maanantai 24. kesäkuuta 2019

KUVIA KYLMÄN SODAN JÄLKEEN OSA II


Jatketaan siitä mihin ykkösosassa jäätiin. Ollaan siis vuodessa 2002 ja paikassa nimeltä Suomi joka oli edellisellä vuosikymmenellä valtio, vuonna 2002 EU:n territorio ja seuraavalla vuosikymmenellä enää EU:n takahikiän perähikiä alkoi todellinen iäisyysprojekti eli Olkiluoto III:n rakennus.



Projektia voi pitää säätämisen, sähläämisen ja säveltämisen arkkityyppinä. Eduskunta antoi rakennusluvan toukokuussa 2002, rakentaminen alkoi elokuussa 2005 ja voimalan olisi pitänyt tuupata sähköä verkkoon vuonna 2009. Nyt eletään vuotta 2019 ja uumoillaan että sähköä olisi tarjolla tammikuussa 2020. Voimalaitoksen arvioitu kokonaiskustannus on noussut alkuperäisestä noin 3 miljardista eurosta noin 8,5 miljardiin euroon. Hotellin respassa kannatetaan ydinvoimaa mutta tässä projektissa on tainnut kaikki mennä ainakin kertaalleen perseelleen. Onko suunnittelijana ollut savolaisten sankari Vituixmän?

11. lokakuuta 2002 räjähti Vantaalla kauppakeskus Myyrmannissa pommi joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti 164:ää:



Räjähdyksessä kuoli myös tämän kotitekoisen pommin valmistaja Petri Gerdt. Epäselväksi jäi, räjäyttikö kyseinen Gerdt pommin tahallaan vai sähläsikö hän sytyttimen/ajastimen kanssa. Joka tapauksessa pommi oli tietoisesti vuorattu hauleilla.

19. maaliskuuta vuonna 2004 sattui Konginkankaalla Suomen historian tuhoisin tieliikenneonnettomuus:



Onnettomuudessa paperirullalastissa ollut täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi linja-autoon. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja 14 loukkaantui. Kuorma-auton kuljettaja tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23:sta kuolemantuottamuksesta sekä kolmesta vammantuottamuksesta mutta tuomiota myös arvosteltiin sillä perusteella että tutkijalautakunta oli aliarvioinut tien liukkauden merkitystä.

26. joulukuuta vuonna 2004 tapahtuneessa Intian valtameren tsunamissa kuoli kaikkiaan 230.000 ihmistä. Kuolleista 179 oli suomalaisia. Suomen hallitusta kritisoitiin pelastustöiden hitaasta aloittamisesta.



Joukko-osastojen lakkautukset jatkuivat. Maaliskuussa 2005 hallitus teki päätöksen lakkauttaa Helsingin ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä ja Savon prikaati Mikkelissä.



NHL-kauden 2005-2006 päätteeksi Miikka Kiprusoff pokkasi ensimmäisenä suomalaisena NHL:n parhaalle maalivahdille myönnetyn Vezina-trophyn:



Kiprusoffin eli ”Kipperin” ura on hyvä esimerkki siitä kuinka sattuma ja hyvä tuuri ratkaisee. Mies oli San Jose Sharksin organisaatiossa ja palloili farmin ja kakkosmaalivahdin aseman välillä. Sitten mies myytiin Calgary Flamesiin, hänelle annettiin mahdollisuus ja loppu olikin suomalaista jääkiekkohistoriaa.

Alkaneen vuosituhannen alkuvuosina suomalainen rock-musiikki oli vuosikymmenten yritysten jälkeen alkanut saavuttaa menestystä maailmalla. Erityisesti menestystä tuli raskaamman rockin puolella etunenässä yhtyeet HIM, Nightwish ja Children Of Bodom. Myös monet muut metalliyhtyeet saivat hieman pienemmän mittakaavan menestystä. Voi sanoa, että Suomi on heavyn suurvalta. Muun musiikin puolelta menestyivät Darude ja Bomfunk MC´s tosin ne jäivät ehkä enemmän yhden hitin ihmeeksi. Ehkä suurimpana menestyksenä voi pitää HIM-yhtyeen syksyllä 2005 julkaiseman Dark Light-albumin nousua Yhdysvaltain listalla sijalle 18. Albumi ylitti 500.000:n myydyn levyn kultalevyrajan.



Jos musiikkilinjalla jatketaan niin voidaan todeta että yhdet maailman turhimmista kinkereistä ovat Euroviisut. Suomessa niitä on kuitenkin seurattu aina suurella hartaudella ja siksi muistutetaan että vuoden 2006 Euroviisut voitti Lordi kappaleella Hard Rock Hallelujah:



Tuohon maailmanaikaan ei oltu vielä älytty triggeröityä kulttuurisesta appropriaatiosta joten Lordin neljän tuulen lätsästä ei noussut meteliä. Nykyisin sellainen nousisi ilman muuta. Mistä muuten herää kysymys että kun suomalainen vihreyteen kallellaan oleva nainen kulkee rastakikkaroissa niin miksei häntä syytetä kulttuurisesta pöllimisestä? Kysyn vaan.

Helmikuussa 2007 eduskunta hyväksyi lain maakuntajoukkojen perustamisesta.



Tällä hetkellä maakuntajoukoissa on noin 5.000 reserviläistä. Itse muistelen että siinä vaiheessa (2000-luvun alkuvuosina) kun asiaa suunniteltiin oli tapetilla huomattavasti suuremmat, jopa sadan tuhannen miehen joukot. Sitä, mikä idean kuihdutti en tiedä. Nykyisellä määrällä maakuntakomppaniat ovat lähinnä jonkunlainen puolustusvoimien näyteikkuna. Tietysti kaikki kunnia heillekin.

7. päivä marraskuuta Suomen pysäytti Jokelan kouluampuminen jossa koulun oppilas Pekka-Eric Auvinen ampui kuoliaaksi kahdeksan ihmistä ja surmasi lopulta itsensä.



Vajaata vuotta myöhemmin tapahtui Kauhajoella samanlainen kouluampuminen jossa kuoli yksitoista ihmistä. Tapausten seurauksena tavallisten metsästystä ja ampumista harrastavien ihmisten toimintaa on vaikeutettu oleellisesti vaikka suurempi huomio olisi ehkä kannattanut keskittää mielenterveystyön kehittämiseen.

10. joulukuuta 2008 sai entinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Nobelin rauhanpalkinnon:



Komitean mukaan palkinto myönnettiin ”Ahtisaaren useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana tekemällä työllä kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”.

Suomessa vihervasemmistolainen media oli pitänyt hallussaan tiedottamisen hegemoniaa 1990-luvun puolivälistä. Uuden vuosikymmenen puolessavälissä internetin ansiosta vastakkaiset mielipiteet alkoivat saada ääntänsä kuuluviin. Etunenässä olivat Jussi Halla-aho blogeineen ja Jussin blogin vieraskirja josta joulukuussa 2008 muotoutui sitten Hommaforumi:



Hommaforumi on jatkanut työtään, samoin kuin äänet facebookissa, twitterissä ja blogirintamassa johon tämäkin blogi omalta pieneltä osaltaan kuuluu. Niin valtamedia kuin sitä tukeva valtakoneisto ovat aktiivisesti pyrkineet vaientamaan kriittiset äänet ja toistaiseksi jahti on huipentunut MV-lehden tiimoilta tapahtuneeseen Ilja Janitskinin jahtaukseen ja tuomioon. Mutta – niin kuin jo Hommaforumin toiminnan alussa todettiin – Homma on edelleenkin vahvassa nousussa.

Suomessakin esitettiin (silloin Kekkoslovakian aikaan) amerikkalaista tv-sarjaa ”Kuuden miljoonan dollarin mies”. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaiset saivat oman samanlaisensa ja hänen nimensä oli François Bazaramba. Häiskää nimittäin syytettiin Porvoon käräjäoikeudessa joukkotuhonnasta liittyen Ruandan kansanmurhaan ja pitkän oikeusprosessin jälkeen hän sai elinkautisen jota kärsii vieläkin täällä Suomessa:



Käräjiä käytiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla vuosikausia. Tutkijat matkailivat asian tiimoilta Ruandaan. Yksi heistä oli KRP:n rikosylikomisario ja RASMUS-aktiivi Thomas Elfgren joka toi tutkimusmatkaltaan Suomeen tuliaisina kaikkiaan kuusi ruandalaista ottopoikaa. En ole selvillä kuinka paljon case Bazaramba on tähän päivään mennessä maksanut suomalaisille mutta wikipedian mukaan jo kesän 2010 käräjäoikeuspäätökseen mennessä häiskästä oli koitunut kuluja poliisille 1,1 miljoonaa euroa ja ulkoministeriölle 1,5 miljoonaa euroa. Noin henkilökohtaisesti olisin nähnyt että asia oltaisiin voitu hoitaa siten että heppu oltaisiin viety kahden poliisin vartioimana lennolla Ruandaan ja luovutettu paikallisille viranomaisille tuomittavaksi.

Joku tietysti voi todeta tähän että olisikohan mies saanut tarpeeksi puolueettoman oikeudenkäynnin johon omasta puolestani vastaan kaksi asiaa:

1. Etkö luota siihen, että afrikkalaiset veljemme osaisi käydä asiallisia käräjiä? Ettet vain olisi rasisti?

ja sitten, Rhett Butleria siteeraten:

2. Frankly, my dear, I don´t give a damn.

Lokakuussa 2009 hallitus hyväksyi televisiolupamaksun korvaavan Yle-veron. Veroa alettiin kerätä vuonna 2013. Sitä kerätään/ryöstetään edelleenkin sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Veroa tulee maksaa, vaikka ei käyttäisi Ylen palveluita lainkaan. Veron myötä Yle muuttui äärimmäisen röyhkeäksi vihervasemmistolaisuuden linnakkeeksi joka aloitti keskisormen näyttämisensä ”Mustalla Mannerheimilla”:



Suomen puolustusvoimille ei ole tullut aivan samanlaista pajatson keskustaa asehankintojen kohdalta kuin mitä oli vanhan DDR:n kaluston myyminen mutta lähelle päästiin kun Alankomaat päättivät että nyt syttyi rauha ja maa alkoi myydä Suomelle käytettyä kalustoaan. Kaiken kaikkiaan Suomi on hankkinut Alankomaista:

- 41 kappaletta raskasta MLRS M270-raketinheitintä
- 100 kappaletta Leopard 2A6-taistelupanssarivaunua

Sitä ennen Suomi oli vielä hankkinut Saksasta kaikkiaan 139 kpl Leopard 2A4-taistelupanssarivaunua.



Suomella on käytössään näitä erittäin tehokkaita raketinheittimiä mutta käsittääkseni humanistisen alaleuanväpätyksen vuoksi niihin ei olla hankittu rypäleammuksia. Korjatkaa, jos olen väärässä.

31. joulukuuta 2009 tapahtui Espoossa joukkomurha jossa pakolaisstatuksella Suomeen tullut Kosovon albaani Ibrahim Shkupolli surmasi kauppakeskus Sellossa neljä ihmistä ampumalla. Lisäksi hän oli murhannut tätä ennen entisen naisystävänsä ja lopuksi surmasi itsensä.



Tapaus oli yksi esimerkki siitä tuontitavarana Suomeen hankitusta jatkuvasta arkipäivän terrorista joka suomalaisten tulisi vain kiltisti kestää ja jonka olemassaolosta ei saisi puhuakaan.

Yksi mies, joka uskalsi puhua oli – ja on edelleenkin – Jussi Halla-aho jonka kohdalla alkoi muuan Mika Illmanin pystyynkyhäämä oikeusfarssi jo vuonna 2009. Lopulta Halla-aho tuomittiin korkeimmassa oikeudessa.



Rangaistushan ei ollut suuri mutta prosessin aikana lausutut – käräjäoikeus – tuomion perusteet kertoivat selväsi mihin suuntaan suomalainen oikeusjärjestelmä on menossa:

Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. "Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa."

Oikeuden mukaan filosofian tohtori Halla-aho on epäilemättä ymmärtänyt, mihin "pyhien instituutioiden riitauttaminen" johtaa.

"Halla-ahon perustelut väitteilleen ovat siten tosiasiassa näennäiset siitä huolimatta, että ne näyttävät loogisilta”.

Eli jätkä puhui järkeä mutta oli silti niinqu väärässä. Logiikalla ja järkiperusteluilla ei ole tuon tapauksen jälkeen ollut merkitystä Suomessa käytävässä keskustelussa. Dogmit ovat jyränneet faktat ja faktat muuttuneet vihapuheeksi.

6. kesäkuuta 2010 vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi eräs Kari Mäkinen:



Mäkisen valinnasta alkoi – tai varsinkin kiihtyi – se kehitys joka jatkuu edelleenkin eli evlut-kirkkomme ei ole enää kirkko vaan täysin maallinen monikultturismia ja LGBTQTiiTyy-ideologiaa edustava ja kannattava virasto.

Kesäkuussa 2010 muuan Matti Vanhanen joka tuli vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäen varamiehenä pääministeriksi oli sähläillyt sen verran paljon että hän jätti hallituksensa eronpyynnön ts. läksi neljäksi vuodeksi huilailemaan Perheyritysten liiton toiminnanjohtajaksi ajatuksella että kyllä ne siinä vaiheessa jo ovat unohtaneet. Vanhasen suurin saavutus oli ns. Anteeksimiehen asema Mohammed-pilakuvaepisodissa.



Kyseessähän oli tanskalaisen Jyllands-Posten-lehden pilapiirroskilpailu Mohammedista. Suomalainen valtamedia ei julkaissut kuvia mutta kun Suomen Sisu julkaisi ne nettisivuillaan Vanhanen meni ja pyysi anteeksi koko islamilaiselta maailmalta. Pilapiirroksista sitten tuli islamilaisessa maailmassa mellakoita jotka imaamit varmistivat sillä että esittelivät myös sellaisia pilakuvia joita ei Jyllands-Postenissa ollut. Suomi oli jo tuolloin kovasti rähmällään islamin edessä. Tai ennemminkin se oli ja on rähmällään suvaitsevaisuuden ideologiansa edessä.

Uusi hallitus oli sitten lähes sama kuin edellinenkin ja pääministeriksi tuli varamiehen varahenkilö:



Vanhanen oli muuten täysin oikeassa. Poliittinen muisti on lyhyt, uskolliset kepulaiset unohtivat, mies valittiin uudelleen kansanedustajaksi vuonna 2015, taas uudelleen 2019 ja hän on nykyisin eduskunnan puhemies.

22. marraskuuta 2010 paloi Tampereella eräs irakilaisten omistama pizzeria. Tuhopoltossa kuoli kolme ihmistä. Demari Päivi Lipposta puraisi raatokärpänen, hän teki toivomukseensa perustuvan johtopäätöksen että kyseessä oli rasistinen murhapoltto ja pyrki saamaan itselleen moraalisäteileviä irtopisteitä:

”Minä vetoan ihmisiin, että me maltilliset suomalaiset sanoudumme irti tällaisesta sairaasta väkivallasta ja rasismista. Haluaisin olla järjestämässä kunnon mielenosoitusta tai marssia rasismia vastaan, jossa ilmenisi joukkovoiman vahvuus. Nyt on osoitettava solidaarisuutta maahanmuuttajia kohtaan.”

No, sitten kävikin Päivin kannalta nolosti ilmi että murhapolton tekivätkin vakuutuspetosta yrittäneet pizzerian omistajat ja heidän palkkaamansa irakilaiset. Toisin sanoen kyseessä oli jälleen tuontitavarana hankittua arkipäivän terroria. Moraalisäteilyä yritti myös – no tottakai – demareitten Kimmo Kiljunen joka tuoreeltaan julisti:

”Tampereella ravintolan tuhopoltto on osoittautumassa viharikokseksi.”

Osoittautui aivan muuksi. Mutta kyseinen jätkähän on muutenkin kuuluisa ”lentäväthän linnutkin rajojen yli”-lausunnostaan.



Huhtikuun 17. vuonna 2011 pidettiin Suomessa eduskuntavaalit ja siinä vaiheessa kansallismieliset ihmiset eivät vielä tajunneet – ehkä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta – että perussuomalaisten Jytky olikin yksi Suomen historian suurimmista kusetuksista:



Timo Soini eli unelmaansa, pääsi asemaansa kansallismielisten äänillä ja harrasti täysin omaa pelin politiikkaansa mikä sitten alkoi realisoitua vuonna 2015. Allekirjoittanutkin pisti 2011 vaalien jälkeen kunnolla höynäytettynä bloginsa telakalle uskoen että muissakin puolueissa kansallismieliset ainekset alkavat oman vastarintansa. No, niinhän ei sitten tapahtunut. Mahdollisia syitä oli kaksi:

1. Broilerivirus oli levinnyt järjestelmäpuolueissa jo aivan liian laajalle.

2. Järjestelmäpuolueet tiesivät että itse asiassa Soinin persut ovat yhtä lailla järjestelmäpuolue eivätkä nähneet mitään syytä muuttaa toimintaansa.

Suomeen syntyi varteenotettava kansallismielinen puolue vasta vuonna 2017 mutta siitä sitten seuraavassa osiossa.

Edellinen osio näistä kylmän sodan jälkeisistä kuvista päättyi suomalaisiin lätkätunnelmiin ja niinhän tehdään nytkin. Eli keväällä 2011 Suomi voitti historian toisen jääkiekon maailmanmestaruuden ja pisti finaalissa Ruotsia käkättimeen komeasti 6 – 1. Ennen loppuottelua Ruotsissa uho oli kova:



Mutta loppuottelun jälkeen uho ei sitten enää ollutkaan niin kova:



Huomattavaa on että ruotsin kielen kirosanat ovat sen verran lieviä että kun svenssonia oikein vituttaa niin sen täytyy kirota suomeksi. Vaan tässä nämä kuvat tällä kertaa. Jatketaan kesää. Nythän eletään sitä vuoden hiljaisinta kautta ja varmaan melkoinen osa tämänkin blogin lukijoista on kesälomilla joten oikein mukavia lomia teille.

Ja juu, lisätään vielä mainos:



Pitkäaikainen bloggaaja Yhden miehen tietotoimisto on kuuden vuoden keikkatauon jälkeen aktivoinut bloginsa. Kannattaa vilkaista.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

PIENI JUHANNUSTARINA 2019


Jossain Järvi-Suomessa, 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla


Elettiin juhannusta, vielä Ahtisaaren aikaan. Muuan järvellä sijaitsevassa saaressa oli pieni, vanhanaikainen lautamökki joka havahtui syvästä unestaan kuullessaan perämoottorin ääntä. Ei mitä tahansa varsin suurella järvellä kovin tavallista risteilyä vaan ääni tuli suoraan mökkiä kohti. Saaren, ja siinä sijaitsevan mökin suuntaan ajoi muuan mies. Helsingissä asuva kyseinen muuan mies oli ottanut tilaisuudesta vaarin kun hänen vanhempi tuttavansa oli kertonut lähtevänsä perheensä kanssa juhannukseksi etelään ja mökki oli tyhjillään. Kertoipa vielä ettei siellä hyvin paljon tullut enää käytyä muutenkaan. Mökki kun oli varsin askeettinen eivätkä perheen jo maailmalle muuttaneet lapset halunneet viettää siellä aikaansa. Vähän poispilattuja niistä oli tullut. Kiinnostaisikos miestä viettää juhannus mökillä? Hintaan 0 mk 0 p?

Muuan mies oli todennut tarjoukseen niin kuin savolainen vihillä eli no jumalauta. Ongelmana oli vain se, että eihän miehellä ollut minkäänlaista autoa kun ei yksinäinen mies sellaista Helsingissä tarvinnut mutta tuttava tarjosi hänelle lainaksi perheen kakkosauton eli vanhan mutta kunnossapidetyn Volvo 66:n. Muuan mies läksi ajamaan aikaisin juhannusaattona. Mökki sijaitsi järvi-Suomessa ja sinne oli muutaman tunnin ajomatka. Perillä odotti vene ja sen vieressä yhteinen venevaja jossa oli lukon takana perämoottori. Ikivanha viisiheppainen Terhi. Ei se venettä kovin suurella vauhdilla liikuttaisi mutta eipähän saareenkaan ollut matkaa kuin sata metriä. Ja ei rosvotkaan tuollaisesta vanhasta moottorista olleet kiinnostuneet. Saiko tuota kenellekään myytyäkään?

Muuan mies lastasi veneen täyteen ja asetti perämoottorin paikalleen. Vanha uskollinen käynnistyi muutamalla nykäisyllä ja mies otti kurssin kohti saarta. Saavuttuaan saaren rantaan hän veti veneen rantaan ja katseli mökkiä. Vanha lautamökki. Pieni tupapuoli jossa oli kamiina, kaksipisteinen kaasuliesi, kaasujääkaappi, pieni pöytä sekä kaksikerroksinen makuulaveri. Lisäksi pieni, kahden ja puolen perseen sauna sekä liiteri ja huussi hieman sivummalla. Ei minkäänlaista sähköä.

Täydellinen.

Muuan mies kävi ensi töikseen laittamassa kaasujääkaapin päälle. Sitten hän kuskasi veneessä olevat tavarat sisälle. Vähäinen tuoretavara jääkaappiin ja muu sai jäädä hyllylle. Seuraavaksi oli aika käydä liiterillä. Muuan mies teki ensiksi saunapuut ja sitten vielä satsin kamiinaa varten. Hän sytytti kamiinan ensiksi. Lämmön takia sitä ei oltaisi sinänsä tarvittu mutta mökillä ei oltu asusteltu muutamaan viikkoon ja kamiinan lämpö vei tietyn asumattomuuden nihkeyden pois. Seuraavaksi oli vuoro saunan. Sen verran luksusta mökillä oli että siellä oli käsipumppuinen kaivo. Muuan mies kävi ensimmäisenä täyttämässä saunan kiukaassa olevan kuumavesisäiliön ja sytytti sitten tulen. Niin kuin kamiinassakin hän poltti ensin hieman paperia nähdäkseen että hormi veti kunnolla.

Niin sauna kuin kamiinakin vetivät erinomaisesti joten mies täytti vielä tarvittavat vesiämpärit, istui sitten mökin pienelle kuistille, väänsi sätkän ja otti oluen. Oluet hän oli vienyt jäähtymään lähellä virtaavaan puroon. Tölkkiolutta. Kalliimpaa siihen maailman aikaan kuin pullo-olut mutta huomattavan paljon kätevämpää tällaisella reissulla. Sauna näytti olevan nopeasti lämpiävää mallia joten muuan mies alkoi valmistautua. Nyt ei olisi kiire. Kiire jäi sinne Helsinkiin. Ensiksi täytyi tietysti laittaa eväs lämpiämään. HK Blöö kiuaspussiin, hieman olutta voiteluaineeksi ja sitten satsi kiuaskiville. Siihen aikaan HK:n sininen oli vielä makkaroitten aatelia.

Sauna oli sellainen harvalattiainen sauna joka antoi aivan taivaalliset löylyt. Muuan mies terästi löylyjä laittamalla löylykippoon olutta. Se antoi saunaan sellaisen mukavan viljan tuoksun. Löylysession jälkeen tietysti istumasessio mökin pienellä kuistilla. Uusi tölkki auki, sätkä huuleen ja katse tyynelle järvelle. Kuumavesisäiliössä oleva vesi alkoi kiehua joten mies tyhjäsi sitä valmiiksi ämpäriin ja lisäsi vettä. Niinhän ne kiukaassa olevat säiliöt tuppasivat aina tehdä. Vaativat oman huolenpitonsa.

Tyynellä järvellä uiskenteli sorsia räpättäen keskenään kuka mitäkin ja lokit antoivat oman lisänsä rauhalliseen juhannuskonserttoon. Muuan mies pani merkille että muutamilla heinäsorsauroksilla oli menossa tilanne josta ei rauhallisella vaakkumalla selvitty. Kaksi heinäriä lensi kolmannen perässä räpättäen niin perkeleesti. Mies ei oikein hahmottanut sorsien kieltä mutta päätteli takaa-ajajien toteavan suurin piirtein:

- Maltahan perkeleen vääkkä kun saadaan sut kiinni niin me revitään sulta joka ainoa perssulka irti!

Sorsat katosivat edessä olevan niemen taakse ja muuan mies ihmetteli että mistähän niille moiset ränävälit oli oikein tulleet. Joitain reviirikiistoja varmaankin. Mies tuumasi että eihän se sorsien asia hänen tuumailullaan sen valmiimmaksi tule ja keskittyi omaan asiaansa.

Lenkkiä.

Mies otti kiuaspussin kiukaan päältä, istui saunan minimaalisen pieneen pukuhuoneeseen, laittoi sinappia HK Blööhön, haukkasi, otti hörpyn olutta ja nautti elämästään. Tällä reissulla ei grillailtu. Grillailu oli ohjelmanumero mutta tämä oli yksinäisen miehen reissu. Tänään syötiin saunalenkki ja huomenna keiteltäisiin soppaa jossa oli makaroonia ja säilykelihaa. Tavallinen kaupan säilyke oli muuttumassa huomattavan huonoksi mutta miehellä olikin mukana eräältä laivareissulta ostettua brasilialaista Corned Beef-säilykettä. Siitä sai aikaiseksi maittavan evään ja höysteeksi olisi Ylhäisten näkkileipää ja sen päälle Koskenlaskijaa sekä hyvää pötkömeetvurstia. Sitähän näkkärievästä saattoi pistellä vielä tänäkin iltana jos hiuko uudelleen yllättäisi.

Mies pani merkille, että ilmanala oli muuttumassa. Päivä oli ollut helteinen, hautova ja ukkosta enteilevä. Kuin lehmä olisi hönkinyt päin naamaa. Ukkosta enteilivät myös lännen suunnasta tulevat synkät pilvet. Mies söi makkaran loppuun, poltti sätkän ja totesi että antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Seuraavan löylysession aikana ukkonen tulikin sitten saaren päälle. Mies katseli järvenselällä rätiseviä salamoita ja tuumi itsekseen että tämä oli juuri oikea paikka nauttia tällaisista luonnonvoimista. Ukkonen ei hajoittaisi mökillä ensimmäistäkään sähkövehjettä koska niitä ei täällä ollut. Pesua edeltävän taukonsa hän piti mökin pieneen pukuhuoneen puolella sillä tuuli löi veden kuistille. Tauolle hän oli hakenut piippunsa jota poltteli harvoin. Nyt oli kumminkin sen aika. Mies latasi piippunsa, sytytti ja katseli luonnonvoimien myllerrystä mukavan katon suojassa.

Samalla kun mies pesi saunassa itsensä alkoi ukkonen tyyntyä. Mies siirtyi tuvan puolelle ja teki itselleen ykkösdrinksun eli Koskenkorvaa puolukkamehulla. Samalla hän oli laittanut pienen matkaradion päälle. Sieltä tuli Yleisradion ohjelmaa. Siihen aikaan sitä saattoi vielä kuunnellakin. Ideahan ei ollut kuunnella, vaan kuulla. Se oli siellä jossain taustalla. Niin kuin aikanaan pikkupoikana kun muuan mies oli mökillä vanhempiensa kanssa. Mies muisti kuinka aikanaan, vuonna 1976 oli kuunneltu se Lasse Virenin kultamitalijuoksu Montrealin viidellä tonnilla vähän samanlaisessa mökissä kuin tämä. Kuinka hienolta se silloin tuntuikaan.

Mies maisteli kossupuolukkayömyssyään ja tuumasi että on muuten homma aika kohdallaan. Piru vie kun tänne voisi jäädä lopun iäkseen. Mutta eihän se onnistuisi. Tämä juhannusviikonloppu olisi vain kaunis uni joka päättyisi silloin kuin mies palauttaisi laina-autonsa ja siirtyisi jatkamaan matkaansa HKL:n julkisilla kulkuneuvoilla. Sinne omaan kanahäkkiin jossa hän asusti. Kanahäkkiin, josta ei tuntunut olevan pois pääsyä. Mies totesi taas kertaalleen itselleen että ei hän oikeastaan Helsinkiä vihannut. Hän vain tiesi olevansa väärä mies väärässä paikassa ilman mahdollisuutta paeta pois. Mutta olihan sitä kaunista unta vielä jäljellä. Mies aukaisi makuupussinsa laverilla olevan patjan päälle. Sellainen halpa huoltoasemapussi mutta eihän kesällä muuta tarvinnutkaan.

Järven ääniä ja kaikkoavaa ukkosta kuunnellessa uni tuli nopeasti. Edessä olisi vielä pari kiireetöntä päivää.



Hyvää ja rauhallista juhannusta kaikille lukijoille.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

NATSEJA, NATSEJA KAIKKIALLA


Tuore sisäministerimme Maria Ohisalo (vihreät – de röda) on ilmoittanut taistelevansa (yllätys) vihapuhetta vastaan ja hän on asian tiimoilta todennut komeasti:

Me voimme torjua vihapuhetta. En pelkää puhua näistä teemoista vihreiden puheenjohtajana. Mä en pelkää trolleja, mä en pelkää natseja. Sillä tiedän, että en ole yksin.

Hotellin respassa nousee asian tiimoilta esille muutama kysymys.

Ensimmäisenä tietysti se, että ilmoittiko sisäministeri että ne muutamat kymmenet suomalaiset natsit eivät häntä pelota. Johon voidaan todeta että ihan jees, eivät ne tätä maata miksikään natsivaltioksi pysty muuttamaan eikä niitä pahemmin tartte pelätä. Minkä nyt tarroja liimailevat. Enempi rähinää tulee sieltä vasemmiston puolelta.

Toisaalta tule sitten mieleen toinen, ja varsin pelottava kysymys. Mieltääkö tuore sisäministeri ihan oikeasti että Suomessa vaikuttaa huomattavan suuri natsifalangi? Missä se on piileksinyt? Vai ovatko sittenkin kyseessä tulkitut natsit? Minkä tiimoilta voidaan muistuttaa kyseisen sisäministerin eräästä toisesta lauseesta joka koskee hylsyn saaneitten turvapaikkahuilailijoitten pakkopalautuksia. Ohisalohan totesi että ”palautukset on tehtävä ihmisoikeussopimuksien mukaan” ja ennen kaikkea ”niin, ettei palauteta maihin, joissa ihmisillä on riskejä”.

Tavallinen kansalainenhan saattaa – varsin perustellusti – todeta että pohjoismaitten ulkopuolella ihmisten elämään sisältyy enemmän riskejä kuin pohjoismaissa joten sisäministerin lause on varsin tarkoitushakuinen. Tavallinen kansalainen saattaa hyvinkin vastustaa Ohisalon ja vihreitten ajattelua turvapaikanhakijoista muutenkin.

Onko näin, että tätä vihertävää näkemystä vastustava tavallinen kansalainen on Ohisalon mielestä natsi? Kävikö Ohisalolle niin, että hän monituhatkertaisti suomalaisten natsien tai ainakin natsiksi tulkittujen lukumäärän? Sillä natsiksihan pääsee nykyisin jo sillä että ei hyväksy löysäkätistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Ja vielä viimeinen kysymys: kuinka Ohisalo aikoo hiljentää nämä natsiksi tulkitsemiensa ihmisten mielipiteet?



Pihtiputaan mummo ei tiennyt olevansa natsihirviö mutta onneksi uusi sisäministeri auttoi häntäkin löytämään todellisen itsensä.

lauantai 15. kesäkuuta 2019

TOINEN OIKEUDEN JA KOHTUUDEN MITALI


Oikeusjärjestelmämmehän on kunnostautunut mm. antamalla raiskaaville haittamaahanmuuttajille lieviä tuomioita. Onneksi on poikkeuksiakin. Viime vuoden puolella hotellin respasta myönnettiin Oikeuden ja kohtuuden mitali Itä-Suomen syyttäjävirastolle case mummo & paistinpannusta.

Tällä kertaa oikeuden ja kohtuuden mitali myönnetään Salpausselän kihlakunnan syyttäjälle Anu Lahtelalle. Lahtela päätti että 81-vuotias hartolalainen teräsvaari ei saa syytettä kun hän ampui kotiinsa murtautunutta ja häntä pieksänyttä huligaania.

Syyttäjä Anu Lahtela on käyttänyt asiassa erittäin tervettä lautamiesjärkeä ja yleensäkin sellaisista mulkuista jotka käyvät vanhusten kimppuun voi huoletta laskea läpitte.

Ei muuta tällä kertaa.



torstai 13. kesäkuuta 2019

KUVIA KYLMÄN SODAN JÄLKEEN OSA I


Kirjoitus on jatkoa kirjoituksille Kuvia sodasta ja sodan varjosta sekä kirjoituksille Kuvia kylmästä sodasta ja rauhasta osat I ja II.

Edellinen kirjoitushan loppui siihen tilanteeseen että 26. 12. 1991 tapahtui se, mitä vielä muutama vuosi aikaisemmin pidettiin lähinnä sadun ja houreen sekoituksena eli Neuvostoliitto lakkautti olemassaolonsa ja teki sen vielä vapaaehtoisesti. Tässä vaiheessa moni suomalainen saattoi todeta että nyt lopultakin päästään eroon siitä iänikuisesta kumartelusta ja nöyristelystä. Mutta niin kuin historia on osoittanut, niin se ei suinkaan loppunut. Muutti vain suuntaansa ja muuttui vielä astetta pahemmaksi päätyen itsenäisyyden menetykseen laukaustakaan ampumatta. Tarkemmin sanoen ei voi puhua itsenäisyyden menettämisestä vaan luovuttamisesta.
                              
Ennen tuota vielä edessä olevaa kehitystä Suomi kohtasi toisen suuronnettomuuden eli 1990-luvun alussa alkaneen Suuren Laman:



Kyseinen lama ei tullut onnettomuudeksemme tuontitavarana vaan se saatiin aikaan ikiomin voimin lähinnä vahvan markan politiikan sekä pankki- ja asuntokuplan myötä. Asiaa tietysti pahensi bilateraalisen kaupan loppuminen Neuvostoliiton kanssa. Kyseinen lama tuhosi valtavan määrän suomalaisia yrityksiä, särki perheitä ja tuhosi ihmiselämiä eikä muuan Koiviston Konklaavin tekemisiä ja päätöksiä olla selvitelty vieläkään. Lisäksi lama särki suomalaisessa sielussa jotain pysyvästi sillä sadat tuhannet työttömät ovat Suuresta Lamasta alkaen olleet vain tilastoluku ja normaalitila. Vielä Kekkosen aikaan jyrättiin kasaan hätätilahallitus kun työttömiä oli 70.000.

Neuvostoliiton, samoin kuin tietysti Itä-Saksan lopettaessa toimintansa tuli suomalaisten tietoon vieläkin sisällöltään salattu Tiitisen lista joka sisältää Itä-Saksalle vakoilleitten tai muuten vaan yhteistyömielisten suomalaisten – mahdollisesti suurtenkin vaikuttajien –  nimiä:



Tiitisen lista on pysynyt avaamattomana edelleenkin ja aika ajoin sen sisältö herättää voimakasta spekulointia. Henkilökohtaisesti totean että pieniä on silakat joulukaloiksi ja se todellinen YYA-Suomen mätäpaise löytyisi paremminkin KGB:n vanhoista tiedostoista mutta nehän pysyvät suljettuina.

Lamasta kärsivä Suomi sai samaan aikaan ylimääräisen ja suuren menoerän maksettavakseen kun ilmavoimien Draken- ja MiG-hävittäjät olivat käyttöikänsä lopussa. Tarjouskilpailussa venäläinen MiG-29 ei päässyt mukaan edes vaihtoehdoksi ja uudeksi hävittäjäksi valittiin amerikkalainen F/A-18 Hornet:



Oma asiantuntemukseni ei riitä sanomaan oliko Hornet paras vaihtoehto mutta ainakin ilmavoimat pääsivät eroon kahdesta päällekkäisestä ja toisilleen sopimattomasta huoltojärjestelmästä. Kyseisessä tilanteessa maavoimat olisivat määrärahojen puutteessa päässeet jo hälyttävästi näivettymään mutta ensiavuksi tuli se, että Saksojen yhdistyttyä Suomi sai ostaa itäsaksalaista asemateriaalia romuraudan hinnalla. Ostoskoriin laitettiin:

- Noin 100 T-72-panssarivaunua
- Noin 150 kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunua
- Noin 500 putkea tykistöä
- Noin 800 ilmatorjunta-asetta
- Noin 2.500 pst-ohjusta
- Noin 100.000 rynnäkkökivääriä
- Noin 50.000 tonnia ampumatarvikkeita



Kauppaan kuului mm. kuvassa näkyvä (itse asiassa tshekkoslovakialainen) RM-70 joka Suomessa kulkee nimellä 122 RakH 89. Tykistokalustolla saatiin varustettua lähes neljäkymmentä 18-putkista patteristoa ja väitetään että jos kaikki aseostot oltaisiin laitettu samaan junaan olisi junan pituus ollut 50 kilometriä.

Jos edesmenneessä Kekkoslovakiassa oli joku dogmin asemaan noussut pyhä ja arvostelematon asia niin sehän oli tietenkin YYA-sopimus. 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajottua asiat tällä rintamalla muuttuivat nopeasti ja tammikuussa 1992 Suomi ja Venäjä totesivat keskinäisellä noottien vaihdolla sopimuksen lakanneen olemasta. Ikuinen muuttui historiaksi niin kuin ikuisilla asioilla on aina ollut tapana tehdä.



Eräänlainen symbolinen siirtyminen Kekkoslovakiasta johonkin toisenlaiseen Suomeen tapahtui vasta vuonna 1993 jolloin autojen kansallisuustunnus vaihtui SF:stä FIN-tunnukseen:



Meikäläiselle se SF (Suomi-Finland) olisi sinänsä kelvannut vaikka tunnuksesta esitettiinkin kuittailuja Soviet-Finland.

Rapakon takana NHL:ssä muuan nuori suomalaismies nimeltä Teemu Selänne sitten meni ja pudotti tulokaskaudellaan 1992 - 1993 pajatsosta keskustan mäiskimällä tulokkaitten niin maali- kuin piste-ennätyksen 76 maalia ja 132 tehopistettä:



Kyseisessä kuvassa Selänne lahtaa Mike Bossyn aikaisemman maaliennätyksen

Selänne mätti uransa aikana pisteet 684+773=1.457 ja vaikka mikään ei ole mahdotonta niin on kuitenkin varsin epätodennäköistä että kukaan suomalainen pelaaja ylittää Selänteen lukemat.

Vuonna 1994 Suomessa valittiin ensimmäisen kerran presidentti suoralla kansanvaalilla. Voittajaksi tuli politiikan ulkopuolelta lähes pusikosta kisaan tullut (nostettu) SDP:n ehdokas Martti Ahtisaari:



Kun suoriin kansanvaaleihin siirryttiin niin samalla rajattiin presidentin kaudet kahteen ja kavennettiin valtaoikeuksia. Myöhempi historia osoittaa että tämä oli erittäin viisas päätös.

Syksyllä 1994 suomalaisetkin pysäytti Itämeren pahin siviilimerenkulun onnettomuus eli Estonia-autolautan uppoaminen:



Onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 852 ihmistä joista pääosa virolaisia ja ruotsalaisia. Estonian uppoaminen on ajan myötä herättänyt moninaisia salaliittoteorioita mutta henkilökohtaisesti en ota niihin kantaa. Sen sijaan voin ottaa kantaa seuraavaan tapahtumaan jota voi pitää Suomen historian yhtenä suurimmista, ellei sitten suurimpana kusetuksena. Ja tämä tapahtumahan oli EU-kansanäänestys 16. lokakuuta 1994.



Ajatus EU:ta myytiin suomalaisille valtioitten välisenä talous- ja kauppaliittona josta suomalaiset hyötyvät ja josta saa turvaa mahdollista idän uhkaa vastaan. Niin valtiovalta kuin valtamedia mainostivat kuorossa että joko liitymme EU:hin tai sitten joudumme porukalla Tsuhnan Helvettiin. Jos äänestys olisi ollut rehellinen ja siinä oltaisiin kerrottu että jäsenyyden myötä Suomelta menee itsenäisyys ja tilalle se saa huomattavan määrän väkivaltaisia elintasosiirtolaisia olisi äänestyksen tulos ollut ilman muuta toinen.

Mutta tätähän ei vaalikarja tiennyt joten kyllä-kanta voitti 56,9 pinnan turvin. Tässä vaiheessa voi esittää kysymyksen: Tiesivätkö niin poliittisen koneiston kuin median johtohahmot jo tuossa vaiheessa mitä EU jäsenyys tulee tosiasiassa tarkoittamaan? Jos tiesivät, ei kyseessä ole muuta kuin törkeä maanpetos vaikka asia lakikammareissa kikkailtaisiin minkälaiseksi hyvänsä.

EU-myönteisyytensä lisäksi valtamedia alkoi 1990-luvun puolessa välissä muuttua voimakkaasti vihervasemmistolaiseksi. Tämä koski koko mediakenttää. Henkilökohtaisesti miellän että kyseisen ilmiön (sairauden) patient zero oli Helsingin Sanomat ja ennen kaikkea sen vuonna 1995 toimintansa aloittanut NYT-liite:



NYT-liitteen suvaitsevais-tiedostava linja levisi nopeasti varsinaiseenkin Hesariin ja sai allekirjoittaneen lopettamaan tilauksen muutamaa vuotta myöhemmin. Sieltä linja levisi muualle valtamediaan ja lehdet vasemmalta oikealle alkoivat muuttua samanlaisiksi monikultturistis-feministisiksi julkaisuiksi. Internet ja sosiaalinen media eivät siinä vaiheessa tarjonneet juuri minkäänlaista vaihtoehtoa joten voi sanoa että vihervasemmistolaisella medialla oli totaalinen propagandan yksinoikeus aina 2000-luvun puoleenväliin saakka.

Vuonna 1995 sitten näennäinen tasa-arvo otti taas yhden askeleen eteenpäin eli naisille sallittiin vapaaehtoinen asepalvelus:



Maanpuolustuksen kanssa asialla ei ollut mitään tekemistä vaan kyse on ns. nykyaikaisesta tasa-arvosta eli ”naisen täytyy saada jos sitä huvittaa mutta jos ei huvita niin ei tietenkään tartte”. Maanpuolustuksen kannalta Lotta Svärd-järjestön perustaminen uudelleen olisi ollut sata kertaa järkevämpää.

Kekkoslovakian aikana kaiken arvostelun yläpuolella ollut pyhä opinkappale oli jo aikaisemmin mainittu YYA-sopimus. Tietty kansanosamme on näemmä sellaista ettei se osaa elää ilman pyhiä opinkappaleita joten se – käsi kädessä median vihervasemmistolaistumisen kanssa – etsi itselleen uuden pyhän opinkappaleen ja sehän oli – ja edelleen on – kaiken arvostelun yläpuolella oleva kehitysmaalainen maahanmuutto. Kyseisen hysterian ensimmäinen luonnollinen kohde olivat somalit joita tuli ensimmäinen satsi vuonna 1990 eikä suinkaan Somaliasta vaan Moskovasta.



Somalit vastasivat johonkin palavaan tarpeeseen ja 1990-luvun puolesta välistä alkaen olemme olleet tilanteessa jossa suvaitsevais-tiedostava väestönosa selittää samalla suulla kahta toisilleen vastakkaista asiaa ja vielä aivan pokkana:

1. Kehitysmaalainen maahanmuutto on Suomelle välttämätön voimavara jota ilman emme tule tulevaisuudessa toimeen.

2. Kehitysmaalainen maahanmuutto on Suomelle väistämätön velvollisuus jota suorittaessa ei hintaa lasketa.

Kyseinen suvaitsevais-tiedostava väestönosa ei välitä ajatustensa paradoksaalisuudesta. Se ei välitä myöskään ilmiön aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä eikä valtavasta taloudellisesta rasituksesta. Oikeastaan se välittää vain itsestään ja hyvän ihmisen illuusiostaan.

Illuusiosta puolestaan ei ollut kyse toukokuussa 1995 jolloin Suomi meni ja nappasi itselleen ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden. Ja vielä Ruotsia vastaan. Ja – hähhää – vieläpä Ruotsissa:



Voitto tuli tarpeeseen sillä Suomi ei ollut vielä silloinkaan toipunut suuresta lamasta. Eihän se sinänsä kenenkään leipää leventänyt mutta piristi pitkäksi aikaa. Ja erityisesti kekkoslovakialaiset muistavat myös sen ajan jolloin ruikutettiin sen ensimmäisen pronssin perään eikä mistään maailmanmestaruudesta nähty edes unia.

Vuonna 1997 tuli Suomeen sitten lääniuudistus jossa vanhat läänit yhdistettiin viideksi suurlääniksi plus Ahvenanmaa:



Uudistuksen myötä tuli varsinkin ilmatieteen laitoksen sääennustuksessa käyttöön termi ”väli-Suomi”. Tuo varsin keinotekoisen kuuloinen termi hävisi käytöstä muutamassa vuodessa. Nykyisin nuo suurläänitkin ovat muuttuneet aluehallintovirastoiksi mikä on tyypillistä julkiselle sektorille. Siellähän organisaatiomuutoksia tapahtuu jatkuvasti ja sitä myötä saadaan työllistettyä lisää työntekijöitä tehtäviin joita ei varsinaisesti tarvita. Tulevan maakuntamallin seurauksia emme vielä ole nähneet.

Jo 1990-luvulla puolustusvoimien keskuudessa oli menossa varuskuntien lakkautusbuumi. Vuonna 1998 lakkautusvuorossa olivat Vaasan rannikkopatteristo ja Pohjan Prikaati:



Tammikuussa 1999 Suomessa piteli ilmoja. Kittilän Pokassa tehtiin kaikkien aikojen (virallinen) pakkasennätys eli -51,5 astetta:



Tuolloin suomalaiset voimalat jauhoivat sähköä ylikierroksilla mutta silti sähkökatkokset aiheuttivat useita vaaratilanteita. Muistuttaen siitä kuinka avuton yhteiskuntamme on ilman toimivaa sähköverkkoa ja muistuttaen myös siitä että vanha kunnon halko pelastaa pakkasellakin. Jostain syystä tuo opetus alkaa nykyisin tietyltä väestönosalta unohtua. Ei kelpaa öljy, ei kelpaa kaasu, ei kelpaa turve, ei kelpaa halko eikä kelpaa ydinvoima. Ja Suomessa on edelleenkin talvisin varsin kylmä. Menneen talven pakkasennätys oli ”vain” -39,0 astetta.

12. lokakuuta 1999 maailman väkiluku ylitti kuusi miljardia ihmistä.



Merkillepantavaa on se, että noihin aikoihin alettiin jo voimakkaasti puhua ilmastonmuutoksesta – joskaan se ei ollut vielä hysterian tasolla – ja samaan aikaan väestöräjähdyksestä puhuminen yksinkertaisesti haudattiin. Samaan aikaan myös Suomessa puolestaan alettiin kehitysmaalaista maahanmuuttoa pitää kyseenalaistamattomana itseisarvona. Väestönkasvun ongelma oli kyllä tiedossa mutta sille ei haluttu eikä edelleenkään haluta tehdä muuta kuin levittää ongelma Suomeenkin ja lakata kutsumasta ongelmaa ongelmaksi.



Vuosituhat sitten otti ja vaihtui. Suomessakin uumoiltiin Y2K-ilmiötä eli tietokoneitten romahtamista mutta pelätty ilmiö jäi pääosin suutariksi. Seuraava odotettu maailmanloppu oli sitten vuonna 2011 kun Nibiru-planeetan piti tulla piilosta ja syödä kaikilta pään. Ei tullut sitäkään. Mutta tulipa kuitenkin omanlaisensa hysteria. Heti vuonna 2000. Ja ihan meillä kotoisessa Suomessamme. Naiset olivat nimittäin päättäneet että nyt on ihan kertakaikkinen pakko saada presidentiksi nainen. Eli ei tullut Y2K:ta. Mutta tulipa kumminkin Tarja:



Kunnioitetun presidenttimme takana virnuilee toinen vasemmistososialisti Pentti Arajärvi joka oli aikanaan junailemassa rahoitusta Pirkkalan monisteelle jolla piti opettaa suomalaiset lapset kunnollisiksi kansandemokratian kansalaisiksi

Naiset halusivat muumimamman ja saivat vasemmistososialistisen utopistin joka kunnostautui nimityspolitiikassa, välien heikentämisessä Yhdysvaltojen kanssa sekä ”arvopresidenttinä” monikultturismin, ilmastohysterian ja äärifeminismin edistämisessä ynnä tietysti jalkaväkimiinakiellossa. Tehdyt päätökset presidentin valtaoikeuksien rajoittamisesta olivat olleet tarpeen. Miettikääpä Halosta Kekkosen valtaoikeuksilla.

Samana vuonna tapetilla oli Jolon panttivankikriisi jolloin myös kaksi suomalaista (Seppo Fränti ja Risto Vahanen) olivat islamilaisen Abu Sayyaf-terroristijärjestön panttivankina 23. huhtikuuta – 16. lokakuuta 2000.



Seppo Fränti ja Risto Vahanen

Media seurasi kaappausta tiivisti ja erityisesti huomiota kiinnitti vaikeista oloista ja hengenvaarasta huolimatta esille noussut Risto Vahasen silmiinpistävän ”kriisijohtajamainen” rauhallisuus. Kaappaus päättyi kun Libyan silloinen johtaja Muammar Gaddafi maksoi panttivangeista lunnaat.

2000-luvun alussa elettiin myös suurta suomalaista menestystarinaa. Nokia nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi. ”Nokia – Connecting People”. Ehkä kuuluisin Nokian tuote on sen 3310-kännykkä. Kännykkä, jota perimätiedon mukaan edes Chuck Norris ei saa hajalle:



Nokialle sitten kävi niin kuin kävi. Nousu, uho ja tuho. Onhan se Suomen suurin yritys liikevaihdoltaan (2017) vieläkin mutta ei enää sellainen taalatehdas mitä se Suomelle aikanaan oli.

Vuoden 2001 helmikuussa, Lahden MM-kisoissa suomalainen hiihtourheilu sitten yllätettiin pahemman kerran housut kintuissa:



Doping-skandaali romahdutti suomalaisen hiihtourheilun vuosikymmeneksi. Tieteellisesti erittäin kestävässä sekä tilastollisesti lähes merkittävässä tutkimuksessa ts. Ykän ja kavereitten pulinoissa asia kuitattiin sillä että norjalaisilla oli paremmat lääkärit.

Ensimmäinen päivä tammikuuta 2002 vietiin sitten jälleen yksi olennaisen suuri pala Suomen itsenäisyydestä eli käteisvaluutaksi tuli euro. Euron myötä Suomi menetti kontrollin omaan rahapolitiikkaansa ja mahdollisuuden käyttää tarvittavaa d-vitamiinia. Euron myötä Suomi pääsi myös ”kantamaan vastuuta” mm. tapaus Kreikassa. Ruotsi ja Tanska olivat Suomea fiksumpia ja säilyttivät oman valuuttansa.



Ollaan siis vuodessa 2002 ja on ehkä aika katkaista tämä katsaus tähän ennen kuin jatketaan sitä toisessa osassa. Mutta laitetaanpa loppuun hieman positiivisempaa. Moni suomalainen muistaa Pasi Nurmisen parhaiten siitä että mies otti vuonna 2011 oikein tukevat MM-persarit. Mutta Nurminen on myös ensimmäinen suomalainen NHL-maalivahti joka raivasi itselleen paikan NHL-joukkueen ykkösmaalivahtina. Joukkue oli Atlanta Thrashers ja tämä tapahtui kaudella 2002 – 2003:


Nurminen raivasi tietä ja sitä on seurannut läjä suomalaisia huippumaalivahteja. Pannaankin sitten loppuun hieman Nurmisen tarjoamaa suomalaista lätkäasennetta:




Siinä osa yksi. Kakkonen tuonnempana. Juhannusta odotellessa.