JOTAIN IHAN MUUTA LXXXVII

Suomen sotavaltion toimintahan on nykyisin varsin keskitettyä, joukko-osastoja on lakkautettu ja tilalle perustettu tai siirretty suuria yksikköjä pääosin Karjalan, Porin ja Kainuun prikaatiin. Allekirjoittaneen mielestä tämä on sinänsä varsin ikävää. Toki tähän väliin voidaan sanoa että ei maata varuskunnista käsin puolusteta ja sehän pitää tietysti paikkansa. Mutta oman maakunnan joukko-osasto on mielestäni nostanut maanpuolustustahtoa ja jos ajatellaan vaikkapa jotain joensuulaista varusveijaria niin kai hän mieluummin palvelisi lähellä Kontiorannassa tai Ylämyllyllä Vekaranjärven tai Kajaanin sijasta.

Käydään tässä läpi hieman lakkautettuja joukko-osastoja. Lista ei ole varmaankaan täydellinen sillä interwebin ihmeellisessä maailmassa ei ole sellaisista kattavaa listaa joten lista menee pitkälti muisti- ja hakutuntumalla. Lisäyksiä otetaan vastaan. Ja varmaankin moni lukija on aikanaan palvellut noissa lakkautetuissa joukko-osastoissa. Niin minäkin. Mennään suhteellisen sekavissa järjestyksissä ja aloitetaan:

Pohjois-Savon prikaati

Pohjois-Savon prikaatin vanhoja kasarmeja

Pohjois-Savon prikaatista Kuopiosta ei paljoa tietoa löydy. Sen aliupseerikoulu toimi PkarPston tiloissa Ylämyllyllä ja kyseisen prikaatin viidettä komppaniaa kutsuttiin ”kuutamokomppaniaksi” koska silloinen komppaukko yliluutnantti Vesterinen tykkäsi pitää miehille yöharjoituksia. Vesterisestä tuli myöhemmin kenraaliluutnantti ja Lounais-Suomen sotilasläänin komentaja. Jalkaväkijoukkojen lisäksi Pohjois-Savon prikaatissa oli kenttätykistön patteristo ja prikaatin toiminta siirrettiin kokonaan Kainuun prikaatiin vuosina 1962 – 1965.

Pohjois-Karjalan patteristo

PKarPstohan sijaitsi Liperin Ylämyllyllä jossa aikanaan ryynäsivät kuuluisalla Paloaukealla myös Tuntemattoman Sotilaan miehet:

Kuvassa kanttiiniparakki juuri niiltä ajoilta

Sittemmin Ylämyllyllä toimi PKarPsto jossa oli ykköspatteri (tulenjohto ja viesti), kakkospatteri (tulipatteri), esikuntapatteri sekä aliupseerikoulu. Patteristo siirrettiin vuonna 1990 osaksi Kainuun Prikaatia.

Pohjois-Karjalan prikaati

Silloin kun allekirjoittanut oli varusveijarina oli kyseinen joukko-osasto vielä Karjalan jääkäripataljoona. Pohjois-Karjalan prikaatiksi osasto muuttui vuonna 1990. Prikaatissa toimivat:

- Jääkärikomppania

- Kranaatinheitinkomppania

- Sissikomppania

- Esikunta- ja huoltokomppania

- Panssarintorjuntakomppania

- Aliupseerikoulu

Osa joukoista toimi Ylämyllyllä Joensuun pataljoonassa. PKarPr lakkautettiin vuonna 2013. Muuatta Nylands brigadia taas ei lakkautettu. Asiasta käytiin tuolloin kova kädenvääntö.

Pohjan prikaati

Pohjan prikaatin vanhoja kasarmeja Oulun Hiukkavaarassa

Pohjan prikaati koulutti sekä jalkaväkeä, viestimiehiä, pioneereja sekä ilmatorjuntaa erillisessä Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristossa ja kenttätykistöä Pohjanmaan tykistörykmentissä. Pohjanmaan tykistörykmentti siirrettiin Sodankylään Jääkäriprikaatiin jo vuonna 1981 – 1982 ja prikaati lakkautettiin kokonaan vuonna 1998 jolloin sen toiminta siirtyi Kainuun ja Karjalan prikaateihin. Pohjan jääkäripataljoona toimi edelleen Jääkäriprikaatissa mutta se lakkautettiin 2014.

Pohjanmaan jääkäripataljoona

Kyseinen joukko-osasto toimi Vaasassa vuosina 1957 – 1964 kunnes muutti Sodankylään ja muuttui vuonna 1966 Lapin jääkäripataljoonaksi joka tuli vuonna 1979 osaksi Jääkäriprikaatia.

Kymen jääkäripataljoona

Kymen jääkäripataljoona toimi vuoteen 1990 Haminassa jonka jälkeen se jatkoi toimintaansa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Käsittääkseni se koulutti silloin tavallisia munamankelijäkstereitä. Nykyisin se kouluttaa panssarijääkäreitä ja pelaa niitten CV90-ryntövaunujen kanssa.

Savon prikaati

Savon prikaatin varusmiehiä vuonna 1999

Savon prikaatin perinteethän menevät aina 1600-luvulle Ruotsin vallan aikaan. Myöhemmissä vaiheissa prikaatiin kuului neljän komppanian Savon jääkäripataljoona sekä huoltokeskus. Savon prikaati lakkautettiin vuonna 2006.

Hämeen rykmentti

Hämeen rykmentti sijaitsi Lahden Hennalassa joka tuli kapinan jälkeen tunnetuksi vähemmän miellyttävistä asioista. Rykmentti lakkautettiin 2014 ja siinä ehti siihen mennessä olla osana Hämeen ratsujääkäripataljoona, Urheilukoulu, Sotilasmusiikkikoulu, Huoltokoulu, Huoltokeskus, Esikuntakoulu, Asekoulu, Moottorikoulu ja Huoltokoulutuskeskus.

Hämeen rykmentin urheilukoulussa palveli mm. Matti Nykänen

Kymen pioneeripataljoona

Kymen pioneeripataljoona toimi Korialla vuoteen 1994 jolloin se liitettiin Karjalan prikaatiin. Vielä suurempi pioneerien joukko osasto oli:

Keuruun pioneerirykmentti

Rykmenttiin kuului Pioneeri- ja suojelukoulu, Keski-Suomen pioneeripataljoona ja huoltokeskus. Rykmentissä koulutettiin vuosittain noin tuhat varusveijaria. Rykmentti lakkautettiin vuonna 2014.

Viestirykmentti

Viestirykmentin viimeinen ohimarssi

Riihimäellä sijainnut Viestirykmentti koulutti, no, viestimiehiä. Se lakkautettiin vuonna 2014 tosin Riihimäellä toimii vielä elektronisen sodankäynnin keskus joka jatkaa yhtenä Panssariprikaatin yksikkönä. Viestikoulu jatkaa myös toimintaansa Riihimäellä mutta osana Maasotakoulua.

Uudenmaan rakuunapataljoona

Mites se meni… kaihdinta vasten näin rakuunan raiskaavan ruunaa… liekö noita keltalaattoja enää intissä ollenkaan… tämmöstä vanhaa nostoväen ruunaa tietysti vähän häiritsee kun ne arvomerkit ovat nykyisin siellä rintapielessä. Kauluksistahan niitä tottui silloin aikanaan katsomaan.

Uudenmaan rakuunapataljoona joka armeijan logiikan mukaisesti ei sijainnut Uudellamaalla vaan Lappeenrannassa toimi vuoteen 1989. Siinä oli 1. ja 2. rakuunaeskadroona, pst-edkadroona, krh-eskadroona, kuljetuseskadroona, huoltoeskadroona ja aliupseerikoulu. Uudenmaan rakuunapataljoona lakkautettiin vuonna 1989 ja jäljelle jäi Rakuunaeskadroona jonka toiminta myös lakkautettiin vuonna 2016.

Myös ilmatorjunnan osalta on joukko-osastoja tietysti lakkautettu:

Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristo

Tykkihallin piha Pikiruukissa

Kun Lapin puolustusta alettiin vahvistaa ja Pohjanmaan jääkäripataljoona siirtyi Vaasasta sodankylään vuonna 1964 niin Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristo siirrettiin Kokkolan Pikiruukista Rovaniemen maalaiskuntaan vuonna 1967. Vuonna 1977 sen nimeksi muuttui Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo. Pohjoisen ilmatorjuntaan liittyy melkoinen määrä muutoksia eli joukko-osastokiertoon kuuluu myös Tampereen ilmatorjuntapatteristo:

Pirkanmaan it-miehiä koulutettiin keskiraskaalle tykkikalustolle, mm. 35-milliselle Oerlikonille.

Kyseinen joukko-osasto toimi vuodesta 1957 vuoteen 1980 jolloin se siirtyi Ouluun ja muuttui Oulun ilmatorjuntapatteristoksi joka puolestaan lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä ja siirrettiin Rovaniemelle jossa se yhdessä Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston kanssa muodosti Lapin ilmatorjuntarykmentin vuonna 1988.

LapITR:ssä annettiin koulutusta vanhoista 23-millisistä Sergeistä aina Crotale ja m/05-ohjuksiin

Vuonna 2014 sitten kyseinen rykmentti lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona, siirrettiin osaksi Jääkäriprikaatia ja sen nimi on jälleen pelkkä Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo.

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo oli toiminnassa 1960-luvulta vuoteen 1989 jolloin siitä tuli osa Kymen ilmatorjuntarykmenttiä joka puolestaan alistettiin Reserviupseerikoulun yksiköksi vuonna 1997. Rykmentti lakkautettiin vuonna 2002 jonka jälkeen Salpausselän ilmatorjuntarykmentti jatkoi toimintaansa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä.

Turun ilmatorjuntapatteristo

Turun ilmatorjuntapatteristo toimi vuodesta 1957 vuoteen 1989 kunnes se yhdessä  2. erillisen autokomppanian ja 2. erillisen viestikomppanian muodosti Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentin. Rykmentti lakkautettiin vuonna 2002 ja yhdistettiin Panssariprikaatiin.

Etelämpänä taas pääkaupunkiseudun varusveijareitten palvelusmatkat pitenivät oleellisesti vuonna 2011 kun Hyrylässä sijaitseva Helsingin ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin.

Hyrylän varusveijarit pääsivät ensimmäisinä sompailemaan näitä ItO-79 eli Isajev S-125 Petšora eli SA-3-ohjuksia

Rannikkotykistö puolestaan on Suomessa lopetettu itsenäisenä aselajina – joka muuten oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin aselaji – ja yhdistetty osaksi merivoimia. Lopetettuja joukko-osastoja ovat ainakin:

Hangon rannikkopatteristo

Hangon rannikkopatteristo ampui tietysti pääosin raskailla rantapyssyillä mutta yksi sen erikoisuus oli normaalisti Tuima-luokan ohjusveneitten käytössä oleva MTO-66 eli P-15 termit eli Naton koodinimenä SS-N-2 Styx-meritorjuntaohjus jota ammuttiin maalaveteilta.

Hangon Rannikkopatteristo alkoi rakentaa maalta ampuvia ohjuslavetteja näiden ohjusten ampumista varten. Kehitystyö tehtiin Hästö-Busön linnakkeella sitä varten aidatulla salaisella alueella.

Koko asiaan osallistuva henkilöstö oli palkattua, ei varusmiehiä, eivätkä he saaneet puhua asiasta kenellekään. Siksi heitä kutsuttiin "mustapartaisiksi miehiksi" pakinoitsija Ollin vastaavan vaiteliaan pakinahahmon mukaan.

Hangon rannikkopatteristo lakkautettiin vuonna 2002.

Kotkan rannikkopatteristo

Kotka-Rankki, ohutta yläpilveä…

Kotkan rantapyssyt vahtivat vainolaista Rankin ja Kirkonmaan saarilla vuodesta 1918 vuoteen 1993. Kirkonmaalla toimi myöhemmin vielä Kotkan rannikkopataljoona joka koulutti meritiedustelijoita vuoteen 2013.

Meritiedustelijoita koulutetaan nykyisin Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Samassa paikassa toimii erikoisjääkäreitä vastaava Merivoimien erikoistoimintaosasto.

Turun rannikkotykistörykmentti

Turun rannikkotykistörykmentti toimi Utön, Kuuskajaskarin ja Gyltön linnakkeissa aina vuoteen 1998 saakka.

Suomenlinnan rannikkotykistörykmentti

SIRtR oli tietysti kuuluisa niistä Kuivasaaren 305-millisistä järeistä tykeistään. Nehän poistuivat sotavaltion kalustosta aikaa sitten. Niitten viimeinen tehtävä (veikkaan, että jonnekin 1980-luvulle saakka) oli tulittaa silloista Seutulan lentokenttää maahanlaskujen torjumiseksi ilmassa räjähtävillä sirpalepanoksilla. Jos panokset olisivat loppuneet, tarkoituksena oli ampua kiitotielle 450 kg:n miinakranaatteja.

Vaasan rannikkopatteristo

Vaasan rannikkopatteristo oli kiinteitten rannikkolinnakkeitten aikaan ainoa suomalainen moottoroitu rannikkopatteristo. VaaRPston toiminta loppui vuonna 1998.

Otetaan tähän loppuun vielä Kuopion potkukelkkapataljoona:

Ilman muuta kyseinen yksikkö on ollut olemassa. Johan sotamies Vanhalakin sen todisti. Mutta valitettavasti kyseisestä yksiköstä ei ole mitään muuta tietoa. Ehkä kyseessä oli yhtä lailla salainen yksikkö kuin nykyisin Hömpstadin Nuivastoasemalla koulutettavat taisteluvökeltäjät.

Tässähän heitä oli muutama ja muutama varmasti unohtui. Meri- ja ilmavoimien yksiköt jäivät kokonaan pois sillä tykkään pitää jalkani sekä kuivana että maan pinnalla. Aikanaan tekemäni gallupin mukaan blogin lukijoista on 90% miehiä ja blogin lukija on keski-iältään 49-vuotias joten varmaankin moni lukija on palvellut noissa lakkautetuissa joukko-osastoissa. Ja itsekin olen sitä ikäluokkaa että tuli palveltua ihan oikeasti harmaissa. Pelkkiin kurkkusalaatteihin taidettiin siirtyä viimeistään vuosituhanteen vaihteessa.