TOTALITARISMISSA KUIN KOTONAAN

Muuan hyvä kaverini totesi minulle hiljattain ministeri Tytti Tuppuraisesta että siinä on sen näköinen ja oloinen nainen että kaikki miehiset varoitusvalot paukahtavat kerralla punaiselle. Komppasin kaveria ja jatkoin että ehkä kyseessä on myös joku pikkuaivoissa oleva evoluution jäljelle jättämä varoitusrefleksi jollainen oli jollain alkuihmisellä kun se näki suuren hämähäkin. Vaara! Myrkkyä! Pakene!

Mutta tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus pitää mitään miesten naisraatia vaan siinä keskitytään kyseiseen Tytti Tuppuraiseen yhteiskunnallisestä näkökannasta. Hänen edesottamuksiaanhan on blogissa kommentoitu aikaisemminkin ja todettu että vaarallinen yksilö on vaarallisin silloin kun hän saa valtaa. Tuppuraisen tuorein avautuminen oli aika hyytävä. Eli ”oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista”.

Voisi tietysti heittää vertauksen että onko oman kodin turvallisuuden vartiointi omalle kodille vahingollista. Voisi myös muistella synkimpiä suomettumisen vuosia ja ajatella että jopa tuolloin kyseisen lauseen esittäminen olisi johtanut Kekkosen myllykirjeeseen ja poliittisen uran nopeaan loppumiseen.

Mutta mietin Tuppuraista itseään. En voi välttyä ajatukselta että hän on nykyajan poliitikon arkkityyppi. Ajatukseton, mielipiteetön mutta valtavan vallanhaluinen ja sen vuoksi hän toistaa sitä epistolaa mitä vallitsevat poliittiset valtasuhteet haluavat hänen toistavan. Ja hän jopa uskoo siihen itse, sillä eihän hänellä ole päässään työkaluja kyseenalaistamaan sitä, mitä hänen tulee muille pakkosyöttää.

Uskoisin, että kyseinen Tuppurainen tuntisi olonsa kotoisaksi missä tahansa totalitarismissa. Riippumatta siitä, mitä väriä tai ideologiaa se tunnustaisi. Nykyisessä Suomessahan Tuppurainen on esimerkillinen yksilö. Ja minä taas tuomittava ja vastenmielinen viha-ajattelija. Kun ajattelen että oma kansa ensin eikä suomalaisten etu kiinnosta ketään muita kuin suomalaisia. Se on kuulkaa viha-ajattelua se semmoinen nykyisin.