TAKSITOLPAN RASISTI

Helsinki, lähitulevaisuudessa…

48-vuotias Urmas Hööttenö oli hämmentynyt ja ihmeissään. Epävarma olotila johtui epäilemättä hänen olinpaikastaan joka sillä hetkellä sattui olemaan Helsingin poliisilaitos Länsi-Pasilassa. Kaksi isokokoista konstaapelia oli käynyt hakemassa hänet kotoaan aamukahvilta Pohjois-Haagasta sijaitsevassa rivitalokolmiosta. Ja  vielä lauantaiaamuna kun hänellä ja vaimolla oli vapaapäivä. Poliisit olivat kyllä kohteliaita sinänsä mutta eivät kertoneet hänelle yllättävän komennuksen syytä ja Urmas ymmärsi kyllä että hän lähtee poliisien mukaan vapaaehtoisesti tai väkisin.

Urmas oli todella kummissaan ja peloissaankin. Mitä helvettiä hän täällä teki? Hän oli perusrehellinen ja perustavallinen mies, töissä kylmäkonevalmistaja Huura & Hyhmän myyntipäällikkönä eikä hän ollut poliisin kanssa ollut koskaan missään tekemisissä. Normaaleja passinhakemuksia ja sen sellaisia lukuunottamatta. Mitä nyt kerran Helsingin rautatieasemalla poliisipartio oli pysäyttänyt hänet ja tarkistanut paperit. Urmaksen kysyessä asian syytä poliisit olivat selittäneet että etsivät väkivaltarikollista jonka henkilöllisyys, ihonväri ja kansallisuuskin kyllä tiedetään mutta kun he eivät saa suorittaa etnistä profilointia niin tarkastettavana pitää olla sitten ihan tavallisia pottunokkiakin ettei tiedostavaisto suutu.

No, kai tämä kaikki pian selviäisi. Ja selvisihän se hetkeä myöhemmin kun nuorehko naispoliisi aukaisi huoneensa oven. Nainen ei näyttänyt ollenkaan olevan sellainen muistojen Reinikainen vaan selkeästi näitä uusia valveutuneita yliopistokoulutettuja poliiseja. Naisella oli rintapielessään vain numerotunnus eikä hän esittäytynyt muutenkaan vaan sanoi ilmeettömällä äänellä:

- Hööttenö.

- Minä olen.

- Tulkaa perässä. Istukaa, olkaa hyvä. Ja huomautan että nauhoitus on jo päällä.

- Niin tuota… minkähän takia minut on tänne köijätty? Minä kun olen ihan ulalla. Suorastaan pitkillä aalloilla.

- Teistä on tehty rikosilmoitus. Rasistisesta rikoksesta.

- Hä? Kuka on tehnyt?

- Nimetön rikosilmoitus mutta rasistisissa rikoksissa sellaisetkin selvitetään perin pohjin.

- No mikä se minun merkillinen rikokseni sitten on?

- Te olette syyllistyneet syrjivään ja laittomaan etniseen profilointiin. Olemme tutkineet asiaa rikosilmoituksen pohjalta. Katsokaapa tätä koostetta tässä näytöllä.

Näytöllä oli valvontakameran kuvaa muutamalta helsinkiläiseltä taksitolpalta ja joo, kyllähän se hän siinä näkyi olevan. Valitsi aina mieleisensä taksin ja lähti sitten taksin kuljettamana pois. Poliisi pysäytti tallenteen ja  totesi:

- Meillä on myös puhelintallenteita joissa olette vaatineet nimenomaan suomalaista taksikuskia ja sanoneet… odottakaas, katson puretusta keskustelusta… joo, että minkään rullahuulen tai hiekkaneekerin kyytiin te ette lähde. Tunnustatteko että olette tietoisesti ja syrjivästi väistänyt ja välttänyt etnisesti edistyksellisiä taksinkuljettajia ja kieltäytynyt heidän palveluksistaan vain heidän etnisyytensä takia? Että lähdette vain sellaisen taksin kyytiin jossa on valkoinen mies- tai naiskuljettaja. Tallenne todistaa teidän tekevän näin.

- No totta helvetissä minä teen niin. Kai maksavalla asiakkaalla on oikeus valita se,  mistä ja keneltä palvelunsa ostaa?

- Kuulusteltava tunnustaa syyllistyneensä rasistiseen etniseen palveluprofilointiin. Ja se on kuulkaa rasistinen rikos se. Miksi olette päätyneet tuollaiseen rikolliseen toimintaan? Muistakaa, että tätä kuulustelua nauhoitetaan koko ajan.

- Jaa miksikö? No olenhan minä aikanani käyttänyt myös niiden jätkien palveluja joiden nimiä ei lausu pulkkinenkaan ja palvelu on ollut täysin ala-arvoista. Ensinnäkään niiden kanssa taksitolpalla ei tiedä että onko tolpalla vai suomen kieltä taitamattomassa kylätappelussa. Toisekseen niiden puhutun ymmärtäminen hipoo apukoulun tasoa. Alapuolelta. Helsingin paikallistuntemus niillä on suoraan magneettiselta päiväntasaajalta ja luetunkin ymmärtäminen sen navigaattorin käytön kanssa sellaista että jos et kyttää jätkän ajamista koko ajan niin pyytämäsi kyyti steissiltä Haagaan onkin hyvin äkkiä jossain Itäväylällä ja kuski on ihan kuutamolla.

Valveutunut naispoliisi katsoi Urmasta ilmeellä jonka saattoi tulkita harmistukseksi siitä kun poliisin fyysinen kuulusteluoikeus oli niin rajoitettua. Sitten hän kysyi:

- Ja oliko vielä lisättävää?

- No olihan kyllä. Se palvelun taso muutenkin. Suomalainen kuski vie paikasta a paikkaan b just niin kuin pitääkin, ei yritä huijata hinnasta ja auttaa perillä laukkujen kantamisessa. Nää etnisesti erinomaiset ottavat ensin maksun joka saattaa olla ihan mitä tahansa, painavat sen jälkeen nappia joka aukaisee takapaksin ja jäävät sitten kuskinpukille raapimaan muniaan.

Naispoliisin ilme oli tällä kertaa tyyliä ”voi kun tää aina olis näin helppoa”. Hän sanoi Urmakselle tai lähinnä nauhurille:

- Kuulusteltava tunnustaa suhtautuvansa avoimen rasistisesti etnisesti edistyksellisiin taksinkuljettajiin. Hän syyttää heitä pelkästään rotunsa perusteella älyllisesti kehitysvammaisiksi, ammattitaidottomiksi, epäluotettaviksi, väkivaltaisiksi ja huijareiksi. Lisäksi kuulusteltava suhtautuu avoimesti ja sitä mitenkään kiistämättä niin afrikkalaisiin kuin lähi- ja keski-itäisiin kanssakansalaisiimme kuin siirtomaaisäntä jolle he kelpaavat vain kantajiksi eivätkä ammattitaitoiseksi työvoimaksi.

Urmas oli pyörällä päästään eikä ollut varma siitä että oliko hän tullut jotenkin niihin Pahkasika-lehtiin jotka hän oli perinyt isältään. Hän kysyi:

- Tota… millonkas tällainen laki on tullut voimaan?

- Kolme kuukautta sitten. Jos herra siirtomaaisäntä ei seuraa uutisia niin siitä poliisiviranomainen ei ole vastuussa. Mutta se on vastuussa siitä, että rikolliset otetaan kiinni.

- No sehän on hyvä se. Kun se joskus koskisi väkivaltarikollisuuttakin. Sitä tuontitavaran tekemää varsinkin. Mutta mitäs mulle nyt tästä seuraa?

- No, ankara sakkotuomio ja yhdyskuntapalvelua ilman muuta. Mutta se on tietysti vain virallinen tuomio. Varsinainen, tosin epävirallinen tuomio tulee siinä sivussa. Tämä menee esitutkintaan ja sitä myötä julkisuuteen ja iltapäivälehtiin. Ja esitutkintahan kestää kauan. Harmi, ettette ole töissä julkisella sektorilla. Tästä seuraisi irtisanominen ilman muuta. Mutta on selvää, että yksikään tekijä julkisella sektorilla ei tule ostamaan työnantajanne Huura & Hyhmän tuotteita jos yhtiö pitää rasistia palkkalistoillaan. Ja tietysti alkaa myös lain sallima antirasistinen maalituskampanja jossa rasistia palkkaava työnantaja ja totta kai rasisti itse pyritään saamaan pois bisneksestä.

Urmas raapi päätään josta tunsi hiusrajan nousseen viimeisen tunnin aikana pari senttimetriä ja sanoi sitten:

- Hjuu. Jumala siunakkoon päivitetyn tasa-arvoista yhteiskuntaamme. Vaan mitäs se on se yhdyskuntapalvelu? Lähenkö lakasemmaan nurmee ja laittelemmaan kivvii polkui pieleen?

- Eihän toki. On olemassa uusi kokeilu. Te joudutte kummiperheeksi rasismia kokeneelle etnisesti edistykselliselle perheelle. Teidän velvollisuutenne on kerran viikossa järjestää mukavia ruuanlaitto- ja pelihetkiä heille kotonanne. Tämä kokeilu pohjautuu Lex Sannikka-lakiin.

- Jaa. Ja mikäs niistä perheistä tekee sitä rasismia kokeneen?

- Se, että perheiden rasismia kokeneet jäsenet, tai osa heistä on kokemansa rasismin vuoksi ajautunut tekemään väkivalta- ja omaisuusrikoksia. Kummiperhetoiminnallanne hyvitätte heille hiukan heidän yhteiskuntamme aikaansaamaa syrjintäkokemusta.

- No enpä olis arvannu. Voinko poistua?

- Olkaa ystävällinen. Nythän tämä vasta alkaa. Seuraavaksi asiaanne käsittelevät syyttäjäviranomaiset mutta syyllisyys ja tuomiohan tuli selväksi jo tässä istunnossa.

Huura & Hyhmän myyntipäällikkö Urmas Hööttenö poistui Pasilan poliisitalosta ja hänen mielessään pyöri korvamatona se ikivanha iskelmä:

Voiko ihanammin päivän enää alkaa… onko ihanampaa tapaa niin kuin tää…

Taksin katolla vilkkuu… yön ainoa valopilkku…

Lämmin kiitos vakikommentoija Ekulle inspiraatiosta