maanantai 22. heinäkuuta 2013

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA XXXIX

1. Turvallista älyllistä älämölöä helppoon kohteeseen

Hiljaisen heinäkuun aikana täytyy löytää poliittisia Ruokolahden leijonia, koska muuten aika ainakin lehtien toimituksissa tuppaa käymään turhan pitkäksi ja monella poliittisella toimittajalla saattaa käydä mielessä kysymys, että kun en ole pariin viikkoon tiedostavasti tuominnut ketään, niin mahdankohan minä olla olemassakaan. Ensimmäinen karannut poliittinen sirkuseläin sitten bongattiin, kun Päivi Räsänen meni ja sanoi jotakin. Viittasi hänelle pyhään kirjaan ja siitäkö sitten riemastuttiin ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, kun me porukalla niin mielemme pahoitettiin.

Ongelman ydinhän lienee siinä, että Päivi Räsänen on uskovainen. Kun puhutaan uskovaisista, heidän edesottamuksistaan ja siitä seuranneista reaktioista lienee reilua, että minä valotan asiaan liittyvää taustaani itsekin, koska aion asian tiimoilta myös jotakin pulista.

Minä en ole uskovainen. Minä en ole myöskään ateisti. Minua voisi sanoa agnostikoksi. Parempi termi lienee aggressiivinen agnostikko, sillä väitän häpeämättä, että emmää vaan tiedä, etkä muuten tiedä sinäkään. Uskoa toki saat, kaikin mokomin. Omahan on asiasi.

Pikkupoikanahan minä suorastaan pelkäsin uskoon tuloa. Näin siitä painajaisiakin. Syynä oli silloin aika usein esiintyneet kirjoitukset, jossa uskoon tulleet ihmiset säännöllisesti kertoivat, kuinka uskoon tultiin noin niinkuin kertapaukauksella ja tunne oli sellainen kuin sähkövirta olisi mennyt ruumiista läpi ja uskoon tullut ihminen tunsi kuinka Jumala valtasi hänen sielunsa ja mielensä ja teki hänestä uuden ihmisen.

Minusta tuo ajatus tuntui hirvittävältä. Aivan kuin ihminen muuttuisi kerralla tahdottomaksi robotiksi. Itse asiassa ajatus asiasta ei eronnut yhtään siitä ajatuksesta, että piru itse valtaa ihmisen sielun ja ruumiin. Ainut ero asiassa tuntui olevan siinä, oliko se ristin poikkipuu ylhäällä vaiko alhaalla.

Myöhemmin sitten rupesin tajuamaan, että noita kertomuksia saattoi verrata väärin suunnattuun mainontaan. Ei niitä oltu tarkoitettu minun kaltaisille ihmisille, vaan niille, jotka jo valmiiksi olivat kiinnostuneet uskosta ja aktiivisesti etsivät siitä vastauksia elämäänsä. Heille tämän tyyppiset kertomukset saattoivat olla kannustavia ja lohtua antavia. Noihin uskoontulokokemuksiin liittyviin juttuihin en ole muuten törmännyt pitkiin aikoihin. Voi olla, että virallinen ev lut kirkkomme ei nykyisin pahemmin kannusta sellaisiin. Kun eihän se itse uskominen ole sille enää kovin olennaista, vaan yleissuvaitseva hymistely sen sijaan.

Noin nykyisellään voin todeta, että uskovaiset kristityt eivät häiritse minua millään muotoa, sillä he elävät pääosin hyvinkin säntillistä elämää, ja tämänkin kylmän ja raaka-ainevaroiltaan köyhän maan suhteellisen hyvä menestys vuosien varrella pohjautuu myös pitkälti protestanttiseen työetiikkaan. En minä sitä millään muotoa kiistä. Shit won´t happen, if I work hard tai jotain sinne päin.

No, itse älämölöön sitten. Räsänen siteerasi raamattua ja sitten alkoi tiedostava älämölö, että Räsänen yllyttää lainrikkomiseen. Ja meikä mietti, että onkos tiedostavassa väestönosassa alkanut uusi laillisuuden kannustamisen renesanssi. Vaan pianhan kävi ilmi, että niissä piireissä, jotka eivät jaa Räsäsen niin uskonnollisia kuin poliittisia käsityksiä (ja jotka jonkun paradoksin takia istuvat samassa hallituksessa Räsäsen puolueen kanssa) oli myös sanottu sanoja ja itse asiassa tehty tekoja ja todettu monella suulla, että kansalaistottelemattomuus on itse asiassa ihan hyvä, jos ollaan niinqu moraalisesti oikeassa ja nähtävästi nämä piirit olivat myös omineet itselleen oikeuden määritellä sen, mikä on moraalisesti oikeaa.

Eli siitä meikäläinenkin sitten ymmärsi, että lain rikkominen edes vaikkapa teoreettisessa mielessä ei ollut ongelmana ja älämölön syynä. Koska ihmiset eivät (kai) lämpimikseen leukojaan louskuta, niin joku syyhän älämölölle täytyi olla, joten päättelin, että syynä on Räsäsen uskovaisuus ja se, että hän pohjaa elämänfilosofiansa pyhäksi mieltämäänsä kirjaan. Ja tämähän on tiedostavissa piireissä silkkaa hihhuloivaa tossuntöpinää ranualaisen lessutuvan kylmään lautalattiaan.

Mutta mutta, toteaa Maakansa ja jatkaa. Myös Suomeen on tullut aina laajemmassa määrin ihmisiä, jotka ovat uskovaisia ja pohjaavat filosofiansa ehkäpä vielä Räsästä ankarammin erääseen toiseen, pyhäksi mieltämäänsä kirjaan. Heidän kohdallaan taas tiedostavissa piireissä ei puhuta hihhuloivasta tossuntöpinästä yhtään mitään, vaan kyseessä on sen sijaan tietynlainen henkinen piristysruiske käsityksiltään lahonneeseen suomalaiseen ilmapiiriin. Vaikka näissä piireissä uskonto vaikuttaa ihmisten elämään huomattavan voimakkaasti. Ehkäpä enemmän kuin Päivi Räsäsellä.

Eli ei se uskovaisuuskaan ole ongelma.

Mikä sitten mättää?

On paljon asioita joihin en usko, mutta ihmisen raadollisuuteen ja inhimilliseen ilkeyteen kyllä uskon. On paljon ihmisiä, joista on vaan yksinkertaisesti hienoa tuntea nenänpieltä pitkin katsovaa moraalista ylemmyydentuntoa ja ennen kaikkea tehdä se mahdollisimman julkisesti ja sillä tavoin ruokkia omaaa egoaan. Ja näille ihmisille yhteinen tekijä on henkinen laiskuus. Etsitään sellainen hakattava, josta tiedetään, ettei se kumminkaan lyö takaisin.

Ja suomalainen uskova kristittyhän sopii nyrkkeilysäkiksi mainiosti.

Jo tuoreimman caustin alkaessa tiedettiin, että Räsänen kääntää poskensa ja ottaa toisenkin iskun. Räsäsen puolueesta tiedettiin, että se pyörii ympyrää, että iskuja tulee varmasti takaraivoonkin. Ja suomalainen ev lut kirkko suorastaan läimii itse itseään poskelle, heittää samalla housut kinttuunsa ja huutaa, että antakaa raippoja. Ja toteaa, että keksikää ihan mitä tahansa humanismiin pohjautuvaa huuhaata, niin me saarnaamme oikeuttanne siihen, mutta Räsänen voi raamatunseuraamispuheissaan pitää turpansa kiinni.

Henk koht veikkaan ettei mene kuin parikymmentä vuotta, kun valtiollinen ev lut kirkkomme virallisesti luopuu raamatusta, ottaa tilalle Uuden Kirkollisen Ohjesäännön ja muuttaa nimensä Yleisekumeeniseksi Virastoksi.

Yhtä kaikki, uskovaisia kristittyjä on helppo potkia mediassa ja tehdä niistä kaikentyyppisiä herjaavia meemejä, koska tiedetään, että eiväthän ne potki takaisin. Koko episodi muistuttaa minua siitä muutaman vuoden takaisesta episodista, jolloin itsensä valtakunnanviisaaksi ylentänyt Jari Tervo totesi Uutisvuodossa että "Ketkä tekevät töitä sunnuntaina? Papit. Mä en millään haluaisi tappaa ketään ihmisiä, mutta kai se on jostain aloitettava", viskasi sen jälkeen raamatun lattialle ja oli yhtä aikaa niin äijää ja niin älykköä.

Johon tietysti yksi sun toinen heppu totesi, että vautsi vau, Jari. Oletpa härkä jätkä. Ettäpä uskalsitkin. Vedäpäs nyt vaihde kakkoselle, sano sama imaameista ja heitä sitten koraani lattialle.

Ja eihän Jari heittänyt, vaan tyytyi esittämään älykköä potkimalla maassa valmiiksi makaavaa. Kun mies tiesi, että yksikään pappi ei tule vetämään häntä turpaan, eikä mitään oikeudellisia seuraamuksia myöskään tule.

Samaa vouhkaamista tämäkin on ollut. Mitäpä tuota sitten sen enempää analysoimaan.

Tyhjähousut paskat.

2. Haussa Vilma Koskela ja Anni Rokka. Vaan mistä vanikat?

Hotelli respassa on törmätty myös toiseen kovasti pinnalle nousseeseen keskustelunaiheeseen, eli nyt pitäis hetimiten saada aikaiseksi molempia sukupuolia koskevat kutsunnat ja siitähän on myös noussut monenlaista älämölöä. Vaatimuksen pääpointtina ovat ymmärtääkseni jonkunlaiset tasa-arvoon liittyvät näkökulmat, enkä ole varma kuinka paljon vaatimus toteutuessaan kasvattaisi varsinaista armeijan tulivoimaa. Mutta mielipidettä on keskustelussa ollut monenlaista.

On todettu, että suomalaiset nuoret miehet ovat pullalla syötettyä playstation-porukkaa ja ei niistä enää sotahommiin ole. Asiassa saattaa olla osaltaan jonkun verran totuuden tynkääkin. Mutta toisaalta on esitetty vastakkaisia näkökulmia ja mietitty, että näinköhän ne nykyiset aivojensa hengityskeskuksen plugilla facebookiin kytkeneet siideripissiksetkään varsinaista tankintuhoojaväkeä ovat. Hyvä kysymys tietysti tämäkin.

Johon on sitten heitetty kommenttia että löytyy muuten sellaisia naisia, joilla on kuudentoista danin punaiset työrukkaset full contact-karatessa, jotka kiipeää tarvittaessa perse edellä lipputankoon, pistävät turpaan 99:ää prosenttia ikäluokkansa miehistä ja yleensäkin syövät rautaa ja paskovat kettinkiä. Epäilemättä näitäkin on, eritoten televisiosarjoissa ja elokuvissa ja varmaan joitakin ihan oikeassakin maailmassa. Ihminen vaan pohjaa mielipiteensä kokemukseen ja oma kokemukseni on ollut, että kun rähinä alkaa, naiset häipyvät takavasemmalle ja miehet sitten yrittävät parhaansa mukaan.

Vaan aikomuksenani ei ole halveerata naissukupuolta, eikä oikeastaan edes väitellä edellämainituista asioista. Mietin vaan sitä, että tämä vaatimus (ymmärtääkseni vaatimus on tullut nimenomaan siviilipuolelta) totaalisesta kutsuntajärjestelmän uusimisesta on hyvä esimerkki siitä, että sanotaan mitä, eikä mietitä miten.

Kaikki uusi maksaa rahaa. Oli kyse sitten uudesta asejärjestelmästä tai organisaation laajentamisesta. Enkä ole huomannut sukupuolineutraalin ase/kansalaispalveluvelvollisuuden vaatijoitten peränneen puolustusvoimille lisärahoitusta asian tiimoilta.

Jo kutsuntoihin osallistuvan ikäluokan kaksinkertaistuminen maksaa luonnollisesti rahaa. Kuka maksaa? No puolustusvoimat tietty.

Jos naisvapaaehtoisten määrä saadaan kutsunnoissa radikaalisti nousemaan (pv:n mainosleffoissa meinaten kaikki näyttää yllättävän helpolta) tai naisille lanseerataan jopa ihan oikea asevelvollisuus, niille varataan kuitenkin se 45:n päivän maitojunaoptio. Ja sitä tulee käyttämään huomattava osa. Se, kuinka suuri osa naisikäluokasta on oikeasti halukas suorittamaan varusmiespalveluksen, näkyy vapaaehtoisten määrässä. Maitojunaan menneitten naisten varustus, vaatetus ja muonitus on ollut täyttä hukkapätkää, mutta se maksaa silti rahaa. Ja kuka maksaa? Puolustusvoimat. Tietysti pv voi pitää yllä illusiota ja antaa keventää naisten suoritusvaatimuksia, mutta ei näitä naisia mihinkään sodanajan joukkoihin silloin sijoiteta ja joka ainoa heihin uhrattu rahapenni on mennyt täysin hukkaan. Olis muuten mielenkiintoista tietää, onko naisia kuinka paljon yleensäkään sijoitettu sodanajan joukkoihin.

Naisten määrän kasvaessa pv:n on luonnollisesti keskityttävä entistä enemmän huolehtimaan siitä, ettei minkäänlaista seksuaaliseksi ahdisteluksi pienimmissäkään määrin koettavaa tapahdu naisvarushenkilöitä kohtaan. Eli toisin sanoen pv:n täytyy alkaa opettaa 19-vuotisille kolleille, että ei teitä oikeasti paneta. Tarvittavat tasa-arvokuraattorit ynnä muu asiaan haaskattu aika ja tupakka maksetaan puolustusvoimien toimesta.

Keskustelussa on otettu esille asevelvollisuuden sijasta naisille kehitetty kansalaispalvelu, tyyliltään Lotta Svärd-järjestön tyyppinen. Ei siinä mitään, ei hassumpi idea. Tosin veikkaan, että se tyrmääntyy siihen, että erityisesti vihervasemmistossa aletaan rääkyä, että Lotta Svärd-järjestö on kielletty rauhansopimuksessa äärioikeistolaisena ja vaikka sen nimi olisi nykyisin mikä hyvänsä, niin Lotta Svärd se on siitä huolimatta. Kyseessähän on tien valmistelu suojeluskuntien paluuseen ja kansan asteittainen militarisoiminen ja herranjumala mehän joudutaan kaikki tsuhnien helvettiin.

Mutta jos tämä systeemi oikeasti kehitettäisiin, niin siihen tarvitaan ensinnäkin palkattua koulutushenkilökuntaa, varustusta, vaatetusta, muonitusta, majoitusta ynnä muuta. Ei sitä tyhjästä pystyyn pieraista. Jos pystyyn pykätään jossain ehdotetty kolmen kuukauden pakollinen lottapalvelus (edelleenkin, ei hassumpi idea sinänsä) per naisikäluokka, niin aletaan puhumaan satojen miljoonien eurojen kustannuksista per vuosi.

Ja hyvin todennäköistä on, että puolustusvoimat maksaa tämänkin. Onhan se osa kokonaismaanpuolustusta, muut ministeriöt tappelevat omista rahoistaan kynsin hampain, Suomelle äärimmäisen elintärkeää kehitysapua ei ainakaan pienennetä eikä puolustusvoimille ole lisärahoitusta tulossa. Mitä todennäköisimmin seuraavassa budjetissa pv joutuu taas ”kantamaan vastuuta” n-kymmentä miljoonaa euroa, ehkä enemmänkin.

Ja lopputulema voi olla se, puolustusvoimissa on saavutettu tasa-arvon kannalta häikäiseviä tuloksia, mutta suunniteltu alueellisen puolustuksen kehittäminen jää pöytälaatikkoon ja ne Stingeritkin taisi jäädä hankkimatta.

Käsitykseni mukaan Suomen puolustusvoimien ainoa tehtävä on tiukan paikan tullen pystyä tappamaan mahdollisimman tehokkaasti maahantunkeutuvia vihollisia. Ja tällä kyvyllä saada mahdollinen maahantunkeutuja jo etukäteen miettimään, että kannattaako tuonne tsuhnan asuttamalle maapläntille loppulaskussa höökiä ollenkaan.

Pahalta vaikuttaa, että näillä ehdotuksilla ei varsinaisesti pyritä lisäämään puolustusvoimien tulivoimaa, vaan kyseessä on enempi tasa-arvokysymykset ”mutqu mä haluun”-pohjalta. Jos ehdotusten pohjalta ei saavuteta muuta kuin jotain tulkinnanvaraista tasa-arvolisää, kannattaako siihen satsata penniäkään?

Niin muuten, kun miespuolinen ikäluokka on 6 – 12 kuukautta armeijassa, asian tiimoilta metelöidään, että se aiheuttaa maalle järkyttävää taloudellista persnettoa, kun heput ovat pois työelämästä. Mutta naisia pitäis saada armeijaan enemmän. Eikö tää sama asia naisten kohdalla sitten vaikutakaan? Vaan pirullakos tyhmä tykkimies tämmösiä vaikeita asioita hahmottaa.

28 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Kokolailla tyhjentävästi ladattu molemmat putket. Paukaus kuului ja kuten odottaa saattaa, kaksi ruumista näkyy tantereella savun hälvettyä. Siellä makaavat vierekkäin tekopyhyys ja sen serkkutyttö typeryys.

Jos oikeasti halutaan uskovaisille laittaa luu kurkkuun sen takia että he ovat ns. lailliselle esivallalle hankalia asettaessaan omat pyhät kirjansa säädetyn lain edelle, niin aloitetaan sitten niistä hankalimmista ja väkivaltaisimmista. Sitä mukaa kun ne on sidottu kiinni ja saatu kuriin, voidaan siirtyä kohti inhimillisempiä uskontoja.

Ihan ensiksi aloittaisin islamista ja joistain saatananpalvojista. Ensimmäinen on vaarallinen ympäristölleen ja jälkimmäinen lähinnä itselleen. Sen jälkeen laittaisin kaikki oransseissa kaavuissa kulkevat tärähtäneet ja samalla ovenavauksella poistaisin nämä intiaanikurssittajat ja muut luonnonuskontojen edustajat silläkin uhalla, että siinä tyhjenisi koko Vihreiden puoluetoimisto kenttäorganisaatioineen.

Kun nyt tähän puhdistukseen menisi karkeasti arvioiden sellainen viisi työpäivää - edellyttäen että armeijaamme olisi vahvistettu siinä vaiheessa naispataljoonalla - niin kuudennen päivän aamulla soittelisin kirkkoherralle ja kysyisin, että onko hänellä mitään sitä vastaan, että hän tapaa lampaitaan siellä ja silloin kuin parhaaksi näkee ja jättää minut rauhaan. Sitten menisin illalla baariin ja nukkuisin seitsemännen päivän.

Ekku kirjoitti...

Räsäsen puheista poimittu toteamus siitä, että oma vakaumus menee lain edelle herätti helvetinmoisen älämölön.

Kun nyt asiaa tarkemmin miettii, niin näinhän toimii lähes jokainen ihminen, jos laki tuntuu kovasti epäoikeudenmukaiselta tai sitten kun tiukka paikka tulee.

Ne ketkä näin ei toimi ovat sitten niitä keskitysleirin vartioita, jotka perustelevat tekonsa siten, että : "toimittiin ihan lain mukaan".

Kuinkahan isolla prosentilla varusmiespalvelukseen astuvista on muuten vakituinen työpaikka?

Useimmat tuon ikäluokan jannuista joko opiskelevat vielä tai vaihtoehtoisesti miettivät, mikä heistä tulee isona. Toki joukossa on aina muutama "yli-ikäinen", osa jopa valmiiksi lääkäriksi lukenut, mutta nämä PV kyllä hyödyntää.

Meilläkin oli 2 varusmieslääkäriä, jotka laitettiin ensiksi lääkintä-Rukkiin ja sitten lopuksi palvelusajaksi varuskuntasairaalaan töihin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kumitontulle ja Ekulle & kiitos kommenteistanne.

Kumis:

No, kaksipiippuinenhan minulla asekaapissa on. Baikal IJ-27. Varmatoimista ja kestävää venäläistä vesijohtoputkea.

Lailliselle esivallalle hankalille ryhmille, eli Lähi-idästä ja Afrikasta tuontitavarana tulleelle islamille meillähän olisi jo erittäin mainio kotoinen esimerkki kuinka ollaan ja eletään ihmisiksi eli mainio tataarivähemmistömme. Mutta se ei varmaan käy tiedostavalle väestönosallemme esimerkiksi, sillä se ei suostu niin säälittäväksi kuin palvottavaksikaan. Se haluaa pärjätä ja pärjää omillaan. Jotenkin vaan luulen, että tataarivähemmistömme ei välitä olla tämän tuoreen tuontitavaramme kanssa pahemmin tekemisissä.

Ja milläs tämä tuore tuontitavaramme ihmistavoille oppisi, kun tiedostava väestönosamme pitää sitä ja tapojaan jo valmiiksi jalustalla. Tosin ei tämä tuontitavara edes tajua, että eihän kyse ole heistä, vaan tiedostavan väestönosamme omasta egotripistä. Jolla tripillä on mukavaa rääkyä uskovaisille kristityille, jotka mitä todennäköisimmin muuten elättävät verovaroillaan tätä heille haistattelevaa egotrippailevaa porukkaa.

Jos tavataan siellä baarissa silloin kuudentena päiivänä, niin minä tarjoan sulle whiskyn.

Ekku:

”Kun nyt asiaa tarkemmin miettii, niin näinhän toimii lähes jokainen ihminen, jos laki tuntuu kovasti epäoikeudenmukaiselta tai sitten kun tiukka paikka tulee. Ne ketkä näin ei toimi ovat sitten niitä keskitysleirin vartioita, jotka perustelevat tekonsa siten, että : "toimittiin ihan lain mukaan".”

Kovasti totta tuo. Ja eikös se ole se sanonta, ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla laki”.

Meikäläisen aikana muuten oli patteristossa myös kaksi ”yli-ikäistä”, toinen lääkäri ja toinen hammaslääkäri ja varuskuntasairaalassahan ne palvelivat heti mopokauden jälkeen. Selvisivät muuten molemmat kahdeksalla kuukaudella. Nähtävästi kapiaiset ajattelivat, että turhahan niitä on panna johonkin lääkintäaukkiin ja rukkiin opettelemaan uudelleen sitä, mitä ne oppivat lääkiksessä jo ensimmäisellä vuosikurssilla.

Naisia oli minun inttiaikaan vain punkassa nähdyissä märissä unissa. Ja hyvä niin.

IDA kirjoitti...

Itselläni oli nuorempana sama juttu. Kerran oli pakko lähteä katedraalista, johon menin ihan sattumalta turistina, karkuun, kun alkoi tuntua niin sanottu pyhän kosketus :)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, IDA. Avatarista päätellen pyhä sähkö vei kuitenkin hiukset päälaelta. Onneksi ei muuta. Luen blogiasi säännöllisesti.

Närpes varg kirjoitti...

Taas osui ja tekopyhyys sekä typeryys upposivat. Mahtavaa settiä jällen Ykältä.
Lakiahan me rikomme jokainen joka päivä. Kävellään vasten punaisia, ajetaan ylinopeutta, maksetaan ilman kuittia, vältellään veroja, juodaan pimeää viinaa, ostetaan röökit salakuljettajalta, vedetään hasaa - yhtä lain rikkomistahan tämä elämä on. Mutta jos joku tulee meille siitä suuta soittamaan, otetaan kaapista Baikal ja pannaan Vihtavuorelaista piippuun. Tulee äkkiä hiljaista.
Mutta Räsäskä - Luojansa olkoon hänelle armollinen - saa tosiaan olla ymmärtäväistön potkusäkkinä.

Ja tämä naissotilasjuttu... Mahtaa olla potentiaalisissa vihollismaissa hauskaa, kun tiedustelukenraalit tekevät yhteenvetoja. kenties siellä joku hauska Vanhala sanoo, että "vai naisia... khihihi.. no pilkka on ainakin tuttu...

Joskus sitä ihmettelee, ovatko nuo meidän johtajamme ihan täydellä järellä. Jos joku poninhäntäinen ehdottaa jotain täysin järjetöntä, ollaan kiireesti laittamassa kallista toimikuntaa miettimään, miten poninhäntäisen haaveet voitaisiin toteuttaa.

Vielä Räsäsestä. Hän ei tykkää tehdä abortteja. No ei kai siihen voi pakottaa, oli uskova tai ei.
Entäpä jos joku päivä tulee sellainen laki, että pikkutytöiltä silvotaan pimppu ja pojilta leikataan esinahka. Työntävätkö kirurgit iloisesti hirnahdellen terävät veitsensä lasten pikku elimiin ja tekevät heistä kykenemättömiä nauttimaan seksin iloista? Vai nouseeko sieltä valkotakkisten joukosta joku partainen Räsänen ja karjaisee, että tuokaapa pöydälle ne lainsäätäjät, niin pistän Moran vilkkumaan.

Anonyymi kirjoitti...

Israelin puolustusvoimissa naisilla on asevelvollisuus. Naisilla se on kaksi vuotta kun miehillä se on kolme. Arvelen että Israelin juutalaisten naisten ymmärtävän sen miksi heillä on palvelus ja ottavan sen merkityksen tosissaan. Heidän näkemys taatusti on eri kuin suomalaisilla tasa-arvopelleilijä-ämmillä tai siideriteineillä.

Naisten osalta voima ja kunto asettaa väkisin omat rajoituksensa palvelukselle ja etenkin mahdolliselle sotimiselle. Israel on kuitenkin aina budjetoinut puolustusvoimille sen verran monta täyttä hillopurkkia jolla se saa nuo maksettua.

Tietysti pyssyn purkaminen ja uudelleen kokoaminen sekä ammunnan perustaidot on varmaan helppoa ja nopeaa opettaa vaikka jokaiselle, vaikka Pihtiputaan mummolle. Kai sillä mummolla on se perinnöksi saatu Mosin-Nagant/Pystykorva/Ukko-Pekka ja se Husqvarnan haulikko jotka nojaavat pirtin seinällä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Närpes Vargille ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg:

Tuo aborttiveto oli ihan hyvä. En ota kantaa aborttikeskusteluun sinänsä, mutta jos joku lääkäri kieltäytyy sitä tekemästä, niin en minä häntä siitä pysty tuomitsemaan.

Juu, venäläiskenraalit ovat varmaan sitä mieltä, että tsuhna on puolustusratkaisuissaan oikealla tiellä. Omasta mielestäni koko naisten vapaaehtoinen asepalvelus on täysin typerä ajatus alunperinkin. Kun se ei puolustusvoimien taistelukykyä paranna tippaakaan, niin sillä on pelkkä tasa-arvollinen merkitys. Ei puolustusvoimat ole mikään tasa-arvoviranomainen. Ja jos kerran tasa-arvosta puhutaan, niin miksi näiltä naisilta ei vaadita lyhyitä hiuksia niin kuin miehiltä.

Yleensäkin kun kaikenlaisia hienoja ideoita mietitään, ei idean esittäjille juolahda miettiä, että millähän tämäkin maksetaan. Pv:n rahoitusta on leikattu jo siihen malliin, että kone kulkee pian enää pelkillä höyryillä.

Vieras: Niin, Israelissa otetaan tietysti maanpuolustus ihan eri vakavuudella kuin täällä, ja siihenhän on omat ja ymmärrettävät syynsä.

Närpes varg (grrr....) kirjoitti...

Puolustusvoimilla on vain yksi tehtävä: tappaa jokainen vieraan vallan sotilas, joka pahoissa aikeissa pistää likaisen saappaansa meidän alueellemme. PV siis tappaa. Tappaa, tappaa, tappaa. Muuta funktiota sillä ei ole.
Minusta riviin voidaan ottaa ne naiset, jotka kutsunnoissa vastaavat kysymykseen: Haluatteko oppia tappamaan toisia ihmisiä mahdollisimman tehokkaasti? vastaa: Tahdon!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Närpes Varg. Olen samaa mieltä tuosta puolustusvoimien perustehtävästä. Mutta eri mieltä tuosta toisesta asiasta. Meinaan, jos etulinjassa jalkaväkiryhmässä on seitsemän miestä ja yksi nainen, ne seitsemän miestä tapattavat itsensä suojellakseen sitä yhtä naista. Se on vaan mieheen ohjelmoitu semmonen käyttäytymismalli.

Närpes varg (heh,heh) kirjoitti...

Tuota en tullut ajatelleeksi, Yrjö. Meistä pitäisi jollakin konstilla piestä tuo herrasmiesmäisyys ja suojeluvaisto pois. Ehkä pari viikkoa Naisasialiitto Unionin kesäleirillä auttaisi asiaa? Sieltä palattua ehkä oikein huutelisi viholliselle, että täällä vasemmalla niitä akkoja on, pistäkää vaan kranua tulemaan.
No, leikki leikkinä.

Becker kirjoitti...

Jaahas, lomia on pidelty jokunen viikko ja Härmää reissattu pohjoista lukuunottamatta ristiin rastiin. Tai eihän eläkeläinen mitään lomaa pidä, kunhan vaan reissailee ja tuttuja tapailee. Vain työssäkäyvä voi käyttää termiä "lomailla", vai olenko väärässä. Ruoka on Suomessa järjettömän kallista ja autoilu ( tai lähinnä köröttely, jos tarkkoja ollaan) stressaavaa. Ihme että selvisin sakoitta. Vaimon läppäri alkoi reistaamaan, joten sai olla tovin ilman Internettiä.Siitäkin näemmä selviää traumoitta,vai....

70-luku.
Olen jonkinverran Ykää vanhempi, joten minulla on niistä ajoista kokemuksia nuoren miehen näkökulmasta. Jos 60,70,80,90-lukuja pitäisi arvioida, niin olen aina pitänyt 70-lukua jotenkin kaikista tylsimpänä. Olin viettänyt 60-luvun lopulla pari kesää Saksassa, ja voin vakuuttaa, että kyllä Suomi oli tylsä ja harmaa mesta Eurooppaa nähneelle. Minä ainakin sain kulttuurishokin aina palatessani kotomaahan. Kekkosslovakia, jossa en edes välittänyt äänestää. Köyhä ravintola elämä, alkoholipolitiikka kuin kieltolain aikaan ja autotkin halpoja ruosteisia kotteroita. Kansa oli harmaata massaa, joka kulki työpaikan ja kodin väliä. Punikit elvistelivät valtaapitävien sylissä haukkuen sotaveteraaneja.

80-luvulls alkoi jo Suomessakin orastaa jonkinlainen häivähdys eurooppalaisuudesta. Nuo Youtube linkin olivat tosi mukavia ja toivat mieleen kaikenlaisia muistoja. Meillekkin hommattiin aikansa laatu telkkari Löewe Opta, jossa oli varsinaista Hitekkiä, eli kauko-ohjain. Langallinen kapula jolla voi vaihtaa kanavaa, mutta vain eteenpäin, sekä säätää äänen voimakkuutta. Olihan se tarpeellinen kaikille kolmelle,tai kahdelle kanavalle. Ja telkkaria tosiaan katseltiin, joka perheessä.

Niistä ohjelmista suosikkeja olivat mm. juuri "Perhe on pahin". Syytä että siitä sillon pidin en ehkä silloin tajunnut, mutta nyttemmin luonteeni tuntien, en enään ihmettele. Em, ohjelmaa ei voisi tässä PK-maailmassa edes tehdä, saatika esittää.
Kotimaiset sarjat olivat imelää soopaa, mutta Siimeksen ja Valkaman älylliset (KYLLÄ, Älylliset!)sketsit olivat nautittavia, verrattuna esim. Peteliuksen tekoparta hölinöihin, jotka ovat typeryydessään karmaisevia. Ilmeiseti niilläkin on suosijansa, mikäs siinä.
Jussi Jurkkaa on ikävä, todella. Speden ohjelmat olivat useimmiten tasoltaan ihan hyväksyttäviä ja hauskoja. Kansainvälistä yleisurheilua oli mukava katsella, sillä ssiihen aikaan suomalaiset olivat vielä urheilukansaa. Nyt en paljoa viitsi katsella, esim pitkän matkan juoksuja, sillä osallistujat ovat yhtä kiinnostavia kuin Helsingin liikennelaitoksen aikataulut. Afrikan keskinäiset kisat, joissa osallistujat eivät tiedä kunnolla missä ja milloin ovat syntyneet ja mistä vanhemmista. Eivät puhu mitään ymmärrettävää kieltä ja ovat muutenkin kuin lammaslaumansa kadottaneita.
Itä ystävästä tehdyt ohjelmat herättivät enimmäkseen hilpeyttä. Olin päässyt käymään Neuvostoliitossa, ja minulle oli ja on edelleenkin mysteeri, mikä siinä valtiossa näitä kotoisia punikkeja oikein viehätti.

Hyvä ja muistoja herättävä plokaus Ykältä.

Becker kirjoitti...

Sitten tuosta ruokapuolesta. Meidän perheessä ei myöskään nälkää nähty, tosin sapuskat olivat kyllä ihan sitä peruskamaa. Muistan hyvin kotona tehdyt viilit jota syötiin talkkunajauhon ja sirotesokerin kera.
Aamuaterialla oli yleensä kaurapuuroa, ja siitä sain sen verran tarpeekseni ettei se ole sen jälkeen ollut listoilla. Makaroonilaatikko on päässyt takaisin suosiooni, erityisesti anopin tekemänä se on niin turkasen hyvää. Paljon jauhelihaa ja hyvää ketsuppia, nam. Erityisesti se kuori siinä päällä....
Ruskea kastike perunamuussin kera oli myös ihan jees, puhumattakaan pellillä tehdystä pannarista.
Olikohan ruoka ennen vanhaan terveellisempää, kun se tehtiin usein ihan reiluisti raaka-aineista. Maitoa haettiin tonkalla kaupasta ja voi niinikään leikattiin siellä suuresta köntistä. Kahvi jauhettiin kaupassa, ja maistui vähän freesimmälle. Niitä kahvipakettien autojen kuvia kerättiin, mutta kun perheessä oli useampia lapsia, meinas faijalta mennä hermot sen riitelyn vuoksi. No ei se mitään, nyt on melkein täysi Pauligin autoalbumi, mutta OKA-kahvia vastaavasta puuttuu vielä puolet kuvista.
Meillä oli eräs sukulainen, joka toimitti meille Wrigleysin laattapurkkaa, jota saatiin pyhänä, ja oli skolessa suuren ylpeyden aihe.
Rapujakin saatiin läheisestä järvestä, mutta niihin en ole oikein koskaan innostunut. Pirusti duunia pienen lihamäärän vuoksi.

Hifistelyä oli sitten kun sai pullon tuota ihme eliksiiriä Cokista. Muistan muuten kun kerran Kauniaisisaa eräässä baarissa join pullon kokista. Siinä istuessani ihmettelin lasisen pullon kolhiintuneisuutta. Kääntelin sitä, ja pohjasta löytyi teksti "Cuba". Miten lie se Suomeen tiensä löytänyt. Harmittaa vieläkin, etten älynnyt sitä sosialisoida hyllyn päälle.

Lihis on todellakin jollain salaperäisellä tempulla hävitetty Suomesta. Nuo nykyiset soijaa sisältävät ovat häpeäksi historialleen. Maistoitkos Ykä koskaa steissin lihistä Hesassa? Sinne kun tempaisi parit nakit väliin ja kunnon sinappia, niin sillä eli viikon. Kun kyytipojaksi osti vielä samasta paikasta pimeen kossun, niin ilta oli täydellinen.

Helsin asemalla vetelehtivät parasiitit eivät varmaankaan hyvän lihiksen päälle ymmärrä mitään. Tokko niitä klassisia lihiksiä enään saakaan.

Kunnon perusruoka oli ja on edelleenkin namia. Reissussa kun olen, niin joku hampurilainen välttää usein hyvin. Tietää mitä saa eikä ratissa viitsi istua ähkyn vaivaamana.
Olen Hesasssa käynyt kerran syömässä tällaisessa Michelin mestassa. Safkaa oli vähän ja maksoi pirusti.No, olihan se hyvää, mutta autossa ovat Nokialaiset ja se riittää mulle.

Vähän tässä kommentoin noihin vanhempiin blogeihin, mutta haitanneeko tuo mitään..

Anonyymi kirjoitti...

Nuivassa hallituksessa IDA olisi mainio kulttuuri-ja urheiluministeri. Hänen salkkuun voisi mielihyvin laittaa myös kirkollisasiat, vaikka hän onkin roomalaiskatolinen. Tai ehkä juuri siitä syystä. Lisäksi IDA:n jalkapallotietämys on kohdallaan.

IDA:n kissa sitten nimitettäisiin hänen erityisavustajaksi ellei Tapio tarjoa kissaa siihen tehtävään.

Anonyymi kirjoitti...

Olisko tämä kommentti pitänyt laittaa niihin kahteen jossa on aiheena 1970-luku? Niin muistaako Ykä nähneensä silloin töllöstä saksalaisia dekkareita? Saksassa näkyivät Der Kommissar 1969-76, Derrick 1974-98 ja Der Alte 1977 alkaen ja pyörii vielä. Tatort eli Rikospaikalla alkoi näkymään 1970 ja pyörii yhä. Tatort-sarjassa on monta eri päähenkilöön ja paikkakuntaan perustuvaa tarinaa joista Shimanski on ehkä tunnetuin. Näkyivätkö nuo Suomen televisiokanavilla siihen aikaan? Saksassa pyöri 1963-70 semmoinen kuin Das Kriminalmuseum joka on suomennettu nimellä Rikosmuseo kertoo. Mahtaneeko sitä olla ikinä näytetty Suomen kanavilla?

Tässä on eka Schimanski-jakso täysmittaisena

http://www.youtube.com/watch?v=rmgI5iz9EYQ

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Närpes Vargille, Beckerille ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg: En ole varma, veisikö tuo kesäleiri tuota suojeluviettiä kokonaan pois, mutta kieltämättä se saattaisi olla koko lailla tajuntaa laajentava kokemus. Ja aiheuttaisi pirunmoiset traumat, jonka seurauksena kivekset vetäytyisivät kasseista turvaan jonnekin lantion suojaan.

Becker: Kiitos lisäyksistä muisteluihin. Minähän olen kirjoitellut 1970-luvusta tietysti siksi, että ne maagiset nulikkavuodet ajoittuivat sille vuosikymmenelle. Tosta steissin lihiksestä: voi olla, että menin Helsinkiin liian myöhään moista varten, enkä koskaan älynnyt siellä lihistä kysyä. Steissillä tuli silloin tällöin syötyä annos 2 kpl höyrymakkaraa ketsupilla plus kahden desin maito. Ihan hyvää evästä se oli. Nykyisestä steissin snagaritilanteesta minulla ei ole mitään hajua, kun en siellä Reuna-Suomessa ole ikäkausiin enää käynyt.

Liekö tää menneitten muistelu alkavan vanhuuden merkki, mene ja tiedä. Mutta mukavaa niitä on kirjoitella, senkin uhalla, että lopputulos hipoo pateettisuuden rajoja. Mulla on työn alla vielä yksi muistelma, jossa edetään viime vuosisadan alkupuolelta tälle vuosituhannelle.

Vieras: Epäilemättä arvostaisin miestä siinä pestissä enemmän kuin pestin nykyistä haltijaa. Noista saksalaissarjoista: ne ovat kyllä minulle tuttuja, mutta muistini mukaan niitä alettiin esittää Suomessa vasta 1980-luvulla. Ne olivat kyllä sitten kovasti suosittuja, samoin kuin 1980-luvun puolessa välissä esitetty englantilainen sarja Bergerac.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Niin muuten, krisujen puoluetoimisto uhattiin räjäyttää. Asiasta ei tule nousemaan minkäänlaista kohua, eikä tietysti ole tarvettakaan, sillä kyseessä on jonkun höhlän humalapäissään lähettämää uhoa, joka ei toiminnaksi realisoidu koskaan. Niin kuin olivat niille suomenruotsalaisille toimittajille lähetetyt viesti. Joista sitten, kumma kyllä, nousikin sitten kansallinen hätätila.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013072417292093_uu.shtml

Närpes varg (hrrrr...) kirjoitti...

Jep, pistä tulemaan lisää muistelmia. Niitä on kiva lukea ja samalla mieleen nousee yhtä ja toista. Ja mitä pateettisemmin pistelet, sen parempi! Nämä lukijasi, eri-ikäiset jäärät voivat tipauttaa kyyneleen tai kaksi, ja hyvää se vain tekee.
Onko muuten kukaan muu kuin minä ollut öitsemässä aitoissa ja luhdeissa Pohjanmaalla 60-luvun alussa? Siinä oli jotain sellaista, jota nettisukupolvi vai vain kaiholla ja kateudella ajatella. Silloin kysyttiin suoraan, montako hehtaaria herralla on, ennenkuin pääsi edes tissinkoittoon.
Niin että että romantiikka ja raha ovat aina kuuluneet yhteen, piti sanomani. Tosin on lisättävä, että soittajapoika ja hummeri saivat aina.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Närpes Varg. Tulee viikonloppuna tai sen jälkeen. On vielä hautumassa. Sen päähenkilö ei ole henkilö, vaan pihakuusi. Mutta noista sun aittareissuistasi Pohjanmaalla 1960-luvulla varmaan moni lukija haluaisi lukea enemmänkin. Aika herkullinen aihe olis meinaan. Että kuinka Noirutun Pohojam´maan tytöillä sakset aukesi. Voin kateellisena todeta, että tuo on jäänyt itsellä kokematta. Itse kun olen vähän nuorempi ja vielä alun perin ihan muualta kotoisin. ”Näillä lakeuksilla ei Ykä saanut pimpslooraa. Ei niin kertaakaan.”

Närpes varg (hrrrr...) kirjoitti...

Ei saanut Närpiön susikaan läheskään aina lakeuksilla pimpslooraa, vaikka halua ja yritystäkin toisinaan saattoi esiintyä.
Kyseessä oli vanha tapa, jonka avulla nuoret saattoivat tutustua läheisesti toisiinsa varsinaisesti nussimatta. Isäni käytti siitä ilmaisua "kuivanusu".
Usein aittaan tultiin yhdessä tansseista. Siellä (tanssilavalla)oli tallusteltu ympäri lattiaa musiikin tahdissa ja tutkittu vastapuolta noin päällisin puolin. Poika lähinnä kokeili, ja havainnoi, kuinka tytön pusero pullottaa ja tyttö kokeili lantiollaan, ottaako urholla eteen.
Aitassa maattiin tytön vällyjen alla useinmiten vaatteet päällä. Jos riisuttiin, niin tytöllä oli ainakin paita ja housut ja sama hoito pojalla. No sitten saatettiin pussailla, puristella rintoja ja hivellä sieltä täältä. Suosittua oli myös tiukka painautuminen toista vasten ja pieni lantion liikuttelu siinä. Hivelyn jälkeen pojan alkkareissa oli vaalea läikkä, eivätkä tytönkään pöksyt kuivat olleet. Mutta ei siis nussittu.
Aamulla talon emäntä koputti aitan oveen ja pyysi riiarinkin aamukahveelle. Siellä nuori mies joutuikin tarkempaan syyniin. Kautta rantain tiedusteltiin vanhempien varallisuus, nuorukaisen asema perimysjärjestyksessä, käden taidot, tulevaisuuden suunnitelmat, uskonnollinen suuntautuneisuus jne. Oli selvää, ettei ison talon tytärtä mille tahansa hampparille annettu.
Kerran tai kaksi sain niin hyvät pointsit, että tytön isä tuli perässä eteiseen ja suhahti korvaani, että "kyllä sinä mun puolestani sitä naira saat".
Sitten oli näitä torppien tyttöjä, joihin tehosi remuava maailman-hessu, joka ei kysellyt, vaan tempaisi rusettiin ennen kuin toinen oli ehtinyt paitaa riisua. Näitä hessuja sitten esiintyi ruokko-oikeuksissa, jos ne vaan kiinni saatiin. Kumma kyllä heihin suhtauduttiin melko myönteisesti niin tytön kotona kuin oikeussaleissakin. Aika poika, tuo pikku-susi....
Mutta oli se puristelu ja hively ja pussailu aika mukavaa touhua, mielestäni laadukkaampaakin kuin nykyinen tapa vetää käteen näyttöpäätteen ääressä pornoa katsellessa. Siellä vällyn alla oppi tytöistä yhtä ja toista sellaista, josta oli runsaasti iloa ja rattoa sitten vakiintuneemmassa parisuhteessa.
Öitsemis-systeemin variaatioilla voitiin myös paikata tiettyjä moraalisia hairahduksia yhteiskunnassa. Minäkin olin 32-vuotiaana jo isoisä, kuitenkin samalla myös poikamies - eikä koira perään haukkunut. Isoäiti puolestaan oli arvostettu kyläyhteisön jäsen ja naimisissa nimismiehen kanssa. Mutta siitä myöhemmin, jos jotakuta kiinnostaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Närpes Varg, ja kiitos muistelmanpläjäyksestä. Täähän menee jo kansanperinteen puolelle. Pistä lisää vaan, eiköhän useampaakin lukijaa kiinnosta ns. Pohojam´maan salatut kronikat.

Sinänsä sitä itse on tyytyväinen, kun tuo elämänalue alkaa pikkuhiljaa rauhoittua, eikä tuhero ole jatkuvasti mielessä. Tietysti ukkomiehenä elämä on melko rauhaisaa muutenkin.

Ari Laakso kirjoitti...

Kirkko ei luovu Raamatusta, vaan tehdään uusi aikaan sopiva käännös:

Se alkaa näin: "alussa maa oli autio ja tyhjä, ja Suvaitsevaisuuden henki liikkui vetten yllä..."

Itse taas uskon, että Jumala on kyllä armollinen, muttei Hän mitään "sydämmen laajentumaa" silti pode.

Närpes varg (grrr....) kirjoitti...

Hesarin nettisivut tänään, 25.7.2013 torstaina:
"YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea muun muassa tasa-arvoon liittyvistä asioista raportissaan kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumisesta.
Torstaina julkistettu loppulauselma nostaa esille miesten ja naisten välisen epätasa-arvon työelämässä. Ongelmista YK painottaa sukupuolten välistä palkkaeroa ja kritisoi raskauden perusteella tehtyjä irtisanomisia.
Komitean mukaan myös naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen kannalta huolenaihe ja Suomelle suositellaan väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden ja turvakotien lisäämistä.
Muita ongelmakohtia olivat ihmiskaupan uhrien tunnistaminen, ulkomaalaisten säilöönottojärjestelyt sekä vankiloiden ylikuormitus ja saniteettitilojen asianmukaisuus".

Tänään talosta lähti kolme päällikköä, enkä sitä yhtään ihmettele. Taatusti lähti myös lukijoita, ja Yk:n tilaston mukaan heitä oli enemmän kuin kolme.

Jos Hesari olisi kertonut, mistä lähteestä ja keneltä em. tiedot ovat peräisin, olisin uudistanut lehden tilauksen. Mutta ei. Tämä maa on jossain Gambian ja Saudi-Arabian välissä tasa-arvokysymyksissä. Ollaan me suomalaiset valkoiset heteromiehet melkoisia hirviöitä. Kehtaako täällä edes asuakaan?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Laakson Arille ja Närpes Vargille & kiitos kommenteistanne.

Ari: Tässä lähivuosina voi olla melko mielenkiintoista seurata, kun ev lut kirkkomme selittää, että me ollaan niinqu kristillinen raamattuun pohjautuva pulaaki, mut ei me oikeastaan olla semmonen kun me ollaan ihan tämmönen maallinen virasto, tai no oikeestaan me pohjataan toimintamme kuitenkin raamattuun tai siis niinqu ei oikeestaan… jatkuu… ja jatkuu… ja kai te sitä kirkollisveroa kumminkin maksatte?

Itse ajattelen, että uskon asiat ovat ihmisen yksityisiä asioita, eikä siihen välttämättä mitään organisaatiota tarvita.

Närpes Varg: Mielenkiinnolla seuraan. Nämä päälliköthän olivat käsittääkseni vakaumuksellisia mokuttajia, mutta tuleeko tilalle järkevämpää vaiko vielä hullumpaa, jää nähtäväksi. Ilta-Sanomien Ulla Appelsin on harvoja valopilkkuja mediassa.

Mitä tulee siihen palkkahommaan, kirjoitin asiasta jo vuonna 2007:

http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2007/07/yksi-euro-on-yksi-euro.html

Anonyymi kirjoitti...

Uskovainen kristitty voi valita mihin kristilliseen yhteisöön haluaa kuulua mikäli löytää uskolleen sopivan yhteisön.

Muilla kristillisillä uskontokunnilla, kuten katolisilla on se hyvä puoli että he kustantavat toimintansa joka tapauksessa itse keskuudessaan, eli jäsenmaksuilla, kolehdeilla, myyjäisillä, lahjoituksilla. Nettisivujen mukaan katoliset perivät jäsenmaksuna 1,5 % verotettavasta ansiotulosta. Tuon jäsenmaksun maksavat haluavat olla tuossa mukana.

Kuopion seurakuntayhtymän taloustilanteen päätettiin myydä Männistön vanha kirkko. Katoliset tekivät aloitteen ja ostotarjouksen joka sitten hyväksyttiin. Hyvä että se myytiin nimenomaan katolisille. Näin kirkkorakennus pysyy edes kristillisessä käytössä.

Se yks ukko aikoinaan erosi ev.lut-kirkosta koska se alkoi ottaa liian paljon kantaa yhteiskunallisiin asioihin. Niin se oli tämä mies:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_Tiilil%C3%A4

Oikein teki, koska yhteiskunnallisia asioita varten on jo olemassa omat tahonsa, se on siis jo niin kilpailtu sektori ettei siellä lisätoimijat voi menestyä. Kommentoin asiaa täällä:

http://murphyssoninlaw.blogspot.fi/2012/11/nalka-vei-kielen-mennessaan.html?showComment=1353535610653#c8111102914682693542

Tuohon kommenttiin lisäisin että hyvä että ev-lut-kirkosta erovat ne jotka eivät usko Jumalaan ja jotka eivät pidä Raamattua Jumalan sanana. Se on win-win-tilanne. Ev-lutiin jäävillä uskovaisilla on näin hieman helpompaa. Ja toisaalta ne jotka eivät usko, niin ei heidän tarvitse enää maksaa kirkollisveroa. Mitä kirkko tekisi noilla jotka eroavat? Ei mitään? Nuo jotka eroavat, mitä ne tekevät kirkon jäsenyydellä ja sillä että maksaisivat kirkollisveroa? Ei mitään.

Tilanne on kiusallinen lähinnä kirkon vallanneille ateisteille, kulttuurimarxisteille, mokuttajille, punavihreille, feministeille, LGBT-porukalle, islamfanittajille, palestiinalaishuivin fanittajille, Israelin vastutajille, ilmastohihhuleille...Jos nuo lähtevät ev-lutista niin pelkästään hyvä vaan.

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti YLE ei palkkaa noita kolmea mokutoittajaa. Hesarilla on paljon samanlaisia toimittajia tai pahempiakin joten aika paljon pitäisi lähteä oma-aloitteisesti tai irtisanoa.

Hesarista totean vaan että tekis vaan konkan. Sitten kun mokuttajat ovat joko ensin irtisanoutuneet ennen konkkaa ja irtisanottu viimeistään konkan hetkellä, niin sen jälkeen voidaan alkaa pystyttää Päivälehti uudestaan vuoden 1889 hengessä. Ensimmäisenä tekona Päivälehti julkaisisi Karin maineenpalautusaiheisen pitän jutun ja samalla julkaisisi sen piirroksen mitä se ei julkaissut ja jonka vuoksi Kari lähti puljusta ovet paukkuen.

Becker kirjoitti...

Tuo Närpes Vargin yöjalkajuttu oli todella erinomainen myyttejä selventävä esitys. Olen kyllä kuullut noista aittajutuista vaikka mitä, mutta nyt asia selvisi aikas perusteellisesti. Siinä on todellakin ollut oma viehätyksensä tuossa pohjalaisessa seksissä.
Itse pääkaupunkialueella eläneenä voi vain todeta että tarjontaa oli ja sitä kyllä sai jollei ollut liian kaffeessa tai käyttäytynyt tökerösti. Vaikkei sekään useimmiten ollut esteenä. Joskus kun tuli taksilla yöjalasta kotiin, niin ainoa osoite joka oli tiedossa, oli kotiosoite. Tosin ei siinä tarvinnut tytön vanhempia tavata, sillä usein daameilla oli oma kämppä tai sitten oltiin meikäläisen boxsissa. Että vissi jännitys siinä hävisi kun aina sai (en siis kehu) jos tarvetta oli.

Ei siis ihme että olin poikamiehenä varsin pitkään. Kukapa sitä iloista elämää nyt "tylsään" perhe elämään vaihtaisi.
En koskaan joutunut värjöttelemään parvekkeella alastomana, mutta liki on liipannut.

Tuota Räsasen juttua en ole viitsinyt sen kummemmin alkaa penkomaan, koska pidän häntä aikamoisena sönkkönä. Ainakin ennen vaaleja. Ilmeisesti hän pistää omantunnonkysymyksissä Raamatun lain edelle. Noh, ehkä se joissakin asioissa saattaa olla paikallaan, vaikka onkin arveluttavaa.
Minulle aikoinaan eräs arvostamani vanhempi herra kerran totesi, että "hän noudattaa lakeja niiltä osin kuin se hänelle sopii." Tämän hienon neuvon olen myöskin minä ottanut ohjenuorakseni.

Mark Twain on muuten joskus todennut, että "vaipat ja poliitikot pitää usein vaihtaa ja samasta syystä."

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

Vieras:

Viesti 1: Ihan hyvin kommentoit. Uskovat voivat tietty rakentaa organisaationsa haluamallaan tavalla, enkä minä häneen puutu, mutta valtionkirkkomme on vain yksi turha suvaitsevaisuusvirasto muitten turhien suvaitsevaisuusvirastojen joukossa.

Viesti 2: Saattaapa olla, että palkkaakin. Nehän uutisoinnin mukaan pistivät kimpassa pystyyn jonkunlaisen pulaakin, enkä usko, että yksityinen sektori kauheasti kaipaa heidän ydinosaamistaan. Ja mitäs jääkään jäljelle?

Tuontyyppisen Päivälehden toivottaisin mielelläni markkinoille.

Becker: Aika lailla pohojalaasta versiota suorempaa ja yksinkertaisempaa se on ollut minullakin. Mitä tulee Räsäseen, niin en minäkään häntä varsinaisesti fanita (jos kohta en inhoakaan), mutta tästäkin pienestä episodista näki, että ketkä on niinqu oikeessa ja kellä on laajempi oikeus olla niinqu mieltä asioista. Ja että tavallisen suomalaiskristityn kintuille kyllä mielellään kuseksitaan, kun ei ole kanttia lähteä arvostelemaan niitä ihan oikeita hihhuleita.