Lukijakin on hyvin perillä siitä että kehitysmaalainen
rikollisuus – tai oikeastaan miehittäjän ote – muuttuu koko aika röyhkeämmäksi.
Nyt on yleistynyt paljon nämä alistusryöstöt joissa uhrilta viedään vaatteet
päältä ja nöyryytetään kaikin mahdollisin tavoin. Valtakoneistomme tietysti
tarjoaa lääkkeeksi ennaltaehkäisevää toimintaa ja sehän toimii ihan yhtä hyvin
kuin ennenkin eli ei toimi ollenkaan.
Vuoden ehkä tähän mennessä parhaat pohjat veti eräs
19-vuotias typykkä Keski-Uusimaalehdessä. Juttu on maksumuurin takana mutta
aina valpas Hommaforumi poimi olennaisen. Ja mikä oli se idea? No:
Nuoret voisivat esimerkiksi järjestää
tunnetyöpajoja toisilleen.
Tunnetyöpaja? Anskumä mietin sitä tunnetyöpajaa. Siinä
on suomalaisia nuoria jotka sanoo että ”meistä on ihan kauheaa että te
ryöstätte, hakkaatte ja nöyryytätte meitä”. Ja toisella puolella nämä
kehitysmaalaiset sankarit toteaa että ”Joo, me tiedetään ja nimenomaan sen
takia me tehdään sitä jatkossakin. Ettekä te lampaat mahda meille mitään”.
Jotenkin tulee mieleen se suomalainen naispuolinen seksuaaliterapeutti
– en muista nimeä – joka invaasio 2015:n aikana uhosi että kun hän pääsee
arabipojille antamaan kunnon seksuaaliterapiaa niin raiskaukset loppuu kuin
seinään. Nainen hävisi vähin äänin julkisuudesta.
Mutta niin pitkään kun lääkkeeksi tarjotaan tyhjän
paskan lässytystä tämä tulee jatkumaan ja pahenemaan.
Joku voisi tuumia että mitä sinä vanha äijä jotain
19-vuotista pimua kiusaat ja siihen minä vastaan että melkoinen osa niin
poliittista kuin virkakoneistoamme on täynnä noita 19-vuotisia hyväuskoisia
pimuja. Täysin syntymäajasta riippumatta.
Tulipa törmättyä Helsingin Pravdan juttuun jossa muuan
kulttuuritoimittelija ei hyväksy valtion kulttuurirahoituksen vähentämistä eikä
myöskään Yle-veron pienentämistä. Minähän muurahaiskansalaisena en tietenkään
pane asiassa hanttiin sillä HS:n sana on totta kai uususkonnon sertifikoitua Jumalan
sanaa eikä sitä rahvaan parane arvostella.
Mutta ehkä pari arkaa kysymystä voisi esittää.
Kyseinen toimittelija perustelee valtion
kulttuurirahoitusta sillä että ihmiset lukevat kirjoja, katsovat televisiota ja
kuuntelevat musiikkia. Kas kun sekin on toki kulttuuria ja onhan se. Mutta
herää kysymys että unohtiko toimittelija sen että ne samat ihmiset kustantavat
nuo mainitut asiat pääosin vapaaehtoisesti ja omasta pussistaan? Ja että onko toimittelijan
peruste apurahoitukselle tosiaan se, että kansalaiset ostavat omilla rahoillaan
jotain, jota ei apurahoiteta?
Ja siitä herää jatkokysymys. Jos sellainen ns.
kulttuuri joka ei pysy hengissä kuin valtion rahoittamalla tekohengityksellä ottaa
ja häviää, niin kuinka paljon me oikeastaan menetämme? Kuinka paljon Suomen ja
suomalaisten kuolemattomasta sielusta oikeastaan katoaa?
Ja onko työtön apurahataiteilija suurempi tragedia
kuin työtön metallimies? Ja jos on, niin millä perusteella?
Entäs tuo Yle? Toimittelija toteaa:
”Jos Yle-veroa pienennetään, jää aika moni
kotimainen televisiosarja, lastenohjelma ja elokuva tekemättä, sillä Yle on
niiden merkittävä rahoittaja.”
Tällainen vääräuskoinen ja vääräleukainen käppäukko
miettii että jos valtamedian toimittelija suosittelee jotakin niin se on
suositus jättää se jokin katsomatta. Sitten tulee mieleen sekin miete että ei
Yle mitään rahoita, vaan käyttää haluamallaan tavalla toisten rahoja.
Mutta mietin vielä että olikohan toimittelijan
mielessä se toinen, se olennainen asia?
Eli se, että varmalla ja jatkuvalla rahoituksella Yle
saa jatkossakin harjoittaa sitä härskiä vihervasemmistolaista propagandaa jota
se on viime vuodet tottunut turvatusti suoltamaan?
Tällaisia mietti yksi vissiinkin pahasti kulttuurirajoitteinen
muurahaiskansalainen. Mutta kai sitä vielä sentään miettiä saa? Tällainen
tyhmempikin. Jonka mielestä kulttuuria parhaimmillaan on kotirappusilla
tupakoiminen, munien raapiminen ja pihalintujen katselu. Ja onhan täällä jo
viikon verran ollut manttaalilla pikkuinen rusakkokin. Hankipoikia. Sen katselu
on kulttuuria parhaimmillaan. Eikä maksa veronmaksajille yhtään mitään.
Kaksi standardirumaa™ käppäukkoa eli
Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis olivat ajelemassa punaisella Nissanin
avolavapakulla Lällävedeltä kohti Huitsinnevadaa. Heillä oli kyydissä mukava
määrä Lälläveden Läski & Leivonnaisen heidän Taemman Hyijärven saaliistaan
purkittamaa sätkärapusäilykettä. Tie oli varsin hyvässä kunnossa joten
Lälläveden rantoja ajeli mielellään. Kuskin paikalla suhaava Ykä tuumaili
Lötjöselle:
- Tiedäkkös, minulla on viime aikoina
pyörinyt mielessä se vanha Lapinlahden Lintujen kappale jossa laulettiin että
miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Kas kun Suomessahan on olemassa
täysin tietoinen sanaharha. Sanaharha, jota hoetaan jostain, joka on jo
saavutettu ja ylitettykin mutta jota silti koko ajan hoetaan että saadaan
ihmisiä ja talouselämää kiusattua sen kiusaamisen vuoksi.
- Jaa sinä meinaat sitä
hiilineutraaliutta? Hjuu, mitenkäs se on määritelty, ootas kumä muistelen… joo,
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta
ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen toiminnan nettohiilijalanjälki on
nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran
hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.”. Ja mitenkäs se
tilanne Suomessa olikaan?
- No helevata, Suomi ei ole
hiilineutraali, vaan Suomi on hiilinegatiivinen. Mutta mitä ilmastohysteerikot
pyrkivät koko ajan saavuttamaan?
- Hähhää, no sen hiilineutraalisuuden. Tai
niin ne väittävät. Eli ymmärrän tuon tarkoituksellisen sanaharhan täysin. Kun
eihän kyse ole pyrkimyksestä hiilineutraalisuuteen. Se on vain kiertoilmaisu
sille että pyritään vihreään totalitarismiin. Joka määrää yhteiskunnan joka
ainoan alueen toiminnan. Ja siinä samalla tietysti ruokkii
vihervasemmistolaisen aina nälkäistä egoa. Egoa, joka nauttii siitä, kun voi
työntää kärsänsä toisten ihmisten asioihin.
- Joo, ihmisten, jotka elättävät nuo
vihervasemmistolaiset. Eiköhän heitetä tuolle levikkeelle ja vedetään
voimasavukkeet?
Käppäukot panivat ajotauollaan voimasavuke
Bostonit palamaan ja siinä röyhyytellessään Lötjönen tuumi samalla partaansa
raapien:
- Tuo, mitä puhuttiin on tietysti
itsestään selvää. Mutta se pistää ihmettelemään että utopistipuolueita eli vasureita,
vihreitä ja osaa demareita lukuunottamatta on Järjestelmäpuolueessa myös ihan
tolkullisiakin ihmisiä jotka tajuavat oikein hyvin mihin katastrofiin se aina
lisääntyvä vihertotalitarismi tai tarkemmin sanoen feministinen
vihertotalitarismi johtaa. Mutta ne ovat asiasta suuttomia sanattomia. Eivät
edes totea että ei sellaista voi eikä kannata tavoitella joka on saavutettu ja
ylitetty. Sillä saadaan vain tuhoa aikaiseksi. Yksi selitys siihen on varmasti
median joukkorääkymisen pelko.
Ykä otti henkoset myös ja vastasi:
- On varmaankin. Mutta toistakin syytä
olen miettinyt. Kun Suomen polittiikka jo aikaa sitten muuttui ammattimaisten
broilerien tekemäksi niin siinä samalla sekoitettiin politiikka ja virasto. Lähes
kaikki nykyiset poliitikot ovat virastopolitiikkoja.
- Tuo muuten on totta. Ne eivät edes
hahmota että politiikka on nimenomaan keino asioitten muuttamiseen. Niitten ajattelukannassa
se on vain ylemmältä tulevien määräysten toteuttamista ja samalla niihin
sokeasti uskomista. Niin kuin virastotyöntekijän kuuluukin ajatella. Kaikki muu
on mahdotonta ja vastenmielistä.
- Jep. Kun ei ole omaa ajattelua niin se
ylempää tuleva määräys muuttuu sellaiseksi. Omaksi ajatteluksi. Johon uskotaan.
Suomalaisille rivipoliitikoille sitä edustaa heidän puolueidensa johdossa
olevien härskimpien yksilöiden määräykset. Ja niille härskimmille yksilöille puolestaan
EU:sta tulevat määräykset. Niille kaikille tämä nykyinen poliittinen
systeemimme sopii. Ei tarvitse ajatella itse. Toiset ajattelevat puolestasi. Ja
siksi jopa se feministinen vihertotalitarismi voi toteutua.
- Niin kuin on hyvin pitkälle toteutunut. Ja
ne, jotka pyrkivät muuttamaan systeemiä eli ajattelemaan omilla aivoillaan
tulkitaan vähintään populisteiksi ja jopa äärioikeistolaisiksi. Vaan eiköhän jatketa
matkaa, panna äärioikeistolainen sauna lämpiämään ja lyödään kiukaalle
äärioikeistolainen laardilenkki?
- Ja saunatauolla sakuskaksi tietysti äärioikeistolaista
sätkärapusäilykettä.
Kaksi äärioikeistolaiseksi tulkittua käppäukkoa
nousi autoon ja jatkoi matkaansa. Maassa, jossa oma ajattelu pyrittiin kovasti
kieltämään. Ainakin ääneen ajattelu. Maassa, jossa totalitarismiin pyrkiminen
oli hiilineutraaliuteen pyrkimistä ja kehitysmaalaisten elätettäväksi
hankkiminen työhön johtavaa maahanmuuttoa. Newspeakin maassa jossa paskan sai
selitettyä kullaksi.
Naispuolinen ministeri oli ottanut vastaan
mielenkiintoisen vieraan jonka saapumista hän oli odottanut jännityksellä.
Vierasta varten oli tietysti varattu hieman kestitystäkin. Kahvia ja kampaviinereitä.
Vieras sanoi olevansa liikkeellä autolla joten ministeriviinat pysyivät
piilossa.
Kyseinen vieras oli nimeltään Reiska
Auervaara ja ministerin saamien ennakkotietojen mukaan hän edusti ulkomaalaista
vihreisiin innovaatioihin erikoistunutta International Climatesting-yhtiötä
joka oli esittänyt halunsa toimia yhteistyössä Suomen valtion kanssa. Yhtiö oli
ilmoittanut osaltaan kantavansa globaalia ilmastovastuuta ja ottanut sen vuoksi
yhteyttä nimenomaan Suomeen jonka mielsi kantavan sitä samaa vastuuta paremmin
kuin ehkä mikään valtio. Ministeri aloitti:
- Noin… minä olen saanut kyllä alustavat
speksit ja tarjouksenne vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Mutta jos
käytäisiin nämä tässä vielä läpi.
- Ilman muuta.International
Climatesting ei tarjoa Suomelle mitään välitöntä teollisuutta vaan osaamista
joka voi poikia sitä teollisuutta. Ja lisäksi toimimme vastuullisen
ilmastoajattelun opettajina. Jos käyn läpi nämä kaksi kohtaa?
- Ilman muuta. Kuuntelen mielelläni.
- Ensimmäiseksi me kartoitamme vihreitä
innovaatioita ympäri maailmaa, arvioimme niiden onnistumisen mahdollisuuden ja
ryhdymme sen jälkeen lobbaamaan kyseisiä innovaattoreita tai niitä tekeviä
yhtiöitä niin että ne suuntaavat huomionsa nimenomaan Suomeen. Me emme siis varsinaisesti tee. Me etsimme. Tässä Suomella
on selvä kilpailuetu. Suomi pystyy rahoittamaan näitä innovaatioita silloin kun
toiset vielä harkitsevat ja pystyy näin ollen nappaamaan toisilta valtiolta
palan suun edestä, jos vertausta käyttää.
- Tuo kuulostaa kyllä erinomaiselta.
Meillä itsellämme ei välttämättä ole tuollaista, no, innovaatioharavointikykyä.
- Se on totta. Ja se harava voi poikia
Suomelle valtavat voitot sekä paremman vihreän tulevaisuuden. Ja meillä on
tietysti takuu. Me takaamme, että haravoimme.
- Se takuu lisää luottamusta entisestään. Entäs
se opetuspuoli? Varsinainen opetus meillä on kyllä varattu koululaitokselle joka
on hyvinkin ilmastovastuullinen.
- Koulutus kohdistuukin aikuisiin eli
kyseessä on julkisen sektorin työntekijöille suunnattu vastuupassi joka opettaa
oikeaan ilmastoajatteluun. Koulutus koostuu netissä tehtävästä etäopetuksesta
ja tentistä. Tentin läpäisseet saavat vastuupassin sekä pinssin joka kertoo
heidän olevan ilmastovastuullinen yksilö.
- Loistavaa! Tuo laitetaan pakolliseksi
koko julkiselle sektorille! Mutta käydään vielä läpi se hinta.
- Hinta on nimellisesti korkea mutta
käytännössä ei eli sopimus maksaa Suomen valtiolle 77 miljoonaa euroa. Mutta
kysehän on hyvästä, välttämättömästä ja väistämättömästä asiasta ja lisäksi
työmme voi poikia valtiolle miljardien vihreät investoinnit. Koulutuksen hinta
on taas 77 euroa luento, 77 euroa testi ja 77 euroa myönnetty ilmastopassi. Per
työntekijä siis. Ja tulee muistaa että tarjous on oikeastaan alimitoitettu ja sen
hyväksyminen on kiireellistä että sen saa mainitulla hinnalla.
- Täsmennättekö?
- Hallitushan on vaihtumassa. Kuinkase suhtautuu tarjoukseemme on arvoitus.
Toimitusministeriö ehtii hyväksyä tarjouksemme. Kas onhan selvää että moni
muukin valtio olisi kiinnostunut osaamisestamme. Mutta me haluamme satsata
nimenomaan Suomeen.
- Kiitän arvostuksenne osoituksesta.
Sopimus on valmiina huomenna iltapäivällä.
- Niin joo, siihen sopimukseen pitää saada
vielä eräs pykälä.
- Minkälainen pykälä?
- Ihan tekijänoikeuspykälä. Kas kun vastuupassistamme
tulee laajempi tieto niin voi olla, että muut yrittäjät tarjoavat teille
samansisältöistä materiaalia. Kaikenlaisia huijareita on liikkeellä. Sopimuksessa
tulee olla että vain meidän koulutuksemme kelpaa.
- Sehän on selvä. Emmehän me halua kaikenlaisia
lobbareita rahastamaan hyvällä asialla. Tavataan huomenna sopimuksen allekirjoituksen
merkeissä. Jaa niin pankkitiedothan meillä jo on, mutta mikä olisi se firmanne
osoite? Se tarvitaan sopimukseen.
- P.O. Box 28762TiiTyy, Nassau, Bahama.
- Huomiseen.
- Huomiseen.
Kun Reiska poistui työhuoneesta niin
ministeri pyyhkäisi silmäkulmastaan pienen kyyneleen. Oli jotenkin niin
lohduttavaa että oli olemassa vastuullisia yrityksiä jotka eivät pyrkineet
pelkkään riistämiseen. Poistuttuaan ministeriön tiloista Reiska kaivoi kännykän
ja soitti kaverilleen sekä yhtiökumppanilleen Arskalle.
- Morjens, Reiska. Miten meni?
- Täydestä kuin hiilinieluyksiköt. Ja sinä
kun epäilit sitä että Reilun Reiskan Automyynnin nimeä ei kannattanut vaihtaa
ja siirtää toiminta ulkomaille. Mitenkäs sen opetusmateriaalin kanssa on?
- No sehän on valmis. Pistin siskonpojan asialle.
Se on lukion toisella ja eihän sillä mennyt kuin pari päivää. Se keräsi netistä
kaikkein pahimmat ilmastohysteriakliseet ja teki niistä luento- ja
koemateriaalin. Se luentokin on valmis. Siskonpojan tyttöystävä piti sen ja se
tallennettiin. Tytölle vielä pistettiin musta rastaperuukki päähän ja
värjättiin pimu mulatin näköiseksi. Kun on monikulttuuria seassa niin sehän on
vielä makiampaa.
- Loistavaa. Ja sille nuorelleparille
korvataan nähty vaiva kunnolla. Rahalla, eikä innovaatioilla. Huomisen iltapäivän
jälkeen ruvetaan sitten katselemaan porukoillemme lukaaleja Bahamalta.
- Jumala siunakkoon suomalaista viherinnovaatioitten
pakkomiellettä…
Oikein
hyvää alkanutta kesäkuuta kaikille. Ilman vihreitä innovaatioita. Polttakaa
puuta.
Ajan henkeen kuuluu tietysti se, että vihervasemmisto
pyrkii ottamaan itselleen oikeuden siitä, ketkä saavat ajatella ja mitä. Vähän
asiassa kuin asiassa. Hiljattain on ollut pari tuoretta esimerkkiä. Ensimmäinen
oli se että se Pride-pervoporukka ilmoitti että keskusta ja kokoomus eivät saa
osallistua Pride-kulkueeseen. Oletettavasti persuilta tämä on kielletty jo
aikaisemmin. Kas kun noiden puolueiden edustajat eivät kannattaneet translakia
ja siinähän tämä pervoporukka sanoo suoraan että demokratia ei ole sallittua
jos se ei miellytä heitä.
No, sinänsähän asia on ihan yksmonta sillä mainitun
pervoilun voi aivan rauhassa jättää vihervasemmistolle. Ehkä kepu ja kokkarit
ovat olleet mukana vain siksi että se on nykyisin uskonnon tasolle noussutta
muotia joten siitä ei uskalla olla poissa ettei ala tiedostava
joukkorääkyminen. Netistä löytyi asiaan liittyvä varsin osuva kuva:
Mutta se toinen asia on sinänsä vakavampi. Kas kun
tämä Oikeutta Eläimille-järjestö puolestaan kieltää samat kepun ja kokoomuksen
osallistumasta järjestämälleen eläinoikeusmarssille. Sinänsä voi todeta että
pitäkööt marssinsa, mutta eläinten suojelu on itsessään niin tärkeä asia että
ei sitä voi jättää tietyn porukan, varsinkaan vihervasemmiston päätettäväksi.
Ja mitä on tämä Oikeutta Eläimille-järjestö? No:
Järjestö ajaa eläinten oikeuksia ja pyrkii
lopettamaan kaiken eläinten käyttämisen ihmisten hyväksi niin ruoka- kuin
viihdetuotannossakin sekä kehottaa kaikkia ryhtymään vegaaneiksi.
Vegaaneiksi niin. Kaikki. Tulee mieleen pätkä vanhasta
Uuno Turhapuro-leffasta eli ”Me Rauhanmiehet hyväksymme vain Rauhanmiesten
rauhan emmekä missään nimessä Rauhanturvaajien rauhaa”. Kas kyllähän me
lihaa syövät ja metsästystä harrastavat miehet teemme omaa eläinsuojeluamme mm.
riistanhoidon muodossa (ovatko kyseisen järjestön ihmiset tehneet sitä koskaan)
emmekä eläimiä rääkkää muutenkaan. Me ollaan ihan oikeasti jopa nähty niitä
villieläimiä enkä ole varma kuinka moni kyseisen järjestön edustaja voi sanoa
samoin. Tosin metsästystäkään kyseinen järjestö ei hyväksy enkä ole varma että
luuleeko se eläinten luonnossa kuolevan vanhuuttaan.
Mutta en ole koskaan kuullut, että kyseinen järjestö
olisi tuominnut islamilaisten Suomessakin harjoittaman halal-teurastuksen, mikä
tekee heidän näkemyksensä eläinsuojelusta puhtaasti poliittiseksi. Itse asiassa
vihervasemmistolaisen tekopyhäksi. Ja jos järjestön vastustama turkistarhaus muuten
lopetetaan Suomesta niin se siirtyy muualle (kysyntä ja tarjonta) esmes Kiinaan
ja muihin sellaisiin maihin jossa turkiseläinten olot eivät taatusti ainakaan
parane.
Yleensä ja erikseen voi todeta että erilaisia näkymyksiä
eläinsuojelusta voi olla. Toki. Mutta tuo porukka hyväksyy vain omat vegaaniset
näkemyksensä ja jos kaikki suomalaiset muuten ryhtyisivät vegaaneiksi niin se
tietäisi sukupuuttoon kuolemista kaikille suomalaisille karjaeläimille. Kas kun
niitä ei sattuneesta syystä voi laskea luontoon pesimään.
Ikävintä on, että tuollaiset vihervasemmistolaiset
viritelmät otetaan Suomessa vielä erittäin vakavasti. Vaan suojellaan porukalla
eläimiä eikä kysellä vihervasemmistolaisilta vegaaneilta että kuinka se
tehdään.
Siirrytään taas vaihteeksi masentavasta nykypäivästä hetkeksi
muistojen Kekkoslovakiaan ja käydään läpi hieman tapahtumia noin vuosikymmenen
ajalta. Tapahtumia, jotka vaikuttivat kekkoslovakialaisen elämään paljon, vähän
tai ei ollenkaan, vinkkelistä riippuen. Pikku-Ykäkin hoksasi niitä tapahtumia
mutta katseli niitä tietysti räkänokan vinkkelistä.
Aloitetaan vuodesta 1969 ja silloinhan heti kyseisen
vuoden alussa aukesivat kansalaisille kaljahanat eli keskiolut tuli myytäväksi
kauppoihin:
Asia lisäsi alkoholin kulutusta ja nosti pikkuhiljaa
oluen myydyimmäksi juomaksi. Tuota ennenhän kekkoslovakialainen hankki
humalansa pääosin jäykällä viinalla ja olut ainakin teki pienemmän krapulan. Sinänsä
kaikissa kunnissa ei keskiketterää myyty vaan kuivia kuntia oli kymmeniä.
Viimeinen eli Pohjanmaan Luoto salli myynnin vasta 1995. Pikku-Ykän elämään
asia ei vaikuttanut yhtään mitään eikä asiaa tullut edes huomattua. Tosin
jonkinlainen muistikuva oli tv-mainoksesta jossa poksautettiin sormella ja
poskella tyyliin ”Pojat (poks) porilaista”.
Vuonna 1970 olivatten sitten eduskuntavaalit:
Silloinhan tapahtui se sen ajan Jytky eli SMP sai
vaaleissa 10,49 pinnaa ja nousu edellisistä vaaleista oli melkoinen koska
silloin tuli tasan yksi pinna. Kansanedustajia tuli 18 (edellisissä vaaleissa
yksi) ja SMP:n menestys sotki Ylen uudet
(vähällä muistilla varustetut) tietokoneet. Muistutetaan muuten että Urho
Kekkonen hajotti 1970-luvulla eduskunnan peräti kahdesti. Presidentin valta oli
silloin kovasti suuri. Pikku-Ykällä ei noista vaaleista ollut vielä mitään
hajua.
Vuoden 1971 alussa siirtyivät kekkoslovakialaiset
kodit lauantaina uutisten jälkeen hartaisiin tunnelmiin. Kyse ei ollut
löydetystä uskonnollisuudesta vaan siitä että vuoden alussa alkoivat
Lottoarvonnat. Ja niitähän mainosti lottotyttö:
Pikku-Ykäkin rastitti silloin heti alussa lottokupongin
vaikkei tosin ihan hahmottanut systeemiä eli veti numerot 1-6. Kekkoslovakiassa
alettiin myös kyseisenä vuonna siirtyä postinumerojärjestelmään joka tietysti
avitti postin kulkua. Haja-asutusalueella oltiin kyllä vielä pitkään
osoitteessa Rääppiäntie, Tuppukylä, siitä maitolavalta vähänniinku vasemmalle
parisataa metriä.
Tavallista kansalaista miellytti kyseisenä vuonna
pidetyt yleisurheilun EM-kisat Helsingissä jossa Julma-Juha Väätäinen kympin ja
vitosen mestaruuksilla aloitti maamme kestävyysjuoksun toisen kultaisen
aikakauden:
Vuonna 1972 annettiin kekkoslovakialaisille urheilumakiaa
vielä enemmän kun Münchenin olympiakisoissa Lasse Viren ja Pekka Vasala
näyttivät närhen värkit muille. Olihan niissä kisoissa se terrori-iskukin mutta
kekkoslovakialaiset keskittyivät nimenomaan urheilumenestykseen. Olihan se Lassen
juoksu nimenomaan kympillä aivan eeppinen. Heppu kaatui, nousi ylös, voitti, ja
teki vielä maailmanennätyksen. Pikku-Ykäkin katsoi nämä juoksut Perskeleitten
upouudesta mustavalko-tv:stä:
Samana vuonna lokakuussa oli sitten putkimiehille
kovasti töitä. Oli meinaan semmonen vuoto josta uutisoitiin kovasti. Eli
Zavidovo-vuoto. Pikku-Ykä ei oikein hahmottanut sitä isoa putkivuotoa
kummemmaksi eikä se sen enempää kiinnostanut mutta vanhemmat osasivat kuunnella
uutisia jotka kertoivat että ”Zavidovo-vuoto oli tapaus, jossa Suomen
tasavallan presidentti Urho Kekkosen Zavidovossa Neuvostoliiton puoluejohtajan
Leonid Brežnevin kanssa helmikuussa 1972 käymän keskustelun muistio vuodettiin
lehdistölle saman vuoden lokakuussa. Vuotajien tarkoituksena saattoi olla
Suomen EEC-vapaakauppasopimuksen estäminen.”
Vuotaja oli todennäköisimmin äärivasemmistolainen
Antero Jyränki joka käytti apunaan muuatta Erkki Tuomiojaa. Muistutetaan että
hyvin moni sen ajan vasemmistolainen joka vastusti EEC:tä verisesti on nyt yhtä
kiivaasti EU:n kannattaja. Ja mistäs se EU kehittyikään? Tuuliviiri?
Pikku-Ykälle jäi niistä Zavidovo-uutisista mieleen
lähinnä ne ryss… anteeks neukkujen karvahatut. Sana ryssähän oli silloin aivan
totaalikielletty:
Vuonna 1973 sitten Kekkoslovakiassa todettiin että
demokratia on täysin ylimainostettua joten presidentti Urho Kekkosen
toimikautta jatkettiin poikkeuslailla vuodesta 1974 vuoteen 1978 ilman mitään
vaaleja. Kekkonen oli itse sanonut että hän voi kyllä jatkaa presidenttinä mutta
mihinkään vaaleihin hän ei enää viitti ruveta. Kun ottaa huomioon Kekkosen
muutenkin suuren vallan niin maa siirtyi siinä täyteen diktatuuriin joka oli
siinä mielessä harvinainen että valtaosa kansasta hyväksyi sen yhtään kummemmin
mutisematta ja Kekkonen eli meidän Urkki oli äärimmäisen suosittu diktaattori. Kekkonen
ei tarvinnut valtansa säilyttämiseen terroria. Myllykirjeet riittivät.
Vuonna 1973 elettiin Kekkoslovakiassa sitä synkintä
YYA-kautta ja sen myötä tietysti taistolaiset kulttuurikommunistit olivat
kovasti esillä. Saaden aikaan maan historian toiseksi pahimman musiikillisen suuntauksen.
Siitä esimerkkinä Agit Propin Kisällit-yhtyeen kappale Hei Vaan, Berliini. Videota ei saa upotettua tähän koska videon omistaja on sen kieltänyt. Johtuisikohan se siitä että tässä blogissa on vittuiltu siitä ennenkin?
Harvoin muuten rauhasta ja ystävyydestä on laulettu
niin aggressiivisesti kuin silloin. Se historiamme ensimmäiseksi pahin
”musiikillinen” suuntaus on tietysti tämä nykyinen tiedostava räppi joka saa
taistolaislaulutkin kuulostamaan klassiselta musiikilta. Pikku-Ykää ei nuo
viritykset paljoa hetkauttaneet. Slade ja Sweet olivat ykköstä. Radion nuorten
sävellahjasta äänitettynä. Eivätkä ne taistolaislaulut hetkauttaneet pahemmin
ostavaa yleisöäkään joten kyseistä taistolaismusiikkia viljalti julkaissut
sinänsä menestyksekäs levy-yhtiö Love Records meni konkurssiin 1970-luvun
loppupuolella.
Vuoden 1973 lokakuussa käytiin sitten se Jom
Kippur-sota jonka Israel arabimaitten alkumenestyksen jälkeen voitti. Sehän ei
sinänsä hetkauttanut kekkoslovakialaisia. Tuumivat vaan että ainahan ne siellä
sotivat. Mutta sen myötä tuli sitten se öljykriisi jonka myötä hinnat
pomppasivat reilusti ylöspäin. Ja sen myötähän sisäministeriö pisti tiukat
määräykset:
- asuin- ja toimistohuoneiden ylin
lämpötila 20 astetta
- myymälöiden ja työhuoneiden ylin
lämpötila 18 astetta
- varastojen ja teollisuustilojen ylin
lämpötila 16 astetta
- autotallien lämmitys kielletty
- lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa
kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta
- lumen sulattaminen kaduilta ja
pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty
- autojen lämmitys sähköverkosta kielletty
alle 10 asteen pakkasella
- liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu
vain liikkeiden aukioloaikoina
- moottoriteitä ei saa valaista
Tämähän sai aikaiseksi sen että kekkoslovakialaisten –
myös Perskeleiden – varsin usein harrastamat sunnuntaiajelut loppuivat tyystin.
Sinänsä pikku-Ykä sai seuraavana keväänä uuden pitkäsatulaisen
Tunturi-polkupyörän joten henkilökohtainen ajoenergia oli taattu öljyn hinnasta
riippumatta. Mutta tulee muistuttaa, että polttoaineitten hinnat nousivat silloin
tuhottomasti koska raakaöljyn hinta nousi tuhottomasti. Kyse ei ollut hallinnon
ilmastolla perustellusta veropelleilystä vaan asialle ei mahtanut oikein
mitään.
1973 Kekkoslovakiaan tuli muuten ihan oikeita
pakolaisia. Chilestä. Parisataa kappaletta. Elivät ihmisiksi, eivät
perseilleet, eivät uhriutuneet ja kun olot Chilessä muuttuivat niin palasivat
kotiinsa:
Turvapaikkaturismi oli Kekkoslovakiassa täysin outo
termi.
Vuonna 1974 elettiin sitä aikaa jolloin
kekkoslovakialaiset ruikuttivat lätkän MM-kisoissa sen yhden ainoan
pronssimitalin perään ja tuumivat että se kun kerran saadaan niin mitään muuta
ei pyydetä. No, omissa Helsingissä pidetyissä kisoissa se oli todella lähellä.
Maamme voitti Tsekkoslovakian 5-2 ja niillä tuloksilla olisi tullut hopeaa.
Mutta sitten maalivahti Stig Wetzell kusi doping-testissä efedriiniä ja Tsekkoslovakia
tuomittiin voittaneeksi pelin 5-0.
Mikä voitettiin pelaamalla hävittiin pissimällä ja
sekös kekkoslovakialaista vitutti. Siitä kärystä oli paljon kannunvalantaa.
Oliko yskänlääkettä? Oliko viisi purukumia ja kaksi banaania? Vai oliko mitä?
Joka tapauksessa Wetzell vittuuntui kohusta niin paljon että jatkoi
pelaamistaan enää seuratasolla HIFK:issä. Pikku-Ykä kavereineen puolestaan
pelasi Oy Firma Ab:n jäädyttämällä kentällä jossa oltiin Vellu Ketoloita, Hexi
Riihirantoja, Mölli Keinosia ja sen semmosia suurella innolla. Dopingina olivat
vain merirosvorahat.
Mainittakoon muuten että vuoden 1974 paikkeilla se duunarin
unelma alkoi muuttua ihan saavutettavaksi. Eli talo, auto, kesämökki ja vene:
Ja sinne mökillehän vietiin tietenkin Rymd-mehujauhetta.
Piruako niitä painavia pulloja kantamaan:
Niin kuin myös tässäkin postauksessa on todettu,
elettiin synkkää YYA-aikaa joka sai aikaan perskärpästen ja pyllynnuolijoiden
leegion. Ehkä pisimmälle meni ministeri Eino Uusitalo – joka ei ollut muuten
kommunisti vaan kepulainen – joka ehdotti pokkana että Neuvostoliiton kanssa
solmittu välirauhapäivä 19.9. korotetaan toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Jopa Kekkoslovakiassa
todettiin että toi oli jo liian härskiä.
Sinänsä kun katsotaan nykypäivää niin ei se perskärpästen
ja pyllynnuolijoiden leegio ole ainakaan pienentynyt. Suunta vain on vaihtunut.
Itse asiassa Kekkoslovakia oli itsenäinen valtio. Toisin kuin nykyinen Suomi.
Vuoden 1974 loppupuolella sitten rock´n´roll saapui
maahamme ihan kotimaisin voimin. Ja senhän teki Hurriganes albumillaan
Roadrunner:
Toki yhtyeitä ja esittäjiä oli ollut ennenkin ja
huumoriyhtye Hullujussi menestyi varsin mukavasti mutta Hurriganes teki ensimmäisenä
itsestään brändin, ilmiön ja muutti rockin ammattimaiseksi. Roadrunner kolahti
tietysti pikku-Ykällekin. Ei sinänsä pidä kuvitella että rock olisi jyrännyt
Kekkoslovakiassa sillä koko 1970-luvun myydyin levy oli Erkki Junkkarisen
Ruusuja Hopeamaljassa joka oli niin kaukana rockista kuin olla voi. Kaikki
kunnia tietysti oman alansa taitajalle:
Sinänsä kekkoslovakialaisille tarjottiin kovasti
kriitikoitten arvostamaa kulttuuritarjontaa mutta enempi kansalaisia kiinnosti
esmes Veikko Huovisen Lampaansyöjät-kirjasta tehty elokuva ja Spede Show josta
esimerkkinä Kammottava Röyhtäisijä:
Ja nyt kun ollaan päästy vuoteen 1974 niin lopetetaan
tällä erää ja jatketaan kekkoslovakialaisen vuosikymmentä hieman tuonnempana.
Hiljattain tuli postattua siitä että EU haluaa yhtenäistää
turvapaikkahuilailijapolitiikkaansa ts. pakottaa maita ottamaan vastaan
haittamaahanmuuttajia. Eihän se ilman syytä tapahdu joten tämä epäilemättä enteilee
uutta invaasiota ja siitä voi nähdä pari merkkiä.
Ensimmäisenä se, että vaikka suomalainen valtamedia ei
ole asiasta pahemmin uutisoinut (ulkomailla kyllä esim. tossa ja tossa) niin EU
suunnittelee haittamaahanmuuttajista kieltäytyville maille sakkoa joka olisi
22.000 euroa per haittamaahanmuuttaja. Siitä voi jokainen alkaa ynnäillä että
minkälaiset summat alkaisi kertymään maata kohden jos (kun) uusi invaasio
tulee. Ainakin Puola on jo ilmoittanut että me emme lähde tähän mukaan. Epäilemättä
moni Itä-Euroopan maa seuraa. EU:llehan se on oikeastaan win-win. Joko otat
huilailijan elätettäväksi tai sitten alat pulittaa tolkuttomia summia EU:n
pohjattomaan kaivoon.
Toisena merkkinä se, että Suomeen ollaan perustamassa
17 uutta vastaanottokeskusta. Eihän noita perusteta, ellei uskota tarvetta
tulevan. Joka tapauksessa on selvää, että EU ei tule tälläkään kertaa tekemään yhtään
mitään estääkseen tänne tulevan kehitysmaalaisten vyöryn. Päinvastoin. Se
pakottaa maita tuhoamaan taloutensa ja yhteiskuntarauhansa keskusjohtoisen
utopiahallintonsa vaatimuksesta. Ja menivät Suomen hallitusneuvottelut miten
hyvänsä niin tällä hetkellä Suomi ei tule panemaan EU:lle hanttiin. Johan se on
suostunut oman taloutensa tuhoamiseen ilmastohysterian nimissä. Kas kun Suomi
on se EU:n kiltein ja typerin mallioppilas.
Oliks
tää sitä ”työhön johtavaa maahanmuuttoa”? Ja nämä niitä ”suorittajia”. Jos
newspeakia puhutaan. No, niitä on tulossa lisää aivan varmasti. Selkosuomella
niitä tosin kutsuttaisiin loisiksi.