En ole blogissani kommentoinut tätä
koronavirusepidemiaa. Tuskin pahemmin kommentoinkaan. Syy on se, että virus ei
kysele mielipidettäni eikä se siitä välitä. Niihin muihin asioihin joista
kirjoitan minun mielipiteelläni saattaa olla sentään promillen tuhannesosan
merkitys. Mutta kyseisen koronaviruksen tiimoilta kommentoin hieman toisesta
asiasta. Ehkä ne asiat kulkevat kumminkin hieman limittäin.
Olen nimittäin vuosien varrella aika usein
törmännyt – varsinkin kaupungeista – tulleisiin toistuviin mutinoihin että
minkä helvetin takia Suomessa pidetään yllä kallista maa- ja karjataloutta. Helvetin
maajussit. Saahan sen ruuan muualtakin. Saa varmaankin. Normaaliaikoina ja jos
on rahaa maksaa. Mutta vakikommentoija Taisteluvälineupseeri laittoi minulle
linkin Ruotsin puolelta. Se muistuttaa tietyistä perusasioista. Ja se kertoo:
Koronakriisi on jo saanut Ruotsin
kysymään ruokaa Suomesta – Naapurimaan omavaraisuusaste historiallisen alhainen
Ruotsissa
ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on 80
prosenttia. Koronavirus onkin herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä,
jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu.
Tuo Ruotsin luku on aika hälyttävä. Se
on niin alhainen että jos elintarviketoimitukset Ruotsiin loppuvat, aletaan
puhua nälänhädästä. Tai ainakin elintarvikekorttien käyttöön ottamisesta. Siis Ruotsissa.
Siinä kuuluisassa hyvinvointivaltiossa. Folkhemmet och så vidare. Tuo uutinen
on hyvä muistutus niille jotka valittavat suomalaisen maatalouden tukemisesta.
Maatalous on helppoa ja nopeaa ajaa alas mutta sen pystyyn pykääminen ei sitten
olekaan helppoa ja nopeaa. Ja jokaisen pääelinkeino on syöminen.
Voi tietysti olla että jossain
punavihreässä kuplassa asuvat uskovat että ruoka on jotain jota tilataan
Foodorasta, joka tuodaan ovelle ja joka valmistuu itsestään. Mutta jossain se
Foodorankin sapuska on kasvatettu ja valmistettu. Ja tulee muistaa että sen
ruuan kasvattamiseen tarvitaan traktoreita sekä leikkuupuimureita ja sen
jakeluun raskasta kuorma-autokalustoa. Eivätkä ne toimi akuilla eikä muullakaan
toivioenergialla.
Suomalaista ruokaa suomalaisella
työllä
Kui se ny´ vois´ muuten ollakaan! Me, jotka oomme katsoneet heinäseivästä muutenkin kuin vain koristeena, sen tiedämme. Minä, joka olen kotoisin kotiseutumuseosta,(kuten lapseni kauniisti sanoivat!) olen jopa ajalta ennen traktoreita ja leikkelypuimureita; oon nittänyt ohraa ja puinut sitä riihessä. En sano leuhkiakseni, vaan tiedän, että maasta se vilja tulee - ja liha, maitokin.
VastaaPoistaTuon tuostahan noita mäkätyksiä tosiaan saa kuullakseen ja nähdäkseen:
VastaaPoistamaatalousmafia syö rahamme. Miksi niille kepujusseille pitää lahjoittaa rahaa? Ostetaan ruoka muualta; se on halpaa ja hyvää.
Tässä jokunen kuukausi sitten sain jollain foorumilla sitten nähdäkseni mäkättäjälle tehdyn suoran vastakysymyksen:
ymmärtääkö mäkättäjä sellaista faktaa, että jos Suomesta ajetaan maatalous alas, ei se ulkomainen ruoka ole enää halpaa eikä hyvää?
Vastausta ei tullut. Pelkäänpä pahoin, etteivät he oikeasti ymmärrä.
Kun on syntynyt hyvinvointivaltioon, jonka rauhan ja hyvinvoinnin kausi on jatkunut liian kauan, ei voi tietää sen rauhan ja hyvinvoinnin todellisesta hinnasta muuten kuin historiaa opiskelemalla.
Liian useaa se ei kiinnosta. Miksi kiinnostaisikaan; kun on ikänsä elänyt hyvinvonnin keskellä, siihen suhtautuu luonnollisena olotilana. Luonnonjärjestyksenä.
He tajuavat vasta, kun paska osuu tuulettimeen ja sitten on liian myöhäistä.
Yrjö!
VastaaPoistaErinomainen huomio!!!
Maanviljelistä on varsinkin vihervasemmiston keskuudessa tehty lähes lainsuojaton "yhteiskunnan loinen" myös Ruotsissa ja nyt se sitten napsahtaa omaan nilkkaan.
VastaaPoistaSanotaan kepusta mitä hyvänsä niin on osittain heidän ansiotaan, että peruselintarvikkeiden kohdalla meidän omavaraisuus on noin 80% luokkaa.
Meilläkin on tietyt piirit rääkynyt vuosikymmeniä sen puolesta, että maanviljelys ja karjatalous tulee tyystin lakkauttaa ja nyt mukaan on otettu yhä vahvemmin ilmastohysteria.
Maajussista on autoilijan ohella tehty ilmastoperkele.
Saas nähdä kun nykyinen kriisi syvenee niin ja siitä aikanaan palaudutaan niin annetaanko maajussille se arvo mikä heille kuuluu vai onko vihervasemmsto siinä vaiheessa edelleen shokissa kun avocadot ja soijalatte loppui muutamaksi kuukaudeksi.
Mikäli sapuska svedustaniasta loppuu tai ainakin käy vähiin niin sieltä voi alkaa lappamaan väestöä lihapatojen ääreen Suomeen.
Onkohan Börjellä vai Ahmedilla lähtemisen kynnys matalammalla?
Onhan meillä kuulemma rajat kiinni mutta se koskee Börjeä, Ahmed voi jälleen kerran vaihtaa identiteettinsä Ismailiksi ja ilmestyä Tornioon vaatimaan asyylia.
Sisäkanisterimmehan ilmoitti, että härmäläisten perusoikeuksia voidaan rajoittaa jopa rajojemme sisällä tapahtuvan liikkumisen osalta ja kaupunkeja voidaan eristää mutta läpsyt liikkuvat taikasanalla vapaasti ihan minne vain.
Se on nähkääs rajoittamaton ihmisoikeus tuli sitten vaikka lopullinen rutto tai konkurssi, mätäsalolle aivan sama.
Ruotsilla ja Suomella on tosiaan vissi ero. Olen joskus miettinyt, mistä se saattaisi johtua. Yksi syy voisi olla, että Ruotsissa ei ole ollut suuria konflikteja kahteen sataan vuoteen. Siksi on syntynyt käsitys, että isoja vaikeuksia ei tulevaisuudessakaan voi ilmestyä. Suomessa sentään vaikuttaa etäinen muisto 70-80 vuoden takaisista tapahtumista, ja se pitänyt yllä jonkinasteista järkiperäistä ajattelua.
VastaaPoistaToinen professori
Toivottavasti päättäjämme ottavat tästä opiksi.Vaikken siihen uskokaan.
VastaaPoistaRuotsissa varmaankin tulee hätä vasta kun kunniakansalaiset alkavat valittamaan
ilmaisen ruoan laadusta...
Ihan helvetin hyvä juttu kaikkialla, jos ruokaa aletaan säännöstellä. Ylilihavat kansat laihtuvat ja tervehtyvät. Diabetes ja moni sairaus paranee tai ainakin kohenee ja moni tauti estyy. Mutta joo ri ole enää vuosiin käynyt ns. kateeksi ruotsalaisia monestakin syystä.
VastaaPoistaJuuri näin. Olen aina arvostanut maatalousväkeä, koska rehellisesti voin tunnustaa, että minusta ei kaupunkilaistyttönä maatalon emännäksi olisi ollut. Vaikka lapsuuteni kesäpaikka maalaisympäristössä oli minulle maanpäällinen paratiisi, isäntäväen aherruksesta näin, että siellä tehdään kovaa työtä, joka oli monesti hikistä, pahalle haisevaa ja luonnonvoimien armoilla. Nykyään on apuna kaikenlaiset koneet, mutta ne maksavat rahaa ja paljon, eivätkä nekään ihan itsestään toimi. Pienviljelijäthän meillä on tapettu sukupuuttoon ajat sitten. Jospa kurjistuva Ruotsin tilanne saisi meilläkin pahimmat arvostelijat rauhoittumaan ja katsomaan omaa nenäänsä pitemmälle...
VastaaPoistaRouva Ano
Tämä kevät on ollut oikein hyvä demo siitä mitä tapahtuu kun kaikkien puolueiden tavoitteet toteutetaan. Lentoliikenne on loppu, kauppojen hyllyt kohta tyhjät ja yritystukihanat auki. Vain polttomoottoriautojen kieltäminen vielä puuttuu mutta eiköhän sekin kohta tule.
VastaaPoistaOn muuten hauska huomata kuinka tämän viruksen myötä kaikista on tullut preppereitä
VastaaPoista-Tvälups-
Nyt nähdään konkreettisesti, että omavaraisuus on tärkeää pitää kunnossa. Ja ei kaikilla ole varaa tilata kotiin kalliita ravintola annoksia. Voihan se kallion ituhippia vähän kirpaista kun lattekahvilat voi mennä jopa kiinni viranomaismääräyksellä ja jos vielä avokadot on hamstrattu kaupasta kaikki, niin voi joillakin mennä sormi suuhun. Perunaa ja jauhelihaa niin sillä kyllä hyvin pärjäilee. T. Oloneuvos
VastaaPoistaHyvin on länsinaapurissa kehitysmaa aste noussut. Vielä 10 - 20 vuotta(?) niin hyvä tulee. Vaikka ei täältä parane huudella. Perässä tullaan jos ei suunta muutu täysin.
VastaaPoistaTerho sen sanoi, että mistä se ruoka alkujaan tulee. Siellä minäkin olen pellolla ollut. Sevästämässä heinää ja kauraa, ohraakin malliksi. Puimassakin ollut, kotona ja kylillä. Jostain syystä se puimakoneen syöttö uskottiin minulle, minä kun kuulemma syötin tasaisesti, niin että ehti jyvät erotella. Kuului vaan sellainen tasaisin humina, ei mitään silloin tällöin ulvahduksia ison tupon mennessä konenn läpi. Ja toisesta päästä tuli silloin pehkut ja jyvät samassa nipussa. Isävainaa kädestä pitäen opetti. Minun aikanani oli jo traktoreita, ei tosin kaikilla, eli "rahdin ajoa" riitti, minullekin "poikarievulle".
VastaaPoistaTuossa äskettäin jäi naapurin rouva jutulle, tästä nykytilanteesta ja mihin se johtanee. Tuumasin, että jos kuolo korjaa niin korjaa, ei kuitenkaan tarvitse katua elämätöntä elämää, kaikea on ollut ja satuunut, hyiä aikoja ja huonompia aikoja, mutta päivä kerrallaan on menty. Eletty köyhästi kun on sen aika, ja riekuttu viimeisen päälle sen ajan ollessa esillä. Voisi ja pitääkin sanoa laulun sanoin: Päivääkään en vaihtaisi pois. Kuitenkaan, vaikka joskus aikoinaan siltä on tyntynutkin. Onneksi on ehjä katto pään päällä, ja pari kerrosta kivitaloo senkin päällä notta ei ne ekat sateet sisään tule:)
Nokka pystyyn ja päin ärjännettä..
Huru-ukko
Olen pienestä pitäen nähnyt ja ollut mukana, kun heiniä oltiin laittamassa seipäille ja sieltä latoon. Kuinka voita kirnuttiin ja missä vaiheessa juustoa tehtiin. Viilit ja klimppisoppa on tuttua. Ruisleipää leivottiin ja laitettiin leivinuuniin ja senjälkeen orrelle katonrajaan (tästä syystä reikä). Hevosella metsätöissä ja muu liikkuminen. Emäntä piti huolen navetasta ja hoiti lampaita. Miten kehrätään lampaavilla langaksi, miten loukutetaan pellavaa jne... Tämä kaikki, koska isän vanhemmat olivat pientilallisia. Isän pikkuveli otti tilan hoitoonsa. Sitten alkoi tilan alasajo 70-luvulla, jonka seurauksena piti keksiä muita hommia tilapidon ohella. Isän veli jäi eläkkeelle maalaus- remontti yrittäjänä. Kaikki nämä omavaraistalouden osaaminen kadonnee pikkuhiljaa.
VastaaPoistaIhmisen omat kokemukset vaikuttavat paljon siihen, miten hän asioihin suhtautuu. Tästä keskustelusta näkee, että blogin lukijoissa on väkeä, joka on itse tehnyt maataloustyötä tai ainakin nähnyt vierestä, millaista se on menneinä vuosikymmeninä ollut. Sen perusteella osaa tätä työtä arvostaa. Kyllä minäkin olen aikoinani pitänyt heinähankoa ja sontatalikkoa käsissäni, eikä ollut mahdollisuutta eikä tosin haluakaan nyrpistellä. Jos vielä ymmärtää, että huonojakin aikoja saattaa olla tulossa, tajuaa mikä merkitys kotimaisella ruuantuotannolla on.
VastaaPoistaToinen professori
Japanissa on vain 40% omavaraisuus, toisin sanoen maa on hyvin riippuvainen tuontiruuasta. Ison kriisin yllättäessä Japani olisi nälänhädässä. Tästä saatiin jo esimerkki toisen maailmansodan lopulla: ruokatilanne oli ongelma, kun Japanin laivasto oli lähes tuhoutunut eikä valloitetuilta alueilta enää saatu tuotua ruokaa emämaahan. Kaupunkien puistot oli muutettu puutarhoiksi. Jopa jäljelle jääneillä laivaston aluksilla kasvatettiin vihanneksia. Ja tuolloin Japanin omavaraisuus oli sentään rutkasti parempi kuin nyt.
VastaaPoistaNykyään Japanissa mm. riisinvlijelyä tuetaan, mutta omavaraisuus on silti vain 40% koska väestöä on niin paljon. Tosin alueellisia eroja on: Maatalousvaltainen Hokkaidon saari nauttii hurjasta 187% omavaraisuudesta!
lainaus facebookista:
VastaaPoistaHeikki Porkka
52 mins ·
Fiksut johtajat ymmärtävät varmuusvarastojen merkityksen, vähemmän fiksut eivät
Siilinjärven lapsinero on tehnyt vuosien ajan työtä, jotta Suomesta tulisi Brysselille alisteinen ja uskollinen provinssi, jota voidaan tarvittaessa kiristää eri tavoin.
Keskisuomalainen uutisoi 11.1.2017, noin kolme vuotta takaperin:
"Leipäviljan varmuusvarastot on Suomessa miltei puolitettu myymällä varastoista pääsääntöisesti vehnää. Varastojen puolittaminen vuoden 2016 loppuun mennessä perustui Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen joulukuussa 2013 päivittämiin huoltovarmuustavoitteisiin."
Turun Sanomat vajaa kaksi vuotta takaperin, 26.8.2018:
"Päätökset varmuusvarastojen koosta ja käytöstä tekee valtioneuvosto Huoltovarmuuskeskuksen esityksestä.
Esimerkiksi leipäviljaa pitää olla varastossa tällä hetkellä puolen vuoden tarpeisiin. Aiemmin varastointi kattoi vuoden tarpeen. Päätöksen varmuusvaraston pienentämisestä teki Jyrki Kataisen (kok.) hallitus vuonna 2013."
Katainen istuu tällä hetkellä Sitran johdossa. Sitran nettisivuilta avautui tällainen teksti otsikkoineen:
"ENNAKOINTI
Jotta huominen ei näyttäisi niin sumealta, Sitra tuottaa tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavaa ennakointitietoa."
Onnea matkaan suomalaiset!
Sitra on saanut Kataisesta johtajakseen todellisen tulevaisuuteen tuijottajan, joka on aina uskonut enemmän utopiaan kuin ympäröivään todellisuuteen.
Tervehdys Terho Hämeenkorvelle, Qroquius Kadille, Veijo Hoikalle, Joppos123:lle, Toiselle professorille, Hulluus on valloillaan, Ano1:lle, Rouva Anolle, Ano2:lle, Taisteluvälineupseerille, Oloneuvokselle, Unknownille, Huru-ukolle, Kalevi Nissilälle Tuumailijalle ja Ano3:lle & kiitos kommenteistanne. Annetaanpa kunniaa myös rekkakuskeille tämän hyvän kirjoituksen muodossa:
VastaaPoistahttps://www.suomenuutiset.fi/rekkakuski-miika-jos-kuljetuksen-ja-logistiikan-tyontekijat-jaisivat-kotiin-niin-vessapaperin-tonnikalan-ja-kasidesin-hamstraus-loppuisi-kaikilta-heti/
Terho & Huru-ukko: Niin heinä- kuin perunapellolla on joskus nulikkana tullut oltua itsekin. En tosin tiedä, että oliko työpanoksestani enemmän haittaa kuin hyötyä.
Qroquius Kad: Juuri näin. Hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys.
Veijo: Kiitokset.
Joppos123: Joo, rajat on kiinni mutta se ei koske tänne pyrkiviä notkuilijoita. Tuo on kansalaisia kohtaan puhdasta vittuilua.
Toinen professori:
Viesti1: Jotain tekemistä tällä varmasti on.
Viesti2: Joo, samoja huomioita. Täällä on mainioita kommentoijia.
Hulluus on valloillaan: Ja mietitään sitä tilannetta jos Ruotsin talous kyykkää eikä taikaseinä enää toimikaan.
Ano1: Vähän rankka keino kylläkin.
Rouva Ano: Ja kyllä mullekin se isännän homma taitaisi olla liian rankka rasti. Ja niin kuin ylempänä tuli todettua niin hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys.
Ano2: Vähänhän tämä sellaisen harjoituksesta käy.
Tvälups: Ainakin suuremmissa kaupungeissa. Täällä syrjässä ei olla pahemmin hamstrailtu.
Oloneuvos: Samaa mieltä ja täytyy muistaa että Suomi on vähentänyt viime vuosina varmuusvarastointia. Kannattaisiko asiaa miettiä uudelleen?
Unknown: Perässä tullaan ja kiihtyvää vauhtia.
Kalevi: Kyllä, tietty osaaminen häviää. Ja jo kadonneisiin kuuluu aikanaan yleisetkin pienviljelijä-metsätyömiesammatit.
Tuumailija: Aika rankat on nuo Japaninkin luvut. Ja Japanihan on myös jo pitkään tottunut hyvinvointiin.
Ano3: Valitettavasti juuri näin on.
Pitää muistaa että silla maataloustuella pidetään ruuanhinta alhaalla Suomessakin, jos maatalous nyt yhtääkkiä loppus Suomessa, niin ne ulkomailta tulevat elintarvikkeet eivät todellakaan olisi halpoja vaan sillon tulisi myyjänmarkkinat ja hinta olisi ihan jotain muuta, hyvänä esimerkkinä oli kun yhtenä vuonna Suomessa ei satu kunnon perunasatoa vaan jouduttiin turvautuun tuontiin, niin ne hollantilaiset potut oli kaksi vai kolmikertaset normaaliin perunanhintaan, ja laatu ol viellä huono, markkinoilla kun on taipumus nostaa tuotavan välttämyystavaran hintaa jos jossain on kysyntää mutta ei tarjontaa
VastaaPoista-jpt-
Sitä ollaan nyt niin maajussia, niin maajussia.
VastaaPoistaMaanviljelijöiden huonolle imagolle on syynsä. Haavisto, kepuli Virolainen ja mikäs se viimeisin MTK:n tappi olikaan. AINA kun ilmestyivät televisioon mankumaan maanviljelijöiden tulojen huonosta kehityksestä, nousi voin, lihan, leivän, maidon ja muun ruuan hinta. Noiden ukkojen naama vituttaa vieläkin ihan kaikkia 70-luvulta asioita seurannutta.
Vika ei ole jonkun maajussin takaperälaitahikiältä, kepu on suurin syyllinen. Teki maanviljelijöistä turpeeseen sidottuja ja uskotteli kannattajilleen olevansa puolellaan. Tokihan kreivi on maaorjiensa ylin ystävä.
Torpparivapautus oli hyvä ja tarpeellinen juttu. Samoin asutustilojen perustaminen oli välttämätöntä kommunistien torjumiseksi. Syntyneiden pientilojen yhdistäminen olisi pitänyt aloittaa 50-luvulla. Elinkelvottomien asutustilojen alasajo tehtiin tyhmimmällä tavalla, paketoimalla arvottomiksi ja autioittamalla maaseutua. Olisi pitänyt yhdistää tiloja, keksiä uutta viljeltävää. 5 hehtaarin rämeenperäläinen tila ei oikein voi kilpailla manitobalaisen 5000 hehtaarin pikku tilan kanssa vehnänviljelyssä. Ei se pärjää edes argentiinalaista nautatilaakaan vastaan. Ehkä Rämeenperän rahkantuoksuinen sinihomejuusto kelpaisi? Vaikea sanoa, ei yritetty. Swampbottom Extra Fine Smokey Barley Juice voisi sekin mennä kaupaksi. Tai vaikka katajanmarjat. Mutta bulkkituotteella ei pikkutilat voi ikinä kilpailla.
Kainuuseen rakennettiin kekkostiet, pääsi nuoriso pääsi kätevästi lähtemään ruotsiin.
90-luvulla sitten iski tade tuulettimeen, lama vei rahat, EU tulot. 80-luvulla vielä viisi (5) lehmää riitti lapsiperheelle tulonlähteeksi, jos toinen vanhempi teki edes osa-aikaista työtä muualla. 90-luvulla todellakaan ei.
Maataloustuen muuttaminen näennäisviljelyä tukevaksi on kanssa ihan hanurista, muutama harva korsi neliöllä on kuulemma ihan OK vehnäpeltoa. Biodynaaminen parsa ei sekään paljoa huvita tuen/veronmaksajaa.
Muuan kollegani piti taannoin keväällä, elokuussa ja syssymmällä lomiaan. Kävi perintötilallaan kylvämässä 150ha vehnää ja sitten sen korjaamassa. Huvitti seurata töllöstä kun joku eteläsuomalainen vehnänviljelijä vinkui huonoa tuntipalkkaansa, 12 kuukautta kun pitää raataa 12/7 elantonsa eteen. Isukin kototila oli pikkutila, tiedän toki semmoisen reaaliteetit, tutuissani on myös suurtilallisia. Tukipolitiikka ja sen tempoilut tuottaa kaikille ongelmia.
Varmuusvarastoiden alasajo oli tyhmää. Vilja säilyy kunnon siilossa vuosia. Kyllä: Australia, USA ja Kanada tuottaa vehnää ihan helevetisti, eikä niissä kato osu samaan aikaan. Mutta olis vara hyvä olla olemassa.
To be continued---
Pyssymies
-- jatkoa
VastaaPoistaTästä päästäänkin siihen tosiasiaan, että maanviljely on osa maanpuolustusta. Armeija ei sodi metsässä atlantin pohjassa makaavan tofun voimalla. Neuvottele siinä sitten, kun Kratsenia saartaa suomen satamia ja ruokaa ei ole edes mustassa pörssissä. Puolustusbudjettiin pitäisi varata rahaa sekä varmuusvarastointiin ruoan suhteen että rahaa riittävän peltoalan ylläpitoon. Traktoreihin, puimureihin, lehmiin, sikoihin, hevosiin ja hevosvetoisiin työkoneisiin. Lannoitteiden varmuusvarastoihinkin pitää panostaa. Miksei palkata sopimussotilaita, päivä viikossa, työnä ylläpitää peltoja viljelyskunnossa, koneita ja tarpeellisia rakennuksia myös. 500 - 600 € kuussa helpottaisi monen tilan arkea. Huoltovarmuus kasvaisi, pellot olisivat valmiita tuottamaan tarvittaessa. Nykyiset rikkaruohikot kun eivät välttämättä ole.
Ainiin: Tiet, valtion tiet pitäisi pitää kunnossa ja yksityisteistäkin pitäisi pitää kunnossa. Ei riitä, että tilalle pääsee purilailla viljasäkin kanssa.
Tilakokoa pitäisi kasvattaa, maatalousyhtiöllä? Vai kaupoilla, en tiijä. Maan hinta on paikoin naurettava. Miten tappiollisen tilan hehtaari voi maksaa hyvinpalkatun ammattilaien vuosipalkan verran. Naapuritilallinen voisi ehkä kuolettaa hinnan sadan vuoden tuotoilla. Olettaen koron olevan 1% luokkaa.
Semmoinen tilakoko olisi sopiva, että olisi varaa palkata trenki tai piika avuksi. Silloin ei työ olisi liian sitovaa koko ajan.
Pyssymies
Tervehdys jpt:lle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistajpt: Juuri näin.
Pyssymies: En itse lähde etsimään syyllistä vaan konekiväris ja Lahtist. Sinänsä ruuan omavaraisuusaste meillä on tietysti se 80 pinnaa mutta varmuusvarastointia tulisi kehittää tai ainakin palauttaa entiselle tasolle. Mulla on tuttuja maanviljelijöitä ja he ovat esitelleet mulle sitä EU:n vaatimaa lankettisotaa ja siihen olen tuuminut että Herra varjele kun olen niitä katsellut. Ja tilakoothan Suomessa ovat jo pitkään kasvaneet mutta eihän täällä mitenkään saada aikaan vehnäpeltoja tyyliin Kansas.
Kaikki elintarvikkeet ovat muuten pörssihinnoiteltuja eli niiden hintaan vaikuttaa pörssikurssit ja spekulaatiot osv
VastaaPoistaHieno systeemi!
-Tvälups-
Tervehdys, Taisteluvälineupseeri. Asiaan vaikuttaa tietysti sekin että pääosa suomalaisten elintarvikkeista jaellaan kahden suuren ketjun kautta. Itse pyrin suosimaan pieniä paikallisia yrittäjiä aina kun vaan mahdollista.
VastaaPoistaNäinä aikoina kuten tietysti muutoinkin tosiaan kannattaa suosia pieniä paikallisia yrittäjiä ja tämä on erittäin tärkeä asia.
VastaaPoistaNuoret ihmiset eivät tiedä mitä lama -ja epävarmuus on ja minulla on sellainen tunne, että pian tietävät. Itse muistan, kun jo nassikkana 1970luvun lopulla kotona oli aina parinviikon säilyvät ruoat ja enemmistö alakouluikäisistä osasi tehdä itse ruokaa siitä mitä oli, leipoa, kalastaa ja perata kalat, sekä kokata itse ongitut fisut. Kerätä marjoja, sieniä ja yrttitee-ainekset metsästä, korjata rikkinäisiä vaatteita/tavaroita, sekä tehdä itse uusia. Lähialueelle myös mentiin kävellen, tai pyörällä ja pyörän perushuolto osattiin myös. Omavaraisuus ja itseriittoisuus oli sellainen epähyvien entisaikojen tupla+epähyvä hyve ja entisarvo, niin yksilöillä, kuin Suomi nimisellä valtiolla. Vaan miten on laita nyt tuplaplushyvän älyllisen riemuyhteiskunnan aikana?
Noin muutoin vinkkinä kaikille kotiviljelyä harrastaville/kokeilijoille. Ensiviikon maanantaina 23.3 kannattaa kylvää siemenet esi-istutukseen, sillä kevätpäiväntasauksen(muinaisen tupla+epähyvän ajan pääsiäinen)jälkeinen uusi kuu on oikea aika tälle. Eli ollaan kesän puolella jolloin valoa riittää ja uudenkuun alussa kylvetyt siemenet itävät vahvoiksi taimiksi.
Ehkä tästä alkaneesta lamasta on jotain hyötyäkin, luusi tämä ainakin opettavan niitä, jotka mitään hyödyllistä kykenevät omaksumaan.
Ruotsin tilanne on sikäli eriskummallinen että Tukholman korkeudelta (lue Helsingin) alaspäin on valtavaa etelä-Ruotsin eli Skånen maanviljelysaluetta, josta nykäistään ainakin pari satoa per vuosi. Tukholmasta ylöspäin kyllä myös viljellään mutta sen osuus kokonaistuotosta ei ole niin oleellinen. Eli Suomen maanviljelysolosuhtet ovat aika erilaiset naapurimaahan verrattuna. Kuka tahansa joka on autoillut etelä-Rutotsin läpi muistaa kyllä valtavat peltoaukeat. Mutta tarpeeksi hullulla hallinolla saadaan mikä tahansa vilja-aitta tyhjentymään.
VastaaPoistaOn se muuten jotenkin tosiaan kohtalon ivaa että tämä viljavarastojen tyhjentäjä on nyt tulevaisuudentutkijana. Osataan sitä meilläkin.
Saas muuten nähdä kun kantaväestö pannaan kotiarestiin ja samaan aikaan tänne lennätetään läpsyttelijöitä siivestämään niin uskon että yhteiskuntarauha on todella koetuksella ja saattaapi joku ministeripaikkakin vaihtua.
Pieniä paikallisia minäkin yritän käyttää mahdollisuuksien mukaan. Ja lihan ja sen jalosteet ostan paikalliselta, eli nyt mainosksen vuoro: Maatila - liha Meronen Orimattilan Virenojalla. Laatulihaa ja makkaroita, myös muiden pientuottajien tavaraa. Munia, herneitä, leipää jne. Kannattaa käydä kauempaakin. Suosittelen.
VastaaPoistaHuru-ukko
PS. Ei ne mulle maksa mainoksesta kun ei tiiä et mainostan. On vaan niin hyvä kauppa alallaan.
Tervehdys Perttu Ahoselle, Beckerille ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaPerttu: Vähän samanlaisia muistoja itsellänikin. Sinänsä en usko tämän kriisin olevan niin pitkä että ainakaan Kallion kuplassa opittaisiin mitään.
Becker: Asian tiimoilta voi heittää kysymyksen että kuinkas hyvä asia se globalismi sitten loppujen lopuksi olikaan? Niitä läpsyttelijöitä on sinänsä tulossa varmasti hyvin vähän koska muut Euroopan maat pääosin pitävät rajansa kiinni. Ja tämä hallitus pidetään väen väkisin kasassa aivan loppuun asti.
Huru-ukko: Paikallisia kannattaa mainostaa joten laitetaanpas tähän ne Merosen nettisivut:
https://www.maatilalihameronen.fi/
Tietysti ruoka hinnoitellaan pörssissä, täällä markkinataloudessa. Vaihtoehtoista hinnottelua kokeiltiin tuossa naapurissa. Gosplanissa ei tuntunut kumminkaan asuvan kummoinenkaan viisaus. Säätelyllä saadaan tasattua omituisuuksia. Siis varmuusvarastoilla, tulleilla ja tuilla.
VastaaPoistaKansasin, manitoban tai australian vehnäntuottajien kanssa ei edes satakunnan kokoinen maatila pärjää mitenkään. 5ha tila ei bulkilla voi tuottaa järkevää elintasoa järkevällä tukitasolla. Erikoistuminen ja jatkojalostus voisivat olla ratkaisu. Rämeenperän kaskiruiskanaburgeri tai Tammelan tattarihäränpaisti.
EU ja sen omituisia sääntöjä vahtivat tarkastajat ovat yksi riesa. Voisi vaikka aloittaa byrokratian purkamisen siitä, että peltolohkon lankettien täyttämiseen ei saa mennä enempää aikaa kuin sen kyntämiseen. Elintarviketiloihin sopisi käyttää suomessa samoja sääntöjä kuin vaikka ranskassa. Ei juustolan tarvitse olla kokonaan lasia ja rosteria kuin suomessa.
Varmuusvarastoille sopiva vahvuus olisi 1½ vuotta, siis yksi täysi katovuosi + seuraavan vuoden satoon asti. Ilmastonmuutokseenkin sais varautua. Minäkin muistan talven kun suomalaisia murtajia tarvittiin puolan rannikolla asti. Parhaaseen jäämaksuluokkaan kuuluviakin haettiin gotlannin tasolta hankoon. Eikä siihen vaadita kuin pari äännettäväksi mahdotonta tulivuorta purkautuu islannissa, niin lentokoneet ei lennätä suomeen mitään.
Pyssymies
Tervehdys, Pyssymies. Maataloudessa se keskusjohtoisuus ei vaan tunnu toimivan. Ja Suomessa ollaan Kansasiin verrattuna pientuottajia mutta suht hyvin onneksi on pärjätty. Kumminkin. Lanketeista puheenollen tiedän että moni maanviljelijä täytättää ne maksullisilla ammattilaisilla kun oma osaaminen ja aika ei vaan kerta kaikkiaan riitä.
VastaaPoistaKyllä ne ajat kun Kansas tuotto maailman vehnän ovat taakse jäänyttä elämää.Ranskakin tuottaa nykyään 80-90% koko Yhdysvaltojen tuotannosta.Vehnän hinta elää nykyään Venäjän,Kanadan ja Eun satojen mukaan,Venäjälläkin alkoivat sadot onnistumaan heti kun luopuivat kommunismista.Maa on nykyään suurin vehnän viejä.
VastaaPoistaJas miksi noin.No koska maissia viljelemällä tienaa paremmin, joko rehuksi tai polttoaineeksi etanolina.
Että ei vilja maailmasta lopu jos vaan rittää energiaa traktoreihin ja lannotteisiin.Ja siitä päästäänkin huoltovarmuuteen pitkällä aikavälillä.Suomen kaltaisen maan omatuotanto ilman ulkomaista energiaa vaatisi 30-40%väestöstä alkutuotantoon,auran varteen tai hakkaamaan halkoja.Ihan kuten kultaisella 50-luvulla.
Vuodeksi voidaan varautua viljan osalta,pidemmäksi aikaa ei.Koska se seuraavan sadon varmistava energia ja elintaso on tuotava ulkoa.Ja rahat siihen tienattava tuottamalla jotain arvokkaampaa kuin vehnä, minkä tuotantoon Suomi ei oikein ole otollinen,ei naaperältään,ilmastoltaan eikä kustannustasoltaan.
Hätätapauksiin tietysti voidaan varautua, mutta jos esim kansainvälinen kauppa pysähtyy pitkäksi ajajsi,niin ongelmia ilmestyy muualtakin kuin ruaan osalta.Ja esim sähkön osalta ne ongelmat ovat paljon todennäköisempiä kuin viljan,Suomi tuo talvella kovilla pakkasilla 30% sähköstään,suurin osa tulee Norjasta ja Ruotsista,yhä suurempi osa Venäjältä.Tuon tuonnin katkeaminen 30 asteen pakkasilla näkyy heti ja vaikuttaa kaikkeen.
Järjestelmäpuolueet jyräävät näköjään yksityisfirmoissakin?
VastaaPoistaMC Tsuhnan sivut ovat joutuneet meillä estolistalle.
Kohta varmaan nämäkin... :(
Sattuneesta Syystä Nimetön
Tervehdys klovalle ja Sattuneesta Syystä Nimettömälle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaklova: Ranska tuottaa 80 – 90 pinnaa Yhdysvaltojen vehnäntuotannosta? Tuo kyllä vaatii jotain lähteitä. En usko ihan ensi-istumalla. Mitä tulee Suomen sähköntuotantoon niin meidän turvevarat vastaavat Pohjanmeren öljyä. Suomella olisi mahdollisuus olla energiaomavarainen. Mutta kun se on vihreille Herrasta Perkeleestä ja vihreäthän sanelevat tällä hetkellä suomalaista politiikkaa.
Sattuneesta Syystä Nimetön: No kas, oliskos syynä se sivustossa oleva MC?
No tuon luvun heitin ulkomuistista,mutta näinä aikoina kun kaikki tilasto on netissä niin:
VastaaPoistaYhdysvallat vehnäntuotanto 47 milj tonnia ja Ranska 37 milj tonnia.olisko tuo sitten lähempänä 70%.
Turve joo, sen energiatehoa on pirun vaikea arvioida koska hyvin suuri osa siitä on keleistä ja toisekseen sitä voidaan kyllä polttaa, mutta siihen on olemassa muitakin siihen sopivampia aineita ja niitäkään ei ole hinnalla pilattu, kuten hiili.Jos halutaan tuottaa sähköä lauhdevoimalla, niin hiili on paljon järkevämpi kuin turve.Polttonesteitä turpeesta on sitten hankala tehdä ja kallista.Tosin Suomessa ei enään olekaan kuin muutama isompi lauhdevoimala, että ongelma alkaa olemaan akateeminen.
Moni asia menee tämän viruksen hakia uusiksi,kansalunnilla mitkä painivat toimeentulonsa takia ei riitä mielenkiintoa maailmanpelastamiseen.
Että syksyllä moni asia on toisin
Tervehdys, klova. Hiili on tuontitavaraa. Turve on kotimaista. Jos turvetuotannon kehittämiseen oltaisiin käytetty se raha mitä turhaan tuulivoimaan on käytetty niin se voisi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.
VastaaPoistaNiin nuo luvut 2017.2019 Ranska tuotti 40 milj tonnia ja Yhdysvallat 52 milj tonnia.
VastaaPoistaIlmeisesti vehnästä sai paremman hinnan ja maanviljeliät kylvivät sitä enemmän.Sekin tieto kyllä löytyy pienellä hakemisella,siis montako hehtaaria Ranskassa kynnettiin vehnälle,EU on perusteetu tuon tiedon varaan ja vuoksi, maatalouden ja ennenkaikkea ranskalaisen maatalouden.
Mutta siinä se näköjään pyörii 70-80% Ranskan vehnäntuotanto jenkkien vastaavasta.Ja suuri syy on tietty se,että jenkkifarmari viljelee maissia enenemässä määrin.80-luvun alussa tuotanto oli 30-40% suurempi,Neukut ostivat kaiken minkä saivat.
Tervehdys, klova ja kiitos lisäyksestä. Nähtävästi jenkit sitten syövät enemmän sitä maissia jos noin on.
VastaaPoistaKlova on muuten ihan oikeilla jäljillä. Tästä on tovin kun jossain yhteydessä tulin lueskelleeni USA:n viljelyslukuja ja siellä viljellään pinta-alaan nähden yllättävän vähän vehnää ja muita lajikkeita. Kaikki paikat on täynnä maissia, sitä syötetään jopa lehmille vaikka se ei ole niiden luontaista ruokaa. Jos menet paikalliseen markettiin niin maissia on onnistuttu tunkemaan kaikkiin mahdollisiin tuotteisiin. Siitä tehdään mm. sokeria joka on helvetin epäterveellistä. Esim. Heinzin ketsuppi on pelkkää kemikaalia ja maissista tehtyä makeuttamisainetta. Emme osta perheeseen oikeastaan mitään jenkeissä tehtyä syötävää sillä ne ovat epäterveellistä sokeripitoista mössöä.
VastaaPoistaNiin ja muuten USA:ssa on viljely aika pitkälti hallinnon käsissä, eli yksittäinen maamies viljelee mitä käsketään. Pikkutilat saavat päättää mitä maahan laittavat, mutta niiden määrä on vähenemässä sillä kaiken pitää suurta ja tehokasta sekä hyvin tuottavaa.
Maissista tehdään maissisiirappia, sitä tungetaan halpana sokerin korvikkeena limuihin ja muihin. Myös etanolia tehdään maissista. Suomeenkin taannoin sitä kulkeutui, idän kauppamiehet asialla - American Corn Tradition tms. taisi lukea putelin etiketissä, oliko aito vai jäljitelmä, en tiijä. Enemmän pirtua menee biopolttoaineeksi. Rehuksikin maissi kelpaa hyvin. Vehnän hinta kai liian matala, siksi siirtymä maissiin.
VastaaPoistaMinulla on semmoinen mielikuva, että hallitus alkoi tukea maissin viinaksi tislaamista tukitoimena viljelijöille. Puskan Ykä tms. asialla.
Pyssymies
FRA-USA vehnä n. 78%
VastaaPoistahttps://www.worldatlas.com/articles/top-wheat-producing-countries.html
Jenkit valmistaa maissista pitkälti etanoli polttoainetta tai tai polttoaineen jatketta. Maissin tuotanto on isosti tuettua viljelyä, jota perustellaan polttoaineiden saatavuuden omavaraisuutta. Brasiliassa on jo pitkän aikaa tuotettu etanoli pääosin sokeriruosta.
VastaaPoistaJoskus menneinä vuosina kun USAssa siirryttiin ns. biopolttoaineisiin, niin Meksikolaiset oli helisemässä perinteisten ruokien raaka-aineiden hinnan noususta kun maissin hinta vaan nousee ja nousee
"MC" ei ole siteblokkerin triggeri, jos mäkkärin sivu toimii. Helppo testata siis.
VastaaPoistaTurvetuotannosta pitää muistaa että se on kuitenki kotimaista ja tuo työtä maaseudulle, toisekseen Suomiessa sitä energiaa käytetään myös paikkojen lämpimänä pysymiseen, siksi Suomessa on kyllä järkevää käyttää näitä CHP-voimaloita jotka tuottaa kaukolämpöä ja sähköä esimerkkina vaikkapa Oulussa toppilan voimala, Ouluki oli talvella kylymä paikka ja jos Oulu lämmiettäisi sähköllä pitäsisi sekin energia jossain tuottaa ja taitas olla voimalinjat melkosen punaisina tammikuussa ..
VastaaPoista-jpt-
mutta sähkö tulee töpselistä ja ruoka foodorasta
VastaaPoistaHallelujah ja hatunnosto Ykälle, joka on jättänyt aiheen käsittelyn sille laajalle toimittaja- ja asiantuntijajoukolle joka kuvittelee a. viruksen kuuntelevan juuri hänen mielipidettään ja b. voivansa henkilökohtaisesti vaikuttaa mihin tahansa globaaliin ongelmaan. Koska heillä ja ainoastaan heillä on kaikki tieto jota sitten armollisesti rahvaalle lusikalla annostellaan. Sama koskee tietenkin myös päättäjiä. Tieto on tosin kansan parissa jo sanana nykyään kärsinyt aikamoisen inflaation ja sen tilalle on tullut "tieto".
VastaaPoistaJos Ruotsissa on noin surkeat varmuusvarastot (kukahan muuten keksii ensimmäisenä syyttää SD:tä tästä?), niin eiköhän ministeri Henriksson ota tämän sydämelleen ja löydä jonkun unohtuneen ei-kumotun lain 1700-luvulta jolla velvoitetaan suomalaiset toimittamaan tarpeellinen määrä elintarvikkeita tuolle isäntämaalle. Ahvenanmaa ja rantaruotsalaiset kunnat toki vapautettuja velvoitteesta, koska kyllä ministeri tajuaa että kapinahan siitä syntyisi jos suomalaiset eivät edelleenkin saisi niitä rakastamiaan Närpes tomaatisar.
Ei ruokaa tarvitse ruveta säännöstelemään, riittää että valtio toimii kuten aina ennenkin eli tässä tapauksessa hilaa ruuan alvin yli kipurajan, kyllä se mässäily siihen loppuu!
Niinpä, siinähän suosit "pieniä paikallisia yrittäjiä" stadissa. Jos S- tai K-duopoli on sellaisten tuotteita ylipäänsä suostunut ottamaan hyllyilleen, hinta on yleensä järkyttävä. Toki niitä joskus herkutteluun ostaa, mutta ei todellakaan jokapäiväistä muonaa. Vanhana olemisessa on se huono puoli että kuitenkin muistaa vielä hyvin, miltä raaka-aineiden pitäisi maistua. Kun on penskana/teini-ikäisenä saanut viettää mökillä ne kolmen kuukauden kesälomansa (terveisiä rouva Anolle, ihan samaa mieltä kuin kommenttisi), niin tietää miltä maistuu tuore kala, liha johon on jätetty makuaineet eli rasva ja ydinluut, vähän rupuiset ei-tehotuotetut hedelmät ja vihannekset. Mutta näin tämä maailma nyt makaa: mennään lähes kaikessa määrä eikä laatu edellä. Pätee myös ihmisiin.
Ettäkö Kallion kuplassa jotain opittaisiin? Haha, eihän se muuten kupla olisikaan. Ja tuon kuplan ydin on se, että he oikeasti kuvittelevat olevansa tuleva eliitin ydinjoukko. Valmistuvat sitten hum.- tai fil.kandeiksi, käytännössä aika suuri osa työttömiksi mutta se ei suinkaan estä taas uutta kuplasukupolvea muodostumasta.
tira+
Tervehdys Beckerille, Pyssymiehelle, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Dorkalle, Ano1:lle, jpt:lle, Ano2:lle ja tira+:lle & kiitos kommenteistanne.
VastaaPoistaBecker, Pyssymies, VNV & Dorka: Kiitos näistä lisäyksistä. Täytyy sanoa että tuo jenkkien maanviljelysysteemi oli mulle uusi ja yllättävä tieto. Ei mennyt hukkaan tämäkään postaus.
Ano1: Vinkki välitetty.
jpt: Juuri näin.
Ano2: Siis eipä huolta, ei murhetta.
tira+: Toimittajathan ovat nykyisin asiantuntija Parantaisia jotka käyttävät asiantuntijoina toisia toimittajia. Ja minä olen tämmöinen tavallinen Ykä vaan. Ruotsilla on nykyisin armeija niin rapakunnossa että ei se ainakaan Suomeen ryöstöretkelle tule. Helsingissä on kyllä vaikeaa suosia pienyrittäjiä. Yksi kannatettava paikka joka tuli mieleeni on mainio lihakauppa Chef Wotkins.
No onhan se tämäkin mukava tarinatupa. muttaju miehistä ei oo minkään tekijöiks. Mitäs ptäs olla että lähet toeille?
VastaaPoistaTervehdys, TPABvH. Olikohan kommentti tehty ns. ohranjyvässä?
VastaaPoistaSanottin että tämä tuli puskista. Ei osattu ajatella tällaista. Niinpä. Entä jos tähän tulisi kylmä alkukesä? Sateinen kesä? Hallaa? Maanviljolijät ovat valtaosaltaan ei-niin-nuoria. Jos niistä on vuoden päästaä neljännes liittynyt luonnon kiertokulkuun? Tässä ei tosiaan pörssikurssien nousu auta jos ruokaa ei vaan ole. Itse olen semi kaupunkilaistunut, maatalosta kotoisin oleva, no "vanha" äijä, 56v, mutta olen nyt vuokrannut pienen pellon ja jos henki kulkee niin pienimuotoista viljelyä on tarkoitus tehdä. Ihan vaan siksi että se nälkä on niin saatanan kurja pöytäkaveri. Samaa suosittelen muillekkin jos vaan kykenette. Älkää laskeko tämän yhteiskunnan varaan, sen toimintakyvyttömyys on tullut jo ilmi.
VastaaPoistaTervehdys, Ano. Hyviä huomioita. Maanviljelijät ovat paljolti ikäihmisiä eikä työn jatkajaa välttämättä ole. Ja oma ratkaisusi on viisas. Jo aarin perunapenkistä saa suht paljon syötävää. Täytynee ensi kesänä laajentaa omaani.
VastaaPoista"Mitäs ptäs olla että lähet toeille?" Tämän kryptisen lausuman tulisi varmaan kuulua
VastaaPoista"Mitä pitäisi tapahtua, että lähtisit torille (osoittamaan mieltä tjsp.)?
No tuota. Asiaa tarkemmin tuntematta voisin kai kehottaa veli Theophrastusta etsimään vastausta esittämällä saman kysymyksen itselleen. Se vastaus luultavasti pätisi meihin muihinkin?
Tervehdys, Qroquius Kad. Olet oikeassa. Minulla on vaan jotenkin sellainen tuntuma että suomalainen ei lähde torille. Mutta sen seuraavan kynnyksen se saattaa jossain vaiheessa ylittää. Ainakin jos se joutuu puolustautumaan.
VastaaPoista