VIRKAMIES JA VÄKIVALLAN SUMU

Olen tässä pidemmän aikaa seuraillut uutisia maailmalta. Tarkemmin sanoen näistä sivistyneiksi ajatelluista länsimaista niin kuin Australiasta, Saksasta, Hollannista, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja viimeksi Kanadasta. Valtamediammehan ei niistä hevin uutisoi mutta onneksi on muita kanavia.

Uutisethan koskevat kyseisissä maissa pidettyjä suuria koronatoimien vastaisia mielenosoituksia ja sitä, että poliisi on kaikissa noissa maissa käyttänyt hyvinkin raakaa väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan. Vaikka kyseiset poliisiorganisaatiotkin tietävät että kyseessä ei ole terroristit eikä rikollisorganisaatiot vaan tavalliset ihmiset jotka ajattelevat että koronan aikaansaamat poikkeusvaltuudet alkavat maistua valtakoneistolle liian hyvältä eikä niistä valtuuksista haluttaisi hevin luopua.

Mietin kirjoituksessani poliisia. Eli virkamiestä. Eli virkakoneistoa. Kyseisissä länsimaissa - myös Suomessa - ollaan totuttu ajatukseen niin kansalaisten kuin poliisin taholla että poliisi on nimenomaan turvaamassa kansalaisten turvallisuutta. Niiden kansalaisten joita nyt hakataan ja pidätetään poliisin toimesta.

Mitä poliisi ajattelee? Yksittäinen poliisi? Heiluttaako hän pamppua hampaat irvessä ja häveten tietäen tekevänsä väärin. Tietäen että hänellä on perhe elätettävänä ja jos hän ei noudata määräyksiä niin se elatus loppuu uran myötä? Vai ajatteleeko hän että nyt hänellä on se kuuluisa lupa? Lupa käyttää väkivaltaa tietäen että hän ei ole kuulusteluissa eikä syytettynä tekemänsä väkivallan takia? Joka tapauksessa kyseiselle poliisille se ensimmäinen kerta on se hankalin ja seuraavat kerrat ovat aina helpompia. Entä sitten, jos hänelle annetaan tulenavauskäsky?

Psyykkaako poliisi itsensä ajattelemaan että häntä vastassa on huligaanilauma joka saa mitä ansaitsee? Roskasakkia? Psyykkaako poliisiorganisaatio itseään kokonaisuudessaan siihen? Että heitä vastassa on ihmisiä, jotka ansaitsevat väkivallan? Psyykkaako organisaatio itsensä sumuun, jossa oikeutetaan tuo väkivalta? Väkivalta, jota ei jossain toisissa oloissa koskaan hyväksyttäisi? Mutta nyt väkivalta ihmisiä kohtaan on poliisin näkökulmasta oikeutettua.

Mistä se oikeutus tulee? Mielenosoittajien epäinhimillistämisestä? Mitenkä minulle tuli mieleen termi ali-ihminen? Ja missäs yhteydessä minä olen sen kuullut?

Noissa mainituissa maissa poliisit eivät toimi spontaanisti. He toimeenpanevat poliittisen johdon käskyjä. Koska ammattipoliitikoissa on huomattava määrä narsisteja, heidän on vaikeaa ja todennäköisesti mahdotonta tunnustaa olleensa väärässä. Siksi he antavat noita määräyksiä. Mutta sinänsä kyseiset johtajat eivät ole vaarallisia vaikka heillä olisi kuinka levottomia ajatuksia.

Vaarallinen on se kuuliainen virkamies joka panee toteen ne johtajan levottomat ajatukset. Näin on ollut maailman sivu. Voi olla, ettei maailmassa ole ensimmäistäkään maata joka ei sopivan tilaisuuden tullen taantuisi totalitaariseksi.

Ratsupoliisi jyrää ihmisiä Ottawassa. Toinen jyrätyistä on vanha, rollaattorilla kulkeva nainen.