Radanvarsikaupunki, vuonna 45 jjp eli
jälkeen järjen palautumisen
Pari vuotta oli vierähtänyt.
Radanvarsikaupungin keskustassa sijaitseva antikvariaatti näytti edelleenkin
yhtä rähjäiseltä kuin ennenkin, mutta itse asiassa se menestyi mainiosti.
Antikvariaatin omistaja Juuso Koskelo tuumi että rumat ne vaatteilla koreilee
ja oli pitänyt paikan ulkonäön entisenlaisena. Koska elettiin järjen
palautumisen aikoja ihmiset olivat löytäneet pysyvästi kirjat ja hyvin moni oli
heittänyt älykännykkänsä lepikkoon.
Lehtien ja kirjojen lisäksi antikvariaatin
toinen menestystuote oli edelleenkin wokelluksen historia ja nuo
käsittämättömät, aikanaan suvaitsevaisten toimesta – kasvojen edes osittaisen
säilyttämisen vuoksi – hävittämät aivopierut olivat keräilijöiden keskuudessa
edelleenkin hyvin kysyttyjä ja arvokkaita. Juuso oli saanut kovan etsimistyön
jälkeen jälleen talteen taas hieman pölyä historian lehdiltä ja oli laittanut
asiasta ilmoituksen nettiin. Niinpä tasan klo 9 kun antikvariaatti aukesi oli
ovella jo odottamassa vanha tuttu asiakas eli Korsubaari-ketjun omistaja Eino
Räinestö. Miehet löivät kouraa:
- Mites Korsubaarilla pyyhkii?
- Muutama uusi baari on taas avattu ja
kauppa käy. Perinteisen hyvää formaattia on turha muuttaa. Tosin meillä on
baareissa nykyisin uutuutena erään työntekijän kehittämä peli ”Lyö konsulttia”
joka on saanut aika huikeaa menestystä. Nyt neuvotellaan, että yksi pelifirma
ostaisi siihen oikeudet. Mutta minä olen nyt kyllä vähän malttamaton. Sinä olet
siis ihan totta löytänyt alkuperäistä LGBTQTiiTyy-wokellusta ja vähän
feministisiä pläjäyksiä lisäksi?
- Olenpa hyvinkin. Kun liukkaasti liikkuu ja yhteyksiä pitää
niin aina jotakin löytyy. Kas tässä olis ensimmäinen. Aito ja alkuperäinen. Silloisen
femakkopuolueen puheenjohtaja:
- Ai juma örde! Tää on klassikko.
- Jep. Ajalta jolloin koko biologia samoin
kuin ydinperhe yritettiin ihan tosissaan hässiä vituralleen.
- Minä muistan tuon. Se oli sitä aikaa
Ylellä. Eukko puhuu pehmosia ja toimittelija senkun nyökyttelee eikä kysy että
oliskos sulla jotain näyttöä väitteellesi. Minä haluan tään. Paljonko tää
maksaa?
- Odotas. Katellaan ensin nämä kaikki ja
jos ostat useamman niin lasketaan könttähinta. Hyvälle asiakkaalle. Muistatkos
sitten sen, kun jätkät ilmoittautuivat naisiksi ja menivät pokkaamaan kaikki
pokaalit naisten urheilussa?
- Joo, ja Suomessakin nää kirjanoppineet
menivät siihen hössötykseen mukaan. Sanoivat että jos siltä tuntuu, niin kyllä se
saa luvan riittää.
- Ja tää seuraava wokellus liittyykin
juuri siihen:
- Häh hää… nykytietämyksen vastaisesti… minä
muistan kyllä kun sitä oikeaa tietoa silloin kovasti rukattiin, etten sanoisi
suorastaan runkattiin ”nykytietämykseksi”… olisko tietämys sitten tiedon
vastakohta…
- Joo, ja asiaanhan kuului että nuo
kirjanoppineet olivat lähes kaikki mukana noissa muodeissa. Mitä hullumpi, niin
sen parempi. Tietysti siellä yliopistolla jossa oltiin täysin reaalimaailmalta
suojassa asiat alkoivat näyttää helposti ihan omanlaisiltaan. Ja yksi
hulluimmista muuodeistahan oli tämä ydinperheen tuhoamisen ylistys jota esmes
silloinen Helsingin Pravda propagoi oikein turpa kuolassa. Kas tässä. Historian
hämärästä. Perhe, jossa on kaksi isää ja äiti joka kuvittelee olevansa isä:
- Hjuu… tääkin on kyllä klassikko… vaikka
puistattaakin… kun muistaa että tuota vaahdottiin silloin ihan tosissaan…
opetettiin kouluissakin… mies on synnyttänyt kaksi lasta… mies…
- Jep. Ja tuo oli silloin niin pop kuin
vain olla voi. Pistää miettimään, miten niiden mukuloiden kävi. Toivottavasti
selvisivät täysjärkisinä. Ja kun oli puhe niistä kirjanoppineista niin pelastin
pölyn alta yhden kirjanoppineen joka mainosti yhtä aikaa sekä wokellusta että
monikultturismia. Yliopistossa, veronmaksajien elättämänä:
- Hjep… siinä toinen yliopiston kammiossa
levottomia ajatuksia omaksunut… ydinperhe halstariin ja suomalaisille naisille
geelitukkia miehiksi…
- Onneksi nuo tiedekunnat lopetettiin.
Eihän niistä kirjanoppineista ollut kyllä sen jälkeen kuin maksimissaan
baariapulaisiksi mutta vähemmän haittaa ne siinä hommassa tekevät ja verorahoja
saattoi sitten käyttää johonkin tarpeelliseen. Mutta mulla olis näiden lisäksi
sitten hieman feminismiä niiltä ajoilta jolloin se jyräsi. Kun sen annettiin
jyrätä. Niin kuin tiedät, ne silloiset sukupuolentutkimuksen laitoksethan
olivat täynnä ämmiä. Jotka tunnetusti eivät tule keskenään toimeen. No, kuinkas
ne yrittivät parannella tulehtuneita välejä?
- Hei, anskumä arvaan, onks sulla se…
- Jep. On:
- Ja sitten lisää. Eikun paranee.
Silloinhan ihmisoikeudet olivat määriteltyjä ihmisoikeuksia. Ne ei suinkaan koskeneet
tietynlaisia miehiä. Niin kuin esmes meitä. Kattos, mitä minä löysin:
- Hähhää, kas siinähän on tuo ansiottoman
arvonnousun arkkityyppi. Minä ostan tämän ilman muuta. Minulla on jo niitä
vitunvirkkaajien tuotoksia mutta tämä multa vielä puuttuu.
- Ja kun kerran puhe tuli
vitunvirkkaajista niin mulla on vielä yksi. Jackpot:
- Joo, tää on The Ultimate klassikko.
Hienoa että pelastit pölyn alta. Eihän tässä idea sinänsä ole se, että joku
huuhaa työntelee esineitä tavaraansa vaan se, että silloinen valtamedia teki
tällaisista ihan oikeasti uutisia. Uutisia, hitto vie.
- Niin… se oli sitä aikaa kun valtamedia
oli suunnattu pääosin kaupunkilaisille sinkkunaisille jotka olivat aivan
uskomattoman kiinnostuneita jalkovälistään. Mutta juu, tässä nämä tällä kertaa
olis.
- Mitä nää kustantaisi? Minä haluan ne
kaikki.
- Kokonaishinta olis 15.000 riikintaaleria
mutta jos ostat kerralla kaikki niin sovitaan että se olis 12.000. Ja nää tulee
siis tietysti kaikki kehystettynä.
- Sovitaan pois. Ei muuta kuin riihikuivaa
pöytään. Sulla ei ollut siis muuta?
- Onhan minulla. Mutta tää menee
huutokauppaan. Tää kun on niitä historian itselleen valehtelemisen
huipputapauksia. Lähtöhinta on 8.000 riikintaaleria:
- Siis tämä! Kun ottaa huomioon mitä
historia opetti niin ei ihme että tää yritettiin hävittää. Mutta löysitpäs,
piru vie. Minä tulen mukaan sitten huutamaan. Netissähän se huutokauppa
käydään.
- Niin käydään. Ja kun tuli puhe siitä,
mitä on yritetty hävittää niin minulla on sinulle ylimääräinen lahja. Ilmaiseksi.
Hyvälle asiakkaalle.
- Hitto vie. Minkälainen.
- No tämmönen:
- Juman gegganen! Tuo hahmo jolla
pelotellaan nykyisin tuhmia lapsia! Jos et oo kiltisti niin Tytti Tuppurainen tulee
ja tekohymyilee sut demareitten helvettiin! Kiitos. Täytyy nostaa sulle hattua
että jaksat tehdä tätä historiallista työtä.
- Kiitos. Ja selitys siihen että jaksan löytyy
tuosta seinällä olevasta kyltistä.
Eino Räinestö katsoi kylttiä, nyökkäsi ja
latoi riikintaalerit pöytään. Molemmat miehet tuumasivat kaupat tehtyään ja
kouraa lyötyään että niin nykyisiä kuin tulevia sukupolvia tuli varoittaa
mennetten sukupolvien virheistä jotka aikanaan muuttuivat dogmeiksi. Sitä ei
saisi unohtaa.
Ei koskaan enää.
Jatkoa osasta yksi. Muutin antikvariaatin
nimen woketusmyymälästä wokellusmyymäläksi koska se sopii mielestäni paremmin.