Tapahtuu
noin kaksi vuotta ensimmäisen osan jälkeen.
Talvi tuli
Radanvarsimaakuntaan tänä vuonna aikaisin. Elettiin marraskuun puoltaväliä ja
maassa oli jo kymmenen sentin lumikerros sekä pikku pakkanen. Saattoi tietysti
olla että syksy vuodenaikojen loputtomassa taistelussa viimeisillä voimiensa
rippeillään sulattaisi lumen vielä kertaalleen mutta tällä hetkellä näytti
siltä että iänkaikkinen lämmön ja kylmyyden sota oli tässä taistelussa
kääntynyt kylmyyden voitoksi. Hetkeksi, kunnes se keväällä jälleen kärsisi
tilapäisen tappion voittaakseen sitten myöhemmin taas uudestaan. Ihminen ei
ollut keksinyt vielä ikiliikkujaa mutta luonnolla sellainen jo oli.
Aikaista lunta
oli myös Tyrellin entisen ja Radanvarsikaupunkiin pakkoliitetyn kunnan
Veervorttenin kylässä sijaitsevan Veervorttenin metsästysyhdistyksen
metsästysmajan alueella. Tietä majalle ei sinänsä ollut vielä tarvinnut aurata
ja majan pihamaalla oli paljon autoja. Osa sellaisia tavallisia käytettyinä
ostettuja ja kaikin konstein ajokuntoisina pidettyjä kansanautoja mutta mukana
oli myös muutama selvästi kalliimpi. Ökyautoja, niin kuin sanottiin ennen ja
sanottiin vieläkin. Majan takkaa oltiin lämmitetty aamusta alkaen ja lämpöä toi
myös muutama petroolilämmitin. Majalla pidettäisiin tänään tärkeä kokous. Niin
kuin silloin pari vuotta aikaisemmin jolloin kyseisessa majassa oltiin
perustettu Tyrellin suojelukaarti.
Majassa oli
kaikkiaan kymmenen miestä. Heistä kuusi oli paikallisten suojelukaartien
päälliköitä:
- Esko Kytömäki,
entinen ammattikoulun opettaja, nykyisin pitkäaikaistyötön. Reunansyrjän
suojelukaartin päällikkö.
- Joonas
Vertamo, opettaja, Tyrellin suojelukaartin päällikkö.
- Teuvo Työman,
yrittäjä, Naakkamon suojelukaartin päällikkö.
- Santeri Velkiö,
majuri evp, Heukensaaskin suojelukaartin päällikkö.
- Mikko
Monttumäki, insinööri, Paljasveden suojelukaartin päällikkö.
- Anssi
Tämänlainen, sosiaalityöntekijä, vasta perusteilla olevan Radanvarsikaupungin
suojelukaartin yleinen koordinaattori ja joka paikan höylä.
Suojelukaartit
oltiin perustettu turvaamaan kantasuomalaisten turvallisuutta etnoalueilta
leviävää väkivaltaa, ryöstelyä ja raiskauksia vastaan. Ne olivat – vaikka
talkoopohjalta toimivatkin – onnistuneet tavoitteessaan hyvin ja etnoalueilta
tuleva ryöstely oltiin saatu loppumaan. Keinot eivät olleet millään muotoa
kauniit mutta ei niitä sellaisiksi oltu missään vaiheessa suunniteltukaan ja
etnoalueilla tiedettiin että jos Radanvarsimaakunnan reuna-alueille läksi
koettamaan onneaan niin päätyi suurella todennäköisyydellä katoamaan yöhön ja
usvaan. Nacht und Nebel. Poliisi ei välittänyt tai sen ei annettu välittää enää
muusta kuin lähinnä nomenklaturan alueitten turvallisuuden takaamisesta. Etnot
tiesivät että reuna-alueilla lampaana pitkään pidetty suomalainen ei enää kääntänyt
toista poskeaan vaan ampui ensin.
Mutta se ei
riittänyt. Ei enää. Suojelukaartilaisilla oli ollut asiasta vahva aavistus
muutenkin mutta nyt sen vahvistaisivat heille neljä muuta miestä jota
osallistuivat kokoukseen ja joitten pyynnöstä kokous oltiin yleensäkin pantu
pystyyn. Nuo neljä miestä kuuluivat Radanvarsimaakunnan yrittäjiin:
- Iivar
Flänssen, Naakkamo Pulp & Cardboard-yhtiön toimitusjohtaja
- Heikki Hääk,
Radanvarren Energian toimitusjohtaja
- Ilmari
Hölehmäinen, laajalle levinneen ja menestyksekkään, alun perin
Radanvarsikaupungissa perustetun Helppo Nakki-sisäsnagariketjun omistaja
- Veikko Väne, Radan
LVI & Rautatukku oy:n perustaja ja omistaja.
Näille firmoille
oli yhteistä se, että vaikka ne olivat menestyneitä niin yksikään niistä ei
ollut listautunut pörssiin. Kokouksen puheenjohtajana toimiva Reunansyrjän suojelukaartin
päällikkö Esko Kytömäki avasi kokouksen ja antoi samantien puheenvuoron Iivar
Flänssenille. Hän nousi, kumarsi ja aloitti puheenvuoronsa:
- Näin alkuun
minun täytyy pyytää meidän Radanvarsimaakunnan yrittäjien – niin kuin
suomalaisten yrittäjien puolesta yleensäkin – mitä nöyrimmin anteeksi teiltä
kaikilta. Teiltä ja niiltä joita te edustatte. Teiltä suojelukaartilaisilta ja
kaikilta suomalaisilta. Me olemme aivan liian myöhässä siinä, mitä aiomme tehdä
ja se johtuu sekä typeryydestä että puhtaasta pelkuruudesta. Meidän olisi
pitänyt tukea suomalaisia kansallismielisiä voimia rahallisesti jo
vuosikymmeniä sitten kun meillä oli kerran vielä mahdollisuus.
- Mutta me emme
tehneet sitä vaan mainostimme yritystemme ilmastovastuullisuutta,
rasisminvastaisuutta ja muistimme tietysti sen helvetin pride-viikon aikana
laittaa firmamme nettisivuille sateenkaaritaustan. Luonnollisesti kaikissa
mainoksissamme oli myös etnisesti edistyksellisiä malleja kun niitä kerran piti
olla. Mediapyllymme oli niin puhdas että sen päältä olisi voinut syödä.
- Ajattelimme
että näin on pakko tehdä, koska muu on huonoa bisneksille. Ja mitä me siitä
saimme? Tuulen huuhtoman perseen ja konkurssikypsän maan. Se nöyristelevä pelleily
ei auttanut meidän yritystoimintaamme ja kun kansallismieliset puolueet muutama
vuosi sitten kiellettiin tajusimme että kaikki demokraattisen vaikuttamisen
keinot oli menetetty. Edessä oli pelkkä liittovaltion lipun keltaisten tähtien
valaisema jatkuva sekä demokratian että talouden alamäki. Sen vuoksi meillä on
ensinnäkin kerrottavanamme teille tieto ja sen jälkeen tarjous. Mutta kysyisin
ensin, että minkälainen toimintavalmius ja –kyky suojelukaarteillanne tällä
hetkellä on?
Tähän vastasi
Esko Kytömäki:
- Me pystymme
toimimaan kuntatasolla. Siis jos puhutaan vanhoista kunnista ennen
pakkoyhdistymistä Radanvarsikaupunkiin. Meillä on suhteellisen hyvät valmiudet
torjua rikollisjengien hyökkäykset, olemme niin myös menestyksellä tehneet ja
sen vuoksi ne hyökkäykset ovat käytännössä loppuneet. Etnotunkeilijat tietävät
että missä tahansa paikassa syrjäseudulla saa takuuvarmasti kuulaa ottaansa
eikä ruumista koskaan löydetä. Mutta noin laajemmassa, Radanvarsimaakunnan
mittakaavassa meillä ei ole toimintakykyä eikä organisaatiota. Vapaaehtoisia
kyllä olisi. Mutta meillä ei ole tarpeeksi aseita eikä tarvittavaa välineistöä.
Eli suomeksi sanottuna ei ole tarpeeksi rahaa. Me toimimme kolehtipohjalla ja
vaikka ihmiset antavat minkä pystyvät niin se ei ole kovin paljoa. Ei ihmisiltä
voi vaatia mahdottomia. Täällä kun ollaan muutenkin köyhiä. Sitten taas jos
puhutaan siitä oletustilasta että meidän tulisi toimia puolustusvoimia vastaan
niin siihen meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Nyt puolestaan
puhui Radanvarren Energian Heikki Hääk:
- Siihen rahatilanteeseen
on tulossa muutos. Mutta ennen sitä minun täytyy kertoa teille tilanteen
taustasta. Mehän edustamme niin sanottuja nimettömiä ja kasvottomia
markkinavoimia. Ja sen myötä meillä on sormi ajan valtimolla. Erityisesti
talouden kannalta. Meillä on sitä kautta myös kytköksiä valtion
taloushallintoon. Ja mitä ne kytkökset meille kertovat? Sitä, että kaikki on
lopussa. Niin lopussa kuin olla voi. Valtion vekselivetoinen talous romahtaa
muutamassa vuodessa. Puhutaan ajasta minimissään yksi viiva maksimissaan kolme
vuotta. Valtiovalta, tai no, maakuntavalta on nähnyt tietyt varoitusmerkit
talouden lopullisesta sakkaamisesta mutta ei ole välittänyt ja nyt tilanne ei
ole enää sen hallinnassa.
Hääk puhui
suoraan sitä mistä oli puhunut myös Naakkamon suojelukaartin johtaja Teuvo
Työman. Hänellä oli pieni huoltofirma ja hän oli kertonut elinkeinoelämässä
vallitsevan hautajaisia odottava tunnelma. Hän oli joutunut hiljattain
lomauttamaan suurimman osan miehistään ja valtion pienyrittäjään kohdistama
ideologisilla syillä perusteltu ryöstöverotus oli saanut hänet miettimään että
onko koko touhussa enää mitään mieltä. Varsinkin kun tiesi mihin ne verorahat
törsättiin.
Hääk jatkoi:
- Sekä etnisesti
edistyksellisten elätettävien määrä plus julkishallinnon joutokäynnin määrä on
kasvanut niin suureksi että valtio pystyy pitämään sitä vekselivetoisesti
pystyssä vain mainitsemani ajan. Sen jälkeen laarista on perunat loppu,
siemenperunatkin syöty eikä muualtakaan enää apua saa sillä liittovaltio
itsessäänkin on totaalisessa kusessa taloutensa ja ennen kaikkia etnisten
elättiensä kanssa. Ei sitä joku reuna-alue kiinnosta eikä se siihen satsaa
penniäkään. Mikä taas tietää sitä että maassamme ei pystytä maksamaan valtion
ja kunnan palkkoja, ei eläkkeitä, ei sosiaaliturvaa eikä ennen kaikkea pystytä
enää elättämään niin sanottuja uussuomalaisia jotka ovat tottuneet varmaan
elatukseen jo vuosikymmeniä. Se tietää koko yhteiskuntajärjestelmän täydellistä
romahtamista.
- Se taas puolestaan
tietää kaaosta ja ryöstelyn sekä sitä myötä tappamisen alkua. Se tietää myös
infrastruktuurin tuhoutumista. Erityisesti näin tapahtuu kaupungeissa.
Kaupungeissa, joissa samalla energianjakelu hyvin todennäköisesti loppuu sillä
ei ole enää verkostoa joka pitää sitä yllä. Mikä taas tietää pakolaisaaltoja
nimenomaan syrjäseuduille. Herra nähköön, nälkäpakolaisia. Suomessa. Täällä se
koskee eniten Radanvarsikaupunkia joka tietysti itsekin romahtaa ja jossa on
noin kahdenkymmenen tuhannen etninen enklaavi mutta tänne tulee taatusti
nälkäpakolaisia muualtakin. Tulevaa romahdusta ei pysty enää estämään millään
taloudellisilla keinoilla. Romahduksen varmistava kriittinen raja on ylitetty
jo aikaa sitten.
- Siksi esitämme
pyynnön suojelukaarteille että ne tehostavat toimintaansa ja koulutustaan,
hankkivat lisää väkeä ja valmistautuvat tulevaan. Valmistautuvat
väistämättömään. Jos tämä kokous olisi pidetty kymmenen vuotta aikaisemmin,
niin olisimme pyytäneet teitä kaatamaan hallituksen. Mutta nyt se on liian
myöhäistä. Hallitus kaatuu joka tapauksessa mutta samalla kaatuu valtiokin.
Bensiini, joka pitää sitä pystyssä on raha, ja se raha loppuu pian. Tosiasiassa
se on loppunut jo aikaa sitten mutta muutamassa vuodessa loppuu viimeinen velkarahakin
ja sen myötä tekohengitys.
- Siksi meidän
täytyy pyrkiä vain suojelemaan ihmisiä tulevalta kaaokselta. Nimenomaan
suomalaisia ihmisiä. Olemme sen velkaa toisillemme. Muille emme. Me
Radanvarsimaakunnan yrittäjät – jotka olemme olleet yhteydessä yrittäjiin myös muualla
Suomessa – näemme että tällä hetkellä ei ole enää mitään mahdollisuutta pyrkiä
pelastamaan kokonaista yksikköä nimeltä Suomi. Meidän täytyy täällä pyrkiä
pelastamaan pienempi yksikkö nimeltä Radanvarsimaakunta. Sen enempään meillä ei
ole mahdollisuutta. Muissa maakunnissa toimitaan samalla lailla että
päästäisiin pahimman yli. Kuinka kauan se pahin kestää on tässä vaiheessa vielä
mahdotonta sanoa.
Nyt puheenvuoron
otti Helppo Nakki-ketjun omistaja Ilmari Hölehmäinen:
- Mistä tullaan
siihen toiseen asiaan mistä me halusimme puhua ja mitä ennen kaikkea haluamme tarjota. Me jätimme tukematta
oikeita tahoja aikanaan. Sen vuoksi olemme osasyyllisiä nykytilanteeseen. Nyt
meillä on mahdollisuus korvata virheemme ja suoranainen typeryytemme. Tai
ainakin auttaa pahimman varalta. Pahimman, joka tulee aivan varmasti. Painotan,
että me neljä edustamme hyvin monia muitakin Radanvarsimaakunnan yrittäjiä.
Mutta suoraan asiaan: Radanvarsimaakunnan suojelukaarteja varten on avattu
tili. Tai siis useitakin tilejä. Kaikki tilit ovat avattu Norjaan. Niillä on
tällä hetkellä kaksi miljoonaa dollaria. Ja lisää on tulossa. Nimenomaan dollareita
koska euron arvo mitä todennäköisimmin lähitulevaisuudessa romahtaa. Miellämme,
että suojelukaarteihin sijoitettu raha on tällä hetkellä tulevaisuutta
ajatellen kaikkein viisain mahdollinen sijoitus.
- Lisäksi olemme
avanneet Suomeen miljoonan euron tilin. Norjan tiliä tarvitaan aseitten,
patruunoitten ja muun sotilaallisen kaluston hankkimiseen. Oletan, että teillä
on yhteyksiä myös pohjoisiin suojelukaarteihin ja pystytte hakemaan rahat Norjasta.
Käteisenä. Suomen tiliä voidaan käyttää muitten tarvikkeitten hankkimiseen ja
sen käyttö kierrätetään yhtiöittemme kautta. Mitä muuten tulee pörssiyhtiöihin
niin ne ovat realisoimassa ruumiista nimeltä Suomi kaiken sen minkä saavat irti
ja sen jälkeen siirtävät toimintansa muualle. Pörssirahalla ei ole isänmaata ja
se näkyy taas kerran. Ne jättävät suomalaiset niin kuin entinen jätkä paskan
mättäälle.
Tähän lisäsi
Veikko Väne:
- Lisäksi olemme
hankkineet yhteyksiämme käyttäen käyttöönne aseita. Näin alkuun Narvikin
satamaan on tulossa laiva jossa on viisisataa kappaletta vanhoja mutta edelleen
käyttökelpoisia amerikkalaisia M 14-automaattikivääreitä. Olen siinä
käsityksessä että teillä moni mies joutuu toimimaan vielä haulikko- ja
pienoiskivääripohjalla. Nuo kiväärit ovat tuttua kaliiberia .308 Winchester
joten patruunoitten hankinta onnistunee.
Tähän vastasi
Anssi Tämänlainen:
- Meillä on
yhteyksiä sekä Kilpisjärven että Utsjoen suojelukaarteihin joihin kuuluu sekä
raja- että tullimiehiä. Sekä rahojen että aseitten tuonti maahan ei tuota
ongelmaa. Tarvittaessa ne voidaan tuoda vaikka tunturien kautta mönkkäreillä
tai moottorikelkoilla tai sitten veneellä Tenojoen yli. Reilun pelin hengessä
meidän täytyy tietysti antaa heille sata kappaletta noita automaattikivääreitä.
Sekä myös osa rahoista. Ei heilläkään aseita ja tarvikkeita liikoja ole. Ja
noita patruunoita meillä on kyllä metsästyskivääreihin ja venäläisiltä alan yrittäjiltä
me saamme niitä lisää. Kun kerran rahaa saadaan. Olemme siitä äärimmäisen
kiitollisia. Voi tosiaankin todeta, että ehkä tässä tilanteessa parempaa
sijoitusta ei olekaan. Sillä kun valtiorakenne romahtaa niin jonkun sitä on
alettava taas alusta rakentamaan. Suojelukaarteja parempaa ei tällä hetkellä
taida olla tarjolla. Puolustusvoimista en osaa sanoa mitään. Ne kun on
alistettu EU:lle ja riisuttu tyypilliseen luurankomalliin. Ja eihän PV tänne
välittömästi vaikutakaan sillä Radanvarren pataljoonahan lakkautettiin aikaa
sitten.
Tähän jatkoi
puolestaan majuri evp. Santeri Velkiö:
- Meillä on
kyllä osaamista perustaa ja kouluttaa porukkaa komppania- ja jopa
pataljoonatason toimintaan. Tosin pataljoonatason raskaita tukiaseita meillä ei
tietenkään ole. Mutta ehdottoman tärkeää on myös siviilipuolen koulutus niin
lääkintä-, huolto- kuin pakolaishuollon osalta. Niihinkin meillä on jo jonkun
verran tarvittavaa osaamista ja eri maakuntien suojelukaartit avustavat
toisiaan. Mutta se, mitä te yritykset voisitte vielä tehdä olisi
varmuusvarastojen kerääminen. Teillä on siihen taloudellinen mahdollisuus ja
oletan että teillä on tarvittavat yhteydet. Paremmat kuin meillä.
Iivar Flänssen
pyysi täsmennystä:
- Meillä on
mahdollisuuksia. Mutta mitä pidätte tärkeimpänä?
- Ensimmäisenä
tietysti ruoka. Pyrkikää varastoimaan kaikkea säilyvää ruokaa. Kuivamuonaa ja
säilykkeitä. Leipää. Perunaa ja viljaa. Mitä enemmän ruokaa pystyy kuivaamaan
ja säilömään, sen parempi. Toinen pääasia on polttoaine. Sitä kannattaa alkaa
säilömään kirjanpidon ohi. Teillä on kyllä siihen tarvittavat keinot ja
varastot. Omalta osaltamme olemme jo tehneet alustavan suunnitelman siitä
kuinka suojelukaartit ottavat pahimman tapahtuessa hallintaansa sekä
Naakkamojoen vesivoimalan että Heukensaaskin turvevoimalan. Jos pahin tapahtuu
talvella se tietää taajama-alueille katastrofia joten sähköntuotanto on
pyrittävä turvaamaan kaikin mahdollisin keinoin. Ja kolmas seikka ovat tietysti
lääkkeet ja sairaalatarvikkeet. Sekä tarvittavien ammattilaisten kartoittaminen
ja alustava värvääminen. Kun infra romahtaa niin lääkintähuoltokin romahtaa
mutta sairastaminen ei lopu.
Kokouksessa
käytiin vielä läpi ne menetelmät joilla suojelukaartit pääsisivät käyttämään
heille varattuja pankkitilejä ja allekirjoitettiin tarvittavat valtakirjat.
Yrittäjät osasivat kertoa että norjalaisissa pankeissa ei oltu millään muotoa
tarkkoja siitä jos suomalaiset tekisivät suuria käteisnostoja. Maa kun ei ollut
EU:n jäsen ja se oli myös satsannut omaan maanpuolustukseensa ymmärtäen että
liittovaltion puolelta oli jossain vaiheessa tulossa kaaos.
Liikemiehet
poistuivat paikalta ja suojelukaartilaiset jatkoivat kokoustaan. Nyt
perustettaisiin suojelukaarteille koko maakunnan kattava organisaatio ja sen
komentajaksi valittiin yksimielisesti Heukensaaskin suojelukaartin päällikkö
majuri evp. Santeri Velkiö. Nopeasti suunnitellun organisaatiokaavion mukaan
paikalliset suojelukaartit jakautuisivat seuraaviin yksiköihin:
1.
Taisteluosastot:
Näissä olisi
parhaimman kuntoiset ja parhaiten aseistetut sekä varustetut miehet jotka
olisivat valmiina lähtemään tehtäviin mihin tahansa Radanvarsimaakunnan
alueelle. Taisteluosastoille tulisi hankkia lisää konetuliaseita sekä
viestintävälineistöä. Sekä mielellään tukiaseiksi sinkoja joilla pystyy
ampumaan sirpalekranaatteja. Tiedossa oli että suurissa kaupungeissa etnojengit
olivat aseistettuja kun taas kantasuomalaiset puolestaan eivät joten
etnojengien leviäminen alueelle tuli estää kaikin mahdollisin keinoin. Ja ne
keinothan jo osattiin. Tarvittiin vain lisää tulivoimaa.
2.
Suojeluosastot:
Nämä aseistetut
osasto koostuisivat vanhemmista aseistetuista miehistä ja heidän tehtävänsä
olisi suojella paikallista väestöä.
3. Tukiosastot:
Näissä osastoissa
olisi sekä miehiä että naisia ja ne keskittyisivät lääkintä- ja huoltopuoleen.
Nämä kolme
osastotyyppiä oli periaatteessa ollut olemassa jo ennenkin, tosin nyt alettiin
kehittää suunnitelmaa jolla taisteluosastot voitaisiin tarvittaessa saattaa
yhteisen, koko maakunnan kattavan komennon alaiseksi. Nyt päätettiin myös
neljännen osastotyypin perustamisesta:
4.
Pakolaisosastot:
Nämä osastot
aloittaisivat toimintansa välittömästi ja alkaisivat kartoittaa rakennuksia –
mieluiten puilla lämmitettäviä, esim. lakkautetut kyläkoulut - joihin pakolaisia voitaisiin sijoittaa. Lisäksi
kenttäkeittiöitä tulisi hankkia mahdollisimman paljon. Pakolaisten
vastaanotossa noudatettaisiin tylyä etnistä profilointia joka nykyisessä
liittovaltio-Suomessa oli ollut jo pitkään laitonta. Ainakin alkuun
Radanvarsimaakuntaan tulisi lähinnä kantasuomalaisia sillä aseistetut
etnojengit keskittyisivät ryöstelemään suuria kaupunkeja joista ne eivät
haluaisi poistua.
Oli myös
alettava arvioimaan sitä, kuinka paljon pakolaisia Radanvarsimaakunta yleensä
pystyisi ottamaan vastaan. Infrastruktuurista täysin riippuvaisten ihmisten
määrä oli kasvanut ajan myötä järkyttävän suureksi eikä sitä osattu tässä
kokouksessa vielä arvioida. Lisäksi tässä kokouksessa – niin kuin epäilemättä
muittenkin maakuntien suojelukaartien perustavissa kokouksissa – tehtiin
periaatepäätös jonka mukaan romahduksen tullessa nykyisen poliittisen eliitin
edustajille ei annettaisi armoa. Suomi oli aikanaan päätynyt kovalla työllä hyvinvoivaksi
ja kansalaisistaan huolta pitäväksi valtioksi. Nuo utopistit olivat tuhonneet
sen muutamassa vuosikymmenessä ja nyt Suomi siirtyisi failed state-tasolle. Niin
kuin joku Somalia. Ja se johtuisi pelkästä hyväuskoisesta typeryydestä ja
henkilökohtaisesta ahneudesta.
Edessä oli
paljon työtä sekä epävarmoja ja raskaita aikoja. Mutta nyt heillä olisi
muutakin tukea kuin talkootyö. Ja he tiesivät että jos he eivät toimi, niin
kuka sitten? Mitään yhteiskunnan suojaverkkoja ei enää olisi. Heidän oli pakko
kehittää ne tyhjästä itse. Miehet tekivät vielä pieniä arviolaskelmia siitä
kuinka paljon – suomalaisia – nälkäpakolaisia saattaisi tulla heidän
vastuulleen ja kauhistuivat. No, kauhistelu ei enää auttaisi vaan tulisi alkaa
toiminta. Kokous päättyi ja miehet hajaantuivat kukin tahoilleen kiroten
samalla sukupolvensa huonoa tuuria. Että perkele tämän pitikin sattua juuri
heidän ajalleen. Tai toisaalta eihän kyse ollut mistään tuurista vaan kaikki
oltiin saatu aikaan tieten tahtoen. Asiasta vastuullisten ei auttaisi vedota
siihen ikivanhaan että emme me tienneet.
Rikos oli rikos
eikä typeryys ollut lieventävä asianhaara.
Suojelukaartin arvojärjestelmä on tehtävänmukainen, kuten järjestön itsensäkin olemassaolo.
VastaaPoistaMiehistö:
nuorempi kaartilainen (ei sotilaskoulutusta)
vanhempi kaartilainen (reservin rivimies)
ylikaartilainen (res.korpraali)
vararyhmänjohtaja (res.korpraali, kokenut)
Aliupseerit:
aliryhmänjohtaja (res.alikersantti)
ryhmänjohtaja (res.kersantti)
yliryhmänjohtaja (kersanttia korkeammat reservin au-arvot)
varajoukkueenjohtaja (PV:n arvot vääpeliin asti)
alijoukkueenjohtaja (PV:n vääpeli)
Paikallisupseerit:
joukkueenjohtaja (res.vänrikki)
ylijoukkueenjohtaja (kaikki reservin upseeriarvot sekä PV:n vääpeli)
paikallisjohtaja (PV:n arvo vääpelistä yliluutnanttiin; vastaa paikallisen komppanian vahvuisen suojelukaartin toiminnasta ja organisoinnista)
Esiupseerit:
aluejohtaja (kapteeni; vastaa alueensa suojelukaartien toiminnasta ja organisoinnista)
ylialuejohtaja (majuri)
varapiirijohtaja (everstiluutnantti; suojelukaartipiirin esikuntapäällikkö)
piirijohtaja (eversti; vastaa suojelukaartipiirinsä suojelukaartialueiden toiminnasta ja organisaatiosta)
Kenraalit:
ylipiirijohtaja (prikaatikenraali; suojelukaartin yliesikunnan toimistopäällikkö)
esikuntajohtaja (kenraalimajuri; suojelukaartin yliesikunnan osastopäällikkö)
yliesikuntajohtaja (kenraaliluutnantti; suojelukaartin yliesikunnan operaatio-, henkilöstö- ja huolto-osastopäälliköt)
valtakunnanjohtaja...?
Ei kai toi fragiliteettikartta ole oikea? Jos on niin huhhuh...
VastaaPoistaHyvä kirjoitus.
Semmoinen pikkuinen esoteerinen yksityiskohta, asia johon itsekin joskus haksahdin. .308Win ja 7.62Nato eivät ole täysin 1:1 yhteensopivia. Ja se yhteensopimattomuus on yllättävässä kohtaa. Jos otetaan .308Win kaliiperille merkitty kapistus sillä voi ihan vapaasti ampua Nato paukkua. Mutta toisinpäin jos tekee, eli ampuu .308 hirvipaukkua 7.62 Nato merkityllä aseella niin ase voi tulla silmille. 7.62 Nato on tarkoituksella ladattu miedommaksi ottaen huomioon sen, että sotilasaseissa voi olla vähän krouvimpi sulkuväli ja iso osa niistä oli siirtymän aikaan muista kaliipereista muunnettuja. Todennäköisesti sotapyssy kestää siviilikudit, mutta ei välttämättä. Oli aikanaan vääntöä asiasta itsellä ja yhdellä amerikkalaisella alan miehellä ja hän argumentoi asian niin perusteellisesti, että oli pakko myöntää miehen olevan oikeassa.
Toki voitaneen olettaa, että suojelukaartilaiset tuntevat asesepän tai pari joka kykenee kapistukset tarkistamaan...
VastaaPoistaTervehdys, Qroquius Kadille ja Jani Alanderille & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaQroquius Kad: Itse asiassa en muuten ole koskaan ottanut selvää että oliko niillä varsinaisilla suojeluskunnilla jonkunlaiset omat sotilasarvonsa vai käyttivätkö ne samoja kuin sotavaltio. Ja juu, oli kuvitteellisen kaartin järjestelmä mikä hyvänsä niin ehkä jätämme arvon ”valtakunnanjohtaja” käyttämättä ns. yleisistä syistä.
Jani: Kiitokset. Kartta on onneksi fiktiivinen. Ja kiitos lisäyksestä. Tuo oli mulle uusi tieto. Täytynee suojelukaartin ruveta latailemaan itse sopivilla latauksilla. Hylsyjähän kyllä riittää.
Kun on kesän mittaan lukenut mitä Ruotsissa tapahtuu niin siellä päädyttäneen ensimmäiseksi ison mittakaavan ongelmiin. Koska tämä tapahtuuu on mielenkiintoinen kysymys.
VastaaPoistaSe, että poliisi virallisesti toteaa ettei ammuskelut ja räjäyttelyt vähene muutamaan vuoteen vaan niihin on vain totuttava on jo melko vakava asia. Ruotsissa, toisin kuin Suomessa, tilanne koskettaa jo melko pieniäkin paikkakuntia ja ensimmäiset kaupungit ovat ilmoittaneet olevansa välittömässä konkurssin vaarassa. Toki valtio nuo kunnat Ruotsissa pelastaa mutta kuinka pitkään Ruotsillakaan perse kestää? Toki ainakin toistaiseksi Ruotsi on onnistunut makselemaan velkojaan pois ja velkaantumisaste Suomeen verrattuna maltillinen.
Löfven tuntuu olevan pihalla kuin lumiukko ja onnistuu syyttämään kantaruotsalaisia etnojengeistä. Jos ei ymmärrä syy-seuraussuhteita ei voi ratkaista ogelmaa. Saas nähdä alkaako Ruotsissa muodostumaan suojeluskuntia reuna-alueille ja miten virallinen Ruostsi niihin suhtautuu.
Tervehdys, Hemuli. Ruotsissahan on päädytty ison mittakaavan ongelmiin jo aikaa sitten ja nyt siellä ollaan päätymässä massiivisen mittakaavan ongelmiin. Ruotsin vahva talousveturi kestää tilanteen tiettyyn rajaan asti mutta ei loputtomiin. En osaa ajatella sitä tilannetta että ruotsalaiset perustaisivat suojeluskuntia. Pelkään että maa on alistunut ja aivopessyt itsensä. Toivottavasti olen väärässä.
VastaaPoistaHylsyjähän kyllä riittää.
VastaaPoistaNo juu, ekat hylsyt jaettaneen kaikkein ansoituneimmille eli tällä nykyiselle, no sateenkaarenväriselle populalle. Arvelee Huru-ukko
Sunnuntaina oli maapäivävaalit Brandenburgissa ja Saksissa. AfD nousi kakkossijalle kummassakin. Eurovaaleissa se pärjäsi vaatimattomasti kun nousu oli pientä, mutta osavaltioissa pystyy keräämään ääniä, vaikka päälle heitettäisiin molotovin cocktaileja.
VastaaPoistaKuten liittopäivävaaleissa, osavaltioiden maapäivien paikat siten että osa paikoista jaetaan yhden edustajan vaaliireistä, ja osa jaetaan puolueiden listoilta suhteellisella vaalitavalla. Äänestäjällä on siis kaksi ääntä. Vaalin jälkeen maapäivien lopullinen koko voi vaihdella jos käytössä on tasauspaikkajärjestelmä ja/tai ylijäämäpaikkojen järjestelmä. Liittopäivienkin koko on vaihdellut vaalien mukaan.
Sitä vaan mietin että jos paikkojen määrä voi vaihdella, niin miten pöytiä ja tuoleja järjestellään istuntosalissa, ja miten äänestykset toimitetaan. Jos on äänestyskone niin pitää säätää tietylle määrälle edustajia.
Vieraalle: ainakaan Saksan liittopäivillä ei ole käytössä äänestyskonetta. Äänestys suoritetaan yleensä kättä nostamalla. Jos tämä ei tuota yksiselitteistä tulosta, suoritetaan Hammelsprung: edustajat poistuvat salista ja saapuvat uudestaan sisään kolmesta ovesta, jotka on merkitty Jaa, Ei ja Tyhjää, ja kustakin ovesta sisään tulevat lasketaan.
PoistaTervehdys Huru-ukolle ja vieraalle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaHuru-ukko: Niitä hylsyjähän on niin monenlaisia. Armeijassa hylsy tiesi asetarkastuksessa sitä että jynssää uudestaan. Sateenkaarenväriselle populalle se voisi tarkoittaa että ajattelepas uudestaan.
vieras: Tähän en pysty kyllä vastaamaan. Mutta toivotan AfD:lle onnea jatkossakin.
Tuo armeijan touhu on tutua omilta ajoilta.
VastaaPoistaTuossa virheiden touhussa oli tämä mitä tarkoitin: Aaateleppa ite:)
Huru-ukko
Tervehdys, Huru-ukko. Minun ongelmani on se, että minä ajattelen. Vihreät eivät.
VastaaPoistaEipä taida vielä maailmasta olla loppu Naton ylijäämäpatruunat kaliberissa 7.62x51.
VastaaPoistaItsellänikin noita kaapissa on jonkin verran. Ei mikään tarkkuuspatruuna 308win-aseessa, mutta kyllä sen tarkkuus ja teho vihollisten tappamiseen riittänee.
Luoti oli muistaakseni 10,9 tai 11,9 grammainen kokovaippa.
Tarkka-ampujille voinee tarvittaessa ladata sopivia kuteja parhaisiin aseyksilöihin.
Tervehdys, Ekku. Ja noita normikolmenollakasejahan metsästäjiltä löytyy vaikka hurumykke.
VastaaPoistaMoi Ykä, mielenkiintoinen tarina tässä sinulla. Jäin miettimään tarinan mainitsemaa "toimintaa pienoiskivääri ja haulikkopohjalla". Näitä aseita on monella harrastajalla, mutta mikä niiden käyttöarvo olisi tositarpeessa? Onko voima riittävä esim. kodinturvatehtäviin? Entä onko käytetyillä patruunoilla eroa ko. aseiden suorituskykyyn?
VastaaPoistaTervehdys, Historix. Kyllä pienoiskivääri on ihan käypä peli kodin puolustamiseen. Ei sen pati iso ole mutta kuka sen haluaa vatsastaan kaivaa?
VastaaPoista308:n ja 7.62*51 Naton erot:
VastaaPoista308:n hylsyn seinämät on ohuemmat. Jos lataa 308:issa oikein hyvin toimivaa superjysäriminimelkeinmagnumia Nato-hylsyyn nousee paine helposti. Tehtaan lataamissa ei merkitystä.
Maksimipaineiden ero, SAAMI:n stantardin mukaan 50,000 psi CUP 7.62 NATO ja 62,000 psi PIEZO .308. Tuo CUP on copper units of pressure, kuparisylinterin tyssääntymis-yksikkö. Kun piezosähköinen mittari tuli käyttöön huomattiin CUP ja LUP (lyijy) -mittausten antavan liian alhaisia lukemia. Oikeasti ero on noin 58 000 vs 62 000 - 4000 psi: ei paljon mitään kunnossa olevan aseen kannalta. Aseet koeammutaan paljon korkeapaineisimmilla patruunoilla.
Sulkuväli, NATO-patruuna on sotapyssyn patruuna, sen pitää toimia hieman kakkaisemmassakin aseessa ja esmes konekiväärissä. Pikku nokihiukkanen ei saa estää asetta toimimasta. Paksu hylsynseinä venyy tarvittaessa.
308:n sulkuväli on välillä 1.630 - 1.6340 tuumaa, sanoo SAAMI. 62x51mm NATO: välillä 1.6355 - 1.6405 tuumaa. Ylijäämissä voi olla 0.0015 tuumaa pitempi. Tarpeeksi, että hylsy repeää, ase ei räjähdä mutta kaasua pukkaa ulos väärästä päästä ja ampuminen keskeytyy hylsynroippeiden ulostamisen ajaksi. Ilman suojalaseja voi olla jännät paikat...
Sulkuvälitulkki kertoo onko liian pitkä sulkuväli - asesepällä on tämmösiä ja saa miitä netistäkin tilattua. 308:n GO ja NO GO -tulkit. Lukon pitää sulkeutua kevyesti GO-tulkin kanssa ja ei sulkeutua NO GO -tulkin kanssa.
NATO -patruuna 308:ssa - jos lukko menee kiinni tolkullisella voimalla ei luultavasti ongelmaa.
Huomaa, että moderneissa NATO-aseissa patruunapesä on lähempänä 308:n mittoja.
Mutta jos haluaa olla ihan varma, käytä 308:ssa vain 308 patruunaa ja 7.62 NATO-aseessa vai 7,62 NATO patruunaa.
Kansainvälisissä kovapanosammunnoissa asia voi olla vähemmän tärkeä.
9*19 tai tähtipistoolin patruuna on paljon kavalampia juttuja. Laita tsekkien 7,62 x 25 mm wanhaan mauseriin ja ylläty. Tai 9*19 parabellun 9*19 glisentiin. Nykyaikanen 9mm para vanhaan parabellumiin tai ukkomauseriin...
Muuten G3 tai FAL olis enemmän mieleeni - särkymätön höyryveturi tai ergonominen ampumakone. Ei M14 toisaalta huono valinta ole. Kun suunnittelin aikoinaan ½":n peränpitäjän spotteriksi ryhtymistä mini 14 olis ollut aseenani.
Pyssymies
No juu. Kyllähän minä sen tiedän että Ykä aattelee ite, virhevassreista taas ei kukaan. En vain osannut sanoa ääneen:( My bad taitaa jenkit sanoo. Vaan muulta luettuna, ählämit yrittää taas lyödä päätänsä siinain palmuun. Eikö ne raasut opi historiasta mitään? Onko kaikki kuuden päivän sodan veteraanit kuolleet?
VastaaPoistaEi mulla nyt muuta...Huru-ukko
Tai no, en osaa sanoa tuohon kaliperikeskusteluun juuta jaata, kun en ole "Pyssymies", vaan ei se iso reikä vaan se mihin ja milloin se sattuu, se kai se vaikuttaa. Vrt.esim. Simo Häyhä!!!
VastaaPoistaHuru-ukko
Piekkarin patruunan sopivuudesta itsepuolustukseen riitelevät jenkit kovasti Juutuubissa. Eihän se mikään tehokas ole varsinkaan lyhyestä piipusta ammuttuna, mutta ei sitä päin näköä silti mielellään ota. Panokset on halpoja ja niitä menee paljon pieneen tilaan. Lisäksi jenkkien pienoiskiväärit on järjestään puolareita. Niihin saa lisävarusteena aika isoja rumpulippaita. Kun rekyyliä ei käytännössä ole, niin on helppo sijoittaa joku parikymmentä kutia nopeasti vaikka rintakehän kokoiselle alalle.
VastaaPoistaHaulikko on kanssa melko pätevä kodinturva-ase lyhyeltä matkalta. Vanhoja haulikoita on Suomi täynnä.
Veikkaan muuten, että maailmalla on vielä kohtuullisen isoja varastoja Tokarev ja Makarov pistooleita ja Sks-karbiineja odottamassa tarvitsevaa ostajaa.
Ihan käypää kalustoa nostoväelle.
Historix, piekkarin kuti oikeassa paikkaa tappaa, ja vähemmän oikeassa paikkaa vammauttaa vakavasti. Ongelma lähinnä on että lukuunottamatta keskushermosto osumaa se ei oikein pysäytä heti. Haulikko sitävastoin no se kyllä pysäyttää ja tappaa....
VastaaPoistaTosin pienoispistoolista tai puoliautopiekkarista, no hitto tyhjennä lipas kohteeseen, eiköhän se siihen jää...
VastaaPoistaMikä on Ykän arvio siitä miten ja mihin Stalin kuoli? Huhuja on ollut vuosikymmeniä sitten miten Setä-Joe heitti lusikan nurkkaan. Vai menikö se niin kuin yleisissä lähteissä sanotaan?
VastaaPoistaSuojeluskuntajärjestön arvojärjestelmä oli päällystön osalta tehtävänmukainen. Tuosta osoitteesta
VastaaPoistahttp://www.mlang.name/arkisto/sjk-as-1928.html
löytyvät päällystöarvot suojeluskuntain päälliköstä paikallispäällikköön. Alipäällystöä ei mainita lainkaan, joten en tiedä, olivat he ryhmän- ja joukkueenpäälliköitä vai -johtajia.
Toisaalta Ukko-Pekka Svinhufvud ja puolustusministeri Juho Niukkanen olivat suojeluskuntavääpeleitä, ja tässä osoitteessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-H%C3%A4meen_suojeluskuntapiiri
mainitaan arvot suojeluskuntaylikersantti, -kersantti, -alikersantti, -korpraali ja -sotamies.
Suojeluskuntajärjestön arvojärjestelmä oli siis ilmeisesti paikallispäälliköstä ylöspäin tehtävänmukainen ja siitä alaspäin käytettiin PV:n arvoja.
Isä aurinkoinen kuoli aivoverenvuotoon. Aiheuttajana varfariini - marevan lääkkeenä ja vaikka 42 rotanmyrkkynä nykyään. Samalla tavalla myrkyllinen kuin kumariini mutta mauton ja hajuton. Kumariinia oli vielä hiljan hiirenmyrkyssä, rotat taisi sen maistaa ja warfariini on muutenkin tehokkaampaa. Kumariinia on kanelissa ja erikoisesti hienontuoksuisessa tonkapavussa.
VastaaPoistaStalin vauhkosi lääkärisalaliitosta ja henkilääkärinsä päätti pelastaa itsensä. Varfariini oli uutuus, eikä sitä osattu epäillä eikä edes etsiä.
Pyssymies
Kyllä tuo piekkarin patikin saa pahaa jälkeä aikaiseksi, ainakin jos ammutaan läheltä. Meidän kylillä sekopää Pekka Erik Auvinen sen todisti kun lahtasi koulukavereitaan.
VastaaPoistaMitä tulee sotilasaseisiin niin rynkkyyn luotan, ikinä ei ole pettänyt ja sillä muuten osuu vähän kauemmaksikin.
Pistoolit ovat sivuaseita ja jos niihin joutuu turvautumaan niin lähtökohtaosesti jotain on mennyt persiilleen.
Eli paniikki ja ammutaan kaikkea mikä liikkuu kosketusetäisyydeltä muutamaan metriin.
Sitäpaitsi noi pislareiden alitehoiset täysvaipat eivät vastapuolta aina pysäytä ellei osu oikeaan kohtaan.
Rynkyllä ei ole niin väliä, aina pysähtyy.
Tervehdys Pyssymiehelle, Huru-ukolle, Ekulle, Jani Alanderille, vieraalle, Qroquius Kadille ja Joppos123:lle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPyssymies: Kiitos lisävalaistuksesta. M14 muuten ei ollut jutun aseena siksi että olisin itse halunnut juuri sellaisen vaan ihan siksi että köyhän pitää ottaa mitä saa. Jenkithän muuten lahjoittivat aikanaan noita M14-pyssyjä Virolle jonkun kymmenen tuhatta kappaletta.
Huru-ukko: Mikä tuo Siinain juttu oli? Multa on tainnut jäädä joku uutinen huomaamatta.
Ekku, Jani & Joppos123: Joka tapauksessa kakskakkonen on parempi kuin tyhjät kädet. Ja jollain pienoispistoolilla ammutaan lähinnä läheltä. Ja Joppos123:n Auvis-esimerkki pitää paikkansa. Sillä saa aikaan karmeeta jälkeä.
vieras & Pyssymies: En osaa sanoa Stalinin kuolemasta mitään.
Qroquius Kad: Kiitos lisävalaistuksesta.
Kannattaa muuten katsoa semmoinen pari vuotta vanha komedia kuin "Death of Stalin". Yllättävän vähän poliittisesti korrekti musta komedia, minkä sisältö sinänsä lienee historiallisesti paikkaansa pitävä.
VastaaPoistaM14 on modernisoitu Garand, vanha jo syntyessään. Toimiva peli kuitenkin. Samaa ikää ovat FAL ja G3 mutta nepäs olikin uusia konstruktioita tullessaan.
VastaaPoistaMini M14 on taas Rugerin 223-versio vanhasta soturista, näpsä pikkukivääri.
M14 sopii muuten tarkka-ampujan aseen aihioksi.
Ainakin FAL ja G3 sopii natostandardin mukaisen kiväärikranaatin ampumiseen. Lisää nurmiporien tulivoimaa kummasti, läpiammuttava malli kätevin. Ei tarvi muuta tietää kuin, että kaasuportti kiinni kranun kanssa - vakiopatruuna käy.
M40 recoilless rifle - 105mm raskas sinko, on painavampi kuljeteltava. Sopii hinailtavaksi mustin tapaan tai moderniksi teknikaaliksi. Lähimmät svedustaniassa,norjassa käytössä 06mm Rekylfri Kanon M40 - itävalta, espanja, kiina, USA, intia, pakistan, eteläkorea ovat semmoisia tuottaneet. Käyttäjiä paljon, ammuksia on ihan joka lähtöön, tiukimmat puhkoo 700mm panssaria, jalkaväkeä voi tervehtiä fleseteillä, teräskuulatäytteisellä sirpaleammuksella tai tavallisella sirpaleammuksella.
Monet etnot tuntis olonsa kotoisaksi ko. värkin tulen alla...
Tuo Vissaronovitsin onnistunut lääkintä varfariinilla on useassa lähteessä kerrottu fakta. Stalin tuupertui petiinsä muttei kuollut oitis, pari päivää muut pomot ihmetteli, notta mitääs ny. Mitäs jos se kuolee, mitäs jos se ei kuolekaan - lose/lose.
Pyssymies
Rynkkyyn luotan. Se on ihan se sama mihin sillä osuu, ei näy kaveria koskaan niillä taistelukentillä.
VastaaPoistaNäin se vaan menee.
Tervehdys Ekulle, Pyssymiehelle, Anolle ja Joppos123:lle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaEkku: Kiitos vinkistä.
Pyssymies: Kiitos lisäyksistä. Ymmärtääkseni amerikkalaiset erikoisjoukot käyttävät vieläkin M-14 kivääriä tarkka-ampujan aseena.
Ano: Kiitos tiedosta. Tuo oli minulle uutta.
Joppos123: Jos tiukka paikka tulisi, niin ottaisin mielelläni työkalukseni suomalaisen rynkyn.
Tuosta M14:ata vielä: Irakin ekan kähinän aikaan usan laivasto vaihtoi aika laajasti M16-rynkyt M14 kivääreihin. Kantamaa ja maaliballistista tehoa enemmän. Kas kun kaikki silakat ei seilanneet aavalla merellä 16" tykeillä ammuskelemassa,
VastaaPoistaJeff Cooper oli revetä riemusta ja vaati 9mm nallipyssyjenkin vaihtoa .45-coltteihin.
Pyssymies
Tervehdys, Pyssymies. PV:kin on pysynyt nato-kaliiberia raskaammassa kaliiberissa. Suomen peitteisessä maastossa se toimii paremmin.
VastaaPoistaTere Yrjö. En nyt äkkiä löytänyt tuohon Siinai-juttun lähdettä. Jossain se vasta oli että nää rättipäät taas uhoo ajavnsa jutkut mereen tai jotain. Ja kumminkin tilanne on samankaltainen kuin silloin kuuden päivän sodan aikaan. Siitä tuo toteamus, että leikö rättipäiden joukoista kaikki siinain/golanin aikaiset kuuden päivän sodan veteraanit kuolleet kun samanmoista uhoamista taas ilmssa eikä muisteta kuin kävi.
VastaaPoistaHuru-ukko
Tervehdys, Huru-ukko. Luulen, että se uhoaminen ei tule arabimaitten armeijoitten taholta. Ne tietävät että vuoden 1967 ja 1973 rähinöissä niillä oli käytössä valtava määrä neuvostoliittolaista modernia kalustoa ja saivat silti turpaan että tukka taipui. Nyt niitten kalustotilanne on heikompi.
VastaaPoistaAivan helvetin hyvä tuo "Fragility in the World" -kartta. Sitten kun saisi kehiteltyä oikeasti mittarin siihen, millä tuo piirretään. Lähtisin liikkeelle etnisen ja uskonnollisen hajanaisuuden määrästä johon ympättäisiin vielä mistä se etninen ja uskonnollinen hajanaisuus koostuu. Tähän sitten vielä oikeuslaitoksen johdonmukaisuus, sosialistinen jakopolitiikka ja muutama muu mittari päälle niin eiköhän se siitä.
VastaaPoistaTervehdys, Jaska. Muutaman kymmenen vuoden päästä se kartta saattaa todellakin näyttää tuolta.
VastaaPoista