OLYMPIASATU

Helsingissä, vuonna 2021…

Suomen olympiakomitealla oli ongelma. Visainen ongelma olikin. Muutenhan olympialaisiin – noihin kansainvälisen nuorison jaloihin kilvoitteluihin –  oltiin valmistauduttu vanhaan malliin eli suomalaisille urheilijoille oli luvassa niitä ns. hyviä tarkkailuasemia. Kisojen alusta loppuun. Odotettavissa oli sentään pistesija naisten hetekantyönnöstä sekä joukkuewatussipainista. Kyseiset naisurheilijat olivatkin jo valtamedian suuren mielenkiinnon kohteena, erityisesti watussipainijoukkueessa olevat kaksi babumbalaista sisarusta. Vaikka suurta menestystä ei ollutkaan luvassa niin  järjestön ja oheisjärjestöjen rahoitus pelasi ja sehän oli kuitenkin pääasia. Organisaatio oli sentään aina tärkein. Mutta sitten, jo toukokuun alussa tulikin ongelma.

Ongelman nimi oli Aatos Ettone. 25-vuotias keihäänheittäjä. Jo huhti-toukokuun vaihteessa mies paiskasi keihästä 88.62. Tulokset vain paranivat ja kesäkuun alussa Ettone heitti 94.58 eli täsmälleen saman verran kuin muuan Miklos Németh Montrealissa vuonna 1976 sillä vanhemmalla keihäsmallilla. Tässä vaiheessa Ettonetta ei tietenkään osattu mieltää ongelmaksi vaan lähes varmaksi kultamitalin pokkaajaksi ja kansikuvapojaksi. Asiaa ei heikentänyt ollenkaan se, että Aatos oli ulkonäöltään kuin Koskenlaskija-rasiasta karannut tukkijätkä.

Niinpä olympiakomitea ja kaikkiaan 128 erilaista suvaitsevais-tiedostavaa järjestöä päätti värvätä hänet mukaan yhdistettyyn rasisminvastaiseen ja ilmastoaktiiviseen kampanjaan. Tästäpä saataisiinkin kovasti miehekäs tiedostava roolimalli asiaa yleensä ajavien enemmän tai vähemmän jälkihippien näköisten tyyppien sijasta. Kuvaus- ja filmaussessiot oli jo varattu. Luvassa oli videolle luettavaa julistusta, polvikatumusharjoituksia, toivioenergian mainostamista sekä tietysti paljon etnistä diversiteettiä. Asiassa oli vain yksi ongelma jota ei oikein muistettu ottaa huomioon.

Asiasta ei oltu etukäteen kysytty Aatoksen mielipidettä. Kun asiaa Aatokselta sitten lopulta kysyttiin hän totesi että vetäkää vihlmjalssoni päähänne ja kaikotkaa mäkimaastoon. Valitettavasti hankkeessa oli mukana myös eräs Ylen toimittaja ja vaikka asia päätettiin nolouden vuoksi kokonaan salata niin hän meni ja kysyi Aatokselta seuraavissa kisoissa – suorassa lähetyksessä – että miksi vastustat etnistä diversiteettiä ja et sen vuoksi osallistunut rasismi- ja ilmastokampanjaan. Keihäänheittäjä Aatos Ettone ei jäänyt sanattomaksi vaan vastasi:

- Se on kuules tättähäärä sillä lailla että minä kilpailen mielelläni ihan kaikennäköisten keihäsmiesten kanssa ja arvostan heitä. Meistä jokainen on tehnyt paljon työtä. Mutta on turha luulla että minä osallistun valkoiseen itseruoskimis- ja tummemman orvaskeden palvomiskampanjaan. Kehitysmaalainen haittamaahanmuutto on tuhoamassa Eurooppaa hyvää, tai oikeastaan helvetin pahaa vauhtia. Samoin kuin tämä ilmastopelleily tuhoaa Suomen talouden. Sitäkö sinä ja muut kaltaisesti pellet todella haluatte? Ihmiset haluavat että minä heitän keihästä. Tekopyhää paskanpuhumista varten niillä on jo Yle. Ja nyt vie se mikrofoni helvettiin mun naamalta vai pitääkö mun vähän auttaa, hä?

Tämän jälkeen Aatos meni ja suivaantuneena heitti uuden maailmanennätyksen 99.52. Maailmanennätys oli lööppiuutinen monessa maassa. Mutta Suomessa lööppi oli toinen:

Maito oli kaatunut maahan ja siellä myös pysyi. Olympiakomitean ja SUL:n hätäkokouksessa päätettiin että avoimesti rasistista tai ainakin määritellyn rasismin vastaista ohjelmaa avoimesti vastustavaa urheilijaa ei voida lähettää olympialaisiin. Siellä tarvittiin lähinnä päivitettyjä ja päivettyneitä roolimalleja eikä varsinainen menestys ollut etusijalla. Roolimallius itsessään oli menestys. Samalla tehtiin päätös että Aatos Ettone suljetaan pois kaikista kansallisista kilpailuista pysyvästi. Luonnollisesti hän menettää kaiken valmennustukensa. Median edustajat sopivat että sopivan mittaisen parjauskampanjan jälkeen Ettone asetetaan täydelliseen uutispimentoon.

Uutispimento oli täydellinen. Aatos Ettone katosi julkisuudesta. Itse asiassa hän katosi muutenkin. Kukaan ei tiennyt missä hän oli. Läheiset vastasivat kysymyksiin että etsikää vaikka Poste Restantesta. Joku huhu kertoi että mies oli mennyt Alaskaan ajamaan rekkaa. Toinen huhu kertoi hänen kadonneet erakoksi piilokorsuun Savukoskelle. Valtamedia ja virallinen Suomi olivat kuitenkin tapahtumaketjuun tyytyväisiä. Olihan suomalainen urheilu sentään kantanut alati kasvavan yhteiskuntavastuunsa esimerkillisellä sekä edistyksellisellä tavalla ja osoittanut sen maailmalle mahdollisimman julkisesti. Suomi oli edistyksellinen etnisen diversiteetin mallimaa.

Mutta kuinkas siinä Tokion keihäskisassa sitten kävi?

Mukaan lasketut ja rasisminvastaiseen ohjelmaan sitoutuneet polvillaan valkoisuuttaan anteeksipyytäneet suomalaiset heittäjät karsiutuivat eivätkä päässeet finaaliin. Kisan voitti täysin puskista tullut japanilainen suuryllättäjä Atosote Etosone joka heitti finaalissa huikean maailmanennätyksen 100.38. Japanilaisten mukaan loukkaantumisista kärsinyt Etosone oli päässyt aivan viime tipassa mukaan japanilaisiin karsintakilpailuihin.

Järkälemäisellä Etosonella oli kyllä pikimusta tukka mutta monen suomalaisen mielestä hänessä oli jotain omituisen tuttua. Japanilaiset kuitenkin vahvistivat että kyseessä oli ainu-kansaan kuuluva Hokkaido-saaren Iwamizawassa vuonna 1994 syntynyt japanilainen. Atosote Etosone kävi pokkaamassa kultamitalin mutta ei antanut minkäänlaisia haastatteluita. Japanin yleisurheiluliitto kertoi tämän johtuvan siitä että Etosone oli tolkuttoman ujo ja lisäksi hän oli vasta toipunut äänihuulileikkauksesta.

Atosote Etosone kävi vielä voittamassa Japanille kultaa yleisurheilun vuoden 2022 MM-kisoissa Eugenessa, vuoden 2023 MM-kisoissa Budapestissa sekä vuoden 2024 olympialaisissa Pariisissa. Julkisuudesta pois pysytellyt Etosone lopetti sen jälkeen kilpaurheilun ja löysi itselleen uuden uran perustamalla yrityksen joka valmisti ja markkinoi Japaniin suomalaisia sekä puu-, sähkö- että savusaunoja. Suomalainen saunakulttuuri oli varsin lähellä japanilaista kylpemiskulttuuria joten saunatuotanto saavutti suuren menestyksen ja antoi potkun japanilaisen saunakulttuurin syntymiselle.

Japanilaiset, jotka heittäessään löylyä Etosone-yhtiön kiukaalle tuumivat että vieraista kulttuureista kannattaa omaksua se, mikä toimii ja pitää muuten kiinni omasta, hyväksi havaitustaan. Samalla japanilaiset tiesivät että jokaisesta Etosone-tuotteen hinnasta meni viisi prosenttia valtiona romahtaneen Suomen kehitysapuun, lähinnä suoraan ruoka-apuun. Sivistynyt kansa pitää huolen itsestään ja auttaa heikompia kotimaassaan. Nimenomaan kotimaassaan. Ja sivistystähän me kaikki arvostamme.

Sen pituinen se.