ANKKURIT LASKEKAA

Hotellin respassa ollaan seottu laskuissa siitä että kuinka monta sisäänheittotuotetta nykyinen ja muutamat sitä edeltävät hallitukset ovat keksineet haittamaahanmuutolle. Nyt hallituksemme läväytti uuden ässän pöytään ja se menee lyhykäisyydessään näin:

Sisäministeriö käynnisti 15.7. lakihankkeen, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa perheenjäsentä.

Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että ”toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.”

Voisiko parempaa sisäänheittotuotetta ollakaan? Laitetaan Suomeen ankkurina 20-vuotias jätkä joka väittää olevansa 16-vuotias ja joka ilman muuta saa notkumisluvan. Sen jälkeen hepun varsin kookas perhe - ja etnisesti edistyksellisissä yhteiskunnissa perheen käsite on tietysti laajempi kuin suomalaisessa - saakin taatun, pysyvän ja suomalaisten takaaman elatuksen täältä ikuisuuteen. Viiden vuoden jälkeen voikin jo hakea Suomen kansalaisuutta. Ja niin muuten, se ”perheenkokoaja” ei suinkaan ole se 20-vuotias 16-vuotias vaan se on palkattu suomalainen viranomainen joka tekee sen hänen puolestaan. Suomalaisten veronmaksajien kustannuksella hänkin.

Kukas muukaan kuin meidän kaikkien syvästi kunnioittama Maria Ohisalo totesi vielä asian tiimoilta seuraavaa:

Nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Oikeus perhe-elämään on erityisen tärkeä maahan yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille.

Ensinnäkin hotellin respassa todetaan että mitään tarkoittamattoman sanahirviön ”kotouttaminen” käytöstä tulisi luopua parasta mahdollista vauhtia huomattavasti nopeammin ja korvata se termeillä pysäyttäminen, estäminen ja karkoittaminen. Mutta jos nyt mietitään termiä ”kotouttaminen” niin missä määrin sen Suomeen saapuneen ankkurin ”kotouttamista” edistää se, että hän saa ympäröidä itsensä porukalla joka ei puhu suomea, jonka ei tarvitse opetella puhumaan suomea, jonka kulttuuri on äärimmäisen vieras ja vihamielinen suomalaista kulttuuria kohtaan ja jonka ei tarvitse muuttaa sitä kulttuuriaan millään tavalla? Ja jolle Suomi ja suomalainen yhteiskunta on ainoastaan jotain joka kustantaa heidän elämisensä ja nostaa heidät vielä toiseuden ikonina jalustalle?

Ja jonka kehityksen seuraukset eivät ole vain taloudellista täysin turhaa persnettoa vaan myös jatkuvasti lisääntyvää väkivaltaa kantaväestöä kohtaan? Mikä on opittu Suomessa noin N kertaa ja läntisen Euroopan maissa noin N potenssiin kuusi kertaa. Mikä on toistunut joka ristuksen maassa. Aina samalla tavalla.

Hallituksemme ei ota enää vastaan informaatiota reaalimaailmasta vaan se elää oman kuplansa pakkomielteessä. Pakkomielteessä jonka vuoksi kehitysmaalaisia on pakko saada Suomeen lisää koska kehitysmaalaisia on pakko saada Suomeen lisää. Ehkä se mieltää että sen on annettava jatkuvia lepytyslahjoja kuvittelemalleen Baal-jumalalle. Joka katsoo heitä peilistä ja ruokkii heidän omaa egoaan.

Maassa, joka on siirtymässä ehkä pahimpaan lamaan koskaan.