanuunaan*.
VastaaPoistaMolemmat poistuivat varauksesta samoihin aikoihin.
Sen panssariammus kun oli menettänyt tehonsa ja rannikkotykistö päätyi linnoittamaan asemansa kotimaisella 130mm Tampellan tornikanuunalla, esitettyjen Charioteer/Comet -tornien sijaan.
Comet sai jatkoaikaa (vaikka se oli poistettu koulutuskäytöstä jo vuonna 1970) koska 76mm a-tarviketta löytyi enemmän kuin riittävästi kenttätykistön kaluston vuoksi.
*https://en.wikipedia.org/wiki/QF_18-pounder_gun
-Tväups-
Tervehdys, Taisteluvälineupseeri ja kiitos lisäyksestä. Mahtaako muuten rannikkotykistöllä olla enää käytössä ensimmäistäkään tornikanuunaa?
VastaaPoistaT-55M erikoisvaunut (pioneeri-) ovat vielä tallessa eli sen raivaus- ja evakuointiversiot mutta ne varsinaiset tst-vaunut on jatkojalostettu rautanauloiksi seiskakakkosten kavereina...
VastaaPoistaBTR-50 koki uuden tulemisen kun niistä modernisoitiin YVI-1 viestivaunuja 1990-luvun alkuvuosina. Ja jälleen uusi tuleminen on tapahtunut kun nämä vaunut on muutettu ELSO-sodankäynnin välineiksi...
https://maanpuolustus.net/proxy.php?image=http%3A%2F%2Fi1024.photobucket.com%2Falbums%2Fy308%2Fmikkokauppila1%2F20170628_151424_zpssxzbycfm.jpg&hash=699fb4e19708c6b7b4438008ff357542
Vaunukaluston romuttaminen on samaa jatkettua maanpetosta kuin Ottawan miinakiellon ratifiointi!
BMP-1:t laitettiin pataan ja samalla mekanisoiduille taisteluosastoille tarjotaan ja hankitaan traktoreita kuljetuskalustoksi..!
Niin T-55M (ja jopa T-54) kuin T-72:t olisivat olleet enemmän kuin käypäisiä vehkeitä jalkaväen tulitukivaunuina. Seiskakakkosten osalta ei koskaan edes tutkittu niiden käyttämistä epäsuoran tulen yksikköinä. Ei vaikka venäläiset näin tekevät ja ampumataulukot ovat tulleet jo silloin aikoinaan vaunuhankintojen päällisinä.
125mm kranaatti tekee kipeää: tuli se sitten suorasuuntauksella tai epäreilusti 10km päästä...
Ykkös-Bemarin 73mm tykkiä ei kannattanut enää ylläpitää mutta kyllä ko vaunu tarjosi paremman suojan tst-kentän "taksina" vaikka ilman tykkitornia kuin maataloustraktorit peräkärryineen!
Sen torniin olisi voitu integroida BTR-60PB:n 14,5mm KPVT ja vaikka 40mm kranaattikonekiväärit.
-Tvälups-
130 53 TK eli Tampellan tornikanuunat ovat vielä varauksessa.
VastaaPoistaKoulutus varusmiehille on lopetettu jo tällä vuosikymmenellä.
Linnakkeet ovat tyhjennetty varusväestä ja naulatuomio on edessä ilm. 2022.
-Tvälups-
Tervehdys, Taisteluvälineupseeri ja kiitos lisäyksistä. Erityisesti pisti silmään tämä:
VastaaPoista”BMP-1:t laitettiin pataan ja samalla mekanisoiduille taisteluosastoille tarjotaan ja hankitaan traktoreita kuljetuskalustoksi..!”
Mitäpä tuohon voisi enää lisätä?
Minua saa kritisoida koska allekirjoitan tämän:
VastaaPoistahttps://www.uusisuomi.fi/kotimaa/277114-professorit-tyrmaavat-suomen-havittajahankinnan-hsssa-todellinen-tarve-voisi-olla-7#.XK3EQOLVbuh.facebook
RA-tunnistuslentoihin ja paraateihin se tusina konetta.
Täysin typerää ei olisi hankkia sitten (lisäosto-optiolla) ruotsalaisten JAS Gripeniä...
Jos hankimme sen 60-70 kpl F-35 "häivekonetta" niin ainoa asia, jonka ne häivettävät on loputkin maavoimista. Jo nykyinen Hornet-kauppa on sitä tehnyt vaikka totuus on ettei yhtäkään sotaa ole ratkaistu saati voitettu ilmasta käsin. Douhetismi on osottautunut kuolleeksi teoriaksi.
Ja asiasta kukkaruukkuun: kyllä big pharma meistä huolen pitää:
https://www.collective-evolution.com/2014/01/06/gulf-war-illness-tied-to-cipro-antibiotics/
-muistettava on, että nuo menivät myynti-/käyttökieltoon meilläkin vasta tämän vuoden alussa...
-Tvälups-
Meillä on käskynä jyrkin
VastaaPoistavoimalla panssarinyrkin
ruhjoa vastustajaa
iske ja murra
meillä ei surra
- siinä räppäreille riimin mallia
Toi nakkipipo näyttää ihan 70-luvun pyöräilykypärältä, suojannee just tasan yhtä hyvin.
70-luvulla joku porukka vannoi valoja ja taistelunäytösteli tuppukylässä. Vaikutuksen teki erikoisesti siviilimaasturi, punainen tojota, kokardi kyljessään. Kuin MIGillä konsaan.
Jäksterit pamautti mustilla uimarannalle pyrkiviä BTR:iä. Aimo pamaus, vaan kyllä ne rantaan kömpi. Noissa btr:issä oli kuulemma KRUNTS-merkkinen vaihteisto, kaksi moottoria ja kaksi lootaa samalla vivulla. Aina jompikumpi rusahti. Pellit ei oo kovin paksuja, mutta 14,5 millinen on läpäisyltään kova. Värkki ui kiitettävän korkealla. Paitsi ei myöhemmin suomessa lisätyn takatarakan kanssa, takakannelle ei kannata lastata roinaa kertoo myöhempi kokemus - taipalsaari.
Pasi on sitten btr:ään verrattuna luksuskaara, tomaattiloota ja kaikkee. Suunniteltu varusveijarin osaamisella ajettavaksi. Ja halvaksi ylläpitää, ei eksoottisia panssarointeja. Tuo IT-konekivääri taitaa olla myöhempien aikojen lisäys. Muistaakseni tulivat ilman aseistusta ja niihin suunniteltiin mm. sergein - 23mm - puolikasta aseeksi. SA:n varastoissa olisi ollut myös 20mm Lahti-kivääreitä. Olis ollut ihan toimiva peli ja siihen olisi ollut sirpale & fosfori & PS-kranuja. Ne kaikki tulikin pirunmoinen kiirus hävittää. Samaan aikaan tuli muotiin ½:n tuuman tarkuuskiväärit ja itävalta suunnitteli 15mm antimateriaalikiväärin käyttöön ottoa. Että ei Lahtea edes sisseille. Miksi pasiin kelpasi neukkukonekivääri, kun itäaseita muuten vihattiin, outoa.
BMP-1, tuttavallisemmin bemari, olikin oikea ryntöpanssari pasiin verrattuna. Sen tykki on samaa sukua kuin vaikka sturmtigerin 380mm tykki. Umpiperäinen raketinheitin. Samaa sukua oli myös Puppchen - 8,8 cm Raketenwerfer 43, 8,8 cm R.W. 43. Tätä eivät sitten nixmannit tajunneet laittaa pikkupanssareihinsa. Kehittivät bazookan käsiinsä saatuaan Puppchenistä panssarinkauhun - kamiinanröörin. Ohkasempaa peltiä rööri, pyörät pois, sulku pois perästä ja isompi ajopanos. Siinä se.
Tuosta T72- vaunusta kusi herrat panssariherrat hunajaa. Kun tankkiin tankkaa lopöä ja syötön laittaa bensalle, löytyy tehoa hyvinkin 1000 konia ja savua pukkaa kiitettävästi. Ja herrat panssariherrat ei tykkää yhtään. Noissa t-sarjan vaunuissa on sama moottori, eri versioina kuin T34:ssä. Hinaajan moottori alkujaan.
Ja PT-76:ssa on sama tykki kuin vanhemmassa Sotkassa. Idässä ei keksitä pyörää uudestaan joka vuosi.
ITPSV su-57 luuhasi panssarimuseon kuvassa taustalla, ne hommattiin kovalla tohinalla - olivat alansa huippua. Vanhentuivat sitten parissa vuodessa, muistaakseni enne toimitusta ja niiden modernisoitia mietittiin vuosia ja päädyttiin marksmaniin.
A34 Comet poistui varauksesta kai jo 60-luvulla, siihen ei kai ollut enää ps-taistelulaukauksia mistään saatavissa. Ajoharjoitteluun ne kai alunperinkin hommattiin. Tuo RR Meteor tunnettiin ahdettuna nimelta Merlin.
Charioteer taas oli vielä soiva peli, tykkinsä tarkka ja riitti läheltä ainakin T55 vaunulle jos tarvis. Vaan oliko ne vielä 80-luvulla varauksessa?
Sturmi ja PzKw toimivat lentokenttien sulkupesäkkeinä kunnes ampumatarvikkeet todettiin (ampujille) vaarallisiksi. Kummankin tykki oli tarkka ja aika tehokas. Pitkin kiitorataa pyyhkivä 75 mm Kwk 40:n tuli on ikävä ylläri laskeutumaan pyrkiville maahanlaskujoukoille. Rikkoo isommankin antonovin laakista romuksi. ja melkein minkä vaan antonovin kantaman kaluston.
Joskun gallupoin aiheesta ja pakkipussi voitti MRE:n komiasti...
MRE - Meal Rejeted by Ethiopians - suom.huom.
Pyssymies
Jos olisin aikoinaan halunnut amerikkalaisten sotiin niin en olisi valinnut sotilasuraa Suomessa vaan rapakon takana. Nyt ei ole sitä eroa enää:
VastaaPoistahttp://nra.fi/puheenjohtajalla-on-asiaa-175/
Erittäin hyvä kirjoitus:
https://sarastuslehti.com/2019/05/25/etnokiista/
Toivottavasti tilanne säilyy tällaisena:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006117439.html
-Tvälups-
jk Leijonat, prkl!
TA-partio Pyssymies & Lady of the House ilmottautuu. kaksi ääntä kulutettu, kaksi osumaa kohteeseen 162. Ei muuta erityistä ilmoitettavaa.
VastaaPoistaPyssymies
"Sturmi ja PzKw toimivat lentokenttien sulkupesäkkeinä kunnes ampumatarvikkeet todettiin (ampujille) vaarallisiksi. Kummankin tykki oli tarkka ja aika tehokas. Pitkin kiitorataa pyyhkivä 75 mm Kwk 40:n tuli on ikävä ylläri laskeutumaan pyrkiville maahanlaskujoukoille. Rikkoo isommankin antonovin laakista romuksi. ja melkein minkä vaan antonovin kantaman kaluston."
VastaaPoistaJoo, ja siten ne oli sijoitettu ihan jo rauhan aikana. 70-luvun lopulla (78/79?) kölvinä ihmeteltiin, tai oikeastaan arvattiin, että mitä noissa erään itäsuomalaisen kaupungin lentokentän pääkiitotien päissä olevissa tukevissa ladoissa oikein on. Ja pitihän se käydä katsomassa. Polkupyörä alle ja kentälle. "Vähän" avittamalla sai ladon luukkuja sen verran auki että hoikka nöösi sai kömmittyä raosta sisälle. Ja siellähän se sturmi oli, hyvissä rasvoissa, hyvin pidetyn näköisenä. Putken edessä seinässä oli pois nostettava luukku ja ampumasuunta keskelle kiitotietä. Sille ei kukaan laskeutuisi jos Sturmissa olisi miehistö ja ammuksia. Tähtäilaite ja kranut olivat ilmeisesti läheisen varuskunnan hyllyllä odottamassa käskyä. Siihen aikaan ei oltu naiiveja ja naapurikin tiesi sen.
Tervehdys Taisteluvälineupseerille, Pyssymiehelle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaTvälups: Niin kuin olen ennenkin todennut niin asenteeni asiaan on ottiatuota sillä miellän, ettei tietoni riitä. Sitä mieltä kyllä olen että jos Suomen valtio lakkaisi työntämästä rahaansa lukuisiin kankkulan kaivoihin niin PV:llekin riittäisi määrärahoja. Ja kiitos linkeistä. Siellä oli hyviä huomioita.
Pyssymies: Kiitos muistoista ja lisähuomioista. Ja ne äänet menivät kohdalleen.
Ano: Tulee vielä muistaa että maahanlaskussa hyökkäävä vihollinen on varsin suojaton ja aukealla paikalla joten kaikenlainen tulitus tekee höökiporukassa ikävää jälkeä.
Noista WWII-vintage vaunuista vielä. Comettien ja Charioteerien hankinnan mielekkyys on kyllä arvoitus. Cometteihin ei ollut PS-ammusta enää olemassa missään hankinnan aikana, Charioteerin oli. Ja kumpikin oli rungoltaan vanhanaikainen. taisi joku paikata taloudellista asemaansa niillä kaupoilla. Charioteer oli alunperinkin enemmän liikkuva panssarintorjuntatykki, eikä panssarivaunu. Bensakoneisia kumpikin.
VastaaPoistaSturmi ja 4-panssari oli moottoriltaan ja voimansiirroltaan alamittaisia. Sturmit toimi bunkkereina, niitä oli kai silakoiden satamissakin. Mutta missä noi 4-panssarit luuras en oikein tiedä. Ne oli käyttämättömiä, eivät edes lapissa mukana. Varaosia ja ammukksia ei ollut mistään saatavilla. Mitä ne teki, missä. Rajavartioston vaunu vieraili tuntemattoman kuvauksissa. Mitä kurvarit tankilla teki?
Prahan kevään aikan muuten seutulaa sulkemaan oli suunnattu hyrylässä RMB:t. Kuuluisat 88mm tykit. aikautukset, korot, sivusuunnat valmiiksi laskettuina. Sulku valmisteltu kiitoteiden päälle. Olisi veljellinen apu tullut kuljetuskoneella, kopterilla tai laskuvarjojen varassa, alas olis tullu romua ja raatoja, kun achtacht olis tarjonnu tuli-iskun radan päälle..
Ja Hyrylän hävittäjät - hyrylän soramontuilta soraa roudanneet rekat - olivat myös lähtövalmiudessa kiitoteitä sulkemaan.
Pyssymies
Valtiomme rahan käyttö on arvovalintoja; kun poliisitoimeen käytetään vähemmän rahaa kuin kehitysapuun niin kertoohan se omaa kieltään näistä "arvoista".
VastaaPoistaEU:lle tiliteyt tullitulot, noin esimerkiksi, kattaisivat täysimittaisen/määräisen hävittäjähankintojen suorittamisen vaikka joka vuosi...
Cometin 77mm tykki (todellisuudessa 76,2mm) söi samaa kranaattia kuin kenttätykistön 76mm kanuunat. Siksi Comet säilyi varauksessa yhtä pitkään kuin nuo tykitkin.
Charioteerin kaliiperi oli taas uniikki (noh, Jatkosodassa oli käytössä brittien myötätunto-apuna Talvisotaan lahjoittamia 84 K 18 -tykkejä mutta niiden määrä oli sangen vähäinen vrt 76mm -kalustoihin).
Panssariammusta ei Cometiin ollut mutta sirpalekranaatteja senkin edestä ja ko vaunut oli tarkoitettu jalkaväen tulitukitehtäviin, ei pst-kalustoksi.
-Tvälups-
Sinänsä harmi ettei Suomi käyttänyt hyväkseen vanhoja t-55 ja t-72 vaunujen runkoja raskaina taistelukenttätakseina. Torni vaan pois iippojen tyyliin ja kansi päälle. Tuohon olisi mahtunut ryhmä ja suojaustaso olisi ollut loistava.
VastaaPoistaAri
1990-luvun tuttavuuksiini kuului sitä edeltäneellä vuosikymmenellä T-72 -koulutuksen saanut res.panssarimies, jolta kysyin oman palvelukseni aikaan esiin tulleen kysymyksen:
VastaaPoistaovatko modatut T-55:t todellakin T-72:een nähden parempia länsimaisine ammunnanhallintajärjestelmineen ja lähes yhtä hyvine suoritusarvoineen?
Asianomainen vastasi viisvitosen paremmuutta julistavan lähinnä ne, jotka eivät olleet PsPr:ssä päässeet seiskakakkosen koulutukseen hänen laillaan.
Vaan mitä sanoisi Tväl-upseeri? Kumpi ompi parempi, tai siis oli?
Tervehdys Pyssymiehelle, Taisteluvälineupseerille, Arille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPyssymies & Tvälups: Kiitos lisäyksistä. Tvälups vastasikin Pyssymiehen kysymykseen. Ja omalta puolelta totean että PV:llähän on aina ollut ongelmana raha. On ostettu sitä mihin on varaa. Ja poliittinen mahdollisuus. Muistan lukeneeni – korjatkaa jos olen väärässä – että ilmavoimat olisivat aikanaan mielellään hankkineet MiGien sijasta ranskalaisia Mirageja. Ja Tvälupsin maininta rahankäytöstä pitää paikkansa. Paljonko Suomessa pannaan vuodessa rahaa kankkulan kaivoon?
Ari: Mielenkiintoinen idea. Tuskin olisi vaatinut kovin suuria rahamääriä. Ehkä niitä olisi voitu käyttää tykinvetäjinäkin.
Qroquius Kad: Kysymys välitetty.
Cometit korvas Vickersit (t26) näköjään. Suomi hommasi Cometteja ja Charioteeriä, Ruotsi Centurioneja. Köyhyys aina seuranamme.
VastaaPoistaSikäli hassua, että nyt sitten sulatetaan toimivaa, vaikka vanhahtavaa kalustoa. Bemarit ja T72/55 jaksais kummasti hinailla tykkejä ja vaikka soppatykkejä. T72 alustalle menis vaikka kranaatinheitin komeasti. Amoskin. T55 tykki rantapyssyn tornissa ampuu 18 kilometrin päähän. Kelpais tämmönen epäreilu tuli nurmiporillekin avuksi. Köyhän kannattais kierrättää kalustoa, uudelleenkäyttää. Eikä romuttaa. Esmes T55 + 40mm L56 bofors olis komea teknikaali...
Ja pentele sentään, suojeluskunnalle vois tuupata vähän vanhempaa kalustoa. Suojeluskunnat olisi pitänyt perustaa uudelleen -91. Mikäs estäis nytkään niitä perustamasta - ai niin pitäis löytää poliitikolta selkäranka.
Pyssymies
Seiskakaks kepittää viisviitosen mennen tullen ja kellon ympäri.
VastaaPoistaT-55M oli erinomaisesti päivitetty panssarivaunu mutta ei tuolla modernisoinnilla edes haettu sitä, että "ämmätyt" viisviitoset olisivat otelleet vihollisen tst-vaunuja vastaan.
Pääruuaksi oltiin ajateltu naapurin ryntö-, tiedustelu- ja kuljetuspsv:ja sekä tietysti aina heikommin panssaroitua elävää voimaa sekä muita ajoneuvoja ja kalustoa.
Kas niinpä! Olisimme voineet nuo sulattoon luiskatut vaunut käyttää jos ja vaikka missä roolissa, kuten esmes israelilaiset tekevät. Eivätkä amerikkalaisetkaan kalustoaan sulata harkoiksi vaan niitä mm myydään sekä lahjoitetaan ystävällismielisille (sillä hetkellä) liittolaisvaltioille.
Taikka sitten US kalusto varastoidaan kirjaimellisesti huitsin Nevadaan eli Arizonaan ja käyttöönotetaan kun joku keksii edullisen ja käyttökelpoisen modernisoinnin tai käyttökohteen: Esim. 90mm M67 singot koipussitettiin Vietnamin sodan jälkeen mutta niitä ei stenattu.
Yllättäen Afganistanissa ilmeni, että kyseonen -recoilless rifle- on erittäin käyttökelpoinen ase talebaaneja yms terroristejä vastaan taistellessa ko olosuhteissa/maastossa/maassa.
M67 Recoilless Rifle was recalled back to duty..!
-Tvälups-
Tervehdys, Pyssymiehelle ja Taisteluvälineupseerille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPyssymies: Näitä ihmettelen itsekin.
Tvälups: Kiitos lisäyksistä.
Nakkipipon vuorillinen talviversio oli lämmin ja mukava päähine paitsi että muoviset kuulokkeenkohdat alkoivat päivän mittaan kivistää korvia. Piti nostaa koko komeutta hiukan otsalle.
VastaaPoistaSen verran krunts tuntui Petterin vaihteisto olevan, että joskus pääsin auttamaan ajajaa, jotta saatiin kahden miehen voimin pykälä silmään.
Tervehdys, Mika. Itselläni jäivät intissä panssarit kovin vähille. Yksi oli yhdessä harjoituksessa. Oliko T-54 vai T-55 jäi arvoitukseksi.
VastaaPoistaPanssarit ovat tarkoitettu perinteiseen sodankäyntiin,valtio vastaan valtio ja voittaja pitää paraatin vastustajan pääkaupungissa.
VastaaPoistaAinakin lännen johtajat ja strategit tuntuvat olevan sitä mieltä,että tuollaisia sotia ei enään sodita ja siksi panssareitakaan ei tarvita.Tulevat sodat ovat siirtomaasodan luonteisia jossa ilmavoimat tuhoavat vastustajan telekommunikaation ja diktaattorin palatsin,tämän jälkeen valtaan astuu uusi rosvo ja seurauksena 30 vuoden sisällissota,se taas voidaan sotia erikoisjoukoilla ja ilmavoimilla.
Jaa niin miten niin lännen johtajat sitä mieltä?No kun eivät ole uusia tankkeja tilailleet tai kehittäneet,vanhatkin myyty tai romutettu.Toisaalta pst-ohjukset ja asialleen omistautunut yksittäistaistelija voi yhdellä ohjuksella tuhota kalliin vaunun ja kalliin miehistön siinä mukana,sota on kuitenkin aina myös,tai ennen kaikkea,taloutta.
Ja se yksittäistaistelija on aina halvempi,ainakin niissä siirtomaasodan kaltaisissa konflikteissa joihin suurvaltojen armeijat ovat valmistautuneita ja valmiita.
Tervehdys, klova. Jep. Ja Suomen kohdallahan on tilanne että jos varsinaista sotaa käydään niin se käydään kuitenkin melko perinteisenä rintamasotana jossa tankkejakin tarvitaan. Tietysti on mahdollisuutena sekin mikä Ruotsin tie on eli tuleva kaaos. Ei ne tankit hyödyttömiä siinäkään tilanteessa ole.
VastaaPoistaLännen johtajat ja strategit lähtevät siitä oletuksesta,että sodat käydään tulevaisuudessa yhä enemmän urbaanissa ympäristössä,ainakin ne joihin länsi osallistuu.Ihan jo siksikin,että ylivoimainen lentoase ei oikein toimi kaupungissa kansainvälisten TV-yhtiöiden kuvatessa ja jokaisen osallistujan tai sivustaseuraajan kuvatessa iphonella viattomia vainajia.Eli länsi ei voi sotia kuten Bomber-Harris.Sodassa ei saa tulla uhreja,ei edes vastustajalle.
VastaaPoistaTankkihan ei sovi kaupunkiin kuin yhdellä tavalla,sen on Berliini,Grozny ja Aleppo opettanut.Lähetymistapa on selkeän suoraviivainen,kaikki rakennukset ammutaan varmuuden vuoksi hajalle.
Ehkä me sivistyneet ihmiset emme ole kovinkaan valmiita tuollaiseen sotaan.Siksi on varmempaa ostella lentotukialuksia ja häivehävittäjiä,niillä tappaminen on jotenkin kliininpää.
Tosi mielenkiintoinen bloki. Paljon uutta tietoa ja asiallisia mielipiteitä. Olen joskus jutellut joidenkin ruotsalaisten kanssa jotka palvelivat YK-joukoissa ja muistelivat kaiholla Paseja joita joutuivat ajamaan. Oli kuulema hieno peli ja mieluisa työväline.
VastaaPoista