torstai 13. tammikuuta 2022

VELKA, VUOSIEN JÄLKEEN

Eli pieni tarina sodasta ja tupakka-askista.

Siinähän elettiin vissiinkin vuotta 1978. Ykä oli vielä alun toisella kymmenellään oleva pikku-Ykä joka vanhempiensa kanssa usein kävi kylässä tätinsä ja hänen miehensä Tanen luona jotka asuivat aivan kunnan reuna-alueella keskellä ei-mitään. Olihan siellä ollut käytyä yksinäänkin ja tykätty vierailuista. Siellä oli aina niin mukavaa käydä.

Kun tällä kertaa käytiin kylässä ja nautittiin kahvin kanssa tädin aivan mainioita leivonnaisia niin täti antoi meillekin luettavaksi heille hiljattain tulleen kirjeen. Kirjeen mukana oli viiden markan seteli ja kirjeen myötä mentiin kauas historiaan, aina vuoteen 1939.

Olihan niin, että isovanhemmillani – kyseessä olivat juuri ne isovanhemmat jonka isoisän mystinen pistooli tuli aikanaan upotettua lampeen – oli Kannaksella pieni kauppa ennen sotia. Todellakin pieni, sillä silloinhan maatilat elivät koko lailla omavaraistaloudessa eikä niiden tarvinnut hyvin paljoa ostella. Kauppa möi sokeria, suolaa, makeisia, tupakkaa, lamppuöljyä, hevosen vermeitä, jotain rautatavaraa ja kaikkea sen sellaista. Käsittääkseni kauppa osti myös voita ja möi sitä eteenpäin. Varmaankaan kaupan pitäminen ei ollut kullan vuolemista mutta antoi se sentään elannon.

Sitten tuli syksy 1939, sen myötä ne Moskovan neuvottelut ja sitä myötä myös YH eli käytännössä liikekannallepano. Muuan riviin kutsuttu reserviläinen osti isovanhempieni kaupasta velaksi askin tupakkaa. Sitä en tiedä, oliko Työmiestä, Saimaata, Kulta-Leimaa vaiko mitä.

Sitten alkoi se sota. Isoisäni palveli talvisodassa Taipaleessa. Isoäiti piti kauppaa niin kauan kunnes piti lähteä evakkoon. Kauppaa ei tarvinnut polttaa. Stalinin rauhanilmavoimat tekivät sen suomalaisten puolesta pudottamalla kaupan päälle niitä Molotovin leipäkoreja. Siinä touhussa tuppasi kirjanpito sekaantumaan ja velat unohtumaan.

Tuli sitten välirauha ja Karjalan asukkaat ripoteltiin ympäri jäljelle jäänyttä Suomea. Isovanhemmat perustivat kaupan muualle eivätkä enää jatkosodan aikana palanneet Kannakselle. Isoisä tosin joutui tekemään valtion vaatteissa muutaman vuoden reissun Syvärille. Kyseinen tupakka-aski oli hävinnyt mielestä jo silloin YH:n aikana. Epäilemättä tilastotappioita. Mitä siitä yhdestä askista kun kauppakin pommitettiin paskaksi ja piti lähteä evakkoon. Meni koti ja manttaalit. Ei jäänyt kuin muistot. Joita niin isoäiti kuin täti pitivät yllä aina kuolemaansa saakka. Muistoja menetetystä kodista Karjalassa.

Sitten tuli vuosi 1978 ja se kirje. Kyseinen reserviläinen oli selvinnyt sodasta hengissä ja tullut jossain vaiheessa uskoon. Ja sen myötä päättänyt maksaa kaikki velkansa. Lahdesta se kirje muistaakseni tuli. Sitä ei kirjeessä sanottu, kuinka hän oli löytänyt tätini kaikkien vuosien jälkeen. Ja miksi juuri tädin, joka oli ollut yhdeksänvuotias kun sota alkoi? Mutta kirje ja raha tuli perille. Raha toimitettiin isoäidille. Isoisä oli kuollut jo aikaa sitten. Rahaa tuskin käytettiin vaan eiköhän se jäänyt piironginlaatikkoon muistoksi.

Mistäs sen tietää? Ehkä siinä oli se vihonviimeinen suomalaisen maksama sotavelka? Suomalaisethan olivat silloin aikanaan hyviä maksamaan velkoja joita ne eivät olleet edes ottaneet. Nyt tuppaa olemaan vähän toisin päin. Suomalainen on hyvä ottamaan velkaa mutta ei mieti, että kuinkas se maksetaan.


31 kommenttia:

  1. Maksamme ettei muiden tarvitse.

    Norjan hallitus päätti kasvattaa energiatukea kotitalouksille. Tuki on nyt 80 prosenttia sähkön hinnasta, joka ylittää kilowattitunnilta 0,07 euroa/kWh tammi- ja maaliskuun välillä.
    Puolassa ALV alennuksia:
    Sähkö 23% -> 5%
    Bensa 23% -> 8%
    Ruoka 5% -> 0%

    -että on kyllä halpahintaista populismia epäoikeusvaltio-Puolalta tuollainen!


    -Tvälups-

    VastaaPoista
  2. Viimeinen suomalaisten maksama sotavelka?
    Ei, kyllä sitä on vielä valtavasti jäljellä Somalialle, joka avusti maatamme Talvisodassa niin sananmukaisen mittaamattomasti, ettei sitä voi edes hahmottaa. Mitenpä niin suuren velan voisi koskaan kuitatakaan kokonaan;
    on siis vain maksettava ja jaksettava maksaa.

    Vielä suurempi velka meillä on niistä tervatuista orjalaivoista, joilla Suomen kuningas Väinämöinen teki ristiretken Pyhälle Maalle Ebutkiin ja toi sieltä tuhansia somaleja. Heitä tarvittiin rakentamaan hiellään ja verellään Väinämöisen pääkaupunki Hell-Sink, koska somalit tunnettiin jo silloin maailman älykkäimpänä, kyvykkäimpänä ja uutterimpana kansana.

    Siksi meidän on maksettava ja jaksettava maksaa, sillä näiden somaliorjien edelleen maassamme riistettyinä asuvilla jälkeläisilä on muutoin moraalinen oikeus repiä Hell-Sink maantasalle ja panna jäännökset paskaksi ja palamaan;
    onhan se oikeastaan heidän kaupunkinsa, kun se heidän hiellään ja verellään rakennettiin.

    Näinhän opetetaan peruskoulun 4. luokan historiankirjassa viimeistään syyslukukaudella 2024.

    VastaaPoista
  3. Kun demarit on puikoissa, niin kaksi asiaa on varmaa: käsi on toisen taskulla ja valtio ottaa lisää velkaa. No, kunhan tuo sosialistisen internationaalin maailmanlaajuinen yhteistyö puhkeaa kukkaan, niin eihän niitä velkoja enää tarvitse maksella pois. Kaikki on harmonista kuin neuvostotaiteessa. Tosin meillä änkyröillä voi olla siinä vaiheessa vain äänettömän yhtiömiehen rooli. Nyt sentään vielä äänemme hieman kuuluu ovenraosta.

    Tapsa vaan

    VastaaPoista

  4. Isäni ja äitini menivät naimisiin - 30.11.1939 (!) ja saivat häälahjakseen Talvisodan.Isäni, joka oli jo vanhempaa ikäluokkaa, joutui kutsutuksi vasta helmikuussa -40, mutta pääsi aikanaan kuitenkin kotiin. Mitä tällainen avioliiton alku pn voinut merkitä vastaperustetulle perheelle ja heidän lapsilleen, on mietityttänyt minua kauan sen jälkeen, kun vanhemmistani on aika jättänyt.!?
    En tiedä, mutta gudskelov, että he tekivät mitä piti tehdä:-)))!

    VastaaPoista
  5. Tervehdys Taisteluvälineupseerille, Qroquius Kadille, Tapsalle vaan ja Terho Hämeenkorvelle.

    Tvälups, Qroquius Kad & Tapsa vaan: Tuli kyistä kommenttia mutta oikeassahan te olette. Me maksamme, ettei muiden tarvitse ja äänestyskäyttäytymisellämme varmistamme että maksamme ja pakkohyväksymme jatkossakin. Sinänsä kirjoitus oli vain tuokiokuva menneiltä, rauhallisemmilta ja varmaankin turvallisemmilta ja rehellisemmiltä ajoilta.

    Terho: Tuollaisia ”lahjoja” sai varmaan tuolloin moni suomalainen. Ja he tekivät sen, mitä piti.

    VastaaPoista
  6. Ja halitus suunnittelee lisää rajoituksia ravintoloille. Eli maksavat vaalirahavelkaa tradekalle. Kun ei ole vielä tarpeeksi ravintoloita mennyt konkkaan, eli ostoslista on vielä vajaa.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  7. Tervehdys, Huru-ukko. Ja joo. Kilpailuhan Suomesta on pyritty jo aikaisemmin tappamaan ja tämä korona antaa siihen oman mahdollisuutensa.

    VastaaPoista
  8. Kaunis ja elämänmakuinen tarina. Muutoinkin on kiehtovaa ajoittain palata sodanaikaisten ihmisten ajatusmaailmaan ja moraaliin. Nykyaika ja eritoten maan hallitus on uskomattomassa härskiydessään ja korruptiossaan menneen ajan täydellinen ja ylittämätön vastakohta. On ollut aika, jolloin joka ainoa jauhogramma ja peruna laskettiin ja niiden käyttö säännösteltiin. Nyt on epävarmaa, erottaako hallinto miljoonaa miljardista. Niin kuin pahaa unta näkisi.

    PS-lehdenjakaja

    VastaaPoista
  9. Nämä oman sädekehänsä loistossa touhuavat ”hyvät ihmiset” ovat niin hyviä, että mikään ulkomaille lähetetty raha ei ole liikaa eikä sillä ole ylärajaa, koska kansainväliset sopimukset, vastuunkanto, ihmisoikeudet ja brändi maailmalla. Myös kotimaassa kehitysmaista tulleet maahanmuuttajat ansaitsevat kantasuomalaisia paremman kohtelun ja paremmat yhteiskunnalliset tuet, koska he ovat aina uhreja, joita pitää kohdella intersektionaalisen feminismin opeilla silkkihansikkain. Vastineeksi saadaan kiitollisuuden sijaan yhteiskunnan arvostelua, ylenkatsetta, vastuun puutetta, rikollisuutta ja syytteitä rasismista. Hyvän näytteen siitä taannoin antoi eräs Ylen ”ruskea” toimittelijatar ja toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen on nähnyt tämänkin verovaroin tuotetun surkuhupaisan esityksen taakse. No, taitaa olla toiveunta sekin. Parhaillaan menossa oleva vaalisirkus tullee näyttämään sen, että vasemmistopuolueita äänestetään entiseen malliin. Suorastaan oksettaa, kun kuulee kuinka taas ihan kaikista pidetään huolta, kun mikään tässä maassa ei kuitenkaan muutu ja köyhtyminen jatkuu, niin aineellisella kuin henkiselläkin tasolla.

    Rouva Ano

    VastaaPoista
  10. Tervehdys, omia velkojaan Suomi ei tule koskaan kykenemään maksamaan, mutta muiden velkoja maksetaan kyllä edelleen vanhasta tottumuksesta. Mm. Kreikka ja muut välimeren maat kiiittävät (nauravat räkänaurua)! Meidän ongelma voisi oikeastaan tiivistää kahteen asiaan; kansalaisten (siis syntyperäisten) rehellisyys ja korkea moraali sekä valtaapitävien epärehellisyys ja moraalittomuus. Ensin mainittu mahdollistaa omien systeemien hyväksi käytön mm. matujen toimesta ja jälkimmäinen rajojen ulkopuolelta tulevan rosvoamisen. Ensimmäinen toki rakoilee jo kovaa vauhtia.

    Aiemman blogikirjoituksen kommenttiosiossa mainittiin tradekan sosialisoinnin lisäksi myös kuntosaliketjujen sosialisointi, jonka naurettavat körinärajoitteet mahdollistavat. Kansalaisopistojen järjestämissä jumppissa yms. ei taudit kuitenkaan leviä:
    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0c780d89-b435-439a-a444-c6b9ae762bfc

    On se nyt perkele tämän pelleilyn kanssa!

    t.Puupääukko

    VastaaPoista
  11. Paljonkos se tupakka-aski maksoi vuonna 1939?
    Kai se reserviläinen muisti, että sillä välin oli tehty rahauudistus, niin että sadasta markasta tuli markka?
    Vai tuliko hän itse asiassa maksaneeksi vain sadasosan velastaan? Olisiko pitänyt maksaa 500 markkaa?
    Ja vielä korkoakin? Paljonko sitä olisi kertynyt?
    Tosin sillä välinhän, varsinkin juuri sota-aikana ja sen jälkeen oli ollut varsin kova inflaatio, ja kohtalainen inflaatio oli jälleen 1970-luvullakin, niin että ainakin Ajastaika-kalenterissa olevan taulukon (Suomen rahan arvo) mukaan vuonna 1939 viidellä silloisella markalla (joita myöhemmin sanottiin "vanhoiksi markoiksi") sai suunnilleen saman verran tavaraa kuin kymmenellä markalla vuonna 1978. Mutta eiväthän kaikkien tavaroiden hinnat nousseet samassa suhteessa.

    Vuonna 1978 taisi tuo sininen viiden markan seteli vielä olla yleisessä käytössä. Vai oliko? Jo vuosia aikaisemminhan oli tullut käyttöön viiden markan kolikkokin, mutta sitä alkuperäistä mallia lyötiin jokseenkin pieni määrä. Mutta sittenhän tuli käyttöön uuden tyyppinen viiden markan kolikko, ja se syrjätty viitosen setelin nopeasti. Minä vuonna se tulikaan - oliko se käytössä jo vuonna 1978?



    VastaaPoista
  12. Oikaisu edelliseen, siinähän oli selvä virhe.
    Jos hän olisi unohtanut vuoden 1963 rahanuudistuksen, niin eihän olisi tullut maksaneeksi vain sadasosaa velastaan. Päin vastoin: hänhän olisi tullut maksaneeksi sen satakertaisesti.

    VastaaPoista
  13. Rahamuseon rahanarvolaskurin, joka on tämän näköinen

    http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN

    mukaan viisi vuoden 1939 markkaa oli vuonna 1978 kaksi markkaa 86 penniä.

    Meitä kiinnostaa siis enää, mitä merkkiä tupakka-aski oli ja paljonko se Talvisodan alla maksoi.

    VastaaPoista
  14. Oletetaan, että reserviläinen osti Työmiestä, koska siihen liittyy juurikin Talvisotaan sijoittuva anekdootti:

    aina niin osaava ja tarkasti informoitu neuvostopropaganda oli eräänkin kerran naurattanut talvisotureita julistaen ämyrillä kuinka heidän lapualaiset upseerinsa röyhyttävät Kultaleimaa, kun he itse joutuvat tyytymään vain Työmieheen!

    Tuskin reserviläinen siis olisi mitään kurjia pahvipillejä halunnut, kunnon pöllitupakkaa sen epäilemättä olla piti. Kansallismuseomme kertoo sivullaan, joka on tämän näköinen

    https://finna.fi/Record/museovirasto.9650FDB4508AF1FB071686581D8AE135/Details

    kokoelmissaan olevan Työmies-askin merkintöinä olevan mm. hinta veroineen kahdeksan markkaa. Aski on vuosien 1940-50 tuotantoa, mutta oletetaan nyt sen olleen vuonna 1939 myös tuo 8 mk.
    Se puolestaan olisi vuoden 1978 rahassa ollut neljä markkaa 57 penniä, joten talvisoturi siis maksoi viivästyskorkoa 43 penniä.

    Suomalainen on siis todellakin ainakin ollut se, joka maksoi velkansa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa "Kun Suomi eli kortilla" mainittiin, että sodan aikana Työmies-tupakit oli nimenomaan varattu rintamamiehille muonatupakoiksi. Hyvä kirja ja kokonaisvaltainen esitys säännöstelystä sota-aikana.
      Kessun viljelystäkin siinä on paljon tietoa.

      Poista
  15. Tervehdys PS-lehdenjakajalle, Rouva Anolle, Puupääukolle, KLS:lle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne. Ajat ovat todella muuttuneet ja sen myötä osa ihmisistä. Valitettavasti ne pahiten muuttuneet ovat maan johdossa.

    Muistelen, että vuonna 1978 ei tupakkiaski maksanut vielä viittä markkaa joten velka tuli suoritettua. Ja käsittääkseni naapurin propaganda meni pieleen juuri Qroquius Kadin kertomalla tavalla. Vuonna 1978 oli viiden markan seteli vielä laajassa käytössä.

    VastaaPoista
  16. Tervehdys, Ekku ja kiitos lisäyksestä. Täytynee etsiä tuo kirja käsiinsä. Pirustako sitä tietää vaikka joutuu vielä jossain vaiheessa itsekin viljelemään kessua.

    VastaaPoista
  17. Iteaattelijan mietteitä: Hallitusta johtaa tolkuton ministeri (Kiuru) vaikka nimellinen johtaja on salkuton ministeri (Marin)
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  18. Tervehdys, Huru-ukko. Aika hyvin tiivistetty. Kun tuota Kiurun touhua katsoo niin ei voi välttyä ajatukselta että koronan myötä tullut valta on kihahtanut hänelle todella pahasti nuppiin.

    VastaaPoista
  19. Qroquius Kadille:
    Tuskinpa sitä tupakkavelkaa sentään sovittiin indeksiin sidottavaksi. Niin että jos se aski vuonna 1939 maksoi 8 markkaa (eli niin kuin myöhemmin sanottiin, vanhaa markkaa), vuoden 1963 rahanuudistuksen jälkeen velka oli vain 8 (uutta) penniä sekä mahdolliset korot. Niinpä se tuli itse asiassa maksetuksi 62,5-kertaisesti. Tai voidaan laskea, että suunnilleen samaan summaan olisi päädytty, jos alun perin olisi sovittu, että siitä maksetaan korkoa 11,2 % vuodessa ja vielä korkoa korolle. Tai tämä laskennallinen korkokanta oli vielä suurempi, jos ja kun tuo hinta 8 markkaa oli 1940-luvun lopulta, mutta tämä tapahtui jo vuonna 1939, jolloin sen askin hinta oli vielä melkoisesti pienempi.

    VastaaPoista
  20. Tervehdys, KLS ja kiitos lisäyksestä. Sinänsä pistää ihmettelemään kuinka tuo mies löysi tätini ja ehkä muutkin etsimänsä henkilöt. Silloin kun ei vielä eletty mitään tietokoneaikaa.

    VastaaPoista
  21. Velkoja on monenlaisia. On niitä, jotka maksaa mielellään, on niitä, joista joutuu miettimään, että tuliko tuo nyt kokonaan maksetuksi ja niitä joiden perijöille mieluiten ärähtää jotakin kaiken maailman huijareista ja koijareista. Isä aikoinaan asetti melkoisen vekselin Tyrjässä ja Siiranmäessä, äiti niitä jälkiä paikkaillessaan ja molemmat meitä sitten kasvattaessaan ja kouluttaessaan, vaikka se oli suoranainen shoppailun ja bilettämisen este. Sitä velkaa maksoi mielellään ja parhaansa mukaan tämän maan nettomaksajana, mutta kyllä mielessä on ollut ajatus, että onkohan se nyt tullut kokonaan kuitatuksi.

    Sitten on niitä velkalappuja, joissa väitetään, että isoisän isoisän kummin kaiman serkun tuttavan näköinen kaveri on jostakin vinkuintiasta joskus aikojen alussa tavaraa hakenut ominen lupineen mutta ja luvannut maksaa korkojen kanssa ja nyt ne rahat korkojen ja koronkorkojen kera pitäisi latoa tämän lapun esittäjälle. Usein sitä tekaistua velkalappua vielä esittelee asianomistajan asianajajaksi itseään esittelevä kaveri, joka on siihen lisännyt oman avokätisen asianajopalkkionsa. Ei tee mieli maksaa ei. Pikemminkin noin tökeröiden väärennysten esittäjää pitäisi syyttää kunnianloukkauksesta mutta sekään ei kannata, kun sillä näkyy olevan tuttu tuomari.

    VastaaPoista
  22. Jutusta tuli mieleen omalle kohdalleni sattunut mysteeri. Isäni hautakiven päälle Oulun hautausmaalla oli vuosia sitten ilmestynyt 20 euron seteli.
    No sillähän kyllä sai kynttilöitä pitkäksi aikaa.

    Oli muuten myös sotaveteraani, lähtenyt aikoinaan Rautiosta Sievin asemaa kohti matkalle ylimääräisiin kertausharjoituksiin, jotka sitten kestivät jonkin aikaa.

    VastaaPoista
  23. Rahan arvoa koskeneessa kommentissani on linkki Rahamuseon rahanarvolaskurin, joka laski sen noin. Voisin olettaa sen osaavan ottaa huomioon kaikki muuttujat.

    VastaaPoista
  24. Rouva anolle että näinhän se on. Kun täällä Oy Suomi ab intersektionaalisessa maailman onnellisimmassa maassa valitetaan siitä, että esim perheet tai miehet voivat huonosti, asia sivuutetaan pienillä uutisilla. Suomen hyvinvoinnin perusta on aina ollut, hyvinvoivat perheet. Sitä myöten lapset jne. Tätähän ollaan murentamassa. Eli ydinperhettä. Sen sijaan laitetaan eetteriin kaikkea paskaa verovaroin. Esim Seinäjoen prinsessa. Ja kun leipäjonot ovat pitkiä, niin ei ne siellä huvikseen seiso. Sen sijaan nostetaan jalustalle Kemujen sankaritarinoita tai säälijuttuja. Miljardeja riittää ulkomaille. Pelkästään 1 miljardi ( 1000 miljoonaa ) kohdennettua apua perheille, auttaisi paljon. Saatikka 5 miljardia. En kertakaikkiaan käsitä. Miksi Suomessa ei ole tälläistä, millä estettäisiin kalliit ja tuhoisat perheiden tuhoutumiset. Sen sijaan koppi korvauksia päätä roikuttaville terroristeille koppi korvauksia puoli miljoonaa tuosta vain. Vai onko systeemi sellainen, että bisnes on bisnestä?

    VastaaPoista
  25. Lisään vielä, että pointtini tuli Saarikon kommentista, että menkää sossuun, jos rahat on loppu. Sitten tuli uutinen, missä entinen Kepu ministeri on tehnyt 10 miljoonan voitot lasten huostaanotto bisneksellä. follow The money.

    VastaaPoista
  26. Luen paljon kirjallisuutta. On se sitten fiktiota tai historiaa, tai väitöskirjallisuutta. Selvää merkkiä on, että intersektionaalisista valhetta tai korostamista tuodaan esille häiritsevissä määrin esille. Eli korostetaan täysin aiheetta ns vähemmistöjä, sekä syyllistetään miehiä kautta rantain. Suoraan sanoen vääristetään miesten asemaa/ratkaisevaa osuutta. Korostetaan naisen ylivertaisuutta. Ja alistetaan mies typeräksi idiootiksi. Taidan lukea fiktiosta uudelleen Clancyn koko tuotannon. Joku Lehtolaisen satukirjat tyyliin neiti etsivät, ei kiinnosta.

    VastaaPoista
  27. Tuo kuuluisa velka USA:lle otettiin ja oli itse asiassa tarkoitettu hoitamaan Venäjän ottamaa velkaa I maailmansodan ajalta, joka oli vain itsenäisyyden mukana jäänyt Suomen kontolle. Samoja sotavelkoja meni muille entisille Venäjän osille itsenäisyden jälkeen. Velassa USA:lle on huomioitava, että sitä maksettiin säntillisesti aina vuoteen 1976 jolloin viimeinen lyhennys meni maksuun. Pitkiä ovat sotavelat. UK maksoi viimeisen erän lend-lease -velasta vasta 2000-luvun alussa. Kommari-Venäjä ei maksanut ja velka sovittiin kahdenkeskisesti 1970-luvulla USA:n kanssa, ilmeisesti liennytyksen hengessä. Pääasia on, että lend-lease -materiaalia toimittaneet yritykset saivat maksun aikanaan ajoissa.

    Fiat-raha nyt vain on sellaista. Ei sitä tarvitse maksaa pois, kunhan korot hoidetaan ja kansantalous on tuottavampi kuin velasta maksettava korko. Suomella on tällä hetkellä hyvä mahdollisuus velkoja uusittaessa maksaa vanhoja korollisia velkoja pois ja ottaa tilalle korotonta tai vähäkorkoista velkaa.

    Jan Hurri on melko selkeäsanaisesti selostanut jutuissaan miten "emme voi ottaa velkaa lapsillemme" ajattelussa on harhaisuutta ja Apina Arsenmäkeä ivattiin turhaan velkakommentistaan. Valtiontalous nyt vain ei ole kotitaloutta eikä yritystaloutta.

    Täytyy kyllä myöntää että en oikein ymmärrä miksi valtion tuottavaa omaisuutta on myyty pois. Sehän on vähäriskistä ja vaikka tuottoprosentti on heikohko, niin se on kuitenkin tuottoa eikä tarvitse velkana ottaa. Toisaalta valtion tilanne v oisi olla yhtä huono kuin Espoossa, jossa neropatit talousnakit myivät mm. sähkölaitoksensa. Dorkat. Nyt kun vähätuottoinen osuus kuntalaisista kasvaa n:ttä vuotta, on jo syytä ihmetellä mitä tapahtui Suomen entiselle parhaalle kunnalle.

    VastaaPoista
  28. Tervehdys, tuli mielenkiintoinen juttu vastaan: "Oona Mölsä, 28, eteni muutamassa vuodessa harjoittelijasta aluehallintoviraston ylitarkastajaksi ja koronarajoitusten päättäjäksi"
    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/oona-m%C3%B6ls%C3%A4-28-eteni-muutamassa-vuodessa-harjoittelijasta-aluehallintoviraston-ylitarkastajaksi-ja-koronarajoitusten-p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4j%C3%A4ksi/vi-AASPyWS?ocid=msedgntp

    Tuossahan se nykymenon ongelma onkin selkeästi esitettynä. 28v tyttö päättää koronarajoituksista muutaman harjoittelijavuoden kokemuksella. Jutun tarkoitus on varmaan ollut tämän naisoletetun kykyjen esiin tuominen, mutta minua jotenkin masentaa ajatella kuinka kevyin eväin näitä päätöksiä tehdään.

    t.Puupääukko

    VastaaPoista
  29. Entäpä sitten vokkibisnes?: Kun lapsilla tienataan härskisti, myöskin vastaanotto bisnes on härskiä. Ei ihme että riittää Kemujen puolustajia. Selväksihän tämä tuli jo ajat sitten. Siellä on niin isot rahat,ettei niitä kiinnosta uhrien kokemukset tai invaasion seuraukset.

    VastaaPoista
  30. Tervehdys Strix Senexille, lukijalle Oulusta, Qroquius Kadille, Ano1:lle, Ano2:lle, Numero-Niilolle, Puupääukolle ja Ano3:lle & kiitos kommenteistanne.

    Strix Senex: Olet oikeassa. Ei lisättävää.

    lukija Oulusta: Olisi kyllä mielenkiintoinen tietää, minkälainen tarina tuon rahan takana oli. Vaan tarinan tuntijat taitavat olla jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen.

    Qroquius Kad: Jep, olen itsekin käyttänyt kyseistä laskuria. Ja huomasin ihmeekseni että vuoden 1972 markka oli vahvempi kuin nykypäivän euro.

    Ano1: Suomalaiset on tiedostavassa ajattelussa kokonaan unohdettu. Heillä on maksajan osa ja maahanmuuttoteollisen koneiston rahoitus on paljon tärkeämpää.

    Ano2: Ja ilmiö näkyy myös elokuvissa ja tv-sarjoissa.

    Numero-Niilo: Vaan entäs jos Fiat-raha loppuu ja korot nousevat? Mitä tulee valtion omaisuuden myymiseen niin siinä olen kanssasi samaa mieltä.

    Puupääukko: Eihän tuo juuri luottamusta herätä. Olisko kyseessä sellainen nykyisin niin muodikas Nuori Älykäs Nainen?

    Ano3: Olet täysin oikeassa. Minusta se touhu on lähinnä rikollista.

    VastaaPoista