KARILLA

Aika ajoin valtamediassa on juttuja jotka kertovat oikein mainiosti kaupunkivihreän ajattelusta. Niin kuin hiljattain Ilta-Sanomissa ollut juttu jossa muuan kirkassilmäinen piipertäjä Emma Kari kertoo meille tavallisille suomalaisille kuinka meidän on hänen näkemyksensä mukaan elettävä ja mehän elämme koska vihreillä näyttää olevan Suomessa täydellinen valta huolimatta siitä että niillä on vain kymmenen pinnan kannatus. 

Otsikko jutussa on komeasti Vihreiden uudet vaatimukset: Kolmannes maasta suojellaan – ja kaikki vanhat metsät

Soita haluttaisiin takaisin luonnontilaan miljoona hehtaaria ja uudet turvepellot kieltää.

Kolmannes Suomesta on siis 110.000 neliökilometriä ja risat. Muutamia siteerauksia ja omia ajatuksia:

– Luonnon monimuotoisuuden suojelu edellyttää, että kaikki luonnonmetsät suojellaan, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

– Tästä on pidettävä kiinni. Kuinka muuten voidaan vaatia Amazonin suojelua tai ylipäätään mitään köyhiltä mailta.

Noin ensikseen tulee taas kerran muistuttaa että Suomi on jo biokapasiteetissaan maailman terävintä kärkeä. Ja sitten voidaan todeta, että – kun Amazonista puhutaan – että jos Suomi tuhoaa elinkeinoelämänsä esimerkin vuoksi niin Brasiliassa todetaan asian tiimoilta että what is Finland anyway? Ja sitten herää kysymys: kuinka kaupunkivihreät määrittelevät luonnonmetsät? Niiltä köyhiltä mailta muuten voimme vaatia sitä että ne eivät lähetä tänne porukkaa elätettäväksi. Ja nostamaan sitä hiilijalanjälkeään. Joka on vihreille suomalaisen kohdalla perin tärkeä mutta kehitysmaalaisen elätettävän kohdalla taasen ei.

– Suomalaiset rakastavat meidän luontoa, Kari sanoo.

Suomalaiset rakastavat omaa luontoaan, ei kaupunkivihreitten määrittelemää luontoa. Kaupunkivihreitten, jotka eivät ole siellä luonnossa käyneetkään. Ja jotka eivät ymmärrä, että ihmisille metsä ei ole vain abstrakti käsite, vaan siitä myös eletään. Sen tulee olla muutakin kuin kaupunkivihreän egoa ruokkiva suojelualue.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisella vauraalla maalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä.

Mahdollisuus tietysti on, mutta tarvetta ei ja vihreitten utopia saa aikaan sen, että suomalainen teollisuus siirtyy muihin maihin joten vaikutus suomalaisille on tuhoisa ja sille ilmastollekin negatiivinen sillä niissä muissa maissa päästörajoitukset tuskin ovat suomalaista tasoa. Muistutetaan myös että Suomessa ei mikään asia ole mahdollinen vihreitten tuottamilla verovaroilla. Ne eivät niitä tuota, eivätkä edes ymmärrä mitä nettoveronmaksaja tarkoittaa. Loinen vain imee elantonsa isäntäeläimesta. Ja muistutetaan myös siitä, että jos maa on vauras, sen ei tarvitse pyörittää yliturvotettua julkista sektoriaan velkarahalla.

Karin mukaan kaikki arvokkaat luontokohteet valtion mailla pitäisi suojella.

– Jos ei onnistuta edes valtion omistamilla muilla, kuinka sellaista voidaan vaatia yksityisiltä maanomistajilta, Kari sanoo.

Herää kysymys että minkäslaisia vaatimuksia Kari aikoo kohdistaa yksityisiin maanomistajiin ja heidän henkilökohtaiseen omaisuuteensa jos he eivät suostu vapaaehtoisesti suojeluun ts. pakkososialisointiin? Ja toinen kysymys: Kuinka kaupunkivihreät määrittelevät arvokkaat luontokohteet?

Uusia turvepeltoja ei pitäisi raivata. Miljoona hehtaaria suota pitäisi ennallistaa.

Niin. Suomella on turpeessa valtava energiamäärä mutta sitä ei voi käyttää koska se on vihreille haram, mutta ulkomailta tuotu energia käy kyllä. Muistutetaan muuten ihan muuten vaan että Helsingin Energia ilmoitti kaukolämmön hinnan nousevan 29,9%. Johtuu vuoden alusta voimaan astuneista valmisteveromuutoksista sekä kohonneista päästöoikeuksien että polttoaineiden hinnoista. Vihreä unelma saapuu Helsinkiinkin.

Kari kehuu nykyhallituksen toimia ympäristönsuojelussa.

– Tämä hallitus suojellut enemmän kuin mikään aikaisempi ja luonnonsuojeluun käytettyjen rahamäärä kaksinkertaistanut.

Tässä on sama logiikka kuin ”kotouttamisessa” eli mitä enemmän verorahoja on saatu poltettua, sen paremmin asia on onnistunut. Tuli muuten mieleen että olikohan jutun oikolukijalla hieman passiivista vastarintaa sillä tuo Karin lause oli kyllä hiukkasen epäselvä.

Budjettiriihessä Emma Kari odottaa nousevan esiin lähinnä ”luontopääoman saamisen mukaan kansantalouden kirjanpitoon”.

Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että luonnonmetsä arvotettaisiin talousmetsää arvokkaammaksi. Asia on monin mutkainen ja tuskin etenisi selvitystä pidemmällä hallituksen jäljellä olevan kauden aikana.

Tässäkin oli havaittavissa oikolukijan passiivista vastarintaa. Mutta suomennetaan: Kyseessä ei ole luontopääoma, vaan kaupunkivihreän henkilökohtainen egopääoma. Ja sehän nykyisessä Suomessamme menee ylitse kaiken muun. Nimenomaan Suomessa, koska vain täällä kansa suostuu siihen että se elää suomalaisen kaupunkivihreän egon oikkujen mukaisesti. Eikä kaupunkivihreä ymmärrä että yliopistokaupunkien ulkopuolella ihmisten tulee elää oikeasta työstä. Joka työ puolestaan elättää sen kaupunkivihreän. Mutta ei hän välitä. Hänen egonsa saa nyt tarpeeksi ruokaa ja hän uskoo, että se jatkuu loputtomiin.

Suomelle vahingollinen vieraslaji kaupunkivihreä tutustuu itselleen outoon ympäristöön. Jo ilme kertoo että hänellä on paljon, paljon suunnitelmia ja ideoita. Ja mikä on nykyisin pelottavampaa kuin se, että kaupunkivihreä saa idean?