FEMINISMI JA VÄKIVALTA

Feministithän varsin usein avautuvat siitä, kuinka nimenomaan Suomi on hirvittävä paikka naisille. Tuorein avautuja oli eräs Iltalehden toimittelijatar Minna Nord joka heti avautumisensa alkuun pläjäytti väitteen ”Suomessa naisista yli puolet on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua”.

Sitä en tiedä, mihin väite perustuu. Äkkikatsomalla Tilastokeskuksen tilasto kertoi että joka kolmas nainen ja joka kuudes mies on elämänsä aikana kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua siitä. THL:n tutkimus kertoi puolestaan että fyysistä parisuhdeväkivaltaa oli kokenut naisista 2,0 prosenttia ja miehistä 1,2 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Erot tutkimuksissa ovat siis melkoiset.

Tietysti jokainen väkivaltatapaus on liikaa. Niitä ei voi hyväksyä. Mutta kyseisessä feministin avautumisessa on nähtävissä kaksi kovin tutuksi tullutta seikkaa. Ensimmäinen on naisten miehiin kohdistama väkivalta. Se tuppaa feministeillä aina unohtua. Unohtua tarkoituksella. Kas pitkän elämänkokemukseni pohjalta olen huomannut että on paljon naisia jotka pitävät oikeutenaan lyödä miestä ja samalla itsestään selvyytenä että mies ei saa lyödä takaisin.

Mutta sekään ei ole kirjoituksen pääpointti. Mikä asia jää feministeillä aina huomioimatta?

Tietenkin kehitysmaalaisen tuontitavaran suomalaisiin naisiin kohdistama ja jatkuvasti lisääntyvä väkivalta. Erityisesti seksuaalinen väkivalta. Tietysti tuontitavaran myötä myös suomalaisiin miehiin, ja erityisesti nuoriin miehiin kohdistuva sadistinen väkivalta on myös jatkuvasti lisääntynyt mutta feministit eivät tunnu siitä tippaakaan välittävän. Eivätkä feministit avaudu julkisuudessa tästä lisääntyvästä tuontiväkivallasta.

Lisäksi feministeiltä jää aina huomioimatta se, että tuo kyseinen islamilainen tuontitavara noudattaa lähtömaansa tapoja eli pakottaa naisensa kulkemaan Säkkivälineen mannekiinina ja kuskaa tyttäriään lähtömaahan silvottavaksi. Siitä feministit ovat jatkuvasti hiljaa. Mutta monelle feministille se valittava feminismi on ammatti ja siinähän kannattaa se valittaminen suunnata siihen turvalliseen suuntaan joka myös elättää valittavan feministin. Eli suomalaiseen mieheen.

Mutta jos väkivallasta ollaan huolissaan – niin kuin kuuluu ollakin – niin ollaan sitten huolissaan kaikesta ja kaikkien tekemästä väkivallasta.

Asiasta vielä, vaikka feministejä seuraava vituttaakin. En sinänsä syytä ketään mutta pitkän työkokemukseni pohjalta tunnen tietyn naistyypin. He ovat hankkineet miehekseen väkivaltaisen kusipään. Ja kun he lopulta pääsevät siitä eroon niin ei mene kuin pyhätön viikko kuin heillä on samanlainen väkivaltainen kusipää haarukassa. Ja kyseinen kierre jatkuu ja se saa aikaan sen, että väkivalta helposti kasaantuu tietyille ihmisille. Ehkä vakka löytää siinä kantensa.

Haittamaahanmuuttajan tekemää väkivaltaa ei saa yleistää. Suomalaisen miehen kohdalla yleistäminen on suotavaa.