HUITSINNEVADAN ASE JA MÄTTÖ

- Hyvää päivää, hyvät katsojat ja kuulijat niin Pinnanmaalla kuin muuallakin. Täällä Antero Lärvänen HuiTV:n ja Huitsinnevadan paikallisradion yhteislähetyksessä ”Esittelemme Pinnanmaan elinkeinoelämää” joka näkyy myös Pinnanmaan ulkopuolella interwebin ihmeellisessä maailmassa. Tällä kertaa esittelyvuorossa on Huitsinnevadassa toimiva ja erittäin suosittu Huitsinnevadan Ase ja Mättö jonka omistaja Tauno Öistämö kertoo meille firmansa toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Tauno, mihin yrityksesi toiminta ja sen suuri suosio perustuu?

- Niin, pinnanmaalaisethan arvostavat monia asioita mutta nostaisin tässä esille niistä kolme erinomaisen tärkeää sellaista. Ensimmäisenä on tietysti ehdoton sananvapaus mutta siitähän taas mainio pinnanmaalainen media pitää huolen muutenkin ja yhtenä esimerkkinä siitä on juuri tämä ohjelmanne sillä tämänkaltaista toimintaa ei Pinnanmaan ulkopuolinen valtamedia juuri noteeraa saati sitten hyväksy. Toinen seikka on tietysti hyvä ruoka ja yhtiöni mättöpuolen annokset pitävät huolen siitä että ruuan syöminen kestää huomattavasti kauemmin kuin annoksen nimen lausuminen ja annoksillamme nälkä ei sinänsä lähde mutta siirtyy takuuvarmasti huomattavan kauas.

- Entäs se kolmas seikka?

- Se on tietenkin turvallisuus ja ihmisten oikeus puolustaa itseään. Ja siihen yhtiöni asepuoli perustuu. Tästä mahdollisuudesta tulee tietenkin kiittää Pinnanmaan hallintoa. Maakuntammehan on Suomen tasavallassa – onnekseen – autonomisessa asemassa ja se mahdollistaa huomattavasti paremmin toimivat aselait ja -käytännöt. Siteeraisin tässä mielelläni Huitsinnevadan kunnan mainiota kunnanjohtajaa Jorma Kankista joka on viisaasti todennut että ”mikäli hallintokoneiston pääprioriteetti on nimenomaan kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi niin silloin aseistettu kansalainen ei ole hallinnolle uhka vaan korvaamaton liittolainen”.

- Ja tuo Jorman lause sisältää kyllä suuren viisauden joka Pinnanmaan ulkopuolella on tarkoituksella unohdettu. Jos sitä lie koskaan opittukaan. Mutta esittelisitkö Huitsinnevadan Ase ja Mätön toimintaa tarkemmin?

- Ehkä se selviää parhaiten tässä normaalin toiminnan ohessa. Tuolta tulee nimittäin päivän ensimmäinen asiakas. Hän on ennestään tuttu mies, Teppo Lörröw, taksikuski täältä Huitsinnevadan keskustasta. Morjens, Teppo. Mitenkäs, oletko ollut tyytyväinen siihen hiljattain hankkimaasi chicagopianoon?

- Jo vain olen ollut tyytyväinen. Se Thompson M 1921-konepistooli on iästään huolimatta pelittänyt kuin junan vessa ja vaimonikin innostui konepistooliammunnasta ihan oikeesti. Ja sen vuoksi minä tänne tulinkin. Vaimo kun on semmonen huomattavan pienikokoinen kuivan maan kiiski ja Thompson on aika painava ja sen tulinopeus 1.200 laukausta minuutissa on hänelle hieman hankala niin mahtaiskohan sulta löytyä jotain, no, ei konepistoolin kohdalla voi oikein puhua naisellisemmasta vaihtoehdosta mutta hoksaat kyllä.

- Hoksaanpa hyvinkin. Ja meille on tullut erä just rouvasi tarpeeseen sopivia konepistooleja. Tässä olis tarjolla tshekkoslovakialainen Vz. 61 Škorpion-konepistooli:

- Tämä on kaliiberia .32 ACP eli 7,65x17 SR Browning, paino tyhjänä 1,28 kiloa, tähän saa kymmenen ja kahdenkymmenen patin lippaat ja vaikka tulinopeus on varsin suuri eli 850 laukausta per minuutti niin se pysyy hyvin hallinnassa ja rekyyli on olematon. Sano tosin rouvallesi että ampuu hattu päässä. Tuo ruiskii ammutut hylsyt suoraan ylöspäin ja ne saattaa pudota tukkaan ja pilata kampauksen.

- No voi juma örtsy. Ostan tommosen samantien ja laitetaan mukaan tuhannen kappaletta patruunoita. Vaimo on taatusti mielissään.

- Hjepp… odotas, minä tarkistan sun pysyväisluvan tuolta kaapista… hetkonen…

…hjuu, kunnossa on. Mitenkä, otatko evästä sillä aikaa kun me hoidellaan paperi- ja pakkauspuoli?

- Jaa, semmosta kevyttä aamiaista voisin mielelläni ottaa suolenmutkaan. Mitäpä suosittelisit?

- No meillä on tuo ”Taksimiehen vapaavartti” nykyisin varsin suosittu kevyehkö aamupala.

- Joo, minä otan tuon. Sopivan kevyt annos näin aamutuimaan. Sillä jaksaa sitten mukavasti lounaaseen saakka.

Teppo Lörröw siirtyy ruokailemaan ja Antero Lärvänen jatkaa lähetystä:

- Täällä näyttää olevan kohdallaan sekä yrityksen asiakaspalvelu että virkakoneiston suhtautuminen tärkeisiin perusasioihin.

- Kyllä näin on. Pinnanmaalla on hyvä elää ja yrittää. Ja kas, sieltähän tulee seuraava asiakas. Tuttu mies hänkin. Urmas Blärbänen. Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt käsityön ja kansalaistaidon opettaja Huitsinnevadan yläasteelta. Morjes, Urmas. Kuinkas voin palvella?

- No minä olisin ostamassa haulikkoa.

- Ja sehän toki myydään. Mutta saanko tiedustella, että mihin tarkoitukseen?

- Saathan toki. Meinaan, minä kun jäin eläkkeelle niin aloin rouvan kanssa marjaviljelijäksi. Mulla on puolen hehtaarin alue paskanmarjapensaita. Niitä marjoja meni ihan myyntiinkin. Osa pakastettuina marjoina ja osa paskanmarjahillona. Kauppa kävi varsin mukavasti ja toi lisäsärvintä eläkeläisen pöytään. Mutta viime kesänä – perkele – sekä naakka- että räkättiparvet löysivät ne pensaat ja söivät melkein kaikki, juuttaan kutaleet. Niin että sillä haulikolla minä ajattelin ensi kesänä tehdä vähän syliväliharvennusta.

- Mitenkäs isoja parvia ne olivat?

- Jaa mitenkä isoja, no helvetti satoja. Ellei parhaimmillaan yli tuhannen.

- Siihen ei kyllä välttämättä pelkkä haulikko auta. Mutta mulla olis ehdotus. Etkös sinä nykyisin asustele siellä Huitsinnevadan pohjoisosassa, Vorwärtsilän kylässä ja eikös manttaalisi takana ole pelkkää korpea?

- Näin on joo. Siinä Lälläveden kunnan rajoillahan me asustellaan. Meidän tontin takana taitaa olla kymmenen kilometriä pelkkää metsää.

- Joten minulla onkin sinulle tarjolla marjaviljelijöiden suosima kaksiosainen vaihtoehto nimeltään ”lähes lopullinen ratkaisu”. Sen ensimmäinen osa koostuu miinoituksesta jossa on aarin välein armeijan tulenkuvauspanos. Ja ne panokset on yhdistetty lällättävään kameravalvontaan jolla pystytään valitsemaan että mikä alueelle tuleva aktivoi säikäytyspanokset. Kaikki lällättävät kameravalvonnat ovat kalibroitu valmiiksi liimatilhiä, punavihervästäräkkejä, sukkahousukoppeloita, koloradonqueeriäisiä, punapäähysteerejä, huivihuppuhippiäisiä ja tiedostavariksia vastaan mutta myös naakat ja räkätit pystytään kalibroimaan mukaan.

- Ja voit myös tarvittaessa itse aktivoida haluamasi tulenkuvauspanoksen räjähtämään haluamallasi hetkellä haluamassasi paikassa ja säikäyttämään lintuparven karkuun. Ja silloin astuu kuvaan lähes lopullisen ratkaisun toinen osa.

- Mikä se toinen osa on?

- No sehän on tämä American 180:

- Eli tämähän on semmonen pienoiskiväärin ja konepistoolin sekoitus. Kaliiberi on .22 long rifle, tulinopeus on 1.200 laukausta minuutissa ja lippaaseen mahtuu 275 kutia. Kun lällättävä kameravalvonta on ajanut marjavarkaat ilmaan niin tällä kyllä parvi harvenee.

- No voi juman gega. Minä en yleensä suosi englanninkielisiä sanontoja mutta nyt on pakko sanoa amerikankielellä että shut up and take my money. Ja pistä mukaan patruunoita vaikka joku kymmenentuhatta kappaletta näin alkuun. Ja niitä tulenkuvauspanoksia vaikka trukkilavallinen.

- Luvathan sulla näyttää olevan kunnossa joten kun tässä hoidetaan nämä protokollat ynnä pakkaukset niin ottaisitkos samalla hieman evästä verkkomahaan, pötsiin ja satakertaan.

- Kyllä tässä voisi vähän märehtiä joo. Mitäs suosittelisit?

- No kun sinä olet opettaja evp. niin mitenkäs olisi ”lehtorin kiusaus”?

- Tuo vaikuttaa mukavan sofistikoituneelta annokselta. Pistäkäähän pöytään niin minä jään odottamaan sitä lähes lopullista ratkaisua.

- Pojat paketoivat tarvikkeet ja vievät autoosi. Hyvää ruokahalua!

Antero jatkaa lähetystä:

- Täällä kyllä kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa ilahduttavalla tavalla. Jos jatkamme… hetkinen… meille on tulossa puhelu… täällä Antero Lärvänen, kukas siellä ja mitä haluaisitte kommentoida?

- Olen Nälvikki Pilvitie. Toimin wiccalaisen noitaterapiatanssin ja vaginavoimailun opettajana Tampereen Yliopiston Rosa-instituutissa ja olen kertakaikkisen järkyttynyt tästä läskistis-sovinistis-militaristisesta maailmankuvasta jota tämä lähetys ja sen edustama kauppa edustaa. Hirvittävää. Aivan hirvittävää. Järkyttävän vastenmielistä. Mutta koska olen myös asiaan vihitty vegaani niin tiedustelen että kai tuossa hirvittävässä ruokalassa on sentään vegaanivaihtoehtoja tarjolla?

- Ja Öistämön Taunohan pystyy vastaamaan tähän. Mitenkä on, Tauno?

- Tokihan meillä on kattava vegaaniruokavalikoima. Ensinnäkin meillä on tarjolla perinteistä ruisjauhoista keitettyä vesivelliä:

- Ja sitten meillä on myös transfobista slurripuuroa:

- Kyseisen puuron transfobiset slurrit on hankittu Son Lönsönin pelloilta Äkkölämäkölän Hääränlärpättämänjärveltä joten siitä ei raaka-aine enää paljon parane. Palanpainikkeeksi vegaaneille löytyy sekä pettua että silkkoa ja ruokajuomaksi on tarjolla raikasta vuosikertavettä.

- No niin, Nälvikki? Tyydyttikö vastaus? Haloo… Nälvikki… haloo… jaa, hän taisi lyödä luurin korvaan. Mikähän hänet niin suivaannutti?

- No, niin kuin Antero tiedät niin noita vegaaneita ei Pinnanmaalta pahemmin löydy. Eikä ole niin väliksikään. Niistä uskovaisimmat näännyttävät niin lemmikkinsä kuin mukulansakin nälkään ja vaativat että kaikkien ihmisten tulisi elää heidän mielitekojensa mukaisesti. Mokomat paskat. Mutta hei, sieltähän tulee seuraava asiakas. Helvattulan Tilta. 80-vuotias teräsmuori. Ohjelman seuraajille kerron taustatiedoksi että Pinnanmaan hallinnon mielestä jokaisella yli 18-vuotiaalla tulisi olla hallussaan jonkin sorttinen itsepuolustusase ja Pinnanmaan kuntien sosiaalihuolto on tukenut eläkeläisiä ja vähävaraisia aseen hankkimisessa ettei asiasta tulisi heille liikaa taloudellista rasitetta. Hei Tilta, tulitkos hakemaan pyssyäsi?

- Sitähän minä. Sinä olet vissiin saanut luvan ja maksusitoumuksen?

- Kyllä. Kaikki on kunnossa. Nyt vaan valitset itsellesi sopivan aseen.

- Sinä saat valita. Minä kun en ole oikein ekspertti niissä hommissa. Ainoat kriteerit minulle pyssyssä ovat se, että se mahtuu käsilaukkuun ja että sitä on mahdollisimman helppo käyttää.

- Ja sellainen minulla on sinulle tarjolla. Eli tämmönen Rugerin lyhytpiippuinen revolveri:

- Se on kaliiberia .22 long rifle eli ei mitenkään voimakas mutta varsin vittumainen esmes ryöstäjän on lähteä sen luotia suolistaan pois kaivamaan. Sen rullassa on kahdeksan erittäin hyvää syytä pyytää tunkeilijaa poistumaan ja tämä mahtuu hyvin käsilaukkuun. Maksusitoumus kattaa sekä aseen että viisisataa patruunaa.

- No mutta. Senhän minä otan. Nyt kun vain joku opettaisi minua käyttämään tuota.

- Ja sehän järjestyy. Late! Vies hei Helvattulan rouva ampumaradalle ja opeta tuosta revolverista kaikki tarpeellinen!

- Se on sekä suuri ilo että kunnia. Rouva Helvattula, tähän suuntaan, jos saan pyytää.

- Täällä ei tunnu olevan muita kuin sekä tyytyväisiä että erittäin tyytyväisiä asiakkaita ja nythän tänne on tulossa kokonainen perhe.

- Joo, se on Aatos Ärtvell perheineen. Mitäs, tulitteko syömään?

- Joo, ja pistän samalla patruunatilauksen.

- Katsotaas… 1.000 kappaletta .308 pateja… 1.000 kappaletta .222 pateja… 500 kappaletta 9x19 Parabellum-pateja ja 500 kappaletta 12/76 haulikonpateja… joo, noihan pakataan teidän syödessänne. Mitäs ajattelitte tilata?

- No me otettais semmonen ”Kevyehkö koko perheen lihapannu”:

- Ja lihapannu on tulossa. Pistelkää poskeenne sillä aikaa kun me pakataan patruunat kuljetusvalmiiksi. Hyvää ruokahalua!

- Vaan kas, sieltähän rouva Helvattula on palaamassa ampumaradalta. Ja oppia antaneella Latella on naama kertakaikkisessa hymyn tirrissä.

- Hähhää joo, rouva Helvattula kertoi ettei ole ampunut koskaan muuta kuin ukkovainaansa ilmakiväärillä joskus vuonna Kekkonen mutta hänhän onkin luonnonlahjakkuus. Tyhjennettiin kuusi rullaa ja rouva mäiski kasoja keskiarvolla 8,5!

- Ja tämä miellyttävä nuori mies antoi minun kokeilla vanhaa Maxim-konekivääriäkin. Minä plikka pistin koko vyön menemään yhteen menoon.

- Mitenkäs, maistuisiko rouva Helvattulalle asekaupan ja ampumasession jälkeen maittava sisäsnagarieväs?

- Jaa… johan nyt toki… oliskos teillä tarjota tämmöselle vanhalle kirpulle sopivan kevyttä annosta?

- Ilman muuta. Tässä olis tarjolla lihis kevyehköillä täytteillä:

- No mutta! Tuollaisen kevytannoksen tällainen tirppiäinenkin äyskäröi mielellään ääntä kohti. Ei muuta kuin pötyä pöytään!

Antero jatkaa:

- Kaiken kaikkiaan yrityksestänne saa erittäin positiivisen mielikuvan. Laadulla on todellakin tekijänsä. Täällä asiakasta arvostetaan.

- Kyllä. Se on toimintamme lähtökohta. Ja muistutan että sisäsnagarimme on osa naapurimaakunnassamme sijaitsevasta Pertinlaakson kunnasta lähtöisin olevaa Ryppy & Reikä-sisäsnagariketjua joka on levinnyt koko Pinnanmaalle ja toivottavasti leviää laajemmallekin Suomeen. Ketjun jäsenenä saamme  jatkuvasti hyvää kurssitusta siitä kuinka tehdään hyvää, maittavaa, täyttävää, täyttävää sekä täyttävää evästä.

- Huitsinnevadan Ase ja Mätön omistaja Tauno Öistämö, kiitän teitä haastattelustanne. Täällä Ant…

- Hei jätkät! Ette kai te meinaa lähteä täältä syömättä? Meillä olisi viikon spesiaalina Hotelli Yrjöperskeleen ravintolan annos ”koppavoitui” jonka on väsännyt hotellin chef Pauno Blääd. Maistuiskos Anterolle, Hösselle ja Pertalle kunnon eväs?

- No voihan Urhas Kekanenas ja Veikas Huovinenas. Mikä tahansa lähetys joka päättyy koppavoituin syömiseen on onnistunut lähetys. Vaikka kyseessä olisi kekkoslovakialainen ”Näin naapurissa”. Täällä Antero Lärvänen, siirto rutioon.

Annos koppavoituita