No niin. Se muuan espoolainen jätkä halusi julkisuutta tiedostavana yksilönä ja nosti metelin siitä, kun hänen poikansa joutui kuuntelemaan Suvivirttä koulun juhlissa. Ja luonnollisesti korvauksia sitten maksettiin sekä jätkälle, että hänen pojalleen. Vaikka kyseinen virsi onkin vain osa suomalaista kulttuuriperinnettä. Itsekin voin kuunnella sitä kirkkoon kuulumattomana aivan sujuvasti.
Vaan mitenkäs jos tätä ajatusta kehitellään eteenpäin? Kas kun yhdenvertaisuus- ja tasarvolautakunta perusteli korvauksia sillä, että Suvivirren kuuleminen oli ”välitöntä vakaumukseen perustunutta syrjintää”.
Mitenkäs, jos suomalainen oppilas kohtaa koulussa islamilaisia ilmiöitä vastoin tahtoaan? Vaikkapa näitä ramadanin vuoksi päiväpaastoavia ja kiukuttelevia islamilaisia? Eikös se ole välitöntä vakaumukseen perustunutta syrjintää?
Tai jos koulussa opetetaan täysin normaalin perheen täysin normaalille lapselle LGBTQTiiTyytä? Vaikkapa menstruoivista miehistä ja peniksellisistä naisista? Eikös se ole välitöntä vakaumukseen perustunutta syrjintää?
Vai onko niin, että tähän syrjintään voi syyllistyä ainoastaan normikristillinen suomalainen?
Suomen suurin ongelma ei ole koulussa laulettava Suvivirsi. Vaan se on islamilaisten jatkuvasti kasvava perseily.







