HERTTAREETI

Huitsinnevadan Örnätjärvi, näitä päiviä…

Örnätjärveläisen omakotitalon saunan piipusta kohoili taas kerran puusavua. Samoin sitä kohoili talon vieressä sijaitsevasta grillikodasta jossa myös paloi iloinen tuli. Örnätjärvellä oli tässä tammikuussa selvästi vähemmän lunta kuin yleensä mutta olihan sitä sen verran kumminkin että tulen loimu heijastui mukavasti hangen pinnasta. Grillikodassa istuivat saunatauolla Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis jotka hörsivät Tsuhnan Kostoa, polttivat voimasavuke Bostonia ja – ryökäleet – lisäsivät aika ajoin palamaan lisää puuta vaikka se tuottikin pienhiukkasia ja kiihdytti sen myötä sitä sun tätä hirvetääkamalaa ynnä vielä määrittelemättömiä maailmanlopun pahoja ja julmia siemeniä. Ettäs kehtasivat. How dare you?

Ykä ja Lötjönen olivat olleet aikaisemmin päivällä viemässä kuorman polttopuuta Pahan leijan suon vieressä sijaitsevalle laavulle. Laavu oli osa Örnätjärven suojelukaartin ylläpitämää uittamispaikkaa jossa epätoivottuja ja häiriökäyttäytyviä maakunnan ulkopuolisia vieraita käytettiin kaulaa myöten hieman suossa jäähtymässä. Toimenpiteestä käytettiin kaikkialla Pinnanmaalla termiä ”ympäristöoppia ja askartelua”. Sinänsä näitä uittamispaikkoja ei oltu aikoihin tarvittu sillä leikkipartisaanitoiminta keskittyi turvallisemmille alueille. Olivat oppineet että Pinnanmaalla ei olla kovin vieraanvaraisia ja vielä vähemmän ollaan tiedostavia.

Joka tapauksessa halkojen kuskaamisessa oltiin saatu alulle hyvä hiki jota jatkettiin Perskeleitten saunassa ja nyt oli vuoro löylyjen jälkeisen vilvoittelaation jonka aluksi Lötjönen sytytti voimasavuke Bostonin ja kysäisi Ykältä:

- Tiedäkkös Ykä, että minkälainen todennäköisyys on saada korttipakasta kertajaolla herttareeti? Siis oikein semmonen kuningasreeti, kympistä ässään?

- Jaa… enpä ole aatellu. Mutta kyllähän se aika epätodennäköistä on. Sen minkä olen korttia pelannut niin mulla on tainnut olla reeti yhden ainoan kerran. Eikä sekään ollut niin hertta- kuin kunkkureetikään. Enkä minä saanut pottia silläkään kun muilla oli ihan paskat kädet ja mulla taisi pokerinaama pahasti pettää.

- Minä sen laskin tossa päässäni, tai no, mitä laskenut, lunttasin aikaisemmin interwebin ihmeellisestä maailmasta ja sen sauma on 1:650.000.

- Aika epätodennäköistä siis.

- Joo, mutta tuumasin keskenäni että nimenomaan täällä Suomessa on olemassa poliittinen herttareeti jonka järjellä selitettävä todennäköisyys on vielä sitäkin pienempi.

- Hähhää, taidanpa arvata mitä tarkoitat. Meinaatkos sitä huulipunareetiä?

- No sitäpä just. Meinaan mietipä hei, kuinka suuri todennäköisyys on sille että maassa on hallitus, jossa on viisi puoluetta jonka ykkösministereistä ensimmäinenkään ei ymmärrä karttapalloa ja ennen kaikkea sitä että minnekäs se Suomi siellä sijoittuu?

- Totta puhut. Kuuluu sarjaan ”mikään ei ole mahdotonta, mutta on asioita jotka ovat äärimmäisen epätodennäköisiä”. Tosin paradoksia hieman selittää se, että siitä herttareetistä neljä on ns. nuoria älykkäitä naisia sillä älykkyyshän on uudelleen määritelty ja muutettu hokeman toistamiseksi ja yksi on puolestaan vanhempi rantahurri joitten puolue ei ole koskaan sanonut ei millekään hysterialle kunhan ne vaan saavat olla siinä mukana ja päättävissä asemissa. Mutta joo, sillä herttareetillä on menossa uskonnollinen ilmastomissio joka vie sen vähäisenkin ajatteluenergian kokonaisuudessaan. Se missio on maailmanlaajuinen, tosin se on herttareetin mielestä maailmanlaajuisuudestaan huolimatta nimenomaan suomalaisten vastuulla ja kun karttapalloa ei tunneta niin kovin moni asia onkin sitten haram. Pahasti haram. Totaalisen haram. Bensiini on haram.

- Öljy yleensäkin on haram. Niin dieselkoneessa kuin kodin lämmittämisessä.

- Ydinvoima on haram.

- Vesivoima on haram.

- Puu kaikissa muodoissaan on haram.

- Hiili on haram.

- Turve on tuplasti haram.

- Ja looginen ajattelu on triplasti haram.

- Niin että eihän jäljelle sitten jää kuin tuuli-, aurinko- ja moraalisäteilyenergia joitten myötä Suomen muuttaminen hiilijalanjäljettömäksi onnistuu ennen pitkää ihan itsestään. Jos herttareeti pääsee mielensä päähän.

- Joo. Herttareetin kansainvälinen ilmastomissio on silloin toteutettu. Tosin sen kansainvälinen vaikutus on nolla. Tai oikeastaan miinus. Eihän se Suomessa lopetettu teollisuus minnekään häviä. Se vaan siirtyy toiseen paikkaan ja saastuttaa monta kertaa enemmän kuin Suomessa. Mutta eihän tässä mistään maailman pelastamisesta olekaan kysymys. Vaan enempi uskonnosta. Suomalaisten tulee repiä ihokkaansa, suorittaa katumusharjoitukset ja paastota itsensä hengiltä armahtaakseen jotkut muut omista synneistään. Ja uskotella vielä itselleen että touhussa on järkeä. Mutta eihän tääkään vielä riitä. Herttareetin järjellä ajateltava todennäköisyys putoaa vielä entisestään sen toisen hysterian ja paradoksin myötä.

- Hjuu… samalla kun suomalaisten hiilijalanjälkeä pitää armottomasti pienentää, niin maahan pitää köijätä aina vain lisää väestöräjähdyksen tuottamaa kehitysmaalaista ylijäämäväestöä monikymmenkertaistamaan omaa hiilijalanjälkeään. Joka edistyksellinen elatusmielettömyys maksetaan vain ja ainoastaan suomalaisten rahoilla jotka puolestaan vähenevät sitä mukaa kun herttareetin ilmastomissio etenee. Lisäksi se kyseinen porukka on pirun kova tehtailemaan sekä väkivalta- että seksuaalirikoksia mutta sehän ei ole herttareetille ongelma vaan se, että suomalaiset arvostelevat vallitsevaa tilannetta. Ja se arvostelu pitää muuttaa rikolliseksi oikein lailla.

- Kuinkas todennäköisenä pitäisit – noin pokerimielessä – tämän potpurrin mahdollisuutta?

- Niin no joo, jos asiaa oltaisiin kysytty vielä 1980-luvun suomalaisilta niin ne olisivat todenneet yhteen ääneen kommunistista kokoomuslaiseen että moisen kehityksen todennäköisyys on nolla. Tuo on pelkkää dystopista scifiä. Ei noin koskaan tapahdu. Ei noin hulluja päättäjiä ole eikä tule. Mutta toisaalta me ollaan eletty jo pitkään ajassa jossa epätodennäköisin vaihtoehto muuttuu päivä päivältä todennäköisemmäksi. Edistyksen, kehityksen ja tiedostavuuden aikaa, you know.

- I know. Tarkemman todennäköisyyslaskemisen voi jättää matemaatikoille mutta ilman numeroitakin voi todeta että maassamme on vallassa vielä Kuusisen hallitusta vaarallisempi hallitus. Meinaan, Kuusisen hallitus ei päässyt Terijokea pidemmälle kun tsuhna pani hanttiin. Huulipuna- ja herttareetihallitus sen sijaan on Helsingissä ja tukevasti vallan kahvassa kun tsuhna äänesti sen valtaan. Ja sille Kuusisen hallitukselle olisi riittänyt se, että se olisi saanut ryöstää Suomen elinkeinoelämän yleisneuvostolaiseen käyttöön. Tämä herttareeti taas haluaa lopettaa suomalaisen elinkeinoelämän kokonaan.

- Jep. Tilannetta voisi verrata siihen että lapsilauma on päästetty panssarivaunun ohjaimiin bensa-aseman pihalla. Eli kusessa ollaan.

- Voihan lärse.

- Voihan släska.

- Voihan villu.

- Voihan mulli.

- Voi hewletin hewletti.

- Voi packardin packardi.

Toverukset asettelivat grillikodan tulisijaan muutaman klapin seuraavaa taukoa odottamaan. Sitten he siirtyivät takaisin löylyyn, avasivat uudet Tsuhnan Kostot, heittivät tsössiä ja tuumivat korttitermeillä että viime kertaisessa vaalipokerissa utopistit todellakin saivat sen kauan odottamansa herttareetin ja tavalliset kansalaiset pelkän seiskahain. Vaan kuka piru ne kortit jakoi? Se taisi olla ne tavalliset kansalaiset itse. Ehkä nyt saadaan sitä mitä osa kansasta typeryyttään tilasi.

Totesivatpa häiskät vielä sen, että ehkä huulipunahallituksen myötä – ainakin kun historiantutkijat vallitsevaa aikaa sitten joskus tulevaisuudessa tutkivat – Suomi siirtyi hyödyllisten idioottien aikakaudesta itsetuhoisten idioottien aikakauteen. No, seuraavalla vilvoittelaatiotauolla olisi kuitenkin tarjolla tulilla tehtyä lenkkiä. Sitä iloa ne perkeleet eivät olleet vielä saaneet kielletyksi.

Suomen historian kallein ja vaarallisin herttareeti.