HUXLEYN JÄRJESTYS JA SUOMI

Tässä matkan varrella ja mailien kertyessä mittariin ihminen ehtii ajatella kaikenlaista ja vanhemmittaan ajattelulle löytyy jo hieman koettuja huomioita ja havaintoja joitten perusteella voi tehdä johtopäätöksiäkin. Mikä tietenkään ei tällaiselle tavalliselle ihmiselle ole kovin suotavaa. Yksi aina selkeämpi havainto on se, että nykyinen Suomemme – ja epäilemättä pääosin koko Euroopan Unioni – elää järjestyksessä mikä muistuttaa kovasti Aldous Huxleyn dystopiaa Uljas Uusi Maailma. Voidaan tietysti ihan perustellusti kysyä, että olisiko kyseinen järjestys ollut voimassa jo ennenkin, oman aikakautensa mausteilla. Täysin mahdollista. Ehkä jokainen vuosisata luo oman viisiportaisen ihmisjärjestelmänsä jonka luonteen määrittelee tietysti ihmispyramidin huipulla elävä alfaväestö. Joka tapauksessa se oman aikamme pyramidi menee melko tarkalleen seuraavalla tavalla. Pyramidin huipulla ovat tietysti:

Alfaihmiset

Alfaihmisiä löytyy sekä poliittisesta koneistosta, virkamieskunnasta nimenomaan niitten toimistopöytien takaa jotka eivät varsinaisesti liity infrastruktuurin ylläpitämiseen sekä luonnollisesti mediasta ja ns. kulttuurielämästä. Alfaihmisten kohdalla voi todeta, että naisten ja erilaisten seksuaalivähemmistöjen ja ns. uussukupuolten (35 and counting) osuus tässä ryhmittymässä on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Alfaihmiselle merkittävintä on se, että hänet on sertifikoitu sekä ajattelemaan, muodostamaan mielipiteitä että ilmaisemaan niitä julkisesti.

Kyseinen oikeus on alfaihmisen tärkein ja oikeastaan ainoa ominaisuus. Tämän oikeuden alfaihmiselle on myöntänyt joku toinen alfaihminen ja paradoksaalista on, että alfaihmisen oikeus ilmaista mielipiteitään on oikeastaan koko lailla turha sillä alfaihminen on aina samaa mieltä muitten alfaihmisten kanssa. Koska varsinaisen yhteiskunnan kannalta alfaihminen on koko lailla tarpeeton, on alfaihmisen tärkein tehtävä pyrkiä ylläpitämään järjestelmää, jossa alfaihminen on johdossa, pysyy johdossa ja vain hänellä on sertifikoitu mielipide. Alfaihmisen ja betaihmisen välissä on nykyisessä järjestelmässä ihmisryhmä jota voitaisiin kutsua nimellä alfa½, mutta siihen ryhmään palaan myöhemmin. Esitellään ensiksi pyramidia ylhäältä alaspäin ja seuraavana on tietenkin:

Betaihmiset

Betaihmiset ovat ryhmä, jota ilman kehittynyttä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa ei olisi olemassa. Betaihmiset ovat niitä henkilöitä jotka ylläpitävät infrastruktuuria ja työllään ansaitsevat sen ylläpitoon tarvittavat rahat. Heitä työskentelee sekä yksityisellä sektorilla että julkisen sektorin suorittavissa tehtävissä. Alfaihmisten näkökulmasta betaihmiset ovat välttämättömiä työmuurahaisia joitten ei ole oikein soveliasta ajatella ja muodostaa mielipiteitä. Erityisesti julkisesti esitetyt mielipiteet eivät sovi betaihmiselle, ellei betaihminen sitten toista alfaihmisten jo useaan kertaan märehdittyjä valmiita mielipiteitä pilkuntarkasti.

Osa alfaihmisistä ymmärtää, että ilman betaihmisiä alfaihmiset kuolisivat nälkään ja siksi he haluavatkin valvoa tarkkaan sitä, etteivät betaihmiset muodosta sopimattomia mielipiteitä. Sillä se herättää aina pelon siitä, että jossain vaiheessa betaihminen ymmärtää pärjäävänsä oikein hyvin ilman alfaihmistä. Osa alfaihmisistä puolestaan luulee, että leipä tulee loputtomiin pelkällä puhua mälkyttämisellä eikä betaihmisiä varsinaisesti tarvita, mutta hekin haluavat valvoa betaihmisten ajattelua ihan vaan sen takia, että betaihmiset ovat heidän mielestään niin vitun tyhmiä. Eihän sokeaakaan lasketa auton rattiin.

Erityisen tuomittavaa alfaihmisten mielestä on perussuomalaiset-tyyppinen ilmiö, sillä se on selkeästi betaihmisten (niihin ei-toivottuihin) mielipiteisiin pohjautuva poliittinen liike, joka on verrattavissa kerettiläisyyteen kristillisissä piireissä. Varsinkin, kun liikkeessä on mukana myös epsilon-ihmisiä, joista myöhemmin lisää.

Gammaihmiset

Gammaihmiset ovat niitä betaihmisiä, jotka ovat pudonneet pois työelämästä ja elävät julkisten tulonsiirtojen varassa. Itse asiassa pääosa alfaihmisistäkin elää julkisten tulonsiirtojen varassa mutta ainoastaan gammaihmisten kohdalla tämä on ei-hyväksyttävä menoerä. Näin ollen alfaihmiset tuomitsevat sanotaanko 56-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän ja syyllistävät hänet siitä, että hän ei ole työssä 67-vuotiaaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on ilman muuta gammaihmisen omaa syytä, vaikka gammaihminen elääkin sen työelämän realiteeteissa jonka nimenomaan alfaihmiset ovat luoneet. Gammaihminen kuitenkin pärjää normaalissa elämäntoimissaan ilman avustavaa palkattua henkilökuntaa, joten hän ei putoa pyramidissa seuraavalle tasolle:

Deltaihmiset

Deltaihmiset ovat myös julkisten tulonsiirtojen varassa eläviä ihmisiä, mutta he ovat sen verran huonokuntoisia että tarvitsevat palkattua henkilökuntaa selvitäkseen jokapäiväisessä elämässään. Deltaihmisiin kuuluvat mm. suuri osa vanhuksista. Alfaihmisten kannalta deltaihmisten olemassaolo on ikävä menoerä, sillä siihen suunnatut varat ja palkattu henkilökunta ovat kaikki pois alfaihmisten ylläpitämästä yhteiskunnallisesta utopiasta. Kiusallista on myös, että deltaihmiset muistuttavat myös siitä ikävästä tosiseikasta että kyseinen utopia ei toimi. Siksi alfaihmiset eivät mielellään puhu deltaihmisistä vaan suuntaavat keskustelussa huomion alfa½-ryhmän kärsimään sortoon ja kurjuuteen.

Suomalaisen ihmispyramidin kohdalla onkin sitten jäljellä vain se pahnan pohjimmainen, eli:

Epsilonihmiset

Epsilonihmiset ovat joko beta-, gamma- tai deltaryhmään kuuluvia ihmisiä jotka ovat sortuneet synneistä suurimpaan sillä he ovat sekä ajatelleet, muodostaneet mielipiteitä että ennen kaikkea ilmaisseet ne julkisesti. Synnistä kuolemansynniksi tämän muuttaa se, että kyseiset mielipiteet ovat alfaihmisten muodostaman utopiaihanteen vastaisia. Epsilonihmiset ovat alfaihmisten kannalta ongelmallisia, sillä niin beta-, gamma- kuin deltaihmiset kuuntelevat heitä aina kasvavissa määrin. Lisäksi niin Suomen, kuin toimintaansa aloittavan Euroopan Liittovaltion lainsäädäntö on asian suhteen tavattoman puutteellinen sillä epsilonihmisiä ei voi esim. ampua tai siirtää heitä eristyksiin jonnekin Färsaarille.

Nykyistä epsilonihmistä voisi verrata Huxleyn kirjan villiin. Kiusallinen henkilö joka osoittaa, ettei ennalta suunniteltu kaava välttämättä pidäkään paikkansa ja jonka kuuluisi toimia kuten Huxleynkin villin. Eli mennä evakkoon syrjäiseen majakkaan, ruoskia itseään samalla kun alfat irvailevat ympärillä ja lopulta mennä hirteen.

Vielä on jäljellä yksi, Huxleyn jakoon nähden ulkopuolinen ja hänellekin ehkä yllätyksenä tullut ryhmä eli:

Alfa½-ihmiset

Ja tämä ryhmähän koostuu luonnollisesti etnisesti edistyksellisistä elintasosiirtolaisista. Tämä ryhmä on tarpeellinen nimenomaan (ja ainoastaan) alfaihmisille, sillä aina kasvava joukko alfaihmisistä saa (betaihmisten tienaaman) leipänsä siitä, että he puolustavat alfa½-ihmisten maassa olemassaolon ja jatkuvasti lisääntyvän määrän välttämättömyyttä. Alfaihmisten kannalta on olennaista, että alfa½-ihmiset eivät itse kohoa suurella joukolla alfaihmisiksi, sillä heidän tietty avuttomuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sopeutumattomuutensa siihen on yksi alfaihmisten ideologinen tukipönkkä oman asemansa ylläpitämisessä ja monelle myös henkilökohtaisen elannon varmin ja ainoa lähde. Jos alfa½-ihmiset kohoaisivat yksittäisiä jalustalle nostettuja yksilöitä lukuunottamatta alfaihmisen tasolle, menettäisi huomattavan moni alfaihminen julkisen virkansa, joutuisi työttömäksi ja sellainenhan ei kerta kaikkiaan käy päinsä. Ajatella nyt alfayksilöä gammayksilönä. Eihän sellaista sietäisi mursunnahkainen persekään.

Noin yleensä ottaen voinee todeta, että kautta maailmanhistorian ovat alfaihmiset olleet alempien ihmiskerrosten työn varassa eläviä loisia. Nykyinen alfaihminen ei eroa entisistä, on vain ehkä vielä röyhkeämpi. Hän ei kynnä, ei kylvä, ei huolla eikä korjaa vaan haistattelee kyntäjille, kylväjille, huoltajille ja korjaajille sekä ammatikseen että puhtaasta ilosta ja oman erinomaisuuden tunteesta. Myös nykyinen alfaihmisiin kuuluva poliittinen eliitti on pitänyt huolen siitä, että poliittisissa alfayksilöissä ei ole enää valtiomiehiä vaan nimenomaan alfaihmisten etuja sekä utopiaa henkeen ja vereen ylläpitäviä alfapoliitikkoja. Voi myös todeta, että jos suurin osa alfaryhmittymästä yllättäen vain katoaisi, se ei vaikuttaisi alempien ihmisryhmien elämään mitään. Ehkä beta-, gamma-, delta- ja epsilonyksilöt vain yhtä-äkkiä ihmettelisivät, että mikähän on kun jostain syystä vituttaa vähemmän kuin eilen.