ELÄMYSMATKALAISET JA SAVUPOMMIT

Kevät toi, kevät toi muurarin jne. mutta tämähän tapahtui silloin ennen vanhaan. Nyt kevät tuo elämysmatkailevat leikkipartisaanit jotka kävivät taasen häiriköimässä eduskuntatalon portailla. Valtamedia uutisoi häiriköinnin ”performanssiksi”. Tässä pelleilyssä egokapinalliset polttivat paperimassaisen maapallon ja laukaisivat pari savupommia. Luonnollisesti tästäkään elämysmatkailusta ei ilmoitettu poliisille etukäteen.

Miksi? No, selitys on:

Performanssilla Elokapina tuomitsee hallituksen budjettiriihessä nostamat pyrkimykset romuttaa Suomen riittämättömät ilmastotavoitteet.

Herää vaan pari kysymystä.

1. Mitäs jos vaikkapa kansallismieliset ihmiset tulisivat eduskunnan rappusille polttamaan jotakin ja sytyttämään savupommeja? Mikä olisi esmes valtamedian suhtautuminen? Ja ne savupommin heittäjätkin vietiin kyllä poliisiautoon, mutta laskettiin sitten pois.

2. Ja mitenkäs, jos hallitus yhtä-äkkiä suostuisi kaikkiin noihin leikkipartisaanien vaatimuksiin ts. romuttaisivat Suomen talouden? Kuinkas egopartisaanit sitten ruokkisivat aina nälkäistä egoaan? Niin no, sitten alettaisiin tietysti huutaa from the river to the sea. Muuan Gretan esimerkin mukaisesti. Ja joo, voihan sitä lihansyöntiäkin vastustaa. Kyllä elämysmatkailu olisi turvattu.

Tuli vaan mieleen. Kun tuolla riekkuminen on niin helppoa, niin entäs jos joku tulee sinne savupommin sijasta oikean käsikranaatin kanssa?

Isänmaan ja maailman toivo. Ja nämähän ovat kehuneet pysäyttävänsä Helsingin kesäkuussa useaksi päiväksi.

Mites se Veikko Huovinen sanoikaan. Osallistu. Viihdy. Älä turhaudu.

SUOJATYÖTÄ JA RYÖMIMISTÄ

Oululaisethan ovat saaneet nauttia jo pidemmän aikaa monikulttuurisuuden hedelmistä muutenkin kuin kivojen ruuanlaitto- ja pelihetkien muodossa. Niin seksuaalinen- kuin muukin rikollisuus on ollut tapetilla vaikka kaupunki koitti salata niiden olemassaolon.

No, nythän Oulun kaupunki ottaa tilanteen vakavasti. Jaa kuinka? No se aikoo tietysti puuttua varsinaisten oululaisten vääriin asenteisiin ”rasisminvastaisella toimenpideohjelmalla”. PT-media on jo kirjoittanut siitä, mutta otan hieman otteita:

Oulun kaupungin moninaisuusjohtamista ja henkilöstön antirasismiosaamista, ja tällä toimenpiteellä kaupunki puuttuu erityisesti rakenteelliseen rasismiin.

Aiotaan edistää ”hyviä väestösuhteita ja ennaltaehkäistä vihapuhetta.”

Perustetaan ”matalan kynnyksen tukipiste rasismin uhreille, jossa he saavat tietoa viranomaisprosesseista ja palveluista”.

Eli jotain, joka on mennyt jo kymmeniä vuosia perseelleen. ”Rasismin uhrien” suomalaisia uhreja ei mainita. Mitäs niistä. Ne eivät sovi teoriaan. Mutta kun kyseessä on tällainen toimenpideohjelma, niin eihän sitä voi toteuttaa ilman akateemista suojatyöntekijää. Kaupungin oma hakuaika päättyi ja ilmoitus poistui, mutta tuosta sen löytää vielä.

Mitä se antirasismiosaaja sitten tekee?

Projektikoordinaattorin tehtävä koostuu rasismin teeman perustavan elämyksellisen ja kokemuksellisen kokonaisuuden rakentamisesta.

Ja tämähän on niin puhdasta akateemis-virastojargonia että siihen tarvittaisiin tulkki. Tosin tulkit on varattu kehitysmaalaisille. Selvää on – niin kuin muissakin vastaavissa tapauksissa – että kyseessä on rasismin etsiminen, löytäminen ja keksiminen. Veikkaan, että termiä mikroaggressio tullaan käyttämään laajasti. Ettei varsinaiseen ongelmaan tarvitsisi puuttua

Mennään sitten ryömimään Helsingin yliopiston teologian tiedekuntaan. Kuinka opiskelija, joka tekee ihan kurantin opinnäytteen saa työstään hylsyn eli bumerangin? No, käyttämällä väärää sanaa eli islamisaatio. Suomen Uutiset kirjoitti asiasta ja kertoi yliopiston perusteluista:

Ei voida arvostella, koska vastaus sisältää arvoasetelman.

Akateemiseen vapauteen ja yliopistoon kuuluu kyseenalaistaminen ja avoin rakentava kritiikki. Sillä ei kuitenkaan saa loukata tai väheksyä toisia ja toisten suorituksia.

Islamisaatio-sana ”ei ole akateemisesti vakiintunut käsite”, ja siksi sitä ei voi loppuesseessä käyttää.

Jutussa mainittiin lause, joka epäilemättä pitää paikkansa:

Osa yliopiston omasta tutkimushenkilökunnasta niin teologisessa kuin muissakin tiedekunnissa on sitä mieltä, että tietyt näkökulmat, kuten intersektionaalinen feminismi, sukupuoli-identiteetit ja ilmastoteemat dominoivat akateemista keskustelua ja tieteentekoa.

Elän toivossa, että tämä ei ole levinnyt yhteiskuntatanhuavista tiedekunnista kovien tieteitten puolelle.

AKKOJEN KOTKOTUKSIA

Niinhän se vaan on että naiset ovat jotenkin herkempiä kaikelle huuhaalle. Niin kuin noituudelle. Valtamedia on jo vuosia sitten kirjoittanut feministien perustamista noitaringeistä. Ja nyt se kirjoitti, että Suomessa on ihan oikea noitaopisto.

Opistossa on parisataa opiskelijaa ja pääosin etäopiskeluna tapahtuva toiminta maksaa 888 euroa lukuvuodessa. Siellä on mahdollisuus opiskella mm. keittiönoituutta, henkiolentojen kanssa keskustelua ja vainajille puhumista. Puittenkin kanssa puhutaan. Keittiönoituudella saadaan ruuastakin voimaannuttavaa:

Jos esimerkiksi tekee keittoa talviaikaan, noita voi tehdä keitosta voimaannuttavaa ja nostattaa sillä vastustuskykyä.

Ja eihän siinä sinänsä. Jokainenhan tietysti etsii elämäänsä sisältöä haluamallaan tavalla. Jotenkin vaan tällaisesta vanhasta käppäukosta tuntuu että kovin moni ihminen ei osaa ottaa sitä sisältöä tavallisesta elämästä. Pitää olla jotain muuta. Erikoista.

Ehkäpä tuo noitapiiri on sittenkin parempi vaihtoehto kuin liittyminen johonkin egokapinaan. Tai kääntyminen muslimiksi.

Tai ryhtyminen valtamedian toimittajaksi.

JOTAIN IHAN MUUTA CXLVII

Laitetaanpa pitkästä aikaa jotain ihan muuta eli mennään ajassa taaksepäin kakkosrähinän aikaan. Postauksessa esitellään kymmenen kakkosrähinän eniten valmistettua lentokonetta. En käy juurikaan läpi niiden teknisiä tietoja sillä koneistahan tehtiin sodan aikana uusia, jatkuvasti kehittyneitä malleja. Mutta otetaan se TOP 10:

10. Hawker Hurricane 14.533 kappaletta

Tämä hävittäjä oli RAF:n pääkalustoa Taistelun Englannista aikana. Myöhemmin se palveli tykeillä varustettuna maataistelukoneena. Suomen ilmavoimilla oli muutama Hurricane mutta niiden käyttö jäi vähälle varaosien puutteen vuoksi. Koneilla saavutettiin Suomessa viisi ja puoli ilmavoittoa.

9. Junkers Ju-88 15.000 kappaletta

Tämä monikäyttöpommittaja palveli Saksan ilmavoimissa koko sodan ajan. Suomen ilmavoimat sai vuonna 1943 23 kappaletta näitä pommikoneita ja niitä käytettiin pommitustehtävissä sodan loppuun saakka.

8. P-51 Mustang 15.875 kappaletta

Tämä jenkkihävittäjä oli ensimmäinen jonka lentomatka salli niiden saattaa pommikoneita aina Berliiniin ja takaisin. Mahdollisesti kakkosrähinän paras hävittäjä.

7. P-47 Thunderbolt 16,231 16.231 kappaletta

Yksi suurimmista ja painavimmista yksimoottorisista koneista. Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjäkaluston selkärankaa.

6. Yak-9  16,579 kappaletta

Tämä kevyt ja ketterä neuvostohävittäjä oli varteenotettava vastustaja kaikille saksalaisille koneille. Niitä toki oli Suomenkin rintamalla. Konetta käytettiin myös maataistelutehtävissä.

5. B-24 Liberator 18,482 kappaletta

Yhdysvaltain pommitusilmavoimien työhevosta tehtiin enemmän kuin kuuluisaa ”Lentävää Linnoitusta”.

4. Focke-Wulf Fw 190 20,000 kappaletta

Mahdollisesti Saksan paras hävittäjä sodan aikana. Suomalaisilla näitä ei ollut, mutta kesällä 1944 osasto Kuhlmey käytti koneita torjuntataistelussa vihollista vastaan.

3. Supermarine Spitfire 20,315 kappaletta

Tämä Iso-Britannian sodanaikainen päähävittäjä on varsinkin minun sukupolveni hepuille tuttu Ilmojen Korkeajännityksestä. Konetta tehtiin yli kaksikymmentä eri versiota.

2. Messerschmitt Bf 109 34,480 kappaletta

Yhtä lailla korkkareista tuttu oli tämä kuuluisa saksalaishävittäjä joka oli eri versioina käytössä koko sodan ajan. Myös suomalaisilla oli näitä koneita vuodesta 1943 alkaen ja niitä käytettiin varsin suurella menestyksellä.

1. Iljushin Il-2 36,183 kappaletta

Tämä neuvostoliittolainen maataistelukone oli jatkosodassa suomalaistenkin kiusana. Olen lukenut että koneen suurin teho oli kuitenkin psykologinen. Mene ja tiedä. En ollut silloin siellä.

Suomalaisethan kutsuivat tuota ”Tormoviikkia” myös maatalouskoneeksi. Itse asiassa Yhdysvalloilla on nykyisin yksi ihan oikea maatalouskone rynnäkkökäytössä.. Eli tämä L3Harris OA-1K Skyraider II:

Kone toimii lähitukikoneena ja se pohjautuu Air Tractor AT-802-maatalouskoneeseen.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että kakkosrähinän aikana valmistettiin koneita huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Se ei tosin ole ihme, sillä nykyiset taistelukoneet ovat huomattavan kalliita ja monimutkaisia.

Missähän vaiheessa tulee se hinnan raja vastaan?

VIHREÄN KAKSI MORAALIA

Niin, vihreäthän tunnetusti vastustavat kaikenlaisia metsiemme hakkuita ilmastosyistä ja luontokadolla uhaten. Niin kuin tietysti myös vihreitten puheeenjohtajatar Sofia Virta. Kyseiselle naiselle oli kieltämättä lievää nolompi asia se, että hänen puolisonsa teetti Rymättylässä yli viidentoista hehtaarin päätehakkuut.

Mitä kyseinen Virta totesi kun asia tuli ilmi?

No, ensiksi sen, että mitään päätehakkuita ei ole tehty.

Sitten sen, että no, niitä on tehty hyönteistuhojen takia ja niitä on vain kolme hehtaaria tipottain.

Ja kävi ilmi että Virta valehteli koko ajan.

Mutta vihervasemmistolaisethan hallitsevat sen viisauden että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.

Ei tässä pääsiäisenä sen enempää.

UUDELLEEN MÄÄRITELTY SUOMALAISUUS?

Palataanpa vielä edelliseen postaukseen. Tarkemmin sanottuna tähän kuvaan:

Ja siinä olevaan tekstiin:

Suomalaisuuden määritelmä muuttuu

Tarve uudelleenmäärittelylle on akuutti: suomalaisuus näyttäytyy julkisessa puheessa yksipuolisempana kuin se on todellisuudessa. Vuonna 2050 kolmasosa helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Mietitäänpä.

Suomalaisuuden määritelmä pitäisi siis muuttaa sellaisen porukan vuoksi, joka on tullut Suomeen täysin väärin perustein, joka elää suomalaisten elättämänä – ja siksi se on Suomeen alun perin tullutkin – ja joka tehtailee jatkuvasti kasvavan määrän erilaisia rikoksia. Kermana kakussa ne joukolla tehdyt sadistiset alistus- ja väkivaltarikokset, jotka kohdistuvat nimenomaan suomalaisiin.

Ja ennen kaikkea nuo porukat eivät pidä itseään suomalaisina. Niitä kiinnostaa vain Suomen kansalaisuus ja sen tuomat edut.

Kysytään vielä:

Ketkä tuota uudelleenmäärittelyä ovat vaatineet? Somalit? Arabit? Kongolaiset ehkä? Tuossa kuvassa luennoijana on ihan suomalainen nainen. En tiedä, kuka hän on ja mitä hän edustaa. Mutta vihervasemmistolle on tyypillistä julistaa, että me olemme kaikki suomalaisia. Kas kun se on vihervasemmistolaisen muodin mukaista. Ja saahan sillä vihervasemmisto lisää äänestäjiä.

Vielä kysymys:

Vihervasemmisto on mieltynyt suojelemaan yhtä sun toista. Suurella metelillä. Mutta miksi se ei halua suojella suomalaisuutta? Kas kun suomalaiset ovat maailman mittakaavassa aivan häviävän pieni vähemmistö.

Mutta kun suomalaiset puuhaavat tällaista, niin se on sekoitus hyväuskoista typeryyttä ja suoranaista maanpetturuutta.

Ja mitä ne hyväuskoiset idiootit kuvittelevat tällä saavuttavansa? Kiitollisuutta? Aitoa ystävyyttä?

Suomalaisuutta?

TYLYHKÖJÄ HUOMIOITA

Ei ihme, että demarit ja vasemmisto yleensä haluavat lisää maahanmuuttajia. Se alkaa poikimaan. Tässä Helsingistä. Kannattaa klikata kuvat isommaksi:

Tässä Turusta:

Hyvin on tyyppejä päässyt läpi vaikka ei ole ollut edes kuvaa näytillä. Tässä puolestaan Vantaalta:

Ja sitten varsin pysäyttävä kuva vaalikampanjasta. Herättää kysymyksen. Niin minkähän?

Jep. Mitä ne siellä Somaliassa tekevät jos ne ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta? Miksi yleensä Suomen kunnallisvaaleissa voi äänestää Somaliassa?

Ja sitten vielä yksi hyvin pelottava kuva:

Uutta suomalaisuutta? Demareilla ei tunnu olevan mitään tuota vastaan. Itselläni on. Mitenkä lukijoilla?

Vielä huomio Helsingistä. Siellä valtuustoon valittiin periaatteellinen työstäkieltäytyjä Alma Tuuva vasemmistoliiton listalta. Ääniä peräti 2.577. Siis työstäkieltäytyjä. Ei työkyvytön.

Toistan. Työstäkieltäytyjä. Ei työkyvytön. Työkyvytön voi toki olla, monista syistä. Sille ei mahda mitään. Mutta tässä postauksessa on nyt mainittu vasemmiston uusia kohderyhmiä. Mitenkäs, eikös ne vasemmistolaiset silloin kauan sitten laulaneet että ”maa meidän on ja olla täytyy, ei laiskain lurjusten”.

Times they are changing…