JOTAIN IHAN MUUTA LXXXIX

Eli toksista rynnäkkömaskuliinisuutta

Niin kuin lukija ehkä tietää, käy meikäläinen jatkuvasti seitsemän päivää viikossa kestävän masentavan nykymaanantain vuoksi mielellään muistelumatkoilla muinaisessa Kekkoslovakiassa ja moni lukija on osallistunut näihin matkoihin myöskin mielellään. Siellä Kekkoslovakiassa muuan pikku-Ykän yksi mieluisimpia harrastuksia oli koota lentokoneitten pienoismalleja. Airfix ja Revell olivat kovasti tuttuja. Voi että niitä tulikin nikerrettyä.

Samalla tuli tietysti tutustuttua noihin sekä koottuihin että muihinkin koneisiin tarkemmin. Apuna oli Kekkoslovakian internet, tosin sitä kutsuttiin silloin nimellä kirjasto. Yksi pikku-Ykää erityisesti kiinnostava konetyypi oli rynnäkkökoneet. Ne kun meinaten näyttivät haatanallis-merkeleellinen aselasti siipiensä alla lihaksi – tai no, metalliksi – muuttuneelta lauseelta ”täältä tömähtää”. Käydään läpi hieman niitä kylmän sodan ajan rynnäkkökoneita mitä viehättivät pientä kekkoslovakialaista joka tiesi voivansa koota koneitaan rauhassa ilman sodan pelkoa sillä Urkkihan piti huolen kaikesta ja kaikista.

On tietysti selvää että termit rynnäkkökone, lähitukikone, hävittäjä-pommittaja ja hävittäjä ovat jo pitkään olleet varsin sekaisin ja limittäin. Nykyiset hävittäjät ovat tietenkin kaikki myös melkoisia pommikoneita tarvittaessa. Keskityn tässä ainoastaan niihin koneisiin joitten pääasiallisin tehtävä oli rynnäköinti. Paljon koneita jää tietysti esittelemättä näistäkin mutta tarkoitushan ei ollut tehdä kirjaa.

Aloitetaan 1940-luvulta ja esitellään Douglas A-1 Skyraider:

Huippunopeus: 518 km/h

Aseistus: 4 × 20 mm tykkiä, 3 629 kg pommeja, 127 mm:n raketteja siipien ripustimissa max 12 kappaletta

Valmistettu 3.160 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat, Kambodsha, Keski-Afrikan Tasavalta, Tsad, Ranska, Gabon, Etelä-Vietnam, Thaimaa, Ruotsi, Iso-Britannia

Kone siis teki ensilentonsa jo vuonna 1945 mutta ei ehtinyt kakkosrähinään. Sen sijaan se osallistui sekä Korean että Vietnamin sotiin. Aikanaan on tullut tuumailtua – kun siirrytään ottiatuota- ja jos tädillä olis munat-osastolle – että jos suomalaisilla olis ollut kesällä 1944 30 kappaletta noita Skyraidereita niin eihän se sodan lopputulos olis varmaan lopulta mihinkään muuttunut mutta olis se ottanut Venäjän miehelle kovasti kipeetä. No, jos palataan reaalimaailmaan niin kesällä 1944 suomalaisia kiusasi Tormoviikit joista itänaapuri teki sitten kehittyneemmän eli Iljušin Il-10-koneen joka ehti nippa nappa toimia kakkosrähinässäkin:

Huippunopeus: 551 km/h

Aseistus: 2 × 37 mm tykkiä tai 4 × 23 mm tykkiä, 2 × 7,62 mm konekivääriä siivissä, 20 mm tykki tai 12,7 mm konekivääri takatornissa, 1 000 kg pommeja ja raketteja

Valmistettu 4.699 kappaletta

Käyttäjät: Neuvostoliitto, Bulgaria, Kiina, Tshekkoslovakia, Unkari, Indonesia. Pohjois-Korea, Romania, Jemen.

Neuvostoliiton liittolaisvaltiot käyttivät konetta 1960-luvulle saakka ja Kiina vielä pidempään. Vuonna 1946 teki ensilentonsa brittiläinen Westland Wyvern:

Huippunopeus: 616 km/h

Aseistus: 4 x 20 mm tykkiä, 16 rakettia tai 1 torpedo tai 1.361 kg pommeja

Valmistettu: 127 kappaletta

Käyttäjä: Iso-Britannia

Kyseinen tukialuskone osallistui tositoimiin vuoden 1956 Suezin sodassa. Sen erikoispiirre oli kahdeksanlapainen kahteen eri suuntaan pyörivä potkuri. Kun siirryttiin 1950-luvulle niin rynnäkkökoneetkin alkoivat olla suihkumoottorisia ja Wyvernin seuraajaksi RAF:ään tuli Blackburn Buccaneer:

Huippunopeus: 1040 km/h

Aseistus: 5443 kg ohjuksia tai pommeja

Valmistettu: 211 kappaletta

Käyttäjät: Iso-Britannia, Etelä-Afrikka

Kone oli suunniteltu ”tukialuskoneeksi, joka pystyisi lentämään pitkän matkan vihollisen tutkan alapuolella kantaen ydinasetta ja hyökkäämään laivoja ja satamia vastaan.” Kone oli käytössä briteillä vuoteen 1994 saakka. Myös itänaapurimme kehitti suihkumoottorista rynnäkkökonekalustoaan ja tuloksena oli Sukhoi Su-7:

Huippunopeus: 2150 km/h

Aseistus: 2 x 30 mm tykkiä, 2000 kg pommeja tai raketteja

Valmistettu: 1.847 kappaletta (Su-17, -20 ja -22 yht. 2.867 kpl)

Käyttäjät: Neuvostoliitto, Pohjois-Korea, Afganistan, Algeria, Tshekkoslovakia, Egypti, Intia, Irak, Puola, Syyria

Kone näki tositoimia Egyptin käytössä sekä kuuden päivän sodassa 1967 ja Jom Kippur-sodassa 1973 sekä Intian käytössä Intian- Pakistanin sodassa vuonna 1971. Kone on yhä mahdollisesti käytössä Pohjois-Koreassa. Tyyppiä seurasivat kääntyväsiipiset Su-17, Su-20 ja Su 22-mallit jotka kantoivat edeltäjäänsä nähden kaksinkertaisen asekuorman.

Tokihan suihkumoottorisia rynnäkkökoneita kehitti tuolloin myös Estados Unidos. 1950-luvun kalustosta esitellään ensimmäisenä Republic F-105 Thunderchief:

Huippunopeus: 2.240 km/h

Aseistus: 1 x 20 mm kuusiputkinen tykki sekä 6.400 kg asekuorma raketteja, ilmasta-maahan ohjuksia, ilmasta-ilmaan ohjuksia tai pommeja. Pystyi kuljettamaan myös ydinpommeja

Valmistettu 833 kappaletta

Käyttäjä: Yhdysvallat

1950-luvun kalustoa edusti myös Douglas A-4 Skyhawk:

Huippunopeus: 1078 km/h

Aseistus: 2 x20 mm tykkiä ja 4153 kg pommeja, ohjuksia tai raketteja

Valmistettu 2.960 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat, Argentiina, Australia, Brasilia, Indonesia, Israel, Kuwait, Malesia, Uusi Seelanti, Singapore

Skyhawk oli tositoimissa Vietnamin sodassa Yhdysvaltain käytössä, Jom Kippur-sodassa Israelin käytössä sekä Falklandin sodassa Argentiinan käytössä. Brasilia ja Argentiina käyttävät koneen päivitettyä versiota edelleenkin. Yhdysvaltain laivasto taas hankki lentotukialuskäyttöön Grumman A-6 Intruder-koneen:

Huippunopeus: 1.040 km/h

Aseistus: 8.200 kg asekuorma pommeja, raketteja tai ohjuksia

Valmistettu 693 kappaletta

Käyttäjä: Yhdysvallat

Myös ranskalaiset kehittivät suihkurynnäkkökoneita joista ensimmäinen oli Dassault Ouragan jonka ensilento tapahtui jo 1949:

Huippunopeus: 970 km/h

Aseistus: 4 x 20 mm tykkiä ja 2270 kg pommeja tai raketteja

Valmistettu 567 kappaletta

Käyttäjät: Ranska, Intia, Israel, El Salvador

Kone näki tositoimia Intian ja Pakistanin sodassa Intian riveissä vuonna 1965 sekä Israelin käytössä sekä Suezin sodassa 1956 että kuuden päivän sodassa vuonna 1967. Ouragania seurasi Dassault Etendard IV:

Huippunopeus: 1180 km/h

Aseistus: 2 x 30 mm tykkiä sekä 1360 kg raketteja, pommeja tai ohjuksia

Valmistettu 90 kappaletta

Käyttäjä: Ranska

Kone oli suunniteltu lentotukialuskäyttöön ja sen korvasi tehokkaampi Super Etendard. Italiaanot väsäsivät puolestaan Fiat G.91-koneen joka toimi myös harjoitushävittäjänä:

Huippunopeus: 1075 km/h

Aseistus: 2 x 30 mm tykkiä, 4 x 12,7 mm konekivääriä sekä 680 kg raketteja, pommeja tai ohjuksia.

Valmistettu 770 kappaletta

Käyttäjät: Italia, Länsi-Saksa, Kreikka, Portugali

Samaan aikaan Ameriikoissa kehitettiin pitkään käytössä ollut kääntyväsiipinen General Dynamics F-111:

Huippunopeus: 2.655 km/h

Aseistus: 1 x 20 mm kuusiputkinen tykki ja kaikkiaan 14.300 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta-ilmaan ohjuksia, ilmasta maahan-ohjuksia ja ydinohjuksia

Valmistettu 563 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat, Australia

Tämä suoritusarvoiltaan varsin vaikuttava kone näki tositoimia Vietnamin sodassa. Itänaapurimme Rauhanvaltio kehitti itselleen vastaavanlaisen rauhanrynnäkkökoneen tyyppiä Sukhoi Su-24:

Huippunopeus: 1.654 km/h

Aseistus: 1 x 23 mm kuusiputkinen tykki ja kaikkiaan 8.000 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta-ilmaan ohjuksia, ilmasta maahan-ohjuksia

Valmistettu noin 1.400 kappaletta

Käyttäjät: Neuvostoliitto/Venäjä, Algeria, Azerbaidzhan, Iran, Libya. Syyria, Sudan, Ukraina, Valko-Venäjä, Irak, Kazakstan, Uzbekistan

Kyseinen rauhanrynnäköijä on laajalti käytössä edelleenkin ja se on osallistunut taistelutehtäviin kaikissa mahdollisissa sodissa mihin Neuvostoliitto sekä Venäjä ovat sotkeutuneet ja lisäksi Libanonin sisällissodassa sekä Libyan ja Syyrian sisällissodissa.

1960-luvun puolella alkoi tulla kysyntää myös kevyemmille counter-insurgery eli COIN-koneille. Näille ei taida olla luontevaa suomennosta mutta ne ovat lyhyemmiltä kentiltä toimimaan kykeneviä maataistelukoneita joita käytettiin nimenomaan erilaisia sissi- ja vastarintaliikkeitä vastaan. Koneet olivat myös halvempia ja helpommin huollettavia kuin varsinaiset rynnäkkökoneet joten niitä oli paljon käytössä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Briteillä oli BAC Strikemaster:

Huippunopeus: 774 km/h

Aseistus: 2 x 7.62 mm konekivääriä ja 1.400 kg pommeja tai raketteja

Valmistettu 146 kappaletta

Käyttäjät: Botswana, Ecuador, Norsunluurannikko, Kenia, Kuwait, Uusi Seelanti, Oman, Saudi-Arabia, Singapore, Etelä-Jemen, Sudan

Konetta on käytetty ainakin Omanin ilmavoimien toimesta Dhofarin kapinassa tositoimissa. Amerikkalaisilla taas oli Vietnamissa käytössä kyseisiä konetyyppejä. Ensimmäisenä esimerkkinä Rockwell OV-10 Bronco:

Huippunopeus: 460 km/h

Aseistus: 1 x 20-millinen kolmeputkinen tykki tai 4 x 7.62 mm konekivääriä sekä kaksi rakettikasettia tai 227 kg pommeja

Valmistettu 360 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat, Filippiinit, Kolumbia, Indonesia, Marokko, Thaimaa, Venezuela, Länsi-Saksa

Ja toisena Cessna A-37 Dragonfly:

Huippunopeus: 816 km/h

Aseistus: 1 x kuusiputkinen 7.62 mm konekivääri ja 500 kg pommeja, raketteja tai ilmasta-ilmaan ohjuksia

Valmistettu 577 kappaletta

Nykyiset käyttäjät: Kolumbia, El Salvador, Guatemala, Honduras, Peru, Uruguay. Entiset käyttäjät: Yhdysvallat, Chile, Dominikaaninen Tasavalta, Etelä-Korea, Thaimaa, Etelä-Vietnam, Vietnam

Myös Argentiina kehitti oman COIN-koneensa mallia FMA IA 58 Pucará:

Huippunopeus: 500 km/h

Aseistus: 2 x 20 mm tykkiä, 4 x 7,62 mm konekivääriä sekä max 1.500 kg asekuorma

Valmistettu 110 kappaletta

Käyttäjät: Argentiina (käytössä vieläkin), Kolumbia, Sri Lanka, Uruquay

Konetta käytettiin Falklandin sodassa mutta huonolla menestyksellä ja suurin osa koneista tuhoutui kentille. Sri Lankan sisällissodassa konetta käytettiin sen varsinaisessa tehtävässä. Pysytään vielä 1960-luvun kalustossa mutta siirrytään takaisin raskaamman raudan puolelle ja esitellään amerikkalainen LTV A-7 Corsair II:

Huippunopeus: 1.100 km/h

Aseistus: 1 x 20 mm kuusiputkinen tykki, kaikkiaan 6.800 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta maahan tai ilmasta-ilmaan ohjuksia

Valmistettu 1.545 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat, Kreikka, Portugali, Thaimaa

Siirrytään 1970-luvulle ja esitellään ranskalaisten ja brittien yhteistyössä kehittämä SEPECAT Jaguar:

Huippunopeus: 1.699 km/h

Aseistus: 2 x 30 mm tykkiä, kaikkiaan 4.500 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta maahan tai ilmasta-ilmaan ohjuksia

Valmistettu 543 kappaletta

Käyttäjät: Intia (käytössä vieläkin), Iso-Britannia, Ranska, Ecuador, Nigeria, Oman

Konetyyppi oli taistelukäytössä Persianlahden sodassa sekä Kosovossa. Sitten esitellään rynnäkkökone joka monen mielestä on se The Rynnäkkökone eli amerikkalainen Fairchild Republic A-10 Thunderbolt II:

Huippunopeus: 833 km/h

Aseistus: 1 x 30 mm seitsenputkinen tykki, kaikkiaan 7.260 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta maahan tai ilmasta-ilmaan ohjuksia

Valmistettu: 716 kappaletta

Käyttäjä: Yhdysvallat

Kyseessähän ei oikeastaan ole perinteisessä mielessä lentokone vaan seitsenputkinen GAU-8 Avenger-konetykki jonka ympärille kone on rakennettu. Tykin tulinopeus on 3.900 laukausta minuutissa ja kone oli alun perin suunniteltu kolmatta maailmansotaa varten torjumaan Neuvostoliiton panssarikiiloja. Aseen koosta saa varsin hyvän käsityksen tästä kuvasta:

Kone on käytössä edelleenkin. Se osallistui Persianlahden sotaan jossa konetyyppi tuhosi arviolta tuhat Irakin panssarivaunua ja kaksituhatta muuta ajoneuvoa. Kone on ollut taistelukäytössä myös Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa.

Myös itänaapurimme otti käyttöön 1970-luvulla varsin häijyä kalustoa. Toinen niistä oli MiG-27:

Huippunopeus: 1.885 km/h

Aseistus: 1 x 30 mm kuusiputkinen 30 mm tykki, 1 x 23 mm kaksiputkinen tykki, kaikkiaan 4.200 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta maahan tai ilmasta-ilmaan ohjuksia

Valmistettu: 1.075 kappaletta

Käyttäjät: Neuvostoliitto/Venäjä, Kazakstan, Sri Lanka, Ukraina, Intia

Tämä MiG-23-hävittäjään pohjautuva kääntyväsiipinen rynnäkkökone oli taistelukäytössä sekä Afganistanissa että Tshetsheniassa. Toinen – varsinkin vastaanottajapuolen mielestä – hyvin tympeä maatalouskone oli ja on Sukhoi Su-25:

Huippunopeus: 975 km/h

Aseistus: 1 x 30 mm kaksiputkinen 30 mm tykki, 2 x 23 mm kaksiputkinen tykki, kaikkiaan 4.400 kg asekuorma pommeja, raketteja, ilmasta maahan tai ilmasta ilmaan-ohjuksia

Valmistettu: Yli 1.000 kappaletta

Käyttäjät: Neuvostoliitto/Venäjä, Angola, Armenia, Azerbaidzan, Valko-Venäjä, Bulgaria, Tsad, Tshekkoslovakia/Tsekin tasavalta, Kongo, Päiväntasaajan Guinea, Etiopia, Gruusia, Gamnia, Iran, Irak, Norsunluurannikko, Kazakstan, Niger, Pohjois-Korea, Peru, Sudan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan

Tätäkin konetta on käytetty kaikissa mahdollisissa sodissa ja konflikteissa mihin Neuvostoliitto ja Venäjä ovat osallistuneet sekä ja lisäksi Irakin ja Iranin sodassa 1980-luvulla sekä Etiopian ja Eritrean sodassa, Darfurin sodassa ja Norsunluurannikon sisällissodassa.

Viimeinen kylmän sodan aikana – tai ehkä muutenkin, nykyiset hävittäjät ovat täysiä monitoimikoneita – kehitetty varsinainen rynnäkkökone oli varsin futuristisen näköinen amerikkalainen Lockheed F-117 Nighthawk:

Huippunopeus: 1.100 km/h

Aseistus: Max. 2.000 kg laserohjattuja pommeja tai yksi ydinpommi

Valmistettu: 64 kappaletta

Käyttäjät: Yhdysvallat

Niin kuin koneen ulkonäöstä huomaa, kyseessä on stealth-kone. Se on osallistunut sotatoimiin Panamassa, Persianlahdella ja Kosovossa. Vaikka kyseessä pitäisi olla tutkassa näkymätön kone niin Serbian ilmatorjunta onnistui pudottamaan yhden koneen vuonna 1999. Kone pudotettiin vielä varsin vanhanaikaisella Isajev S-125-ohjuksella (tunnetaan myös Naton nimellä SA-3) joita suomalaisillakin aikanaan oli.

Suomalaisillahan ei koskaan ollut varsinaisia rynnäkkökoneita, tosin ilmavoimilla oli varastossa pommeja joita konekanta olisi voinut käyttää rynnäköintitehtäviin ainakin mahdollisten maihinnousujen ja maahanlaskujen torjumiseksi.

Laitetaan loppuun vielä improvisoitu maataistelukone eli ruotsalainen Malmö MFI-9:

Kaiken kaikkiaan viisi kyseisen tyypin konetta taisteli Biafran sodassa biafralaisten puolella ruotsalaisen Carl Gustav von Rosenin johdolla. Pieniä maantiekenttiä käyttäneet koneet tuhosivat useita Nigerian ilmavoimien hävittäjiä omille lentokentilleen. Käytetystä aseistuksesta ei ole tarkkaa tietoa mutta niin kuin kuvasta näkyy, on siipiin laitettu kaksi rakettikasettia. Tuollaiset iskut ovat vaatineet melkoista talvisotahenkeä vähemmän talvisissa olosuhteissa.

Niin kuin tuli todettua, ovat rynnäkkökoneetkin tavallaan jo historiaa vaikka onhan niitä vielä laajalti käytössä. Nykyiset hävittäjäkoneet kun ovat sekä hävittäjiä, pommittajia, rynnäkkökoneita että tiedustelukoneita yhtä aikaa. Ja niitten hintahan nousee jatkuvasti. Suomen Sotilaan erään jutun mukaan uusimpien hävittäjien kilohinta on kalliimpi kuin kilo kultaa.

Juttu alkoi pikku-Ykästä pienoismalleja kokoamassa. Sanotaan nyt vielä kuriositeettina että itse keskityin vain lentokoneisiin. Muita pienoismalleja oli vain brittiläinen taistelulaiva HMS Nelson:

Mutta tässähän tätä toksista rynnäkkömaskuliinisuutta oli taas tällä kertaa. Seuraavalla kerralla taas jotain muuta mutta epäilemättä yhtä toksista se sekin on. Mihinkäs sitä tämmöinen käppäukko muuhun kykenisi?

Hyvää alkanutta marraskuuta kaikille lukijoille.