ANTERO LÄRVÄNEN JA ANTISEMITISMI

- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat. Täällä Antero Lärvänen täältä Huitsinnevadan paikallisradion lähetysstudiosta. Lähetyksemme aiheena on niin Euroopassa kuin yllättäen jopa täällä Suomessakin lisääntynyt antisemitismi eli ihan selvällä suomenkielellä sanottuna juutalaisviha. Tavallista ihmistä asia askarruttaa, sillä täällä Suomessa tuota ilmötä ei voi sanoa pahemmin olleen ja yleensäkin kansojen massamurhaaminen on hullun touhua niin kertakaikkiaan. Asiaa selvittääksemme olemme hankkineet paikalle rautaisista rautaisimman ammattilaisen, eli kenenkäs muunkaan kuin selitteläätiön ja sovelletun spedestetiikan tohtorin ynnä PhD of some political science and shit, yo man, tohtori Adolf Butlerin. Tervetuloa jälleen vieraaksemme, tohtori Butler.

- Kiitokset, Antero, ja jälleen kerran terveiset kuulijoille.

- Tohtori Butler, onko juutalaisviha lisääntynyt Suomessa?

- Kyllä on.

- Mutta kuka? Ketkä? Miksi? Eivät tavalliset suomalaiset sen juutalaisvihamielisempiä ole kuin ennenkään? Mistä tämä ilmiö kumpuaa?

- Suomalaiset eivät voi paeta vastuutaan tästä vihan mustasta pilvestä johon olemme yhtä lailla syyllisiä jo holocaust eikä jättää kohtaamatta peilikuva peilikuva opittava, otettava opiksi, jehnaa jehnaa katumus ja syvä nöyrtyminen haavaadeshalluai hassukssäädääs sesmellellem kukkuu ja en voi olla hilipatalisäämättä että…

- Adolf! Hei Adolf!

- Hä? Mitä? Tä?

- Sinä menit yle-transsiin. Me ollaan nyt Pinnanmaalla eikä tämä kuulu kuin paikallisessa verkossa. Otetaas uusiksi.

- Ai hitto juu, on tullut taas oltua liian paljon siellä Helsingissä. Mikä se olikaan se kysymys?

- No se, että mikä, kuka tai ketkä sen lisääntyneen juutalaisvihan aiheuttaa tai aiheuttavat?

- No muslimitpa tietenkin. Nehän ampuisivat koko porukan jos vaan saumaa olisi. Mutta tässähän se ongelma onkin. Kun sitä ei voi oikein sanoa ääneen. Meillä kun on tämä punavihreä yhteiskuntakokeilu meneillään ja me tarvitsemme siinä muslimeja. Aina suuremmassa määrin. Ne kun ovat semmosia kaduilla käveleviä yhteiskuntakokeilumme onnistumispokaaleita. Ja tässä tapauksessa määrä on laatua. Ei heitä oikein sen takia voi tästä antisemitismistä syyttää. Siinä toimittaisiin tarkoitusperien vastaisesti. Täytyy vaan puhua kautta rantain, muistuttaa Auschwitzista ja todeta, että kyllä suomalaistenkin olisi aika mennä itseensä ja oppia niistä virheistä, joita he eivät alunperinkään tehneet.

- Itse asiassa tästä tulee minulle mieleen se vihapuhehysteria, joka oli pahimmillaan vielä joku aika sitten. Siinäkin kauhisteltin mustan usvan lailla vellovaa vihapuheen vyöryä, jota kerrottiin löytyvän joka kulmalta, mutta se jätettiin kertomatta, että mitä se vihapuhe varsinaisesti on ja mistä sitä löytyy.

- Kyllä, nämä ilmiöt muistuttavat toisiaan. Vihapuhetta kauhisteltiin, mutta sitä ei mitenkään täsmennetty, sillä silloinhan etsivä olisi saattanut löytää ja todeta, että paskat tämä mitään vihapuhetta ole. Onpahan vaan ihan asiallista kritiikkiä. Antisemitismin kohdalla meidän on puhuttava yhtä lailla yleisellä tasolla ja mikäli mahdollista syyllistettävä suomalaisia. Sillä kasvaneen antisemitismin syyhän on kyllä varsin hyvin tiedossa,  mutta sen virallinen ääneen tunnustaminen olisi vallitsevan yhteiskuntakokeilun valossa peräti noloa. Siispä varoitamme ankarasti jostakin ja se jälkeen toteamme että ottakaapas suomalaiset opiksenne.

- No mitä tavallinen suomalainen sitten voi tehdä toimiakseen antisemitismiä vastaan?

- Luonnollisesti toimimalla yleisesti rasismia vastaan ja tämähän onnistuu parhaiten kannattamalla sitä monikulttuurisuuteen tähtäävää yhteiskuntakokeilua, jonka olemme kehittäneet. Eli toimimalla niin kuin hyvä hallintoalamainen toimii eli olla tekemättä mitään. Minimissään. Tietysti voi aina osallistua monikulttuurisuuden aktiiviseen tukemiseen.

- Anskumä nyt yritän hahmottaa. Juutalaisviha on pahasta. Toimiaksemme juutalaisvihaa vastaan meidän tulee kannattaa sitä systeemiä, joka aikoo hilata tänne aina vain enemmän ihmisiä, jotka haluavat tappaa juutalaisia?

- Nimenomaan! Tällöin toimimme antisemitismiä vastaan vastuullisella, poliittisesti korrektilla ja etnisesti sensitiivisellä tavalla!

- Mitään logiikkaahan tuossa ei kyllä ole, mutta osaanhan minäkin puhua suomen kielen tiedostavaa murretta ja siinähän ei sanaa logiikka olekaan, kun sille ei ole tarvetta. Mutta sitä minä kyllä aprikoin, että näinköhän tuo menee ihmisille läpi?

- No ihmisille sanan varsinaisessa merkityksessä tuskin, mutta toimittajille, tutkijoille ja poliitikoille se kyllä menee läpi ihan heittämällä. Tiedätkö, ne nielevät kaiken, minkä minä niille suollan. Siis aivan kaiken. Ei mitään rajaa. Ihan kuin ne olisivat jonkunlaisia tiedostamisen narkomaaneja ja entisestä annoksesta ei tule enää riittäviä säväreitä. Ei muuta kuin aina vaan enemmän tiedostavaa rojua aivorööreihin. Muuten ei tule good vibrations.

- Tohtori Adolf Butler, kiitän teitä haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, Huitsinnevadan paikallisradio. Hei äänimiehet, nyt selvitäänkin lyhkäsemmällä ajomatkalla Lällävedelle, eikä kamojakaan tartte kasata autoon. Ei muuta kun saunomaan. Ykä onkin jo lämmittänyt saunan ja kylmentänyt kaljat.

Hösse: Ja kaljasta tulee mieleen, että toi Butlerin logiikka voi muuten olla loppujen ihan toimiva ja laajemminkin sovellettavissa. Noin virkamieslogiikalla ainakin.

- Älä ny? Kuin?

Hösse: No mietitäänpä nyt vaikka alkoholipolitiikkaa. Tuossa logiikassahan on raamit seuraavalle askeleelle. Jos on vaikka Arska ja Reiska, jotka kiskovat tolkuttomasti viinaa joka päivä, niin mitenkä kehittyneen virkamieslogiikan mukaan toimitaan?

Pertta: Hei, mä arvaan! Toimitaan tietenkin siten, että kutsutaan Aken ja Maken sijasta virkamiespuhutteluun absolutisti Pena, jolle kerrotaan hyvin painokkaasti, että viina on vaarallista ja Penan on nyt syytä lopettaa tuo törpöttely, jota se ei ole tosin aloittanutkaan.

Hösse: Joo, ja puhuttelusta peritään Penalta kahdensadan euron virkamiesvittuiluvero, jolla ostetaan Arskalle ja Reiskalle lisää viinaa.

- Täytyy sanoa, että tuohan haiskahtaa suurelle määrälle palkattuja uusia virkamiehiä. Ja sitä mukaa alati kasvavaa bruttokansantuotetta. Voiko tälle hyvinvoinnille loppua tullakaan?