KOOSTE 2011 - 2013

Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan, totesi aikanaan Irwin ja tottahan me Hotellin respassa Irwiniä uskomme. Nyt ei tosin pullo kierrä ringissä, mutta irvistellään kylläkin. Eli jatkamme koostetta ja vauhti eikun kiihtyy. Tekstin pituus ja laatu voi aiheuttaa närästystä.

Jatkamme tammikuusta 2011:

*

Julkisen hallinnon tehtäviin valmentava koulutus maahanmuuttajille

Kurssi on tarkoitettu erityisesti Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttaneille henkilöille, joilla on julkishallinnon tehtäviin sopiva korkeakoulun loppututkinto, valmius sitoutua koulutukseen ja kiinnostusta toimia julkisen hallinnon tehtävissä sekä hyvä suomen kielen taito ja mielellään myös englannin tai ranskan taito.

Koulutuksen ja käytännön harjoittelun avulla vahvistetaan osallistujien edellytyksiä toimia julkisen hallinnon tehtävissä. Kurssin tavoitteena on edistää työllistymistä valtion ja kunnallishallinnon sekä kolmannen sektorin työtehtäviin.

Kurssi on osa kotouttamisrahaston AFRO 2–Asenneilmapiiriin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla -hanketta.

Suomen mielenterveysseura, tammikuu 2011.

*

Miten suomalaiset saadaan kotoutumaan uuteen monikulttuuriseen yhteiskuntaan?

- Kaikki yhteiskunnat muuttuvat. Suomi kansainvälistyy, mikä ottaa ja antaa paljon. Ihmiset kohtaavat eri kulttuureja koko ajan arjessaan: töissä, koulussa, päiväkodissa. Monin paikoin suomalaisten kotoutuminen on sujunut hyvin, mutta monikulttuurisuudesta pitää puhua vielä paljon nykyistä enemmän.

Kristina Stenman, sisäministeriön maahanmuutojohtaja Vihreän Langan haastattelussa tammikuussa 2011. Yrjöperskeleen huomautus: mamma todellakin puhui suomalaisten kotoutumisesta.

*

- Vähemmistövaltuutettu katsoo, että syrjintää kannattaviin tai edistäviin lausumiin tulisi voida puuttua, vaikka kyseiset lausumat eivat täyttäisikään ehdotettujen kiihottamisrikossäännösten tunnusmerkistöjä ja vaikka niihin ei sisältyisikään vihan tai väkivallan puolustamista.

- Tällaisiin lausumiin tulisi voida puuttua joko rikosoikeudellisilla tai muilla tehokkailla keinoilla, koska yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto ovat keskeisiä yhteiskunnan perusarvoja.

Vähemmistövaltuutetun toimisto, tammikuu 2011.

*

Helsingin valtuustokokouksen merkittävimmästä sosiaalipoliittisesta linjanvedosta vastasi Jussi Halla-aho (PeruS). Hän viitoitti noudatettavaa asuntopolitiikkaa suunnilleen näin: jos Helsinki ei tarjoa hyville veronmaksajille riittävän houkuttelevia olosuhteita ja nämä muuttavat siksi Espooseen, se on Helsingin oma vika. Tarkempi sitaatti on saatavilla vasta huomenna.

Halla-aho puhui oikeanpuoleisesta puhujapöntöstä, eikä syyttä. Tuollaista sosiaalidarwinismia eivät edes kokoomuslaiset päästä suustaan. Päinvastoin, jopa kokoomuslaiset ovat huolissaan siitä, että kuntien välinen kilpailu heikentää mahdollisuuksia huolehtia koko väestön hyvinvoinnista.

Osmo Soininvaara, vihreät, tammikuu 2011.

*

Jos tuomitsee monikulttuurisuuden, tähtää silloin ilmeisesti monokulttuurisuuteen, eristäytyneisyyteen. Sellaisia yksilöitä, jotka eivät tunnusta, mitä muualta tulleet virikkeet ovat merkinneet meille, on myös yhteiskunnassamme. Sellainen asenne riistää meiltä mahdollisuuden olla avoin ja menestyvä yhteiskunta – niin kuin Ruotsi on tänä päivänä.

Astrid Thors, RKP,  maahanmuutto- ja Eurooppaministeri ETNO-foorumissa, helmikuu 2011.

*

On asiatonta, kuinka heikosti maahanmuuttajien kotouttaminen on Suomessa järjestetty. Nopealla ja laajalla kotouttamisella voidaan helpottaa merkittävästi uuden kansalaisen arkea ja elämää. Keskustanuoret vaativat nykyistä vahvempia tekoja kotouttamisen parantamiseksi. Tietoa kielestä ja kulttuurista tulisi jakaa välittömästi, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Lisäksi jokaisella maahan tulevalla tulisi olla mahdollisuus saada kantaväestöön kuuluva vapaaehtoinen tukihenkilö, jonka tehtävä olisi opastaa tulijaa maamme tavoissa ja käytännöissä.

Keskustanuoret vaalijulistuksessaan helmikuussa 2011.

*

- Italian olisi syytä lopettaa kauhukuvien maalailu Libyasta tulevasta pakolaisaallosta.

- Massiivisesta maahanmuuttoaallosta puhuminen vain lietsoo pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta.

Astrid Thors, RKP, maahanmuutto- ja Eurooppaministeri, helmikuu 2011.

*

- Lähiöiden monikulttuuristen koulujen kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuuden suomia vahvuuksia on syytä edelleen korostaa ja monikulttuurisuutta huomioida voimallisesti opetuksessa.

- Monikulttuuristen koulujen luokkakokoja tulee pienentää max. 18 oppilaaseen per luokka alakoulussa.

- Lisäresursseja tulee suunnata koulujen yksilöllisen tarpeen mukaisesti joustavaan alkuopetukseen, suomi toisena kielenä lisäopetukseen, erityisopettajien resursseihin, kielikerhoihin, avustajatoimintaan ja havainnollistavan opetusmateriaalin hankintaan.

- Monikulttuuristen lasten kotikielen opetusta on lisättävä

- Koulujen lisäksi myös koulujen ympäristöä tulee kohentaa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Koulujen läheisiä ostoskeskuksia on kehitettävä, niiden toiminnan monipuolistumista tuettava ja alueiden sosiaalisiin ongelmiin tartuttava.

Hanna-Kaisa Siimes, vasemmistoliitto, maaliskuu 2011.

*

- Millaiseksi Suomi ja sen henkinen ilmapiiri oikeasti muuttuisivat, jos esimerkiksi suomalaisuudesta ja perusperheestä tulisi politiikan ylin ohjenuora tai erityislapset ja maahanmuuttajalapset eristettäisiin kouluissa omiin ghettoihinsa kuten perussuomalaisten ohjelmassa esitetään?

Ulpu Iivari, SDP, maaliskuu 2011.

*

- Tänään ymmärsin, että PS:n kannatuksen takana on keski-ikäisen miehen kapina. Se on viimeinen taistelu saavutetuista eduista. Kamppailu sen maailman puolesta, jossa perus- ja ammattikoulutuksella pystyi saavuttamaan akateemisia paremmat tulot. Kaipuuta maailmaan, jossa itse ansaitulla korkealla palkalla on luvallista kuluttaa, ostaa ja matkustaa ympäristöstä huolehtimatta.

Anu Taivainen, vihreä (ei valittu) eduskuntavaaliehdokas, maaliskuu 2011.

*

- Turvataksemme riittävän suojan vähemmistöille, joitakin paikkoja on varattava eduskunnasta näiden yhteisöjen edustajille, jotta he voivat ilmaista asiansa ja kohtaamansa ongelmat.

Aruna Somani, vihreä (ei valittu) eduskuntavaaliehdokas, huhtikuu 2011.

*

- Eriarvoisuus näkyy myös terveydenhuollossa. Etenkin hyväosaisia suosiva eriarvoisuus on kasvanut. Lääkärissä käynnit jakaantuvat Suomessa selvästi suurituloisia suosivasti. Hyväosaisilla on kolminkertainen mahdollisuus saada julkisin varoin kustannettuja lääkäripalveluita: yksityislääkäriltä, työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista. Vähäosaisten, etenkin työttömien maahanmuuttajien täytyy tyytyä jonottamaan rappeutuvissa terveyskeskuksissa.

Zahra Abdulla, median ihqusomali, huhtikuu 2011.

*

- Suvaitsevaa monikulttuurisuuspolitiikkaa harjoitettaessa erilaisuutta ei ainoastaan sallita vaan sitä myös tuetaan määrätietoisesti. Tukea tarjotaan tällöin myös hallinnon ja suunnittelun tasoilla. Omasta mielestäni tällöin on tärkeää ottaa myös kaavoituksessa ja asuntosuunnittelussa huomioon monikulttuurisuuspolitiikan pääperiaate. Jokaiselle ihmiselle kuuluu kansainvälisten ihmisoikeuksienkin mukaan oikeus asua "maassa kuin maassa omalla tavalla".

Jukka Paaso, arkkitehti, Kauhava, huhtikuu 2011.

*

- Suomalaiseen yleissivistykseen ei kuulu tietää, kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon, vaan paljonko maitolitra maksaa.

Virpi Salmi, toimittaja, Helsingin Sanomat, kesäkuu 2011.

*

- Täällä tarjotaan joka aterialla perunaa. Miten kukaan voi syödä niin paljon perunaa?

Huumerikoksista suomalaisessa vankilassa istuva Pablo (nimi muutettu).

*

- Kuulin juuri radiouutisista, kuinka perussuomalaisten nuorisojärjestö on miettimässä, miten tehostaa turvatoimia. Tulipa mieleen, että siinä varkaat huutavat, että ottakaa varkaat kiinni.

Liisa Jaakonsaari, SDP, euroedustaja, heinäkuu 2011.

*

- Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Opetushallitus, aika määrittelemätön.

*

- Suomalaisilla on hyvin erilaisia taustoja. Unohdamme herkästi myös sen, että suomalaisia on paljon vaikkapa Ruotsissa tai Kanadassa.

Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori, elokuu 2011.

*

- Rasismi, jonka varaan äärioikeistolainen ajatusmaailma nojaa, on kytkeytynyt vahvasti moneen muuhun viha-aatteeseen, eikä sitä vastaan voi kamppailla puuttumatta äärioikeiston naisvihaan ja antifeminismiin. Ne ovat vaarallisia aatteita, joista täytyy sanoutua irti samaan tapaan kuin rasismista.

Jemima Repo, jonkun sortin naistutkija tai jotakin sinnepäin, elokuu 2011.

*

- Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Lisäys Suomen perustuslakiin, syyskuu 2011. Korvasi vanhan perustuslain termin ”Suomi on täysivaltainen tasavalta”,

*

- Eduskunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä siirtää Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle.

Lisää saman perustuslain lisäyksiä, syyskuu 2011.

*

- Vaikea uskoa, että Suomen eduskunnassa johtopaikoilla olevat ihmiset avoimesti halveksivat demokratiaa ja näyttävät pääsevän siitä kuin koirat veräjästä.

Paavo Lipponen, SDP:n kaikkien aikojen huonoimmin menestynyt presidenttiehdokas, kun perussuomalaiset kumminkin pitivät Jussi Halla-ahon ja Jussi Niinistön mukana puolueessaan vaikka Paavo ei siitä tykännyt.

*

- Sisäministeriö yllättyi: Osa perussuomalaisista hyväksyy väkivallan.

Kertoi Iltalehti syyskuussa 2011. Tosin jatkoi: ”Tarkemmista tuloksista ei ole vielä tietoa, sillä ne julkaistaan vasta myöhemmin syksyllä.”

*

- Niin kutsuttu maahanmuuttokriittisyys on vainoharhaisuutta. Mitään islamisaatiota ei ole olemassakaan.

- Hyvinvointijärjestelmän tahallinen kuppaus on satua.

- Pelon kohde on täytynyt institutionalisoida, jotta huomio kohdistuisi siihen eikä omaan tunnereaktioon. Muutenhan kaikki näyttäisi vain puhujan omalta pelolta.

Jussi Förbum, kertoo olevansa tietokirjailija, mutta Wikin mukaan on vaan vapaa toimittaja. Kirkko ja Kaupunki-lehti kuitenkin näki tarpeelliseksi tehdä hänen mielipiteistään jutun. Lokakuu 2011.

*

Vasemmistoliiton listoilta sitoutumattomana kunnallispolitiikkaan valittu Nino Nevalainen (vas) on hakenut äärioikeistolaisen järjestön jäsenyyttä. Asiasta uutisoi Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain.

Nevalainen on Hämeenkyrön perusturvalautakunnan varajäsen.

Omien sanojensa mukaan mies vain testasi palvelua, eikä hän halua liittyä uusnatsijärjestöön.

– Joskus varmaan kännissä olen hakenut, mutta peruutin heti hakemuksen, mies kertoi Utaimelle.

Hotelli Yrjöperskeleen respan tiedusteluosaston hankkimien tietojen mukaan asiasta ei koskaan tullut minkäänlaista caustia, toisin kuin olisi ehkä ollut joidenkin toisten puolueitten (puolueen) ehdokkaitten kohdalla. Marraskuu 2011.

*

Helsingissä on tehty yllättävä esitys, jonka mukaan kohta valittavan pelastuskomentajan eli entisen palopäällikön viran pätevyysvaatimuksista poistettaisiin kokonaan pelastusalan päällystötutkintovaatimus, mutta ylempi korkeakoulututkinto säilytettäisiin.

Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että jossain suurpalossa, vaikkapa sairaalapalossa pelastustoimia johtaisi vaikkapa valtiotieteen maisteri, jolla ei olisi mitään tietoa edes siitä, kuinka pikkupalot sammutettaisiin suurpaloista puhumattakaan.

Skandaaliesityksen puuhastelijat perustavat esitystään sillä, että näin saataisiin kohta käynnistyvään pelastuskomentajan virkaan enemmän hakijoita.

Uutisoi Ilta-Sanomat marraskuussa 2011.

*

Hyvä työnantaja,

Yhdenvertaisuuden periaate, niin työelämässä kuin muillakin yhteiskunnan aloilla, kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella syrjintää eri perustein kuitenkin tapahtuu niin Suomen kun muidenkin maiden työmarkkinoilla.

Suomalaisessa työelämässä esiintyvän syrjinnän seurannan kehittämiseksi ja työhönotossa esiintyvän syrjinnän määrän arvioimiseksi Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos toteuttaa parhaillaan Syrjintä työelämässä ja syrjinnän mittaaminen rekrytointitilanteissa -tutkimusta, johon Te olette tietämättänne osallistunut syksyn 2011 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää etnisen alkuperän sekä sukupuolen perusteella ravintola-, rakennus- ja kaupan aloilla Suomessa. Tutkimuksen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö sekä Euroopan unionin Progress -ohjelma. Tutkimuksen johtajana toimii professori Karmela Liebkind ja tutkijoina Liisa Larja, Johanna Warius ja Liselott Sundbäck

Helsingin yliopistosta.

Sosiaalitieteiden laitos, joulukuu 2011.

*

- Se on enemmänkin...sanotaan että se rasismi... niin tota...se miten se ilmenee verkossa, on enemmän niinkun...no niitä yhteisöjä tai sitten käydään kommentoimassa profiilia, kuvia ja sit ihan arkipäivän vitsejä, heittoja, omia kokemuksia tuodaan esille. Niin se on sitä, mitä ne näkee sieltä ja kohtaa ihan varmasti.

No rasiscm-projektivastaava Satu Kanninen, tammikuu 2012.

*

- Organisaatiossa tulee luoda rasisminvastaiset linjaukset (esim. yhdenvertaisuussuunnitelma), jotka vaativat koko yhteisön sitouttamista ja kouluttamista. Ohjaajilla tulee olla yhteinen strategia yhdenvertaisuuden edistämiseen ja rasismin ehkäisemiseen sekä yhteiset rasisminvastaiset toimintasäännöt puuttumiseen.

No rasiscm-hanke, tammikuu 2012.

*

- Tänä vuonna Tulva-kollektiivi aikoo kammeta yhteiskunnan naisvihamielisyyden sijoiltaan, hajottaa patriarkaatin, ratkaista talouskriisin (ilman että sosiaaliturvamme siirtyy tulonsiirtona pankeille), ja panna pisteen uusoikeiston nousulle.

Akuliina Saarikoski, helmikuu 2012.

*

Lainsäädäntöneuvos Noras ei usko, että kansanedustajia edes kiinnostaa nähdä monimutkaista teknistä ja juridista sopimusta omin silmin. Pääkohdat ovat riittäneet eduskunnalle aiemminkin vastaavissa sopimuksissa.

- Siitä on sanottu, että se on "complicated and very demanding"

Kertoi Uusi Suomi Suomen ja Kreikan takuvatkutussopimuksesta helmikuussa 2012.

*

- Lähes puolet perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kuuluu järjestäytyneeseen muukalaisvihaa harjoittavaan falangiin.

Erkki Tuomioja, SDP, ulkoministeri, maaliskuu 2012.

*

- Maahanmuuttajavangit kohtaavat rasismia suomalaisissa vankiloissa. Sosiologi Helena Huhta on tutkimuksissaan etsinyt erityisesti vankiloissa esiintyviä ongelmakohtia, joita maahanmuuttajavangit kohtaavat.

- Sosiologi Helena Huhta on tutkinut maahanmuuttajavankien oloja suomalaisissa vankiloissa. Hän on tutkimuksissaan pyrkinyt löytämään rasistisia toimintatapoja ja tilanteita, joissa etninen yhdenvertaisuus ei täyty.

- Meillä on yksiselitteinen laki, joka edellyttää, että kaikkia vankeja tulee kohdella samalla tavalla. Tässä ei ole enää kysymys siitä, onko meillä myötätuntoa sellaisia maahanmuuttajia kohtaan, jotka ovat tehneet rikoksia. Kysymys on laista ja siitä, että laki ei tällä hetkellä toteudu. Tätä kautta meillä on vielä paljon asioita, joita pitää korjata.

Yle, huhtikuu 2012.

*

- Timo Soini ei ole selvästi tuominnut muukalaisvihaa. Lyhyet erottamiset eduskuntaryhmästä ovat perempi vitsi kuin ”satiiri” hihanauhoista. Viha huipentui Norjan joukkomurhassa, josta käydään nyt oikeutta.

Iltalehti, huhtikuu 2012.

*

- Heittäkää sen tytön fb niin meitsi käy hakeee suuseksiii…!!

Erään Zakarie Alin kommentti raiskatusta suomalaistytöstä, huhtikuu 2012.

*

Hänen mielestään suunnittelussa pitäisi ottaa mallia Vuosaaren Meri-Rastilasta.

"Alueella oli tapahtumassa voimakas eriytyvä kehitys. Siellä oli Mogadishu Avenuekin, mutta kun sinne rakennettiin rantabulevardit, uimarannat ja hienot kerrostalot merinäkymällä, se käänsi kehityksen suunnan täysin."

Ritva Viljanen halutessaan lisää tukea maahanmuuttajakouluille. Helsingin Sanomat, toukokuu 2012.

- Työnantajat tarvitsevat tukea maahanmuuttajien työllistämiseen. Ruotsi käyttää siihen paljon rahallista tukea. Nyt pitäisi tutkia, kannattaisiko vastaava tuki ottaa käyttöön myös täällä.

Sama Ritva Viljanen, samassa jutussa. Toukokuu 2012.

*

Helsingin Kampissa järjestettiin keskiviikkona Eurooppa-päivän tilaisuus, jossa oli myös perussuomalaisten ständi.

Helsinkiläinen historianopettaja Vesa Virri päivysti viereisellä vihreiden ständillä ja otti kuvan viereisen pöydän luona seisseestä miehestä, jolla oli kädessään perussuomalaisten käsivarsinauha.

- Tämä kuva ei ole Saksasta vuodelta 1942, vaan otin sen itse tänään 9.5.2012 Eurooppa-päivän tilaisuudessa Kampintorilla. Olin päivystämässä Vihreiden osastolla ja vieressä oli Perussuomalaisten osasto, jonka luona seisoi tämä tummapukuinen käsivarsinauhalla varustettu henkilö

Ilta-Sanomat, toukokuu 2012.

*

- Yksinäiset metsänkävijät ovat yksi asia ja jahtiporukat toinen. Viime mainittuihin on ollut kunnia-asia päästä: siellä on kunnanjohtaja, ylilääkäri, apteekkari, nimismies, pappi ja poliisipäällikkö, ties ketä kaikkia muita, isännät ja isäntien varjot. Siellä ne asiat on aina setvitty ja parhaat päätetty.

- Siellä puhutaan mies miehelle ja pojat otetaan mukaan piiriin kun kynnelle kykenevät, perintöprinssit odottamaan vuoroaan.

- Ministerit, vuorineuvokset, päämiehet. Pohjola, Tapiola, Ilmarinen. Muinaisten suomalaisten henget. Viinahuikkaa ja tarinoita, koirat ja koirien haukku. Veren haju, saaliin pako. Olla mukana jossain pyhässä, esi-isien peijaisketjussa. Sitäkin hienompaa olla osallisena. Hienhaju, sotajutut, kalansaaliit, nappi otsaan, rukiveer, karhun kumea urahdus ennen kuin lyyhistyy. Snapsilasit ja sikaarit. Sitä tässä nyt puolustellaan. Ikusuomalaisuutta. Pyhää uroutta. Metsän sankaruutta. Väinää ja moista.

- Kapteenin kiväärit on kiiltävät ja asekaappi kylän hienoin.

Anja Snellman, niin sanottu kulttuurivaikuttaja, kesäkuu 2012.(kappalevälit korjattu, koska Anja ei itse osannut) ja niin juu Anjaa otti avautumisessaan päähän metsästys tai ainakin omat mielikuvansa siitä.

*

- On hyvä että laintulkitsijat ovat saaneet ennakkopäätöksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan joka osoittaa miten pitkälle sillä joka arvostelee vallanpitäjiä on oikeus provosoida ja liioitella.

Mika Illman. Ei tarvinne täsmentää. Kesäkuu 2012.

*

- Jonkin aikaa sitten tapasin miehen, joka kehui opiskelleensa romaniaa. Hän halusi olla varma, että kerjäläismummot ymmärtävät hänen loukkauksensa. Ihan tavallisen näköinen työssäkäyvä suomalaismies, joka nyt vain sattui nauttimaan köyhien vanhojen naisten solvaamisesta. Erityisesti sellaisten, jotka ovat jo valmiiksi polvillaan.

Anna Kontula, vas, kansanedustaja, kesäkuu 2012. Uskooko muuten kukaan?

*

- Minun mielestäni kaikki lähtee keriytymään hänen asemastaan kansanedustajana. Kun ei ole olemassa mitään laillisia perusteita kyseenalaistaa hänen asemaansa kansanedustajana, on tietenkin epäluontevaa kyseenalaistaa tehtäviä, joita hänellä on eduskunnassa.

- Jan Vapaavuori (kok) Ilkka Kanervan tuomiosta Helsingin Sanomissa. Halla-ahon tuomiosta hän ei tosin avautunut samalla tavalla.

*

- Maahanmuutto on nykymaailmaan kuuluva itsestäänselvyys ja Suomen kaltaiselle pienelle, ikääntyvän väestön maalle myös välttämätöntä.

Demarin nimeämätön toimittaja, kesäkuu 2012.

*

Populistisia ja äärioikeistolaisia liikkeitä tutkinut tohtori Toby Archer kytkee Kalevi Sorsa –säätiön artikkelissa yhteen kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) blogikirjoitukset, islaminvastaisen niin kutsutun vasta-jihadismin, Anders Behring Breivikin ja suomalaisen Finnish Defence Leaguen.

Uusi Suomi, heinäkuu 2012.

*

- Halla-aho on sopimaton lainsäätäjän tehtävään: Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho osoittaa taas todistusta siitä, että hän ei ole sopiva lainsäätäjäksi.

Kepulainen Suomenmaa-lehti, heinäkuu 2012.

*

- Kun puhuu äärioikeistosta, järjenjuoksun pitää olla valpas. Äärioikeisto, natsit, uusnatsit ja katuliikkeet vaativat jatkuvaa käsitteenmäärittelyä.

Dan Koivulaakso, vasemmistoliiton vänrikki Nappula, elokuu 2012.

*

- Populaarikulttuuri on pitkällä aikavälillä tehokkaampi historiallisten tapahtumien mielikuvien luoja varsinkin suurelle yleisölle kuin perinteinen historiankirjoitus. Ihmisten mielissä Mannerheim ei enää ole Helsingin keskustassa pönöttävä pölyinen pronssipatsas vaan jotain aivan muuta, jotain kansainvälisempää ja värikkäämpää.

- Kun yhdistämme Mannerheimista aiemmin esitetyn nukkeanimaation ja Telley Savalaksen erään aiemman filmiroolin, saadan ihmisten mieliin kuva Afrikassa asuvasta tummaihoisesta homoseksuaalista drag-queen Mannerheimista, joka saattoi olla tai saattoi olla olematta jonkinlainen sotasankari.

- Se muistetaan, että rakkauselämä tuolla tummalla casanovalla oli vähintäänkin värikästä. Mutta ei suurten ikäluokkien kannata tästä masentua. Fakta on, että historialliset tosiseikat kuolevat teidän mukananne ja mielikuvat jäävät elämään. Mielikuvat, joita populaarikulttuurimme valtavassa ideamyllyssä jatkuvasti muokataan.

- Sen lisäksi että vuoden 2100 suomalainen pieni peruskoululainen vastaa napakasti oppitunnilla asiasta kysyttäessä marsalkka Mannerheimin olleen tummaihoinen nainen, hän nimeää yhdeksi Suomen sodista talvisodan sijasta vihaisten lintujen ilkeitä porsaita vastaan käymän Angry Birds-sodan.

Juho Rissanen, toimittaja, Iltalehti, elokuu 2012.

*

-Hyvä punaniska, kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Kirjoitan sinulle siksi, että en tunne teidän porukkaa juurikaan, mutta näen koko ajan mitä teidän ajatusmaailmanne tekee maailmallemme. En pidä siitä suuntauksesta.

- Hyvä punaniska, et suvaitse homoseksuaaleja. Mikäs niissä on niin jännittävää? Tai no, jos joudut ampuma-aserikoksesta vankilaan, homous saa ihan uudet mittasuhteet. Vankiloissa kuulemma homoillaan paremman puutteessa, jotkut homoilevat ihan vallankäyttömielessä.

- Hei punaniska, sanot, että jumala on luonut miehen ja naisen täyttämään maailman. Se on kiva ajatus. Mutta tiedätkö mitä, punaniska: kaikki eivät usko, että asia on niin. Ja kyllä, se on uskonasia. Kuka olisi uskonut 20 vuotta sitte, että tv-ruutu voi olla litteäkin? Ei kukaan!

- Hei punis, saanko sanoa sinua punikseksi? Pakolaisasia jurppii sinua ihan sikana. Pakolaiset saisivat mielestäsi jäädä sinne, mistä ovat tulleet. Usko pois, he mieluummin varmaan jäisivätkin. Kuka haluaisi vapaaehtoisesti lähteä maahan, jossa sinua syrjittäisiin, haukuttaisiin, lapsiasi katsottaisiin nenän vartta pitkin, olisi hiton kylmä ja ruoka todella outoa?

Katja Ståhl, henkilö joka ei ymmärtänyt että Iltalehden kautta Amerikan raamattuvyöhykkeelle lähetettävää viestiä ei välttämättä kannata kirjoittaa suomen kielellä, elokuu 2012.

*

- Itä-Suomen maakuntien väkilukutilastot todistavat vääjäämättömästi, ettei Savon ja Pohjois-Karjalan väestö kykene enää uusiutumaan ja lisääntymään ilman ulkopuolista apua.

Savon Sanomat, syyskuu 2012.

*

- Facebook-päivityksille niin ominainen nokkeloiva narsismi on ilmaisumuoto kuin Penttiä varten tehty. On helppo kuvitella, miten Pentti olisi nauttinut naurattaessaan ja naruttaessaan tuhansia facebook-ystäviään ja tuottanut siinä sivussa lehtiotsikoita, jotka olisivat saaneet alalla myöhemmin yritelleet jussihalla-ahot punastumaan kateudesta.

Saska Saarikoski todetessaan että vaikka minä en pärjää, niin iskä olis kyllä pärjännyt, syyskuu 2012.

*

- Teuvo hei, rikkidirektiivi säädettiin siksi, että maapalloa saataisiin pelastettua edes vähän.

Katja Ståhl Iltalehdessä puolustaessaan suomalaista teollisuutta kuristavaa Itämeren rikkidirektiiviä, syyskuu 2012.

*

- Mitä luulet, Teuvo, jos Suomi ei antaisikaan kehitysmaihin enää penniäkään, olisiko maineemme hyvä? Haluaisiko kukaan tehdä kauppaa kanssamme?

Samainen Katja Ståhl samaisessa kirjoituksessa.

*

Ministeri Räsänen muistutti avauksessaan myös, että useat nykyiset suuryritykset ovat maahanmuuttajien perustamia. – Yrittämisen merkitystä kotoutumisen edistäjänä tuskin on vielä kokonaisuudessaan oivallettu. Onnistuminen yritystoiminnassa tuo itseluottamusta ja lisää yhteisön sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ministeri painotti.

- Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, Sinebrychoff ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.

Sisäministeri Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit, lokakuu 2012.

*

- Maahanmuuttajien työn saamisesta voidaan pitää huolta, kun kotouttamispolitiikka onnistuu. Maahanmuuttajat ovat tärkeä resurssi, koska työikäisen väestön määrä Suomessa pienenee.

Kokoomus Ylen kyselyssä, lokakuu 2012.

*

- Maahanmuuttoraportissa esitetään, että julkisten virkojen joitakin kielitaitovaatimuksia täytyy laskea, että maahanmuuttajien työllistyminen helpottuisi. Tarvitsemme tämän tyyppisiä ratkaisuja.

SDP Ylen kyselyssä, lokakuu 2012.

*

- Kuntien täytyy pyrkiä siihen, että kaupungin työntekijöistä yhtä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia kuin kaupungin asukkaista. Myös työantajien asenteisiin (asenne = ajattelutapa) täytyy vaikuttaa. Nimetöntä työnhakua olisi hyvä kokeilla.

Vihreät Ylen kyselyssä, lokakuu 2012.

*

- Täytyy tehdä opastusjärjestelmä maahanmuuttajille, jotka tulevat Suomeen töihin. Opastusjärjestelmän on tarkoitus käsittää kaikki yhteiskuntasektorit, joita maahanmuutto koskettaa, ja luoda toimiva järjestelmä hoitamaan haasteita, joita yhteiskunnassa voi syntyä.

RKP Ylen kyselyssä, lokakuu 2012.

*

- Työpaikoille nimetään kulttuuritulkkeja.

Kristillisdemokraatit Ylen kyselyssä, lokakuu 2012.

*

- Kainuulaiset äänestäjät ovat menettäneet todellisuudentajunsa perusteellisemmin kuin kainuulaiset kuntavaaliehdokkaat. Näin on pakko sanoa Kainuun Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella.

Jokaisessa kunnassa äänestäjien selvä enemmistö on sitä mieltä, ettei Kainuun työvoimaan tarvita maahanmuuttajia. Kuitenkin Kainuu kärsii kaikkein eniten työllisen väestön vähenemisestä suhteessa niihin, jotka eivät ole ansiotöissä.

- On ihmeellinen illuusio, että Kainuu voisi tulevaisuudessa selviytyä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen tehtävistään ilman maahanmuuttajia.

- Kainuukaan ei voi elää omassa rauhassaan omin nokkinensa – ulkomaalaisten osuus on Kainuussa vain puolet maan keskitasosta. Mutta maailma tulee meillekin kylään ja asumaan. Tervetuloa!

Kainuun Sanomat, lokakuu 2012.

*

- Miten ihmeessä tämä huoltosuhteen heikkeneminen oikaistaan, jos rajat pannaan kiinni? Turha on vedota nykyisten pitkäaikaistyöttömien määrään. Työttömien joukossa on tietenkin työkykyisiä ja -haluisia, mutta on paljon niitäkin, jotka eivät ole täydessä työkunnossa.

Arto Hietalahti, Kalajokilaaksi, lokakuu 2012.

*

- Nykyistä hyvinvoinnin tasoa ei Suomessa kyetä säilyttämään ilman maahanmuuton kasvua.

Savon Sanomat, lokakuu 2012.

*

- Kaikkien suomalaisten kannattaa toivoa, että Suomi pystyy houkuttelemaan maahan entistä enemmän muuttajia ulkomailta - hyvinvoinnin kasvu ja työvoiman riittävyys ovat lähivuosikymmeninä maahanmuuton varassa.

MTV3, lokakuu 2012.

*

- Helsinki on maahanmuuttajien kannalta vetovoimainen paikka, koska täällä on paljon nuorta ja koulutettua työvoimaa eikä juurikaan työvoimapulaa.

Ritva Viljanen, lokakuu 2012.

*

- On hyvä muistaa, että toivo paremmasta elämästä on aina ajanut ihmisiä liikkeelle. Yli miljoona suomalaistakin on lähtenyt maasta; eniten Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Ruotsiin.

Kaleva, lokakuu 2012.

*

- Mitä useampi sivusto osaa asettaa puheelle luontevat, muita ihmisiä kunnioittavat rajat, sitä vähemmän annetaan elintilaa toimintamalleille ja ajattelulle, jotka saattavat kärjistyä arvaamattomiksi teoiksi.

Helsingin Sanomat pääkirjoituksessa, jonka otsikkona ”Puolustetaan avoimuutta”, lokakuu 2012.

*

- Ja neljäntenä ovat kaikkein tehokkaimmat ja järjestäytyneimmät: maahanmuuttokriittiset ja heitä vetävät äärioikeistolaiset: Sieg-fraktio. Jälkimmäinen ryhmä tekee määrätietoista ja erittäin hyvin organisoitua, lempeän näkyvää ja tuiman näkymätöntä työtä. Avoimesti Hommafoorumeilla. Salassa suljetuilla sivuilla netissä. Mitä suljetumpeihin piireihin mennään, sitä suurempi on myös pimeys ja näkyvämpi hakaristi. Führer Halla-aholla ei ole mihinkään kiire, hän joutaa odottamaan kunnollista yhteiskunnallista kaaosta ja Timo Soinin jälkeistä aikaa ennen vallankaappausyritystä. Tämäkin organisaatio tarvitsee laajaa kenttäpohjaa menestyäkseen. Sekin sai sitä paljon lisää erityisesti suurissa kaupungeissa persujen sisällä. Persujen Sieg-siipi etenee määrätietoisesti, sillä on jo hallussaan pääkaupungin piiriorganisaatio Julma-Juhan kaaduttua, puolueen lehden päätoimittajan paikka, nuorisojärjestö ja vaikkapa kolme valtuutettua Soinin omassa valtuustoryhmässä Espoossa....

Eräs Veli-Antti Savolainen, Hämeenlinnan Viikkouutiset, marraskuu 2012.

*

- Jos perussuomalaisten halla-aholainen falangi (PS-h) ja kokoomuksen nuorisoliiton vallanut schubaklainen suuntaus (kok-ss) yhdistäisivät voimansa, syntyisi Suomeen ihan avoimesti äärioikeistolainen puolue. Nykyisten osiensa summana sellainen puolue saattaisi päästä eduskuntaan, ja ainakin monen kunnanvaltuuston kokoukset pitkittyisivät. Miksi siis äärioikeisto ei tule kaapista ulos, vaan lymyää vakiintuneen puoluerakenteen kätköissä?

Demari, marraskuu 2012.

*

- Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja Turun tuore kaupunginvaltuutettu Li Andersson ihmettelee äärioikeistolaisten liikkeiden vähättelyä. Hänen mukaansa liikkeet toimivat kaduilla avoimemmin kuin pitkään aikaan.

Turkulainen-lehti, marraskuu 2012.

*

- Mies tilaa taksia ravintolan ulkopuolella: ”Sellainen kuski, joka puhuu suomea”, hän sanoo lopuksi puhelimeen. ”Taidat olla vähän rasisti”, sanon hänelle. Niin olenkin, hän vastaa ylpeänä. Kämpin terassilla mies komentelee tarjoilijaa, joka ei ymmärrä suomea. Ruoveteläinen keskikoulu ja kauppakoulu eivät ole antaneet asiakkaalle edes välttävää kielitaitoa, ja hän mylvii tarjoilijaraukalle: ”Jumalauta! Me ollaan Suomessa. Opettele suomea.”

- Häkellyttävän usein näkee ja kuulee rasistisia vuodatuksia aivan tavallisten ihmisten suusta. Vennamolais-perussuomalaiset taksikuskit ovat aivan oma lajinsa. Heidän eduskunnan vastaista ja muukalaisvihamielistä mylvintäänsä kuunnellessaan tekisi mieli huomauttaa käytöstavoista, mutta siitä seuraisi vain ulosheitto: ”Jos ei kyyti kelpaa, sopii kävellä.”

- Suomalainen rasismi näkyy jo työhönotossa. Kun työnantaja kuulee hakijan nimen Ahmed tai Mohammed, neuvottelut päättyvät siihen.

- Suomi olisi varsin takapajuinen maa ilman ulkomaalaisia. Suomen teollisuuden ovat rakentaneet skotit, britit, saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja baltit. Kun tarvittiin lasinpuhaltajia, heidät tuotiin Belgiasta.

- Olemme itsekin eräänlaisia venepakolaisia Venäjältä, jossa jäimme etelästä tulleen slaavien hevoskansan jalkoihin. Savolaiset maanryöstäjät taas ovat levittäytyneet Karjalaan, Ruotsiin ja Norjaan. Nyt heidän perillisensä vaativat esi-isiensä varastamia maita takaisin Karjalasta.

Aarno Laitinen, jonkunlainen has been-demaritoimittajavaikuttaja, marraskuu 2012.

*

- Monikulttuurinen suomalaisuus tulee muuttamaan melkein kaikki ajattelu- ja toimintakentät. Monikulttuurinen Suomi on ytimeltään ja identiteetiltään erilainen, se näkee itsensä erilaisempana kuin nyt.

- Kansallinen identiteetti on keksitty yhteistarina.

- Suomessa olevilla siirtolaisilla on laaja kulttuuritausta. Esimerkiksi kurdeilla ei ole omaa maata, mutta he tuntevat irakilaisen, iranilaisen, turkkilaisen ja jonkin muun kulttuurin. Siirtolaiset ovat hyvin verkottuneet. He tuovat toisenlaisen näkökulman suomalaisuuteen.

- Länsimaisen kulttuurin ylivoimainen ja keskeinen asema on horjumassa. Ollaksemme vahva toimija globaalissa maailmassa tarvitsemme monia uusia tapoja toimia. Ne löytyvät integroimalla siirtolaisemme ja muut kansainväliset asukkaamme kulttuurikenttään jo suunnitteluvaiheessa.

Umayya Abu-Hanna, virallinen pahalla päällä oleva maahanmuuttaja, joulukuu 2012.

*

- Äärioikeistolaisten ja muukalaisvihamielisten poliittisten voimien nousu talouskriisistä kärsineessä Euroopassa on pelottava ilmiö. Viikonlopun uutiset kertoivat, että Ruotsissa yksikulttuurisuuteen paluuta vaativien ruotsidemokraattien suosio on korkeammalla kuin koskaan aiemmin, lähes yhdeksässä prosentissa. Edes hätkähdyttävät skandaalit eivät ole vähentäneet puoleen suosiota. Meillä perussuomalaisten kannatus on noussut 18 prosenttiin. Vaikka nousu on selitettävissä eurokriisillä ja myös globalisaatiosta johtuvilla rakenneongelmilla, ei saa unohtaa populistipuolueessa muhivaa muukalais- ja monikulttuurisuusvastaisuutta. Alttius syrjintään vaatii valpasta tarkkailua.  

Demari, joulukuu 2012.

*

- Siitä ei puhuta täällä.

Alexander Stubb eduskunnassa Jussi Halla-ahon kysymykseen ulkomailta tulevasta rikollisuudesta, tammikuu 2013.

*

- Saako täällä hoilottaa fasismin ja avoimen rasismin sanomaa täysin rinnoin, kunhan tätä ihmismielen mustimmista sopukoista kumpuavaa pahuutta kutsuu maahanmuuttokriittisyydeksi?

Juho Hämäläinen, toimittaja, Keskisuomalainen, tammikuu 2013.

*

Toisaalta Biaudet muistuttaa, etteivät uhrit jää välttämättä passiivisiksi alistujiksi.

- Viha voi myös synnyttää vihaa. Rikos saattaa tehdä ihmisestä onnettoman, mikä voi jollain tavalla purkautua vastavihana.

Yle, Tammikuu 2013.

*

- Sieluttomien ja tahdottomien rotuvihaajarobottien örseltävät laumat

Panu Höglund, tammikuu 2013.

*

- Aivan liian yksisilmäinen keskittyminen väkivaltaisiin islamisteihin on vahvistanut äärioikeistoa paitsi Euroopassa, myös Ruotsissa. Äärioikeiston nettiviha on nyt niin laajalle levinnyttä, että se uhkaa Ruotsissa lehdistönvapautta, sanoo kirjailija Lisa Bjurwald.

- Toimittajat on peloteltu hiljaisiksi, sanoo Lisa Bjurwald, toimittaja ja kirjailija, kirjassaan "Kirjoituspöytäsoturit", joka kertoo, kuinka oikeistoekstremistit käyttävät järjestelmällisesti nettiä levittääkseen vihantäyteistä sanomaansa ja vaientaakseen vastustajat.

- Ruotsissa on 111 000 - 116 000 netinkäyttäjää, jotka jakavat Breivikin ajatukset

Lisa Bjurwald, ruotsalainen toimittaja ja kirjailija, tammikuu 2013.

*

- On mahdotonta sanoa, kuka vihaajista sekoaa ja alkaa uudeksi Breivikiksi. Sen sijaan voidaan torjua kulttuuri, joka luo heitä.

- Nopeat rangaistukset hiljentäisivät kirjoituspöytäsotureita. Tämä vähentää netin laukaisimia, jotka saavat todella vaaralliset tekijät toimimaan. Oikeusvaltio ei voi odottaa, kunnes Rosenbad (pääministerin virkahuoneisto) räjähtää. Heidät pitää jäljittää, soluttaa ja asettaa syytteeseen. Muuten Ruotsin ja Norjan kaltaisiin pieniin, rauhallisiin ja vauraisiin demokratioihin tulee lisää breivikejä ja mangseja, kunnes ne vain ovat pieniä.

Ola Wong, jonkun sortin ruotsalais-kiinalainen pulina-aktivisti, tammikuu 2013.

*

Cronberg: Suomen tarjottava työpaikkoja Espanjan ja Kreikan työttömille

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr) haluaa, että Suomi tarjoaisi varmat kiintiötyöpaikat jopa kymmenilletuhansille Etelä-Euroopan köyhille.

Hän tarkentaa vielä Karjalaisen haastattelussa, että kaikille Etelä-Euroopan työttömille varmoja opiskelu- ja työpaikkoja ei voisi Suomessa taata, mutta jollain aikavälillä Suomesta voisi löytyä takuutyö- tai opiskelupaikka jopa 50 000 nuorelle.

-  Tässä olisi hyvä mahdollisuus tehdä jotakin hyvää espanjalaisille nuorille, Suomelle ja EU:lle. Suomella on työvoimapula edessä, Cronberg perustelee Karjalaiselle.

Ilta-Sanomat eräästä kuningasajatuksesta, helmikuu 2013.

*

- Paskoimme housuun bussissa Turkuun.

- AR: AHAHAHAHAHAHAHAHAHH EI VITTU, KAKKASIN HOUSUUN! TÄÄ OLI PARAS IDEA MAAILMASSA AHAHAHAHAHAHH!

- VK: EI HELVETTI, NIIN MÄKIN! AHAHAHAHAHAHAHHAHHHAH! Ahahahaah ei haise, lämpöstä! Toi viereinen poika tsiigaa, kun mä nauran niin paljon.

- AR: Miten sä onnistuit?

- VK: No kakkasin vaan.

- Bussi ajaa Halikon läpi ja kakkaamme yhteistuumin vähän lisää. Pikkuhiljaa söhjö liiskautuu kiinni ihoon. Tuntuu kuin olisi jotain geelin tapaista persvaossa. Kun nousee penkistä, kakka ei irtoa pakaroista. Bussien heilunta kiinnittää sen niihin entistä tiukemmin.

Ylioppilaslehden toimittajat Vappu Kaarenoja ja Aurora Rämö, helmikuu 2013.

*

- En nyt kuitenkaan väheksyisi tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Saahan niillä hyvän omantunnon, joka on tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille.

Petteri Taalas, ilmatieteen laitoksen johtaja, helmikuu 2013.

*

- Luin hämmentyneenä Ulla Appelsinin paatoksellisen vuodatuksen päivän Ilta-Sanomista. En voi olla hämmästelemättä Appelsinin vuodatusta ja erityisesti sitä, että Ilta-Sanomat on ilmeisesti päättänyt ripustaa oman brändinsä talvisotanostalgiaan, isänmaalliseen paatokseen ellei jopa oikeistopopulismiin. Appelsinin henkilökohtainen poliittinen missio tuntuu kaapanneen hyvän lehden panttivangikseen, toivottavasti ei lopullisesti.

Saska Saarikoski, Helsingin Sanomat, helmikuu 2013

*

- Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 Suomeen muutti yhteensä 22 750 ulkomaan kansalaista. Tämä on pääosin hyvin positiivinen asia.

- Maahanmuutto tuo innovatiivisuutta ja uudenlaisia ajatuksia sekä työelämäämme että kulttuuriimme. Tulevina vuosina, erityisesti niin sanotun kasvavan huoltovajeen takia, Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä ulkomailta. Toinen asia on, että meidän on niin ikään myös jatkossa kannettava vastuumme niistä ihmisistä, jotka eri humanitäärisistä syistä tarvitsevat turvapaikan maastamme.

- Maamme väestön määrän kasvussa maahanmuutto onkin kaksi kertaa suurempi tekijä kuin syntyvyyden kasvu. Niin sanottu muuttovoittomme ulkomailta oli viime vuonna 16 800 henkilöä, kun syntyneiden lisäys kuolleisiin nähden oli ainoastaan 8 030 henkilöä.

- Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on vuonna 2020 jo noin 350 000 ulkomaan kansalaista eli melkein kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Uskoisin, että aika harva meistä itse asiassa tietää, että Suomessa jo nyt puhutaan 148 eri kieltä äidinkielenä!

- Erityisesti pääkaupunkiseudusta muodostuu ajan myötä globaali metropoli, jossa yhä useammalla on sukujuuria ulkomailla. Mutta myös täällä Pohjanmaalla tiedämme varsin hyvin, millainen potentiaali maahanmuutolla on edellyttäen, että kotouttamisessa onnistutaan. Ajan myötä uusista ilmiöistä tulee osa elämäämme. On itse asiassa jo hyvin vaikeata kuvitella vaikkapa kotikaupunkiani Pietarsaarta ilman vietnamilaisia.

- Keskustelu maahanmuutosta Suomessa on viime vuosina usein valitettavasti ollut kovin lyhytnäköistä. Suomi on kautta historian, ensin Ruotsin ja sitten Venäjän vallan aikana ollut maa, josta muutetaan pois ja jonne muutetaan. Suomesta on muutettu Ruotsiin ja Amerikkaan. Ruotsista, Venäjältä ja Manner-Euroopasta on muutettu Suomeen.

- Sekä taloutemme että kulttuurimme on ollut riippuvainen maahanmuutosta. Ajatelkaapa Suomea ilman Finlaysonin kankaita, Sinebrychoffin olutta tai Fazerin leipää ja suklaata. Saati sitten Engelin rakennuksia tai Mannerheimin johtajuutta.

- Maastamuutto ja maahanmuutto ovat luonnollisia ilmiöitä ihmiskunnan historiassa. En osaa edes kuvitella miltä maailmamme näyttäisi ilman niitä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, RKP, Pohjalainen-lehdessä, helmikuu 2013.

*

- Se on vihapalauteautomaatti. Joskus, jos palautetta ei tulekaan, iskee epäilys, että onkohan kommentteja kuullut kukaan, hymähtää Tampereen yliopiston Liikkuva maailma -ohjelman johtaja, professori Mikko Lehtonen.

Häntäkin on nimitelty, hänen pätevyytensä kyseenalaistettu ja erottamistaan vaadittu. Säännöllisesti silloin, kun Lehtonen puhuu rasismia tai monikulttuurisuutta koskevasta tutkimuksesta.

Ammattiliittojen mukaan tutkijoiden saama vihapalaute on lisääntynyt. Solvauksia ja uhkailua saavat erityisesti monikulttuurisuuden käsittelijät.

Professoriliiton puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori Maarit Valo toivoo, että tutkijoiden saaman vihapalautteen yleisyys selvitettäisiin valtakunnallisesti.

Valo toteaa, että vihapuhe ja uhkailu kohdistuvat tutkijan autonomiaan ja vapauteen "karkeimmalla mahdollisella tavalla".

Jos pelottelu johtaa siihen, että tiettyjä aiheita ei enää haluta kommentoida tai tutkia, kärsii hänen mukaansa koko yhteiskunta.

- Se rajoittaisi tiedon tuottamista yhteiskunnan ja koulutuksen tarpeisiin.

Ilta-Sanomat, helmikuu 2013

*

Sananvapautta puolustamaan

Yksi demokratian tärkeimmistä perusperiaatteista on sananvapaus – vapaus arvostella, vapaus puolustautua, vapaus perustella. Paras väite voittakoon.

Demokratianvastaisten voimien pyrkimyksiin on aina kuulunut sananvapauden rajoittaminen. Diktatuureissa on käytetty sääntöjä, rangaistuksia ja pelottelua.

Toimivissa demokratioissa vapautta rajoittavat säännöt on karsittu minimiinsä. Silti mahdollisuus pelotteluun jää.

Tämän ovat havainneet ne, jotka ovat tutkineet rasismia ja ääriliikkeitä sekä käyttäneet sananvapauttaan moniarvoisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta puhumiseen (HS 10. 3.). Heitä on uhkailtu ja yritetty vaientaa.

Suomalainen yhteiskunta ei saa jäädä katsomaan sivusta, kun sananvapautta tukahdutetaan.

Meidän on helppo puolustaa niitä, jotka jakavat näkemyksemme. Vaikeampaa mutta sitäkin arvokkaampaa on puolustaa niiden puheoikeutta, joiden kanssa olemme eri mieltä. Niin on toimittava, koska silloin puolustamme demokratiaa. Oikeus sanoa ja kyky kuunnella kulkevat käsi kädessä.

Kirjailija George Orwell totesi: "Jos vapaus tarkoittaa jotain, niin se tarkoittaa oikeutta kertoa ihmisille, mitä he eivät halua kuulla."

Helsingin Sanomat. Siis todellakin Helsingin Sanomat. Maaliskuu 2013.

*

Lukija soitti. Hänen mukaansa itäeurooppalaiset romanimiehet alistavat naiset orjikseen Helsingin kaduilla. Se on rikos naisia kohtaan.

Tänään on Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Kerronpa siis tasa-arvon nimissä romanialaisesta miehestä, joka matkusti Suomeen etsiäkseen täältä onnea eli työtä ja rahaa.

Mies maksoi automatkastaan 300 euroa. Kun hinta Suomen päässä oli karhuttu, hänelle ei jäänyt mitään.

Köyhä ryösti vielä köyhemmän.

Romaniasta tuodaan Suomeen koiria, kissoja, hevosta ja ihmistä.

Mies ajautui sinne minne muutkin hänen kaltaisensa harhaisin tiedoin tänne höynäytetyt: kadulle.

Eräänä päivänä mies kuuli, että hänen kolme ja puolivuotias poikansa on joutunut Romaniassa keuhkokuumeen takia sairaalaan ja kuollut.

Poika pitäisi noutaa pois sairaalasta.

Hän kun oli sentitön, suomalaiset ihmiset järjestivät keräyksen, ja mies saatiin matkaan.

Perillä häntä odottaisivat kuitenkin uudet ongelmat. Todennäköisesti hänen rahansa eivät riittäisi poikansa lunastamiseen sairaalasta. Semminkään hänellä ei olisi varaa hautapaikkaan ja hautajaisiin.

Poika poltettaisiin parin päivän päästä sairaalassa. Ehkä isä saisi tuhkat mukaansa.

Näillä ihmisillä ei ole varaa elää eikä kuolla.

Helsingin kaduilla romanit kyykistelevät märkivin haavoin päivät pitkät. Pakkasilla paperittomat pyrkivät kahviloihin, joista vartijat ajavat heidät heti ulos.

Iltaisin he käyvät makuulle ulos, jotkut kylmiin autoihinsa tai sitten he tappelevat toisten köyhien kanssa asunnottomien yökahvilan ovella sisäänpääsystä.

Monilla on mielen sairauksia.

Koska heillä ei ole useinkaan eurooppalaista sairausvakuutuskorttia, oikein kukaan ei heitä hoida.

Poikkeus on Global Clinic, paperittomien lääkäripalvelu, joka ainoana pitää huolen siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat Suomessakin.

Romaniasta tuodaan Suomeen koiria, kissoja, hevosta ja ihmisiä. Liha on siellä halvempaa – niin naisen kuin miehen liha.

Kimmo Oksanen, Helsingin Sanomat, maaliskuu 2013.

*

Kymmenen ehdotusta antifeminismin ja äärioikeistolaisuuden torjumiseksi

Hiljattain ilmestyneessä julkaisussa on kymmenen konkreettista ehdotusta väkivaltaisen ja vainoavan antifeminismin ja äärioikeistolaisuuden torjumiseksi. Julkaisuun on koottu 25 asiantuntijan kokemuksia, ja se valaisee asiaa ensimmäisen kerran pohjoismaisesta näkökulmasta.

Julkaisussa pohditaan antifeminismin ja muiden tasa-arvoista ja osallistavaa yhteiskuntaa vastustavien suuntausten, kuten muukalaisvihan, islamofobian ja äärioikeistolaisuuden, välistä suhdetta.

Ehdottamiemme toimenpiteiden avulla on tarkoitus torjua antifeminististä väkivaltaa, väkivallanuhkaa ja vainoamista.

Pohjoismaiden neuvosto, maaliskuu 2013.

*

Olet se tyyppi, joka tuijottaa Ampparit.com:n uutisvirtaa ja odottaa otsikkoa, jossa lukee homo, maahanmuuttaja, Vihreät tai Mannerheim. Kun semmoinen otsikko tulee, klikkaat raivoissasi jutun auki ja alat mölistä verkkokeskustelussa. Ja pian siellä mölisee toinen samanlainen.

Lähetät saastapostia Yleisradiossa työskenteleville toimittajille, koska luulet heidän olevan epäisänmaallisia. Pyöriihän Ylellä dokumentti nimeltään Suomi on ruotsalainen. Sinun mielestäsi siinä ei ole mitään epäisänmaallista, ettet tunne oman maasi historiaa.

Jos äänestit viime eduskuntavaaleissa, sinulla saattaa nykyään olla oma ehdokas jopa eduskunnassa. Minä ja kaikki kollegani kohtelemme ehdokastasi väärin. Me vainoamme häntä, koska uutisoimme hänen rasistisista möläytyksistään. Sinun mielestäsi sinä ja ehdokkaasi olette toisinajattelijoita, joiden sananvapautta toimittajat rajoittavat.

Kun luet sotareportaasia, sinua ei hetkauta vähääkään pienten lasten kärsimys. Sinua raivostuttaa toimittajan piilotavoite saada Suomeen lisää pakolaisia, jotka raiskaavat suomalaisia naisia.

Tuomas Rimpiläinen, Aamulehti, huhtikuu 2013.

*

Nettiadresseissa yli 150 000 ihmistä toivoo opettajan saavan työnsä takaisin. Sen samaisen opettajan, joka ei kestänyt lapsen suunsoittoa vaan kävi häneen käsiksi. Onhan se maan tapa.

"Se kerjäsi sitä" pätee niin nakkikioskitappeluihin kuin meidän suomalaisten mielestä myös kouluihin. Että kun joku tarpeeksi aukoo päätänsä, niin väkivaltaan saa turvautua.

Opettaja on auktoriteetti, mutta ei auktoriteettia pitäisi hankkia hauista näyttämällä. Jos opettajakoulutuksessa ei osata kertoa, miten se auktoriteetti ja kunnioitus hankitaan, pitää koulutuksen sisältöön puuttua.

Ei olekaan mikään ihme, että kaikista puolueista juuri perussuomalaiset ovat pitäneet asiasta isointa ääntä. Käteen puristettu nyrkki on sitä suomalaisuutta, jota täytyy vaalia. Perkele.

Mari Pudas, Iltalehti. (Huomautuksena tähän poliisin toteama eli ”opettaja ei ole aiheuttanut tässä kipua, ei vahingoittanut terveyttä eli tässä ei täyty pahoinpitelyn tunnusmerkistö.”, huhtikuu 2013.

*

Kampanjassa koulutetaan 18–25-vuotiaita nuoria aktivisteja edistämään ihmisoikeuksia niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Samalla herätellään myös suurempaa yleisöä huomaamaan ne vaarat, joita rasistinen ja syrjivä vihapuhe aiheuttaa ihmisoikeuksille, sananvapaudelle ja demokratialle.

Verovaroin rahoitettava Plan-Suomen kampanja, huhtikuu 2013.

*

Ohjaaja Kaisa Korhosen mielestä 1970-luvun vasemmistoradikalismin mustamaalaaminen jättää varjoonsa monet sen aikaisen politiikan saavutukset, kuten peruskoulun ja terveyskeskusten tulon.

Taistolainen Kaisa Korhonen Iltalehdessä asioista, joihin taistolaisilla ei ollut mitään vaikutusta, huhtikuu 2013.

*

Tutkija Pentti Raittilan mielestä netin vihapuheella luodaan pahimmillaan maaperää tekoihin ulottuvalle väkivallalle. Tästä syystä sitä ei tule vähätellä.

Historiallisesti merkittävintä vihapuhetta on aina ollut sotapropaganda. Sillä on ollut oma tarkoituksensa, sillä ihminen ei muuten helpolla lähde tappamaan.

- Se on ollut hyvin systemaattista vihan lietsomista toista kansaa kohtaan. Sillä on luotu maaperää sille, että ihmiset saadaan tekemään väkivaltatekoja toisia kohtaan sodassa, Raittila sanoo.

Hänen mukaansa tämän päivän aggressiivista puhetta ja vihapuhetta pitäisi ajatella samankaltaisen logiikan mukaan.

- Myös sillä voidaan pahimmillaan luoda maaperää myös tekoihin ulottuvalle väkivallalle.

Tutkija Pentti Raittila Ylellä kommentoidessaan netissä esiintyvää teoreettista väkivaltaa. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien tekemään käytännön väkivaltaan hän ei nähnyt hyväksi puuttua, huhtikuu 2013.

*

- Korhonen ilmoittaa yhä olevansa syytön kaikkeen. Päästäisitkö oman lapsesi tällaisen opettajan suojiin?

Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarmila tästä Alppilan opettajasta, josta poliisi totesi että ei huomautettavaa, toukokuu 2013.

*

- Turvapaikanhakijat eivät mellakoi Tukholmassa. Kysymys on laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, nuorten syrjäyttämisestä: työ- ja opiskelupaikkojen puutteesta sekä osattomuuden tunteesta, erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla.

- Tällaiset huolimattomat heitot nostavat pahimmillaan pintaan rasistista keskustelua.

Paavo Arhinmäki, vas, kulttuuriministeri, toukokuu 2013.

*

- Turvapaikanhakijoiden määrää ei mikään maa voi rajoittaa tai hallita.

Suomen Pakolaisapu, toukokuu 2013.

*

- Olen huolissani Tukholma-keskustelusta, jos yksittäisistä autojen palamisista tehdään suuria yleistyksiä yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista. Ehkä pieni joukko ihmisiä on pannut ranttaliksi. Pitää ensin selvittää, mitä on tapahtunut ennen kuin tehdään johtopäätöksiä.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, toukokuu 2013.

*

- Rahapaja julkaisee monikulttuurisuutta juhlistavan hopearahan 17. kesäkuuta. 20 euron kolikko kuuluu Rahapajan Eettiset juhlarahat -sarjaan. Sarjan aiemmat kolikot on omistettu muun muassa rauhalle ja turvallisuudelle sekä Itämeren suojelulle.

Suomen rahapaja, kesäkuu 2013.

*

- Kaikkien näiden suomalaisten paskapäiden takia haluan tulla taas ruotsalaiseksi. Minun nimeni on Saska Öfors, mikä sinun nimesi on?

Saska Saarikoski, Helsingin Sanomat, jonkun (1 kpl) jätkän lähetettyä ikäviä sähköpostiviestejä parille suomanruotsalaiselle toimittajalle, kesäkuu 2013.

*

- Harva varmaan suo ajatusta sille, että nykyaikainen kansallisuusaate on uusi keksintö, selvästi nuorempi kuin höyrykone.

Saska Saarikoski, Helsingin Sanomat, kesäkuu 2013.

*

- Onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?

Virpi ” kiitos, sotaveteraanit, että saamme rauhassa sotkea suomen kieleen englannin sanoja venäjän sanojen sijaan” Salmi, toimittaja, Helsingin Sanomissa, kesäkuu 2013.

*

- Rasistisia murhia on tapahtunut pääosin nettisivuillaan vihaviestejä julkaisevien rasististen ryhmien tekeminä.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI kertoo tilanteesta Suomessa heinäkuussa 2013.

*

- Niin. On keskustelupalstoja ja on keskustelupalstoja, ja molemmat ovat, noh, keskustelupalstoja. Yksillä palstoilla fantasiasilvotaan toisia ihmisiä. Ja sitten on keskustelupalstoja, joissa keskustellaan siitä, pitäisikö Helsinkiin tulla tornitaloja vai ei. Oli jo aikakin, että nämä kaksi asiaa ihan neutraalisti tehdään samanarvoisiksi. Koska hei, keskustelua ne molemmat ovat. Rakentamisporina, neekerihaukkumisporina, sama asia. Koska ihminen, sehän on vähän niin kuin rakennus. Talo. Aika kaunis metafora lopulta. Elävä lapsi, mitä se muuta on kuin väärin sijoitettu roska-astia kaupunkikuvassa.

Kaarina Hazard, Iltalehti, elokuu 2013.

*

"Tilanne on pahentunut, kun kerjäläiset leviävät pääkaupunkiseudulta erilaisiin kesätapahtumiin maakuntiin", Satonen huomautti Aamulehden haastattelussa.

- Jaa, että ihan leviävät - vähän niin kuin ydinlaskeuma tai öljyvuoto. Kas, kun eivät luikertele.

- Mutta mikäs siinä. Voihan niitä poliittisia irtopisteitä kerätä yhteiskunnan kaikkein heikoimpien kustannuksella. On köyhän vuoro maksaa! Porvarilla on aina joulu!

- Sitä paitsi ihmiset taatusti pitävät shakkimestarinakin kunnostautuneen Satosen vaalitaktisesta siirrosta: kansalaisten asenteet kerjäläisiä kohtaan ovat tutkitusti kiristyneet. Kriminalisoidaan köyhyys, niin kenties persujen kelkkaan lähteneet puoluekarkurit palaavat takaisin kodin, uskonnon ja isänmaan jälleen löytäneen puolueen helmoihin.

Sanna Ukkola, toimittaja, Yle, elokuu 2013.

*

- Puiston penkillä istuva alkoholisti saattaa kertoa olevansa hyvin isänmaallinen ihminen. Hän on sonnustautunut leijonariipukseen ja ihoa koristaa Suomi-tatuointi.

Vesa Puuronen, tutkija, syyskuu 2013.

*

- Isänmaallisuus on sanana jotenkin harras, liki uskonnollinen Suomessa. Isänmaa-termiin on jäänyt sisäänrakennetuksi pönötysmentaliteetti ja siniristinaivismi

- Tavallaan Suomen lippu syntyi muukalaisvastaisena, kun siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi sisällissodan jälkeen 1918. Se oli nimittäin aluksi selvästi voittajien lippu, porvarillinen luokkalippu, joka ei yhdistänyt ihmisiä.

Tuomas Tepora, tutkija, syyskuu 2013.

*

- Lisäksi isänmaallisuuteen kuuluu se, että kunnioitetaan kaikkien ihmisten, jopa poliitikkojen ja sosiaaliviranomaisten sekä maahanmuuttajien ihmisarvoa.

Yle, syyskuu 2013.

*

Kansanedustaja Tuula Väätäisen (sd.) kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että elokuussa Suomesta oli lähtenyt noin kaksikymmentä ihmistä sotimaan Syyriaan.

Kun suomalainen lähtee kriisinhallintapalvelukseen, hänet vakuutetaan sotilastapaturmalain mukaan, jonka piiriin kuuluvat sekä sotilastapaturmat että palvelussairaudet.

"Kuitenkin yhä useampi maamme kansalainen osallistuu ulkomailla käytäviin konflikteihin ilman sotilastapaturmalain tuomaa suojaa", Tuula Väätäinen toteaa kyselyssään.

Hän kysyy ministeriltä "miten Suomi ja suomalainen sosiaaliturva suhtautuvat niihin mahdollisiin Suomen kansalaisiin jotka yksityishenkilöinä osallistuvat aseellisiin konflikteihin kuten Syyrian sisällissotaan ja sieltä palatessaan tarvitsevat sotavammojensa vuoksi lääketieteellistä hoitoa sekä kuntoutusta ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen näiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun?".

Tuula Väätäinen, SDP, kansanedustaja, syyskuu 2013.

*

- Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) edustama kovien arvojen perussuomalaisuus on aateperimältään fasistinen.

Hänen mielestään keskeistä fasistisessa politiikassa on demokratian halveksunta. Kunnas korostaa, ettei pysty arvioimaan Halla-ahon tai muiden perussuomalaisten sitoutumista demokratiaan.

Ilta-Sanomat emeritusprofessori Tarmo Kunnaksesta, syyskuu 2013.

*

- Kokoomuslainen valtuutettu nauroi päin naamaa suomalaisuuden kunnia-aloitteelleni.

Belle Selene Xia, maahanmuuttaja, perussuomalainen, varavaltuutettu, lokakuu 2013.

*

- Eurovaaleihin on aikaa enää reilut puoli vuotta ja useassa Euroopan unionin maassa äärioikeistoa edustavat puolueet ovat joutumassa ahtaalle. Lain koura on tarttunut rasistisia mielipiteitä esittäneisiin ryhmittymiin ja edustajiin.

- Voidakseen toimia hallitusvastuuseen tähtäävänä puolueen puheenjohtajana Timo Soinin on puhdistettava myös muita selvästi rasistisia kannanottoja lausuneita edustajiaan eduskuntaryhmästä.

Pekka Kymäläinen, Aamulehti, lokakuu 2013.

*

- Huolimatta ihmisten koulutustason noususta sekä matkailun ja kansainvälisen kanssakäymisen lisääntymisestä, suvaitsemattomaan ilmapiiriin törmää vieläkin liian usein.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen, SDP, lokakuu 2013.

*

- Miksi Suomessa vältellään keskustelua valkoisuuden tuomista etuoikeuksista?

Turun Yliopiston tutkijat, lokakuu 2013.

*

- Soini ei huomaa Halla-ahon työpaikkakiusaavan, demonisoivan ja nöyryyttävän.

- Halla-aho on saanut lainvoimaisen tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syystä kysytään, kuinka uskottavaa Suomen ihmisoikeuspolitiikka on.

Kimmo Kiljunen, politiikan ihmelapsi, lokakuu 2013.

*

- Eräästäkin jutustani kommentoija sanoi, että se on huono. Miksi? Koska se ei ilmeisestikaan miellyttänyt ja vahvistanut hänen väitteitään. Vihanlietsoja ei halua keskustelupalstoilla keskustella - ei kunnioittaa keskustelukumppania, ei yrittää ymmärtää eri tavalla ajattelevaa, eikä perustella omia mielipiteitään.

- Tällaisen suomalaisen ansiota ei vähimmässäkään määrin ole Suomen huippusijoitus kakkoseksi OECD:n tuoreessa PIAAC (Program for the International Assessment of Adult Competencies) -vertailussa . Siinä testattiin 24 teollisuusmaan aikuisväestön kykyä lasku-, luku- ja ongelmanratkaisutaidoissa.

Jussi Tuormaa, Taloussanomat, lokakuu 2013.

*

- Suomessa perhekäsitys on suppeampi kuin esimerkiksi Syyriassa, sillä perheeksi lasketaan vain sisarukset, aviopuolisot ja alaikäiset lapset.

Punaisen Ristin perheenyhdistämistyön suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego, marraskuu 2013.

*

- Pitäisi muistaa, että maailma auttoi Suomea yhdessä vaiheessa historiaa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa. Olitte itse sodassa, mutta se ei olisi riittänyt.

- Suomella on korkea maine maailmalla, ja nyt se on menettämässä tämän maineen, koska ksenofobinen trendi on kasvanut yhteiskunnassa.

Hänen mielestään näyttää siltä, että osa suomalaisista ei halua olla eurooppalaisia.

- Suoraan sanottuna olen erittäin huolestunut Suomen tulevaisuudesta. Onneksi suurin osa suomalaisista ei ajattele näin.

- Mutta jos ette ajattele vakavasti, tämä asia tuhoaa teidät.

Manuel Castells, espanjalainen tutkija, marraskuu 2013.

*

- Suomen kannattaisi ottaa 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi, koska silloin yhteiskunnan kestävyysvaje pienenisi kahdella miljardilla eurolla.

Pekka Himanen, totanoin filosofi, marraskuu 2013.

*

- Arvoisa Lindexin johtaja: kertoisitteko, miksi vaatekaupoissanne myydään lapuan liikkeen nuorisojärjestönä pidetyn sinimustien univormua?

Anna Kontula, vas, kansanedustaja, marraskuu 2013.

*

- Puolet suomalaisista haluaa, että kehitysmaille annetut lupaukset on petettävä.

Yle, marraskuu 2013.

*

Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

- nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota

- nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia

- edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta

- näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Opetushallitus, marraskuu 2013.

Eurovaaleihin on vielä aikaa. Koska vauhti vaalien lähestyessä epäilemättä kiihtyy, niin saatan koota vielä koosteen tulevasta puolesta vuodesta.