torstai 8. heinäkuuta 2021

JOTAIN IHAN MUUTA CIV

Koska elämme nykyisessä Suomessa aina vain masentavampaa jatkuvaa maanantaita niin ehkäpä käymme taas virkistäytymässä mukavan ja turvallisen ummehtuneessa (ainakin nykykäsityksen mukaan) Kekkoslovakiassa. Ja esitellään lukijalle jotain, joka kekkoslovakialaiselle oli tuttua mutta nykynuorelle ja aika monelle aikuisellekin vierasta. Eli brittiläisiä autoja.

Tokihan Iso-Britanniassa valmistetaan autoja runsaasti edelleenkin mutta maan autoteollisuus on käytännössä jo aikaa sitten myyty ulkomaalaisille lukuunottamatta perinteisiä loistoautomerkkejä mutta nehän eivät oikein käyneet eivätkä edelleenkään käy niin kekkoslovakialaisen kuin nykysuomalaisenkaan lompakolle joten jätämme ne suosiolla väliin. Katsotaan sen sijaan brittiautoja jotka ajelivat teillämme 1960 – 1970 luvuilla. Kyseessä ei ole taaskaan tekninen manuaali vaan lähinnä muistikuvien herättäminen.

Aloitetaan britti-Fordista jonka tuotannosta mainitaan ensimmäisenä äärimmäisen tyylikäs Ford Anglia:

Anglia oli Suomessa (joo, puhutaan välillä Suomesta vaikka Kekkoslovakiassa oltiinkin) erittäin suosittu. Se oli Suomen myydyin auto vuonna 1963 ja pysyi kärkilukemilla koko 1960-luvun. Anglian korvasi sitten Ford Escort:

Kyseinen ”esortti” oli varsin yleinen näky Kekkoslovakiassa ja se oli nuorien jätkien yksi suurimmista rakentelusuosikeista. Tunnettiinkohan silloin vielä sanaa ”tuunaaminen”? Englannin kieli ja sen suomalaiset väännökset eivät olleet silloin vielä niin yleisiä kuin nykyisin.

Esitellään sitten hyvin tyylikäs nimenomaan ykkösmalliltaan – Ford Cortina:

Kyseistä ykkösmallin Cortinaahan nimitettiin tähtiperse-Cortinaksi ja syy selvinnee tästä kuvasta:

Cortinan kolmosmallin muistan olleen erityisesti nuorten sällien suosiossa. Pitkälle Kekkoslovakian jälkeenkin 1980-luvulla:


Voisiko suosio johtua pitkästä keulasta joka kompensoi… jaa, no, en analysoi sen enempää. Mutta samaa mallia alettiin sitten jo Kekkoslovakian aikaan tuoda maahan Ford Taunuksena. Vaihdetaan automerkkiä ja mennään Triumphiin jonka Triumph Herald-malli oli suhteellisen yleinen Kekkoslovakiassa varsinkin 1960-luvulla:

Pikku-Ykäkin muistaa nähneensä noita joskus silloin tällöin. Niin kuin myös Vauxhallit joista ensimmäisenä voi esitellä Vauxhall Vivan:

En itse asiassa muista että kenelläkään tuttavaperheelläni oli Vauxhalleja mutta kyllä niitä näkyi liikenteessä silti. Kekkoslovakian mysteeri: kuka osti Vauxhalleja? Se Vauxhallin vähän isompi mallihan oli Vauxhall Victor:

Ehkä se kuuluisin brittiauto Suomessa oli Mini, jota myytiin sekä nimellä Morris Mini että Austin Mini:

Kekkoslovakialaisethan muistavat että Timo Mäkinen ja Rauno Aaltonen saavuttivat Mineillä menestystä Monte Carlo-rallissa. Oma hämmentävä kokemus autosta oli aivan pikkupoikana autokaupassa kun en hoksannut että kuinka Ministä pääsee ulos. Siinä kun oli sellainen veikeä poikittainen naru jota piti vetää. Jonkin verran Kekkoslovakiassa oli myös Morris Minoria joskaan en ole varma että tuliko itselläni koskaan sellaista nähtyä:

Myynnissä oli myös varsin kehnomaineiset Austin Allegro ja Morris Marina:

Miniä valmisti siis Morriksen lisäksi Austin. En tiedä, onko firman valmistamaa Austin A40 Countrymania ollut Suomessa ensinkään mutta se on sen verran ruman kaunis että laitetaan se mukaan postaukseen:

Siirrytään automerkkiin nimeltä Hillman ja monen nuoren jätkän silloiseen suosikkiautoon joka oli Hillman Imp:

Imppihän oli jonkinlainen kilpailija Minille ja jossain vaiheessa sitä alettiin myydä Suomessa nimellä Sunbeam 900. Suomalaisille auto tuli tutuksi myös Bensaa Suonissa-elokuvasta:

Muista Hillmaneista mainittakoon Hillman Hunter:

Sekä pienempi Hillman Minx:

Vuonna 1975 tuli sitten markkinoille Leyland Princess:

Ja kekkoslovakialaisille tuttu oli myös pakettiauto Leyland Sherpa:

Samoin oli tuttu Bedford Blitz-pakettiauto:

Ja myös Bedfordin kuorma-autot olivat kekkoslovakialaisille tuttuja. 1960-luvulla ne olivat kaikkein myydyimpiä kuorma-autoja. Esitellään pari mallia. Toi:

Ja toi:

Yleensäkin sen ajan brittiautoissa oli sama ilmiö kuin muissakin sen ajan autoissa eli niillä oli ilme. Nykyiset autot on suunniteltu samassa tuulitunnelissa ja sen huomaa. Lisäksi niissä oli hyvä pellit. Jos nykyautojen vierellä soittaa heavy metalia niin niihin tulee kuopat jo siitäkin. Kekkoslovakian aikaan maahan tuotiin toki myös huomattavasti vahvapeltisempiä brittiläisiä ajoneuvoja mutta niitä eivät ajaneet siviilit vaan sotavaltion heput. Ensimmäisenä Charioteer-panssarivaunu:

Kyseisiä vaunuja oli sotavaltiolla kaikkiaan 38 kappaletta. Toinen brittivaunu oli Comet:

Näitä puolestaan hankittiin 41 kappaletta ja molemmat vaunut olivat valmiusvarastoissa varsin pitkään vaikka ne jo 1960-luvullakin olivat vanhentuneita. Vaan tässähän tätä brittitavaraa tällä erää oli ja laitetaan loppuun kuva. Suomalainen sellainen, radiokuunnelmasta, mutta siinä kuunnelmassa oltiin tavoitettu jotain hyvin, hyvin brittiläistä. Kekkoslovakialaiset muistavat kyllä.

*

Ja lisäys seuraavana päivänä. Ainahan näistä joitain unohtuu ja niistä huomautettiin. Kiitokset kommentoijille. Lisätään siis Land Rover:



Range Rover:


Ford Capri:

Ja Austin 1300:


70 kommenttia:

  1. Knalli ja sateenvarjo, tuli kunneltua, jos sattui radio olemaan auki, usein oli.
    Austin toi meille, oliko se juurikin A40 mallinimellä, sellaista porrasperäistä mallia, muistutti ukonäöltään 127 fiiattia. Vauxhall oli ennen kuvassa näkyvää Vivaa sellainen ns. saippualaatikomalli.
    Hilmanista sanottiin, että mieluumin ilman kuin hilman. Sumbeam Avenger oli myöhempinä vuosina yksi ralliteiden kulkija, aika suosittu pienemmissä kisoissa.
    Nuo kaikki kulkimet tuttuja, aika moni ollut itsellänikin aikoinaan. Ja tottatosiaan, ennnen autot olivat eri näköisiä, monet tunnisti jo kaukaa, nykysistä ei osaa nimeä sanoa, ei edes läheltä nähtynä jos ei sitä nimeä näe.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  2. Muistan nuoruudestani jotain:parempi ilman kuin Hilman. joskun kun luin autojen myyntipalstoja niin tuli jotain tyyliin: välikopan eskortti takarenkaista mitattu paikoitellen 150hv. Onneksi en ostanut.

    VastaaPoista
  3. Angliasta sanottiin,että siitä kasvaa isona Mecury, jenkkien Ford, siinä kun oli smanlainen "väärinpäin" vino takalasi. Bedfodin kanssa kisasi kuorma-autopuolella Ford Trader. Ei oo riemuula rajaa kun saa raaterilla ajaa mainostivat automiehet. Tuo nokkamaliin petteri oli siellä soramonttujen ja muiden työmaiden juhta, tuo nokaton taas näkyi kaupungeissa ja muuallakin jakeluautona. Leyland Sherpa oli postin jakoautona tuttu näky moella kylällä ja taajamissakin, kun siinä oli kuski valmiiksi oikealla puolella.
    Huru-ukko
    PS. kuorma-autokorin ajoin osaksi "raaterilla", sitten koulu vaihto sen Volvoon

    VastaaPoista
  4. Kaverilla on minifarmari, oikeesti. Härskin näkönen peli kun takalasit in peltiä ja jotenkin se koppa on saatu farkun muottiin. Takapenkit ja kaikki
    Ei se varsinaisesti skodan tilaihme oo mutta ihme kuitenkin. Originaali kuulemma eikä kyläsepän takoma.
    T: Ihmettelijä.

    VastaaPoista
  5. Jääny mieleen tämä mainosteksti: "Morris Mini päivän nimi, siinä vasta perheauto!"

    Ihan kauheeta olla siinä rekan takana, vieressä ja edellä.

    /Eija

    VastaaPoista
  6. Imppi oli pirun kiva auto ajaa, mutta muuten se ei tykännyt talvesta!
    Morris Marinasta pari urbaanilegendaa:
    Neliovisessa Marinassa huomattiin maahantuotaessa kaksi vasenta takaovea,
    se toinen oli takapenkillä!
    Ensimmäisessä katsastuksessa inssi teki Marinan etujarruista yllättävän havainnon:
    vasemmassa pyörässä oli rumpujarru, kun taas oikealla levyjrru!
    Mun eka oli Anglia 1200 "isolohko"!

    Anox

    VastaaPoista
  7. Tervehdys Huru-ukolle, Ano:lle, Ihmettelijälle, Eijalle ja Anoxille & kiitos kommenteistanne.

    Huru-ukko: En ole sinänsä kuunnellut pahemmin radiota pitkään aikaan mutta veikkaisin että ne radiokuunnelman kulta-ajat jäivät juuri sinne Knallin ja sateenvarjon aikaan. Noissa vanhoissa autoissa on tosiaan se oma ilmeensä ja sellaisten näkeminen tiellä nykyisin pistää aina hymyn huulille. Ja minäkin muistan ajan kun niitä Pettereitä oli paljon. Nokalla tai ilman.

    Ano: Mitäs näitä muita oli…

    Osta Skoda, pahvilooda.
    Siihen sammui johtotähti, kävelemään jätkät lähti.
    Mercedes Benz, perseelleen lens.
    Osta Volga, ota velka. Kun Volga loppuu niin velka jää.
    Wartburg: varttikilon purkki.

    Ihmettelijä: Näyttää noita olleen:

    https://img.ilcdn.fi/K8HJaElgk_OJnLo1qhued3bTS1c=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/43b071db2f40980aec469f4e5f6613b7557dfe9d66bd909007cdcd63426caf2b.jpg

    Itselläkin jonnkinlaisia muistikuvia.

    Eija: Kieltämättä sanat Mini ja perheauto eivät oikein natsaa.

    Anox: Kiitos jaetuista muistoista. Muistan itse tosiaan että Marina ei ollut kauhean hyvässä maineessa.

    VastaaPoista
  8. Olipa kerran autoilun suurvalta, joka ihan itse kusi muroihinsa ja lakkasi olemasta suurvalta.

    Ankka lie ainoa ajankohdan brittiauto, josta minulla ei ole kokemusta. MG:n ja Austinin voimisteluautotkin ovat tutumpia. Outoa,

    Eskortti on kai kaikille tuttu, brittiversio ja saksalainenkin, Hienoin on tietysti Mexiko-malli. Takavetoinen eskortti oli aika suosittu viriteltävä ja rakenneltava.

    Ford Cortina, tonen korimalli on aika tutu. Se oli sikäli kiva, että sateella koneremonttia mahtui tekemään konepellin alla. Moottorin viereen mahtui seisomaan kummallekin puolelle, Kolmosmalli / Taunus oli yhtä tilava pikkukoneisena. Vanhempi Taunus, V6 oli kiva ajettava. Ihan sama alamäki, ylämäki, tasamaa, yksin, kaksin, kuusi päällä – aina lähti ihan samaan tahtiin kun nilkkaa ojensi. Vääntöä piisas.

    Triump Herald oli suosittu auto ja myöhemmin siitä tuli suosittu avoauton aihio.

    ”kuka osti Vauxhalleja?” - Tutavapiirissä niitä oli piisalti, ehkä ne myytiin Tuppukylään kaikki. Niin – brittipoliisi suosi vauxhalleja ja vaihtoi volkkariin ihan hiljattain.

    Maailman paras auto Morris Mini / Austin Mini. Oikeasti, Mini oli tullessaan tajunnanräjäyttävä värkki. Ja on se vieläkin hieno. Ja yllättävän tilava. Ajettavuudeltaan loistava ja erikoinen. Etuvetoinen hyvässä ja pahassa. Nopea reagoimaan lyhyen akselivälinsä takia. Mahtui poikittain teille ja muuten parkkiruutuunkin. Hauska auto ja loi ajokäsialani. Eleettömästi lujaa, ei näytä miltään mutta kello kertoo toista. Minillä EI kannata ajaa näyttävästi, tylsän näköinen kyyti vie nopeasti perille. SU-kaasuttimet, Lucasin, pimeyden ruhtinaan sähkölaitteet, Hydrolastic – vai mikä se mehumaijajousitus olikaan. Kaasuttimet muuten voi säätää ilman mittareita kohdalleen, sähköissä on aina jotain kummallista ja mehumaijajousitetun minin saa tasaisella tiellä hakkaamaan pohjapanssaria tiehen sopivalla jarrun & kaasunkäytöllä. Mini kulkee suoraa tietä rattiin käsin koskematta vaikka miten pitkään.

    Kattoluukkukuuperi, siis neliovienkin oli tuttavapiirissäni. Varsinainen tilaihme.

    Auto, jonka osaan purkaa ja koota katsomatta käsikirjasta ohjetta. No, välyksiä en enää muista ulkoa.

    Austin Allegro ja Morris Marina – tuhon merkit alkoivat jo näkyä kaikille.

    Hillman Imp eli Sumppi oli hauska auto ajettavaksi, Kova kilpailu 60-luvulla toi hokeman: parempi ilman kuin Hilman.

    Leyland Princess – syöksykierre alkaa syvetä. Näitä ei paljoa näy, taisivat lahota viimeistään 80.luvulla, Samoin Sherpat hävisivät aika nopeasti, 70.luvulla niitä oli joka paikassa - sitten ei missään.

    ”Yleensäkin sen ajan brittiautoissa oli sama ilmiö kuin muissakin sen ajan autoissa eli niillä oli ilme. Nykyiset autot on suunniteltu samassa tuulitunnelissa ja sen huomaa. Lisäksi niissä oli hyvä pellit.” Joo, ilme oli, osalla hassu, osalla sympaattinen, osalla tyhmä. Mutta ne pellit oli paskoja ja brittiautoissa valmiiksi ruosteessa. Paksumpia ne toki oli kuin rapeissa ranskalaisissa. Mutta yhtä kaikki lahos nopeasti.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  9. Muistoja brittivaunuista meillä oli tuo kolmoskoppainen 1973 1.6L Cortina, koottiin kertaalleen uudestaan kokoon ensimmäisen 40000 km:n taipaleella. Se ei ollut tuuli eikä sade kun rapina kuului autosta vaan ruoste. Itselläni on ollut kaksi autoa sumujen saarelta. Eli Austin "Allergia" Allegro vielä bi-fuel versiona eli FIAT 600 tankki takakontissa bensiinille ja muuten isänmaallinen mies ajeli kotimaisella kerosiinilla eli petroolilla. Kansipahvi vaihtui tiheämpään kuin öljyt. Sitten erehdyin ostamaan toyota anjoviksen joka toi vanhat muistot mieleen. Brittiläisiltä murina marina (myöskin pääministerimme) sivustoilta kirjoitettiin että 1970 luvun alun terästyöläisten lakkojen takia autoteollisuus osti maailmalta surkeaa helposti ruostuvaa terästä jonka takia nimenomaan 1970 luvun brittiautot sulivat silmissä.

    VastaaPoista
  10. Knalli ja sateenvarjo oli niin suuri suksee että siihen kirjoitettiin ihan ylelle omia jaksoja.

    VastaaPoista
  11. Sama joppari joka möi tädilleni se petrooli allegron myöskin dieselöi murina marinoita. Akku takaloosteeriin ja sherpan kone keulille, myötätuulessa alamäkeen saatettiin saavuttaa hurja 50 mph:n vauhti. Sherpassa kun oli ratti valmiiksi väärällä puolella oli postin pakuina.

    VastaaPoista
  12. Tunnettu luontovalokuvaaja Hannu Hautala on ollut nuorena miehenä värvättynä brittitankin kuljettajana Parolassa. Sitten Urkki paransi YYA-sopimuksen velvoituksia ja osti T54/55 vaunuja lisäksi.

    VastaaPoista
  13. Petteri katosi suomen teiltä 1980 luvulla. Euroopan GM:llä ei ilmeisesti ollut mielenkiintoa maamme hyötyajoneuvo markkinoille.

    VastaaPoista
  14. Ai niin Bedford, noissa oli bensakone. Ainakin siinä, jonka ekana työhommanani yhdelle työnantajalle sain ajaa uuden, onnellisen omistajan pihaan. Oli se kyllä aika värkki...

    Pyssymies

    VastaaPoista
  15. Kun tuossa nyt oli juttua lordi Rootesin valtakunnasta niin 1948 brittien miehityshallinto tarjosi Rootesille Wolfsburgia ja hänen mielestään kupla oli susi jolla ei olisi tulevaisuutta. 1980 Rootesin autoimperiumi oli muisto vain, jäljelle jääneitä tekeleitä koottiin Suomessa, Ranskassa ja Espanjassa. Chrysler erehtyi ostamaan ne aikoinaan ja Lee Iacocca oli onnellinen kun pääsi niistä eroon. Hirvittävän huonoa laatua ja sutta syntyessään. Viimeiset mallit olivat nätit kuoret mutta 1960 luvun tekniikkaa. Autoteollisuus oli jotain käsittämätöntä, Fordin insinöörit Daggenheimissa laskivat minin ulosmyyntihintaa ja arvioivat valmistuskustannuksia ja totesivat että jokainen niistä myydään reilusti persnetolla.

    VastaaPoista
  16. Tervehdys Pyssymiehelle ja Patelle Pankavaarasta & kiitos kommenteistanne ja isosta läjästä muistoja ja kokemuksia.

    VastaaPoista
  17. Tervehdys,

    Austin ja Morris olivat 60-70-luvuilla valtio-omisteisen British Leylandin rinnakkaismerkkejä. Minihän oli varsinainen menestys, sitä tehtiin myös pystytakaovisena koppipakuna, joka varsin sympaattinen pikkupaku olikin. Allegron ja Marinan edeltäjä oli Mailer, jota sitäkin tehtiin sekä Morrisin että Austinin merkkisinä. Leylandin logiikka oli, että Mailer-merkillä tehtiin takavetoja, samatkin mallit Austin-merkkisinä taas olivat etuvetoja. Allegron ja Marinan myötä Leyland alkoi luopua tästä samannimisten rinnakkaismallien konseptista.

    Leyland oli varsin laaja-alaisesti toimiva ajoneuvovalmistaja. Se teki myös yhtiön nimisiä Leyland-traktoreita. Varsin huonomaineinen tuo oli - Englannissa kun osattiin tehdä hyviäkin maataloustraktoreita, kuten IH/McCormick, David Brown, Euroopassa myydyt Fordit sekä Massey Fergusonit.

    British Leylandia vaivasivat vakavat laatu- ja kannattavuusongelmat koko 70-luvun. Thatcherin noustua Britannian johtoon hän totesi, että valtio on itse asiassa saamarin huono teollisuuspohatta, ja lopetti tämän Labourin käynnistämän valtiososialistisen teollisuuskokeilun.


    Terv. Achtung

    VastaaPoista
  18. Cortina mklll on sitten etelä-afrikan ja aussi mallit eli afrikan pojille 2,5 tai 3,0l Essex V6 ja ausseilla falconit eli 3,3 tai 4,1l suorat kutoset. Capriin sai etelä-afrikassa panteraan fordin pikkuisen 302 V8 koneen.

    VastaaPoista
  19. Tylppänokka-Petteri. Tuo brittien lahja automaailmaan.Jos jonkin voi tehdä vaikeaksi, niin britit sen hallitsevat.Esimerkiksi naftan käsipumppu on eri puolella moottoria kuin ilmausruuvit. Saa siinä pumppua lipsutellessa mennä valoa nopeammin katsomaan ilmausruuveja, että tuleeko vielä ilmaa vai joko naftaa.
    Työelämää aloitellessa stadissa jakelukuskina pääsi nauttimaan ohjaustehostamattoman kuorkin ominaisuuksista. Seuraus: V-vartalo ja vähän järkeä. Kyllä oli mahtavaa ajella Petterillä päässä Peterbuilt-lippis, jonka kaveri piruillessaan toi Ameriikasta.

    VastaaPoista
  20. Skooda, neljä pyörää ja loota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kannattelee pohjaa. Ja noista engelsmannien sähkövehkeistä. Lucas oli helvatan hyvä apustoli, mutta se ei ymmärtänyt aauutojen sähkövehkeistä mitään.
    Me saatiin Lucaksen 15A vaihtovirtalaturista ulos 18A, kun autosähkökurssilla käämittiin se uudelleen. Opettaja sitä hieman ihmetteli, vaan selitys oli se, että me käytettiin hieman paksumpaa käämilankaa samat kierrokset kuin alkuperäisessä. Niin opettaja se arveli käyneen sen tehon kasvun.
    Wolkkari on alkujaan engelsmannien tekemä, heti kakkosrähinän jälkeen, kun tarvittiin kuljetuskalustoa ja tehdas jäin saksassa ehjäkis ja osiakin oli. Britit rupes niistä autoja vääntämään aluksi omiin tarpeisiinsa. Ainakin niitä pakuja.
    Niistä sotavaltion raskaammista eli panssareista, eikös niilä briteillä ollut semmoinenkin kuin Vickers?
    Bedford ja Ford Trader olivat suosiossa siksi, että ne olivat huomattavasti halvempia kuin Volvo, Scania tai Sisu.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  21. Briteistä kertoo parhaiten se että Maggien aikana alkanut hiilikaivoslakko jatkuu yhä mutta viimeinen hiilikaivos suljettiin jokunen vuosi sitten. Maa jossa edelleen on isot hiilivarat tuo sitten sitä austraaliasta. Traumaattisen pohjois-irlannin sijaan saatiin sitten 1982 kansakunnan voimalla juhlia falklandilta ja south-georgian saarilta palanneita laivastoa ja joukkoja. Kannattaa katsoa youtubelta esimerkiksi alusten paluuta Plymouthiin tai Southamptoniin myöskin laivaston lähtö etelä-atlantille oli vaikuttavaa. Adjutanttien mukaan presidentti Koivisto oli hyvinkin kiinnostunut merisodankäynnistä kuten torpeedoista.

    VastaaPoista
  22. Tuollaisella alemman kuvan Bedfordilla tuli autokoulu ajettua.
    Ja olipa omistuksessa Trumppakin. Kätevä avoauto; muutama pultti auki ja katon sai pois. Etupyörät kääntyi melkein 90°, joten talvella pystyi ajaan sladissa ja katsoa menosuuntaan sivulasista.
    -Puskarossi

    VastaaPoista
  23. Tosiaan eka autoni oli mini, isolohkomini. Mini 1000, siis 998 kuutiosenttiä raakaa voimaa, 34 hevosvoimaa tehtaan jäljiltä. Paljonko oli vääntöä en tiijä. Mutta jos ei ollut hirveä kiirus, ihan sama minkä vaihteen laittoi silmään, lähti liikkeelle ihan hyvin. Bensa kyllä kelpasi ja kun tankki oli huima 25 litrainen piti tankata aika usein.

    Naapurustosssa on yksi mini, kun kävelyllä sen ohittaa tulee usein mielen, että "tommosellako uskalsin liikenteeseen". On se niin pieni.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  24. Tervehdys Achtungille, Patelle Pankavaarasta, Anolle, Huru-ukolle, Puskarossille ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteista, jaetuista muistoista ja lisäyksistä. Nämä tuplaavat mukavasti alkuperäisen kirjoituksen niin kuin tämän tapaisissa postauksissa on tapana.

    Huru-ukko: Suomalaisilla oli Vickers-panssareita silloin kakkosrähinässä.

    Pate: Meillähän oli koko Kekkoslovakian ajan torpedoveneitä vaikka ne oli rauhansopimuksessa kielletty. Niitä vaan sanottiin tykkiveneiksi mutta niihin oli kyllä torpedot varattu. Se Nuoli-luokka. Kolmetoista venettä.

    VastaaPoista
  25. Nuoliveneistä on tallenteita youtubella, erityisesti veneiden varusteista on jäänyt mieleen isot lipot eli haavit joita tarvittiin onnistuneiden syvyyspommiharjoitusten jälkeen silakkaa ja isompaakin kalaa oli jaossa kuin ennen muinoin genesaretin järvellä

    VastaaPoista
  26. Yhtään Roveria ei osunut kuvakavalkadiin, sääli. Itselläni on ollut kaksi Range Roveria ja SD1, josta ei valitettavasti minun taidoillani saanut ajopeliä tehtyä.
    Kun olin pikkupoika, isällä oli muutamakin brittiauto. Hillman Hunterin ja Austin Maxin muistan ainakin.

    Ennen syntymääni oli sitten ollut "Simca tonni, korjaamon onni" eli "Simca 1000E, jol'ei mitään tee".

    VastaaPoista
  27. Niin ja ison Vauxhallin lisäksi ettei unohtuisi isona autona Fordilla oli Consul ja sporttisena Capri. Mutta elinkeinoelämässä kuten teollisuudessa ja liikenteessä 1970 luku oli sotien jälkeisen labour-politiikan joutsenlaulu. Britannian valtiojohtoinen ja -omisteiset firmat olivat länsimainen versio itäsaksan kombinaateista kukaan ei oikein tiennyt mitä niissä tehtiin mutta lakkoja oli joka lähtöön. Clement Attlee ajama sodan jälkeinen kansallistamispolitiikka kaatui lopulta omaan mahdottomuuteensa. Brittien toinen virhe oli marshallavun kohdentaminen, ranskalaiset keskittivät omansa energian tuotantoon ja britit tyylilleen uskollisina hajoittivat voimavarat, samoin kuin ajattelee kuinka paljon esimerkiksi maksaa 100000 sotilaan ylöspito palestiinassa. Talous meinasi mennä 1956 Suezin kriisin yhteydessä kuralle kun valuuttakeinottelijat pistivät melkein punnan nurin.

    VastaaPoista
  28. Tervehdys Patelle Pankavaarasta ja Bror Appelsinille & kiitos kommenteistanne.

    Pate: Pioneerionkihan on ollut tuttu maailman sivu. Lukemani perusteella noilla tykkiveneillä oli todellinen merimiestunnelma eli majoitustilat olivat pirun ahtaita ja kosteita. Ja joku tosiaan sen brittiläisen autoteollisuuden tappoi. Tai siis realisoi ulkomaille.

    Bror Appelsin: Juu, tosiaan nuo Roverit unohtuivat. Varsinkin se Lanikka olisi tietysti kuulunut juttuun.

    VastaaPoista
  29. Vielä autoista Autojen ensiapu sarjassa rempattiin Imp ja kerrottiin miten Impistä tuli sitruuna. Auto oli ihan asiallisesti suunniteltu mutta kaikki muu sitten meni pieleen alusta lähtien. Myöskin jutut Leylandista olivat samanlaista toistoa jos ei muuten saatu pilattua niin otettiin osia vanhoista malleista. Jaguarin malli XJS oli semmoinen että jos sellaista rupeaa laittamaan ajokuntoon niin ensimmäiseksi pitää uusia koko sähköjohdotus eli laatu oli kuraa. Trumphin 2,5l:n Stagissa jäähdytin taisi olla jostain pikkuleylandista eli keitti mennen tullen. MG oli käypänen peli mutta 1970 luvun ongelmat eli jos ei muuta niin lahosi pilasi pikkusportin. Varsinainen 1970 luvun rosmojen pakoauto oli ryöstöissä ei ollut rover tai jaguar vaan transit. Tänä päivänä taitaa olla ainoa brittien omistama auton valmistaja Morgan.

    VastaaPoista
  30. Joo tulihan se suurimmasta osasta noistakin vähintään tyypit otettua. Ford Caprin oisit voinu kans mainita koska sehän se vasta ööö Cortinan jatke olikin? Ja paljastetaan nyt sekin jutussa esiintynyt mysteeri et ketkä osti Vauxhalleja, eli: Ainakin minä! :D Oli sekä Viva että Victor. Tekniikaltaanhan noi oli periaatteessa Ooppeleita.

    VastaaPoista
  31. keski-ikäinen pikkupoika9. heinäkuuta 2021 klo 3.51

    Joskus 70-luvulla naapurilla oli Vauxhall. Itse ajelin Allegrolla pitkälti 90-luvulle. Joskus 2000-luvun alussa tein bisnestä brittien kanssa ja yksi jälleenmyyjä oli sellainen perinteinen brittiläinen herrasmies, moitteettomat käytöstavat, valkoista tukassa ja aina puvun kanssa liivit päällä. Kerroin hänelle, että minulla oli Allegro johon hän vastasi: "Syvin anteeksipyyntöni maani autoteollisuuden puolesta".

    Suomalainen Allegron maahantuoja taas totesi minulle aikaisemmin, että "Suomessa sokeat tekee harjoja, Englannissa autoja".

    VastaaPoista
  32. Ajokokemusta brittiautoista ei minulla ole kuin Lotuksesta. Pienenä poikana olen ollut Anglian kyydissä, kun poliisi otti kilvet pois jarrujen takia ja Marinan takapenkillä, kun mentiin ojaan suoralla tiellä. Raidetangon pää katkesi. Isä aina kun välillä kehuu, että "Marina on ihan hyvä auto", niin sen saa hiljaiseksi, kun uhkaa ostaa sellaisen sille syntymäpäivälahjaksi:)

    VastaaPoista
  33. Hieno katsaus saarella tehdyistä autoista.

    Mini tonnilla on 1970-luvulla pikkupoikana kierretty perheen kanssa Lappia.

    Eikös ainakin Escorttia tehty sekä Englannissa että Saksassa?

    Tästä kavalkadista puuttuu yksi järkky brittimalli: "Austin 1300" kottero. https://www.youtube.com/watch?v=WV4IqqHozVo

    Taisi niitä olla tonnisatasiakin. Tuommoinen 1300 kaksiovisena oli minun oma ensimmäinen "auto", jota ammattikouluaikana pajatin ja korjasin kovasti.

    Äitimuori käytti 1970-luvun lopussa katsastuksessa, kun nämä autot meni naisilla helpommin Valtion syynäyskonttorilla läpi kuin nuorilla jannuilla amisviiksineen. Tai ainakin näin luultiin.

    "Merkonomin mersu" oli Ford Taunus 1300, se kantikkaampi malli.

    Sittemmin(kään) sumujen saarelta ei ole tullut mitään hyvää...

    heppa

    VastaaPoista
  34. Eijalle: Sikäli kuin muistan oikein, se mainoslause oli: "Austin mini, päivän nimi". Tai en ole varma: voihan olla, että Morris Miniäkin mainostettiin niin kuin muistat, saman automallin rinnakkaisnimestähän oikeastaan oli kysymys, mutta minulle tuo kyllä jäi mieleen nimenomaan Austin Minin mainoslauseena.

    VastaaPoista
  35. Itselläni ajokokemusta esiteltyjen "autojen" kohdalla vain Morris Marinasta.
    Ex-muijan sisko sai moisen lahjaksi isältään ja pyysi meikäläisen viemään se katsastukseen.
    Katsastuskonttorin pihassa kun olisi pitänyt ajaa kosla halliin niin jäi vaihdekeppi käteen.
    Tuima katsastusmies ( virkamiehiä siihen aikaan) huito notta aja nyt vaan tänne, kone kävi mutta vaihde oli jäänyt vapaalle ja keppi oli siis kourassa.
    Katsastusmiehen pokka petti totaalisesti kun näytin sille vaihdekepin ikkunasta ja totesin, että nyt on vähän haasteita tässä hommassa.
    En sen koommin halunnut koskea koko romuun ja taisi se taisi siirtyä loppujen lopuksi katsastuskonttorin parkkikselta suoraan romuttamolle.

    VastaaPoista
  36. Lantikasta, kantikasta muotoilua ja etenemistä.

    Ajoin yhden rallitallin huoltoautoa, lantsikkaa. Sillä pystyi vetämään lavettia johon mahtui auto, vähän vauraampikin, Ja sillä lantikalla sai vedettyä puskasta vähän hankalamammakin karkurin tielle. Aika karu värkki, aitoa 40-luvun tunnelmaa, Työkalujakin kulki mukana, tärkeimmät oli liukuvasara ja iso kumileka. No, oli sielä snaponin iso työkalukaappikin. Ja kaapelia, väkipyöriä ja ketjuja, lantikka kiinni kiveen tai isoon puuhun, kaapeli vinssiin ja kaseikossa jumittavaan autoon. Sitten vaan vinssiin voimaa. Lantikka heilui ja jyrisi - mutta kylläpä se kaseikossa ollut autokin liikkui kohti tietä. Joskus kyllä osia tippui matkalle tai takertui pajuihin. Yksi itsepäinen kärry oli savisessa pellossa, vinssin kaapeli puhun, ketju perästä siihen kärryyn ja maastoykkösellä eteenpäin, vinssillä avustaen. Liikkui se viimein mutta oltiin kyllä aika savessa koko porukka dnndn kuin oltiin tiellä taas.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  37. Niin, olihan näitä "mainoslauseita". Itseltäni jäi tuo Skoda vähän vajaaksi, se oli näin: Skoota, neljä pyörää ja loota, helppo purkaa ja koota. Äiti työntää isä ohjaa, lapset kannattelee pohjaa.
    Liekö ollut Austin minin kauppiaiden juttu: Tiellä oli pieni kivi, siihen tarttui Morris mini.
    Kenraali Moottori teki autoja briteissä ja saksassa, briteissä net olivat vaukshalleja, samat värkit saksassa ooppeleita.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  38. Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Ano1:lle, keski-ikäiselle pikkupojalle, Ekulle, hepalle, Ano2:lle, Joppos123:lle, Pyssymiehelle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteista, lisäyksistä sekä jaetuista muistoista ja kokemuksista. Lisäilin vähän niitä puuttuvia autoja. Tuo Joppos123:n katsastuskokemus oli sellainen että se olisi pitänyt saada videolle ja lisätä ohjelmasarjaan ”Suomalaisia tähtihetkiä”.

    VastaaPoista
  39. Pankavaaran Pate mainitsi tuosta Autojen ensiapu ohjelmasta. Oli tässä meilläkin keväällä siitä inspiraationsa saanut ohjelma AlfaTV..ssä. Mie sainoman suteetisaksalaiseni eli Skodan mukaan ja matkaan, ja ehjäksi:)
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  40. Tervehdys, Huru-ukko. Mahtaako kyseisen ohjelman nimi olla ”Autohullut”?

    VastaaPoista
  41. Seitkytluvun alussa syntyneenä mieleen on jäänyt peltoautoina käytetyt anglia ja vauxhall viva "polkuauto kiva". Ja Datsun Finnejä näki myös peltoautoina. Tämä siis jo kasarin puolivälin paikkeilla. Ja ajeltiihan me viistoista kesäisinä me ihan naapuripitäjiä myöten kortittomina teineinä. Onneksi ei pahempia sattunut. Tuollainen laittomuus oli maaseudulla silloin ihan yleistä.

    VastaaPoista
  42. OT - Moottoritykkivene Nuoli
    https://www.youtube.com/watch?v=L16X_Aqg0bg

    Pyssymies

    VastaaPoista
  43. Sehän se. Autohullut. Oli näin pienellä eläkkeellä kitkuttavalle enemmän kuin lottovoitto se siihen pääseminen.. Ja mukavan tuntuinen kaveri luonnossa se Arttu Harkki. Kun asia tuli tuossa pihalla puheeksi niin hän mainitsi tuon brittisarjan olleen yksi innoituksen lähteistä kyseisen ohjelman tekoon.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  44. Tervehdys Anolle, Pyssymiehelle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.

    Ano: Mitenkäs se meni se sanonta… ”kyllä oman kylän alueella saa ajaa kortitta, kännissä ja katsastamattomalla”.

    Pyssymies: Joo, tuttu ja mielenkiintoinen pätkä. Tuolla hepulla on muutenkin mielenkiintoisia videoita.

    Huru-ukko: Sinullahan on ollut mielenkiintoisia kokemuksia. Ei mitään, ihan hyviä juttuja nuo tommoset.

    VastaaPoista
  45. Bedford Blitz kun katsoo kuvaa tulee mieleen chevy van.

    VastaaPoista
  46. Tervehdys, Pate. Muistuttavat kyllä toisiaan joo.

    VastaaPoista
  47. Suomi osti panssarien ohella 1950 luvulla vampiret ja gnatit. Gnateissa oli peri brittiläiset viat, adentykillä ammuttaessa suihkuturbiini saattoi sammua. Sitten oli 1950 luvun lopulla ostetut "mootoritykkiveneet" Vasama I ja Vasama ll joissa moottorina oli napier deltic. Kuinka ollakkaan Napier valmisti 1930 lisenssillä jumon 2 tahtista vastaiskudieseliä jonka jälkeläinen oli tämä deltic, samaa moottoria käytettiin mm. junissa. Niitä olisi ostettu enemmän mutta amiraaliteetti vastusti ja seurauksena oli nuoli-luokan tilaukset. Niin ja Parlock Bay jota ei sovi unohtaa. Pikkuserkku palveli varusveijarina Matti Kurjella ja totesi viinalaiva Pohjanmaan somalian vierailusta että siellä olisi pitänyt olla oikea sotalaiva. Matti Kurjen päätykeillä olisi puhdistanut mogadishun kadut niin ettei olisi jäänyt pulun paskaakaan.

    VastaaPoista
  48. Kekkosslovakian viimeinen iso hankinta Hawkit. Harjoitushävittäjä/-koulutuskone mistä punailmavoimin kentsu vai marsalkka huomautti suomalaisille että teidän piti ostaa harjoituskone kuten tsekkiläinen L 39 eikä taistelukonetta kuten Hawk.

    VastaaPoista
  49. Olipa nostalgisia autonkuvia heti alussa ja muutamankin kyydissä olen päässyt istumaan. Mieleenpainuvin oli Minin kyyti 80-luvun loppupuolella, sillä siinä istui melkoisen matalalla verrattuna uudempiin autoihin. Tuntui siltä että perse viistäisi maata. Tai tuossa tapauksessa asfalttia. Myös enon Cortina jäi mieleen kun hän päästeli reipasta vauhtia pitkin mutkaista ja mäkistä soratietä niin, että me takapenkin kakarat iskimme ajoittain päätä kattoon hihkuen:”Lisää vauhtia!”

    Kekkoslovakian aikaan sattui myös se kun isoenoni osti Sunbeam 1300:n. Käsittääkseni tuokin oli brittiautoja. Tosin pitkän linjan automies ei kauaa tuolla ajellut vaan pisti nopeasti vaihtoon. Ajattelin ehdottaa listalle lisäksi Ford Transitia joka oli nopeutensa vuoksi brittirosvojen suosikkiauto. Mutta huomasin että se taitaakin olla alkujaan hybridi eli saksalais-brittiläinen.

    Automuisteloita riittäisi liiaksikin joten loikkaan tuohon ”Knalli ja Sateenvarjo”-kuunnelmasarjaan. Sitä tulee yhä kuunneltua työnteon ohessa kun useampikin jakso tuli otettua talteen.

    VastaaPoista
  50. 70- luvulla Fordin malleja (Escort, Capri, Cortina/Taunus) tuotiin sekä Saksasta että Englannista. Sattuneesta syystä ne Saksan Fordit olivat paljon halutumpia.
    Brittiautojen laatu romahti. Itäautojen laatua länsiautojen hinnalla. Ei ihme että, että Ladat valloittivan suomen markkinat hinnallaan, ja japanilaiset laadullaan.

    Timppa

    VastaaPoista
  51. transit vs turbo Saab

    Kumpi ompi nopeampi?

    No, ainakin 80-luvulla taisi transit saada useamman karkaajan kiinni kun oli poliisi puikoissa. Yks tuttu polliisi kertoi transitin olevan sorateiden kunkku. Saab oli toki valtatiellä nopea, kunnes alkoi keittää.

    Mutta asiaan. Mini oli ja on vieläkin hyvin omanlaisensa ajettava, Etuvetoinen ja nopeasti reagoiva, Sillä on helppo ajaa aika lujaa, se menee minne käskee ilman sen kummempia temppuja. Kun on tarvis päästä vielä kovempaa tuleekin sitten metkuja matkaan. Alkaa tulla tarvetta käyttää käsijarrua kääntymisapuna ja jarrua & kaasua samalla jalalla. auto myös alkaa tehdä hyvin nopeita liikkeitä joihin pitää vastata ajoissa oikean suuntaisella ja määräisellä tavalla. Sen rajan jonka toisella puolella kuskista tulee matkustaja tunnistaminen oli aluksi hieman hakusessa. kun se löytyi oli sillä rajalla ajaminen hyvin koukuttavaa. samoin kuin sen ensimäisen rajan keksiminen, nopea ajaminen vs. helevetin nopea ajaminen. Tai löysä mutta joutuisa meno vs, totinen puristus.

    Tuo loi pohjan ajokäsialalle. Eleetön, jouisa, vähän hosumista vaativa tyyli tuli tavakseni. Vaikka minulla oli monen monta takavetoista, paljon näyttävämpää etenemistä suosivaa autoa tämän jälkeen.


    Pyssymies

    VastaaPoista
  52. Hiljattain syöpään edesmennyt frau Sabine Schmitz yritti transitin 40 vuotisjuhlan kunniaksi top gear ohjelmassa kiertää Ringin alle 10 minuutissa. Siinä meni useammaltakin itseään rattimiehenä pitäneeltä tai kyykkypyörällä liikkeellä olleelta miehinen libodo kun tuo valkyyria tuli ja meni transitilla ohi. Yritys jäi pikkuista vajaaksi.

    VastaaPoista
  53. Tervehdys Patelle Pankavaarasta, veejiille, Timpalle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.

    Pate: Joo, tuota kalustoa hankittiin. Se Hawk oli – liekö vieläkin – suunniteltu toimimaan tosipaikassa rynnäkkökoneita vastaan. Tutkaahan siinä ei ollut mutta tykki ja infrapunaohjukset kumminkin. Noista autohommista muistan myös Michèle Moutonin.

    veejii: Kiitos jaetuista muistoista. Toinen mainio sen ajan kuunnelmahan oli se Elmo.

    Timppa: Näin kävi ja nykyisin taas jos näkee pallosilmä-Ladan niin se pistää hymyilemään. Se kun alkaa olla aika harvinainen nykyään.

    Pyssymies: Kiitos lisäyksistä. Tuosta ajamisesta tuli mieleen vanha lause eli hyvä kuski ajaa niin ettei sen tarvitse olla taitava kuski.

    VastaaPoista
  54. Näistä kentlemanneista rajattiin siis tarkoituksellisesti ulos ne kiesit, joihin vain oikeilla englantilaisilla homoloordeilla on varaa.
    Eräitä toisenlaisia ökyautoja on usein nimitetty kullinjatkeiksi.

    Nytpä on sitten myös homoloordi-sarjaan saatu sellainen vallan nimeltäänkin:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolls-Royce_Cullinan

    Alunperin auton tilasivat itselleen henkilökohtaisiin yksityistarkoituksiinsa kaksi englantilaista homoloordia, Cullifordin herttua ja Culliburtonin markiisi. Alkuperäisen ajatuksen mukaisesti herttua Culliford

    https://www.houseofnames.com/culliford-family-crest

    lähestyi ensin Fordia, mutta jostain syystä siellä ei ihastuttu asiaan.
    Niinpä siis Rolls-Royce toteutti tilauksen sillä ehdolla, että auton synnylle sepitetään jokin aivan toisenlainen tarina!

    Jos tämä ei ole totta, minkä minä sille voin?
    Syyttäkää Rolls-Roycea!

    VastaaPoista
  55. Tämä ei liity mihnkään mutta mitä meiltä Ykä on Ron DeSantisista?

    Olisiko hän sopiva republikaaniehdokas Amerikan presidentinvaaleihin 2024? Tai vaikka varapresdienttiehdokas? On ollut arveluja Donald Trumpin paluusta 2024 vaaleissa mutta onko Donald riittävän hyvässä kunnossa silloin? Jos Donald lähtee ehdolle, olsiko Ron hyvä varapresidentti?

    Ron DeSantis on Floridan kuvernööri. Hän on toiminut hyvin siinä kun on kitkenyt kulttuurimarxilaisuustta pois Floridan osavaltion instituutioista.

    VastaaPoista
  56. Tervehdys, Qroquius Kad. Tarinaan en osaa ottaa kantaa. Mutta tuo kyseinen Rolls-Royce näyttää vaan kerta kaikkiaan liian modernilta. Ei Rollsin pidä mikään Bemari olla. Toisaalta, mitäs minä persaukinen näihin kommentoimaan. Kun meinaan veroineen tuon hinta Suomessa olisi kai jotain puoli miljoonaa.

    VastaaPoista
  57. Onko sinulla arviota sitä mitä Amerikassa tapahtuu 2024 presidentinvaaleissa? Tavoitteleeko Donald Trump republikaanien presidenttiehdokkuutta vai onko ehdokas joku muu? Esim. Ron DeSantis tai Mike Pompeo? Jaksaako Joe Biden toimia presidenttinä kautensa loppuun asti vai siirtääkö hän tehtävänsä varapresidentti Kamala Harrisille?

    Ron DeSantis on Florian kuvernööri. Mike Pompeo taitaa juuri nyt olla "vapaaherra".

    Tässä ensi vuonna eli 2022 on vuorossa välivaalit jossa valitaan kongressista koko edustajainhuone sekä kolmasosa senaatista. Lisäksi valitaan tietty määrä osavaltioiden kuvernöörejä. Tämän lisäksi valitaan kaikkien osavaltioiden parlamentit ja senaatit. Joissakin valitaan kuvernöörit- Joissakin kaupungeissa valitaan pormestarit.

    VastaaPoista
  58. Tervehdys, vieras. Meni kommentit näköjään ristiin. Mutta en osaa vastata kysymyksiisi. Keskityn Suomeen. Ymmärrän tosin että Floridassa on pantu hanttiin demokraateille.

    VastaaPoista
  59. "hyvä kuski ajaa niin ettei sen tarvitse olla taitava kuski." - Hyvydestä tiijä mutta laiska kuski ajaa liikaa reutomatta. Ja minä olen tunnetusti laiska. Panos / tuotos suhteen pitää olla kohdallaan.

    Annan nykyään automagiigan päättää moottorin säädöt, vaihteen ja ylläpitää nopeuden, miksi turhaan veivata heebeleitä ja hantaakeja ja vaivata päätään koutavilla.

    Kaikkein nolointa on näyttää mallia ja ajaa kaseikkoon,naika monelta kölviltä tämä on vielä tajuamatta - ja osalta varttuneenpaalin väkeä.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  60. Oletko miettinyt jotain kesätarinaa? Noista ankka-aiheista kävi mielessä onnistuisiko tarinan aikaansaanti neiti Näpsästä tai jostain muusta? Tässä seitsemän vuoden aikana on julkaistu tarinat Akusta, Ankan veljeksistä, Roopesta, Hessusta sekä Minnistä.

    VastaaPoista
  61. Tervehdys Pyssymiehelle ja vieraalle & kiitos kommenteistanne.

    Pyssymies: Lienemme samoilla linjoilla tosin minä ajan käsivaihteisella.

    vieras: Ei ole nyt tällä hetkellä mielessä. Jos tulee inspiraatio niin sitten kyllä. Mutta tällä hetkellä sitä ei ole. Noita juttuja on ollut kyllä mukava kirjoittaa.

    VastaaPoista
  62. Brittivaunut, niin.

    Itselleni toki tuttu lähinnä Land Rover ja Fordit Capri ja Transit.

    Kaverilla oli teinivuosina Capri 3000 GTXLR eli jenkkivienti ökyversio. Sen aikaisilla kulkiputkilla ja Mangelsin uuten kieroilla vanteilla. :D
    Olihan se laite, aivan sama mikä vaihde päällä aina jaksoi lähteä. Noh, Esvortin kopassa kuorma-auton moottori. Essex kutonen kehitti muistaakseni 160 netto hevosta, vaan vääntö oli luokkaa panssarivaunu.

    Land Rover oli kova todella kova jousinen laite. Ja dieselinä hidas, todella hidas. Vaan eihän sitä kaupunkimasturiksi oltu tehtykään. Itselläni sellainen oli tasan kokolailla kuukauden. Vaihtui possunokka Transitiin se olikin ihan mainio laite. Silloisen projektin tarveaineet kulki kätevästi. Hidashan sekin tosin dieselinä oli, eikä Perknsiä oikein tahtonut saada käyntiin ilman startpilotia.

    Kuorma-autoista Traaterit ja Petikat on jäänyt kokematta. Ensimmäinen työkaluni oli Rolss-Royce 320hv moottorinen Jyry-Sisu. Eaton-Fuller laatikolla. Siinä juuri kortin saaneelta poikaselta meinasi itku alkuun päästä. Vaan kun oppi, niin maailman paras vaihteisto.

    VastaaPoista
  63. Itse olen siirtynyt automaattiin ja en hevin vaihda. Balkanilla oli ensimmäiset tutustumiset automaattivaihteisiin autoihin ja tykästyin heti. Saattueajossa käytettiin vain manuaalia, sillä pystyy tekemään eritavalla erinäisiä ajotemppuja joita automaatilla ei voi tehdä.
    Siellä oli aika tarkkaa kenellä oli oikeus ajaa komman saattueessa ns "blue light" ajossa. Itse annoin näytöt eräällä reissulla makemaahan, oli muutamia mielenkiintoisia tilanteita.
    Noissa hommissa käytössä oli melkolailla viritetyt W-W Tuaregit. Ne kulki ihan helvetisti.

    VastaaPoista
  64. Parista viimeisestä kuvsta tuli mieleen. Minin menestys toi tuhon siemenen brittien autoteollisuudelle, minin rakenne ei skaalautunut kofin hyvin ja kierrätysosien käyttö oli myös pitkän päälle huono idea. 30-luvun moottori oli ehkä 50-luvulla toimiva mutta olisi se pitänyt päivittää jo 60-luvulla.

    Ford Capin oli kova juttu aikoinaan - paitsi pienikoneiset, ne olivat aika säälittäviä. Sama koski Opel Mantaa.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  65. Rangerover

    Oli hieno auto, ulkonäössä hieman samaa ilmettä kuin minillä. Bensakoneinen oli hieno ajettava ja janoinen. Jos maistui, niin kyllä maksoikin. Energiakriisi sai aikaan dieselöintiä, oikein perkinsin meridieselöintiä. Lopputulos oli justiinsa niin kamala kuin voi kuvitella. Metelöivä nuhapumppu joka piti tankata haisevalla liemellä, paskaisella letkulla, öljyisellä kuralla seisten, rekka-autojen pumpulla. Mutta hieno auto sisältä edelleen.

    Kartanonomistajan tyttärellä, koulukaverilla oli semmoinen kulkineena aina välillä. Oli se hienoa kyytiä. Paitsi perkinsöitynä.

    Pyssymies

    VastaaPoista
  66. Tervehdys KKi:lle, Joppos123:lle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteista, lisäyksistä ja jaetuista muistoista. Näitä onkin tullut tähän postaukseen mukavan paljon.

    VastaaPoista
  67. Pikkupoikana etelä-pohjanmaalla naapurin lääkäri vuosi taisi olla 1972 kehui kun oli ostanut Range Roverin että on nelivetoinen eikä talvella tarvitse olla piikkipyöriä, no taisi olla joulukuun puolta kun auto oli solmussa mäyryntiellä ja lekuri ajeli tipparellulla.

    VastaaPoista
  68. Land Rover oli rekisteröity autoksi sillä jos se olisi ollut työkone niin se olisi ollut liian meluisa kabiinista, raitisilmatuuletus oli todella tehokas luukut auki ja ilmaa tuli sisälle.

    VastaaPoista
  69. Nyt vasta kesälomalla tuli luettua tämäkin hauska muistelu. Kiitos siitä, ja kiitos myös paljon väriä lisänneille kommentoijille. Itsellänikin nämä kulkineet kuuluvat lapsuuden ja nuoruuden maisemiin.

    Siannaamasta lisäisin sen verran, että brittirosmojen suosiossa oli nimenomaan essexiläisen kolmilitraisen V6-bensakoneen vauhdittama versio, eli sama pannu kuin täällä jo mainitussa 3000GTXL-Caprissa, toki eri viritysasteella. Suomessa näitä kai ei ollut, poliisi turvautui tehokkaimmillaan 2-litraiseen Essex V4.

    Vauxhall joutui jo 20-luvulla GM-omistukseen, mutta se oli pitkään tunnettu laatuautona, ja mallisarjat olivat täysin omaa suunnittelua. 60-luvulla laatu alkoi heiketä muiden brittimerkkien lailla ja 70-luvulla malleista tuli Opelin kopioita.

    Viva ja Victor olivat loppuun asti Vauxhallin omilla koneilla. Vasta Vauxhall Astra eli D-Kadett ja Cavalier eli B-Ascona/Manta olivat Opelin moottoreilla, mikä oli ehkä isommissa koneissa jopa teknisesti askel taaksepäin. Cavalieria tehtiin myös Vauxin 1,3-litraisella tekniikalla. Kaverillani oli Oulussa hetken semmoinen automaattivaihteistolla, ja kyllähän sillä tasamaalle rakennetussa kaupungissa pääsi paikasta toiseen. Maantiellä ei ollut mikään varsinaisesti mieleenpainuva menopeli, paitsi metelin ja bensankulutuksen suhteen.

    Allekirjoitan täysin Pyssymiehen kannan tehokkaasta ja vähäeleisestä ajotavasta etuvetoisella.

    Vajaatahtimies

    VastaaPoista
  70. Tervehdys, Vajaatahtimies ja kiitos lisäyksistä.

    VastaaPoista