Islamilaiset juhlivat jälleen sen yömässäilykuukauden päättymistä. Ja Valtamediapuolue VMP uutisoi asiasta niin kuin kyseessä olisi joku ihmeellisen hieno Suomen kulttuuriin kuuluva asia. Vaikka ympäri Eurooppaa nuo islamilaisten julkiset joukkorukoukset ovat puhtaita voimannäyttöjä. Me tulemme ja alistamme teidät.
Täällä Suomessa oli jokseenkin nöyrtymisen huippu, kun Lahdessa annettiin sotilaskodin tilat islamilaisten voimannäytölle. Sotilaskodin. Mutta postauksen aihe on ne kaksi sanaa, jota Suomen islamilaisilta ei koskaan kuulu.
Ensimmäinen on kiitos.
Kiitos teille suomalaisille, kun jatkuvasti elätätte meidät, vaikka meistä ei ole teille suomalaisille mitään muuta kuin äärimmäistä taloudellista rasitetta.
Kiitos teille suomalaisille, kun siedätte meidän kulttuuriamme vaikka me emme siedä teidän kulttuurianne ja haluamme korvata sen omalla, takapajuisella kulttuurillamme.
Kiitos teille suomalaisille että tarjoatte meille jatkuvasti tulkkipalveluita, niin että meidän ei tarvitse opetella teidän kieltänne.
Se toinen sana on anteeksi.
Pyydämme anteeksi teiltä suomalaisilta että vaikka meidät on nostettu arvostelun yläpuolelle pylväspyhimyksi, me emme osaa olla kiitollisia vaan jatkuvasti valitamme meihin kohdistuvasta rasismista.
Pyydämme anteeksi teiltä suomalaisilta että kovin moni meistä syyllistyy teihin suomalaisiin kohdistuviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.
Pyydämme anteeksi teiltä suomalaisilta että kovin moni meistä syyllistyy huumerikoksiin ja on tuonut Suomeen aivan uuden tason järjestäytyneen rikollisuuden.
Ei kuulu kiitos. Ei kuulu anteeksi.
Ja vihervasemmisto sekä Valtamediapuolue VMP saisi pyytää anteeksi sitä, että tämä täysin perusteltu tuumailu on sen mielestä tuomittavaa rasismia.
Mutta eihän sitäkään sanaa kuulu.







