JOTAIN IHAN MUUTA CXXVI

Elämme niin kerta kaikkisen masentavia aikoja ettei niitä jaksa jatkuvasti kommentoida. Kun se ruma sanakin pääsee kovin helpolla. Ehkä siis kannattaa palata taas hetkeksi muistojen Kekkoslovakiaan, täysin epäpoliittisiin tunnelmiin ja panna pastilli huuleen. Ehkä ne pastillit olivat hiukkasen enemmän aikuiseen makuun mutta maistuivathan ne meille mölleillekin jos tarjontaa oli. Ja jos aloitetaan postaus pastilleista niin eihän sitä voi aloittaa millään muulla kuin Sisulla:

Niin. Siihen se olis kai jäänykkin, jos ei olis tuota Sisua. Nykyisinhän kyseistä pastillia on vaikka minkälaisena muunnoksena ja perinteistä ei enää olekaan mutta Kekkoslovakiassa tiedettiin pastilleistakin että jos se toimii, älä räplää. Ja tietysti tähän pitää laittaa se legendaarinen Sisu-mainos:

Oma suosikkipastillini oli pitkään Stop:

Sehän oli niin, että Stoppi ei petä vaikka vastassa ois ketä. Joskus – kauan Kekkoslovakian jälkeen – tämä mainio pastilli hävisi ja se otti hieman päähän. Meille mölleille kaikkein maittavin pastilli oli ehkä se Hedelmäpastilli:

Nämähän olivat suht vahvan hedelmäisen makuisia ja niillä oli taipumus takertua hampaisiin. Täytyy myös tietysti muistaa Leijona-pastillit joista ehkä se suosituin oli Tervaleijona:

Mites se mainos menikään?

- Ookkonää Oulusta?

- Syökkönä Leijonaa?

- Menthööl.

- Tervalakritsi.

Enempi aikuiseen makuun oli sitten Läkerol-pastilli:

Peltirasiassa tietysti. Ja kun peltirasioista puhutaan niin pitää tietysti nostaa esille Strepsils:

Sehän ei ollut varsinaisesti karamelliä vaan apteekin myymä kurkkupastilli eikä se maistunut kovin hyvältä. Mutta sillloin mainostettiin että kyseinen peltirasia kannattaa avata markan kolikolla. Ja kun apteekki tuli mainittua niin siirrytään rasioista paperipusseihin ja muistutetaan siitä vanhasta apteekin salmiakista:

Tätä pikku-Ykäkin kävi aika ajoin ostamassa. Salmiakkihan on suomalaisten herkkua enkä tiedä, että syödäänkö sitä oikeastaan juuri muualla. Salmiakin nälkää helpotti myös Halva:

Sattuneesta syystä Halvan rasiat ovat nykyisin toisenlaisia. Mikähän se syy mahtaisi olla? Salmiakin nälkää helpotti tietysti myös Fazer:

Ja laitetaanpa sitten toksista maskuliinisuutta Ajax-pastillin muodossa. Nykyisin tällainen mainos saisi mitä varmimmin aikaan joukkorääkymistä:

Selvästi enemmän aikuiseen makuun oli sitten Pectus-pastilli:

Sekä myös Figarol-pastilli:

Ja sitten vielä aikuisempaan eli mummomakuun menivät nämä kurkkupastillit:

Näistä ollaan kavereitten kanssa puhuttu ja joka ainoalle isoäidit niitä aikanaan tarjosivat. Syötiinhän niitä kun tarjottiin mutta eivät ne varsinaisia suosikkeja olleet. En vaan millään muista, että millä nimellä niitä joskus Kekkoslovakiassa myytiin. Mahtaako joku muistaa?

Varsin suosittu oli myös PAX-pastilli:

Mennään sitten takaisin sinne imelämmälle puolelle ja nostetaan esille meille mölleillekin kovasti maistuneet ranskalaiset pastillit:

Täytyyhän tähän loppuun lisätä myös Katarol-pastillit joita aikanaan telkkarissa paljon mainostettiin. Varoitus lukijalle: tämä renkutus saattaa muuttua inhottavaksi korvamadoksi josta ei pääse eroon ilman Tsuhnan Kostoa ja Äkkölämäkölän bönjakkia:

Niin. Mitä tässä meikäläinen muuta. Näissä kekkoslovakialaisissa tunnelmissa. Ja syyskuukin on kohta lusittu.