LYHYESTI 150512

Meikäläinenhän on sekä työn että harrastusten parissa tottunut kaikentyyppiseen rahankeräämiseen (lue: kerjäämiseen) niin paikallisilta yrittäjiltä kuin esmes Lions-klubilta ja Rotaryiltä. Sen vuoksi kiinnitin huomioni mainion Roopen ylläpitämän mediaseurannan kautta löytämääni uutiseen, jossa suomalaiset ns. tiedostavaa väkeä edustavat ihmiset nostivat sosiaalista statustaan omissa porukoissaan ja kerjäsivät rahaa Romanian mustalaisille (termistä mustalainen luovun sitten, kun se on virallisesti kielletty).

Tarinan sankarina on taiteilija Kaisa Salmi (josta en osaa sen enempää kertoa, sillä wikipediakaan ei häntä tunne). Salmi teki humanistista sissityötä ja kerjäsi Kolmen sepän patsaalla neljässä tunnissa 60 euroa. Samassa ajassa hän jakoi ihmisille neljätuhatta neilikkaa.

Minäkin kun olen tota rahaa ruinannut eräiltäkin tahoilta, rupesin ajattelemaan, että tuskinpa taiteilija Salmi on käynyt itse poimimassa tuhansia neilikoita. Niin että ne on täytynyt ostaa jostain, ja veikkaisin, että yksittäisen neilikan hinta kukkakaupassa pyörii noin eurossa. Niin että sinänsä pahasti persnetolle meni tuo kerjääminen.

Ja kovasti tyhmänä ja asioita ihmettelevänä ihmisenä mieleeni tulee myös kysymys, että kukahan nuo neilikat mahtoi maksaa? Ja jos ideana oli kerätä rahoja Romanian mustalaisille (minkä järkeä en kyllä ymmärrä), niin eikö olisi ollut viisaampaa antaa niille se neilikkoihin törsätty raha suoraan?

Vaan lieneekö tuolla väliä, sillä tällä performanssilla tuli varmasti suvaitsevaisen ja tiedostavan hyvä mieli niin Kaisa Salmelle kuin jutussa mainitulle Thomas Wallgrenille. Ja suvaitsevainen ja tiedostava hyvä mieli on niin tärkeä asia, että sille ei lasketa hintaa. Muistakaa tämän blogin lukijat Kaisa Salmea ja Thomas Wallgrenia iltarukouksissanne. He ovat hyviä, niin hyviä ihmisiä.