14 ASKELTA SEKÄ KAKE JA MAKE

Jos ajatellaan sitä, kuinka suvaitsevais-tiedostava aivopieru halutaan tuoda mahdollisimman turvallisesti julkisuuteen, niin kieltämättä mainio tapa on käyttää siinä vihreitten kansanedustajaa Jani Toivolaa. Onhan hepulla nimittäin päällään kaksinkertainen arvostelusuojakerroin. Ensimmäinen kerros koostuu hänen orvasketensä väristä ja toinen seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Näin ollen on selvää, että mikäli häntä arvostelee perustellustikin, syyllistyy automaattisesti vihapuheeseen vaikka häiskä latelisikin sujuvaa horinmummoa.

Minua itseäni ei asia suuremmin häiritse, sillä sertifikoituna viha-ajattelijana päädyn tsuhnan helvettiin joka tapauksessa eikä sitä peru enää mikään, ei edes se että repisin ihokkaani ja suorittaisin asiaankuuluvan katumusharjoituksen eli menisin Ylen haastatteluun aiheesta ”kuinka vihakirjoittaja parantui realismin syövästä”. Näin ollen saatan hieman kommentoida Toivolan tuoreinta pläjäystä, tai itse asiassa varsinaisesti sen lateli kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä (sellainenkin siis on olemassa) Helsingin yliopiston seminaarissa Viikin normaalikoulun opettaja Elina Särkelä ja Toivola vain fanitti ja sai ehkä mielestään asialle lisää poliittista painoarvoa. Luetaanpa nämä seminaarissa loihelausutut ”14 askelta tasa-arvoisempaan kouluun” ja kommentoidaan askelten välillä.

1. Lopetetaan oppilaiden kutsuminen tytöiksi ja pojiksi

Oletan, että tällaista ehdotetaan siksi, että on olemassa transsukupuolisia ihmisiä, myös lapsia. Okke. Transsukupuolisuus ei sinänsä ole mitään seta-tyylin pervoilua ja transsukupuolinen ihminen on oikeutettu ihmisarvoiseen elämään. Mutta jos katsellaan transsukupuolisuutta vaikkapa wikipediasta, huomataan, että näitten ihmisten määrä per vuosiluokka on selkeästi promillen alapuolella. Kuuluuko transsukupuolisen ihmisen ihmisarvoiseen elämään se, että niiltä kaikilta muilta lapsilta jotka mieltävät itsensä tytöiksi ja pojiksi koska he ovat tyttöjä ja poikia viedään oikeus tulla kutsutuksi termillä tyttö ja poika? Onko koulun opetussuunnitelmaan tulossa kohta ”löydä piilevä transsukupuolisuutesi oikean opetuksen avulla” vai mikä tämän ehdotuksen idea on?

2. Käytetään oppilaasta sitä nimeä, mitä hän itse haluaa

Omaan itsekin tiettyä koiranleuan luonnetta, ja tiedän että sellaisia löytyy kyllä koululaisissakin ja tämä kakkosaskel mahdollistaa huomattavan määrän pirunkuria. Ajatellaanpa vaikka Jannea, 12-vuotiasta peruskoulun kuudesluokkalaista joka haluaa tehdä jäynää opettajalle. Janne oli eilen Janne, tänään hän on Napoleon XIV762 ja ½, huomenna hän on Vajaasti Täytetty Veikkauskuponki, ylihuomenna ZNKT 55göö77Höl ja niin edelleen. Koska luokassa on useampia kuin yksi koiranleukaa, on opettaja kusessa päivittäisen nimilistansa kanssa ja on mahdollista, että epäkorrektin käytöksen vuoksi päädytään rehtorin puhutteluun. Siis se on se opettaja, joka päätyy. Times they are changin´.

3. Muodostetaan istumajärjestykset, ryhmät ja jonot muun kuin sukupuolen perusteella

Itse aloitin opintieni jo vanhan kansakoulun aikaan, eikä silloinkaan istumajärjestystä määritelty sukupuolen mukaan. Välitunnin loppuessa tosin sisälle mentiin parijonossa mikä on tietysti silkkaa fasismia, mutta parinkymmenen vuoden ahkeran terapiassa käynnin jälkeen alan pikkuhiljaa toipua lapsena jonossa seisomisen traumasta vaikken tämän nöyryytyksen jälkeen koskaan täysin ehjä ja kokonainen ihminen voi ollakaan.

4. Puretaan sukupuolen perusteella muodostetut opetusryhmät

Kuten esimerkiksi pääosin poikien suosimat puu- ja metallikäsityöt? Ei näitä opetusryhmiä olla muodostettu sukupuolen perusteella opettajien toimesta vaan siksi, että poikia tuppaa kiinnostamaan nuo asiat enemmän. Liikunta on kyllä edelleenkin jaettu tyttö- ja poikaryhmiin, mutta sekin on ymmärrettävää, sillä jos sekaryhmissä pelataan vaikkapa jalkapalloa, tytöt tuppaavat jäämään pahasti jalkoihin ja sekin on tietysti jonkunlainen seksuaalisen syrjinnän muoto. Ehkäpä pojille pannaan kymmenen kilon hiekkasäkit molempiin jalkoihin ennen unisex-jalkapallomatsia. Jaa, mutta hitto vie, sekin olisi asialle periksi antamista ja sen asian tunnustamista että sukupuolia saattaa olla olemassa. Ehkä viisainta olis korvata liikuntatunti kokonaan ja opettaa suomalaisen siirtomaahistorian koottuja julmuuksia.

5. Tehdään koulun vessoista yksittäisiä ja jätetään ne merkitsemättä tytöt/pojat

Vai kysyttäisiinkö tytöiltä ja pojilta itseltään ensin, että kuinka paljon teitä ihan oikeasti häiritsee se, että on erikseen tyttöjen ja poikien vessat? Ihan vaikka suljetulla lippuäänestyksellä jos ei muuten.

6. Otetaan yhdenvertaisen ja sukupuolisensitiivisen toimintakulttuurin rakentaminen vakavasti

Nyt on pakko kysyä, että saiskos tämän suomennettuna? Vai oliko niin, että tämä kuuluu samaan kategoriaan kuin omassa työssäni ”vuorovaikutukselliset menetelmät”, joita käytetään silloin, kun halutaan antaa vaikutelma siitä, että ollaan jollain tavalla asiasta perillä ja käytetään komeita termejä, vaikka tosiasiassa ollaan ihan kuutamolla.

7. Aloitetaan kokonaisvaltainen, ihmisoikeuksiin perustuva, ikätason mukainen seksuaalikasvatus heti ensimmäisellä luokalla

Peruskoulun ensimmäisen luokan ikätason mukainen seksuaalikasvatus tarkoittaa sitä, että jätetään lapset rauhaan seksuaalikasvatukselta ja annetaan heidän olla vielä lapsia.

8. Tarkastellaan yhteiskunnan ylläpitämiä normeja eli oletuksia siitä, millaisia ihmiset ovat – ja puretaan normia kahdesta sukupuolesta ja heteroseksuaalisuudesta

Tarkastelkaa vaan. Ja saatatte huomata, että valtaosa ihmisiä joka tapauksessa on heteroseksuaalisia ja mieltävät itsensä selkeästi mies- tai naissukupuoleen kuuluvaksi. Ei se valistamisella (lue: propaganda) mihinkään muutu. Eikö heilläkin ole oikeus olla ja elää oman seksuaalisuutensa ja sukupuolensa mukaan? Vai onko se joku vika, jonka yhteiskunnan tulee korjata? Jos valtaosa kansalaisista määritellään viallisiksi niin voisiko olla niin, että vika onkin määrittelijässä?

9. Kunnioitetaan jokaisen oikeutta määritellä tai jättää määrittelemättä itse itsensä

Kun ottaa huomioon nuo aikaisemmat askeleet, niin eikös tässä yhdeksännessä askeleessa ole hieman ristiriitaa niihin nähden?

10. Tehdään huolellisesti koulun oma opetussuunnitelma ja suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

11. Puututaan tiukasti, mutta ratkaisukeskeisesti kiusaamiseen ja ristiriitoihin

Nythän on valitettavasti näin, että kyseiset suunnitelmat on kyllä tehty joka ristuksen koulussa ja ne löytyvät opettajanhuoneen hyllystä kansiossa yleensä hieman pölyä keränneenä. Tosiasiassa kiusaamiseen ei puututa kuin korkeintaan puhumalla mikä tahtoo sanoa, että psykopaattikokelaat saavat rääkätä uhrejaan juuri niin paljon kuin heitä huvittaa. Alallani ei ole mitenkään tavatonta, että huostaanotetuksi ja laitokseen sijoitetuksi joutuu nimenomaan se kiusaamisen uhri. Joten toteaisin kohtien 10 ja 11 esittäjälle että lopettakaa perkeleessä se tekemisestä puhuminen ja vaihteeksi tehkää. Tai tunnustakaa sitten edes, että ei teistä siihen ole.

12. Tarjotaan oppilaille oikea-aikaista terveydenhuoltoa ja tukea kouluterveyshuollon kautta

Hämmästyttävä idea. Miksei tätä ole kukaan ennen keksinyt? Jaa, hetkonen, keksittiinhän se jo 1970-luvulla jolloin se jopa toimikin. Nykyisin tuppaa olemaan heikompaa. Mutta millä tavalla tämä liittyy tähän heteronormatiivisuuden hävittämiseen?

13. Tuodaan esiin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus myös vanhempainilloissa

Odotettavissa varsin nuivaa suhtautumista kun Pekan vanhemmille opetetaan, että Pekka saattaakin olla Pirjo tai ainakin hänen tulisi tarkastella sitä mahdollisuutta, että voisiko hän olla Pirjo. Hän ei ehkä sitä vaan vielä tiedä, mutta vanhempien ja opettajien saumattomalla yhteistyöllä pyritään Pekankin kohdalla laajempaan ja tiedostavampaan näkemykseen. Niin Pekan isä kuin äitikin saattaa kyllä tässä vaiheessa sanoa Pahan Sanan.

14. Jos oppilaan hyvinvointi sitä vaatii, turvaudutaan lastensuojelun apuun

Kun otetaan huomioon nuo aikaisemmat askeleet, niin tarkoittaako tämä sitä, että Pekasta joka itsepintaisesti haluaa olla Pekka ja joka haluaa että häntä kutsutaan pojaksi tehdään koulun toimesta lastensuojeluilmoitus? Mikäli on näin, niin minun on aika lopettaa omat hommani ja siirtyä elämäntapaintiaaniksi.

Noin yleensä voisin todeta, että vaikka sitä kuinka yritetään inttämällä väittää todeksi, niin sukupuoli ei ole mikään sosiaalinen konstruktio. Ja jos joku ei ole rikki, niin sitä ei tarvitse korjata eikä ole mitään järkeä alkaa muokkaamaan enemmistöä vähemmistön muottiin sillä eläminen miehenä ja naisena ei ole rikos, ei sairaus eikä poikkeustila. Henkilökohtaisesti muuten veikkaan, että seuraavaksi on sitten tulilinjalla ihmisten henkilötunnukset. Ne kun annetaan heti syntymän jälkeen ja niissä on automaattisesti miehillä pariton ja naisilla parillinen toiseksi viimeinen numero ja sekös jos mikä on ihmisen törkeää etukäteissukupuolimäärittelyä.

Vaan siirrytäänpäs sitten osioon Kake ja Make jota olen joskus tuumaillut, joka liippaa aikaisemman asian vierestä ja jonka voin tässä samalla tuoda esille. Niin kuin lukija oikein hyvin tietää, on maassamme menossa aivan hillitön Tom of Finland-buumi. Yleistiedostavan käsityksen mukaan Tom of Finlandin sarjakuvat ovat hienointa mitä suomalaiset ovat saaneet aikaan koko historiansa aikana ja nythän on jo myynnissä niin Tom of Finland-petivaatteita, Tom of Finland-pyjamia sekä Tom of Finland-kahvia. Jään odottamaan Tom of Finland-työkalusarjaa, Tom of Finland-teräketjuöljyä, Tom of Finland-puutarhakalusteita, katolle sijoitettavia Tom of Finland-aurinkokennoja sekä koko perheen Tom of Finland-teemapuistoa.

Pääosinhan tämä tolkuton hypetys on lähtöisin suvaitsevais-tiedostavasta heteroväestöstä, jonka on pakko hypettää Tom of Finlandia, sillä mikäli he eivät hypettäisi sitä, heidät saatettaisiin rinnastaa tavalliseen kuhnuriväestöön ja sehän on tiedostavalle ihmiselle sentään kuolemaa hirveämpi kohtalo. Itse kun olen juuri tämmönen kuhnuriväestöön kuuluva raappahousujätkä, niin mietin sitä, että ketä tämä hypetys oikeastaan palvelee?

Homoseksuaalejako?

Itse muistelen että ennen tätä hypetystä painotettiin – aivan järkevästi – sitä, että niin homoilla kuin heteroillakin seksuaalisuus on kuitenkin vain yksi osa elämää, eikä sitä tule ylikorostaa asioista keskustellessa. Pääosa elämästä on tavallista arkea täysin seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta. Ja tämähän on aivan totta. 

Mutta minkälaisen kuvan homoista Tom of Finlandin kuolematon taide ja sen jatkuva hypetys antaa? Sehän on pelkkää runkkumateriaalia jossa suoros jatkuvassa tämmissä heiluvat jätkät panevat jokaista mahdollista tuhkaluukkua ilman minkäänlaista arkielämää. Kyseisten sarjakuvien tunnetuin hahmohan oli se Kake. Usein näkyy myös semmonen blondimpi jätkä. Käytetään hänestä vaikkapa nimeä Make. Ajatellaan, että kyseiset Kake ja Make elävät parisuhteessa. 

Kake ja Make

Jos Kake ja Make ottaisivat esille googlen kuvahaun, laittaisivat sinne hakusanaksi Tom of Finland ja painaisivat enteriä, niin he saattaisivat tuumia, että taiteilijalla on jäänyt heidän elämänsä kuvaaminen varsin yksipuoliseksi ja siitä puuttuu oleellisia elementtejä. Missä ovat kuvat mm. seuraavista asioista:

- Kake ja Make järven jäällä pilkillä

- Kake ja Make nuotiotulilla metsästysreissulla

- Kake ja Make Lokomolla hitsaamassa

- Kake ja Make hakkaamassa halkoja liiteriin

- Kake ja Make laittamassa maittavaa muikkukukkoa

- Kake ja Make pelaamassa puolustavana pakkina lätkäjoukkueessa ja runttaamassa vastapuolen pelaajia niin että tyrät rytkyy

- Kake ja Make täyttämässä veroilmoitusta ja noitumassa että hitto kun tää onkin hankalaa

- Kake ja Make kattelemassa valokuva-albumin inttikuvia ja muistelemassa kun Kake oli kranaatinheitinmiehenä ja Make ilmatorjunnassa

- Kake ja Make kuuntelemassa Irwinin lp:tä ja tuumimassa mukana että kun ei rahat riitä jukolauta

- Ja ennen kaikkea Kake ja Make täysin tavalliset vermeet päällään niitten naurettavien nahkavetimien sijasta

Luulisi tavallisten homoseksuaalisten ihmisten tajuavan, että ei tuossa Tom of Finland-hypetyksessä edes ole kyse mistään homofobian hävittämisestä vaan näitten suvaitsevien heteroitten suvaitsevaisesta itsekorostamisesta joka aikanaan poistuu muodista ja sen jälkeen tilalle tulee jotain muuta. Jonka jälkeen monet hypettäjätkin saattavat tuumia, että aika perverssiä touhuahan tuo loppujen lopuksi oli. Vaan oikeastaan mitäpä minä näistä. Minähän olen vaan umpimielinen ja  umpihetero raappahousujätkä joka näkee pornon pelkkänä pornona vaikka se olisi kuinka hyvin piirrettyä ja tiedostavissa piireissä laajalti hypetettyä.