Niin. Helsingissähän on käynnissä jonkin asteinen white flight. Ja aivan perustelluista syistä. Mutta Helsingin Pravda ei olisi Helsingin Pravda jos se ei tarjoaisi asiaan tiedostavaa näkökulmaa ja sitähän tarjoaa erään naisen mielipidekirjoitus. Otetaanpa otteita:
Haluan lasteni kasvavan monimuotoisessa koulussa Itä-Helsingissä
Koulun monimuotoisuus on lapsen etu.
Olen huolella valinnut asuinalueekseni yhden koulushoppailukeskustelussa parjatuista Itä-Helsingin alueista. Syitä valintaan ovat luonnonläheisyyden ja hyvän sijainnin lisäksi monimuotoinen asukaskunta.
Minä elin lapsuuteni lähes vitivalkoisella pientaloalueella, jossa 600 oppilaan koulusta muistan kaksi eriväristä lasta. En halua tarjota omille lapsilleni yhtä yksipuolista kuvaa maailmasta.
Haluan, että he tuntevat olonsa kotoisaksi missä päin maailmaa tahansa. Jo moni Euroopan suurkaupungeista on värikkäämpi kuin suurin osa Helsingistä. En halua, että lapseni ryhtyvät rajoittamaan omia unelmiaan, koska pelkäävät, että jossain on liian erilaisia ihmisiä.
Ehkä lasten unelmana olisi turvallinen kouluympäristö, ja epäilemättä kyseinen nainenkin on kuullut noiden koulujen ongelmista. Mutta kunnon suvaitsevais-tiedostavan ihmisen tapaan hän kuittaa ne valheeksi:
Kokemukseni alueeni koulusta ovat olleet hyviä, ja samaa ovat sanoneet tutut lapset, vanhemmat sekä työntekijät. Sen sijaan korviini kantautuneet kielteiset asiat ovat olleet huhupuheita ja oletuksia.
Eli lapset uhrataan monikulttuurisuuden alttarille koska äiti ei halua luopua utopiastaan. Epäilemättä minkäänlainen järkipuhe ei muuttaisi kyseisen naisen mielipidettä.
Sääliksi vaan käy hänen mukuloitaan. Ja ylläluettu on se viesti, mitä Pravda haluaa tarjota.







