lauantai 17. helmikuuta 2024

JOTAIN IHAN MUUTA CXLV

Lisää ilmavoimaa eli ei pöllömpää porukkaa ensinkään

Siirrytään sitten vaihteeksi täysin epäpoliittiseen ilmapiiriin ja esitellään porukkaa joka ei unelmoi eikä kehitä utopioita vaan elää täysin reaalimaailmassa. Eli käydään joutessamme läpi hieman Suomessa esiintyviä pöllöjä. Kas omalla rappusella tupakoidessani kuulin taas kertaalleen sen ensimmäisen kevään merkin eli pöllöjen kiimahuhuilun. Se alkaa jo helmikuussa. Seuraavana ovat sitten vuorossa tikat päristelyineen. Pöllöjähän on useampi kuullut kuin nähnyt ja ne lentävät todella hiljaa.

Se Suomen suurin pöllöhän on huuhkaja:

Huuhkajan siipien kärkiväli voi olla yli puolitoista metriä. Yleisin se on etelä-Suomessa mutta sitä löytyy Lapistakin satunnaisesti. Olen itse kuullut huuhkajan huhuilua useasti mutta nähnyt sen varmasti lennossa vain yhden ainoan kerran. Arvion mukaan Suomessa pesii 1.200 huuhkajaparia. Huitsinnevadan paikallisdemokraatti haastatteli muutamaa huuhkajaa ja kysyi, että mitä mieltä ne ovat siitä, että ovat Suomen jalkapallomaajoukkueen maskotteja. Huuhkajat totesivat että yks lysti, koska ne eivät ymmärrä sitä että ihmiset juoksevat kieli vyön alla jonkin sellaisen perässä jota ei voi syödä. Villieläimet eivät tunne kuin hyötyliikunnan.

Seuraavana vuorossa helmipöllö:

Helmipöllö on Suomessa yleinen pöllölaji, joskin se on jonkin verran kärsinyt vanhojen kuusikoiden häviämisestä. Sen siipien kärkiväli on puolen metrin paikkeilla ja sitä esiintyy Suomessa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Seuraavaksi vuorossa lehtopöllö:

Lehtopöllö elää eteläisessä Suomessa Joensuu – Oulu-akselin eteläpuolella ja se viihtyy viljely- ja asutusseuduilla. Sen siipien kärkiväli on noin metrin. Lehtopöllö on suhteellisen uusi tulokas Suomen luonnossa sillä se on saapunut tänne vasta 1800-luvun loppupuolella. Pesimäkanta Suomessa on noin 2.000 paria. Seuraavana viirupöllö:

Viirupöllön siipien kärkiväli on noin 130 senttiä. Naaraat ovat huomattavasti uroksia kookkaampia ja ne voivat pesimäaikaan olla hyvin aggressiivisia hyökäten ihmistenkin kimppuun. Viirupöllöä on Suomessa muutama tuhat paria ja se elää pääosin maan etelä- ja keskiosissa. Seuraavaksi sarvipöllö:

Sarvipöllö muistuttaa huuhkajaa mutta on sitä selkeästi pienempi, sen siipien kärkiväli on noin 95 senttiä. Sarvipöllö esiintyy Suomessa Tornio – Kuusamo linjalle saakka ja se metsästää mielellään viljelysmailla. Kannan koko vaihtelee myyrävuosista riippuen välillä 2.000 – 10.000 paria. Seuraavaksi vuorossa suopöllö:

Suopöllö asustaa lähinnä Pohjanmaalla ja Lapissa. Se on Suomen yleisin pöllölaji, pareja on keskimäärin 7.000 mutta parhaimmillaan jopa 17.000. Sen siipien kärkiväli on metrin kieppeillä. Eniten suopöllöä on Pohojammaan lakeuksilla ja soilla joten blogin pohojammaalaiset lukijat ovat voineet törmätä siihen. Itse en muista suopöllöä koskaan nähneeni.

Suomen pienin pöllö on sitten varpuspöllö:

Varpuspöllö ja eväs

Varpuspöllön siipien kärkiväli on vain noin 35 senttiä. Se asustaa Suomessa aina Etelä-Lappia myöten ja maassa on n. 3.500-6.000 pesivää paria. Esitellään sitten hieman haukan näköinen hiiripöllö:

Myös hiiripöllö on saanut evästä

Hiiripöllön siipien kärkiväli on noin 77 senttiä ja se asustelee koko Suomessa mutta pääosin Lapissa. Kanta vaihtelee 500 – 6.000 pesivän parin välillä.

Esitellään vielä sitten Suomessa ikävän harvinainen tunturipöllö:

Tämän suurikokoisen pöllön siipien kärkiväli on keskimäärin puolitoista metriä ja sitä ei esiinny Suomessa kuin aivan pohjoisimmassa Lapissa jossa se on sielläkin harvinainen. Nuoremmat yksilöt saattavat vaeltaa joskus etelämmäksi.

Noin yleensä pöllöissä on jotain mystisen kiehtovaa. Liekö kyseessä se, että niitä kyllä saattaa kuulla mutta harvemmin näkee vai onko kyseessä niiden mainio”mitä nää tuijotat”-ilme? Näihin pöllöihin ei kuulu ihmisten sisätiloihin pyrkivä MTV-pöllö enkä pilaa postausta sen kuvalla.

Se siitä tällä kertaa. Pöllöt osaavat pöllöillä asiallisesti mutta eletään me ihmiset pahemmin pöllöilemättä.

38 kommenttia:

Tapio Suhonen kirjoitti...

Pöllöt ovat todellakin persoonallisia lintuja.
Ensimmäinen katsekontaktini pöllöön (lehtopöllö) tapahtui Keuruulla mökkeillessä, olin siinä kymmenen korvilla. Piipahdin paskahuusissa ja pöllö istua möllötti huussin katolla, eikä lähtenyt karkuun.
Siinä me napitimme toisiamme, pöllö kyllästyi ja liihotti pois.
Toinen oli varpuspöllö, Keuruulla sekin. Lintu oli lentänyt mökin ikkunaa päin ja oli tokkurassa. Hoidimme sitä parhaamme mukaan. Onkimatoja se ei huolinut syötäväksi. Lintu virkosi ja lensi kuusikkoon....

Olavi Koskela kirjoitti...

Mites lapinpöllö (Strix nebulosa)? Ja kyllähän meillä joskus kylässä tuolta Baltian puolelta käy myös tornipöllö (Tyto alba).

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

HYVÄ ! Oonkohan mää nähnyt huuhkajaa koskaan, mutta kylläkin kuullut sen kumean huhuilun noin 370 kertaa, kun minulla oli metsämökki Karjalan (Tl) korvessa. Nämä pöllöt pöllöilee asiallisesti:-)))

Strix Senex kirjoitti...

Enoni oli aikoinaan pelastanut jostakin huuhkajan poikasen, joka asusti heillä aikansa, kunnes päätti muuttaa metsään takaisin. Sillä oli kuistilla t-kirjaimen muotoinen istumapuu, jonka päällä se tarkkaili ympäristöään. Kun minä penskana kävelin sen ympäri, se seurasi katseella eli päätään kääntämällä ja pää näytti kiertävän jatkuvaa ympyrää. Aivan niin kääntyväinen pöllön niska ei tietenkään ole, mutta se pyöräyttää pään takaisin niin nopeaati, että ihmissilmä ei ehdi sitä huomata.

Täällä Helsingissä yleisin pöllö on lehtopöllö, joka ei vierasta asutusta eikä ihmisiä. Päivällä sitä ei näe, mutta yöllä keskuspuistossa kävellessä sellainen on muutaman kerran lentänyt suorastaan aavemaisesti aivan pään sivuitse. Ei voi sanoa, että se olisi suhahtanut, koska lento on aivan äänetön.

Rehellinen Reiska kirjoitti...

Kiitos, tämä oli virkistävä katsaus.
Lisään senverran, että hiiripöllö on poikkeukselliseti päiväaktiivinen iso pöllö.

Krekori kirjoitti...

Hienoa Ykä, että myös näitä asiantuntevia luontoblogeja kirjoitat. Hyvä juttu. Itse olen jumiutunut tuohon ay-mafiaan: https://krekori.blogspot.com/2023/12/ay-mafia.html

Anonyymi kirjoitti...

Ykältä unohtui käsitellä yksi tärkeä pöllö, nimittäin mainospöllö.

Thorvald Eskilinpoika kirjoitti...

Olen joutunut Saariselällä ison pöllön ahdistelemaksi, tyyppiä ja mallia en tiedä, mutta suuri se oli kärkiväliltään. En tiedä myöskään että mitä pahaa me sille kävellessämme tehtiin, mutta hyökkäili päälle sen verran tuimasti että laitoimme saapasta toisen eteen entistäkin reippaammin. Varmaan sillä oli pesä jossain siinä lähellä, myöhäiskevät lumien lähdön jälkeen kun oli.

Anonyymi kirjoitti...

Pari kertaa olen eläissäni nähnyt pöllön, lajia ja merkkiä en tiedä. Minulla oli silloin muutama kalkkuna kasvamassa ladon kupeessa tarhassa ja niitä kait ne pöllötkin himoitsivat. Huuhkajien huhuilua on tullut kuultua usein keväisin, silloin kun asustelin sen varran syrjässä maalikyliltä, että ne olivat ns. reviirillä.
Näitä nykyisiä "pöllöjä" on taas liiankin kanssa kuten Krekori sanoo.
Ainakin siellä ayyyy-linnoissa:(
Huru-ukko
PS. Anolle: ei Ykä unohtanut mainospöllöä. Hänhän mainitsi ettei se kuulu tähän listaukseen.

Kalle Pelttari kirjoitti...

Varpuspöllö on pienin pöllö, mutta petolintu kuitenkin. Kerran talitinttilauma antoi sakinhivutusta juuri varpuspöllölle ja se törmäesi meidän olohuoneen ikkunaan. Taisi se vähän pökertyä, mutta ei paljon koska nousi heti ylös. Talitintit säksättivät aikansa sen ympärillä, mutta eivät uskaltaneet kuitenkaan tarttua raivelista kiinni. Tuli otettua kuvakin tilanteesta, kuinka talitintitkin osaavat porukalla jotain, jos tarvitsee. Vähän ajan päästä pöllö lensi matkoihinsa, mutta oli se huomattavan pieni petolinnuksi. Eikös jostain tietyn ulkonäön omaavasta henkilön naamastakin käytetty sanontaa, että naama on kuin petolinnun perse.

QroquiusKad kirjoitti...

Kävipä vähän aikaa sitten Varkaudessa pöllölle hieman pöllömmästi, tai miten sen ottaa:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010228128.html

Vaikuttaa siltä, että kanahaukka oli havainnut viirupöllön päivälevossa ja iskenyt siihen, mutta kynnet eivät läpäisseetkään paksua höyhenpeitettä.
Seuraavaksi iski pöllö takaisin, ja lopputulos näkyy linkin takana olevasta videosta.

Katsoja päättäköön, kumpi oli tällä kertaa ollut pöllömpi.

Heikki kirjoitti...

Kerran olen lapsena nähnyt huuhkajan. Se vietti päivää isossa koivussa Espoossa 60 luvulla. Olihan iso ja vaikuttavan näköinen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Tapio Suhoselle, Olavi Koskelalle, Terho Hämeenkorvelle, Strix Senexille, JJR:lle, Krekorille, Anolle, Thorvald Eskilinpojalle, Huru-ukolle, Kalle Pelttarille, Qroquius Kadille ja Heikille & kiitos kommenteistanne ja jaetuista kokemuksista.

Lapinpöllö meni viirupöllöjen joukkoon, olisi tietysti voinut erikseen mainita. Tornipöllöhän on Suomessa kumminkin enempi turisti. Ja se mainospöllö tuli kyllä mainittua.

Niin kuin Kalle totesi, ovat pikkulinnut aikamoisia ilmataistelustrategeja. Olen itsekin nähnyt kun ne porukalla kurmoottavat isompiaan. Erityisen hyviä muuten tässä ovat vähän isommat räkättirastaat.

Ja kiitos QK:lle videopätkästä. Tuo kuuluu kyllä sarjaan ”kerran elämässä”.

QroquiusKad kirjoitti...

Toissa vuosikymmenen alussa eräänä kesänä sain kuunnella tällaista ilmataistelua:
suuri räkättiparvi ajoi pihapiiristä pois varista, joka oli perin sitkeä ja yrittikin ilmeisesti väsytystaktiikkaa.

Takapihalle aukeavasta olohuoneen tuuletusikkunasta ja talojen väliseen pihatiehen avautuvasta keittiön tuuletusikkunasta kuului takaa-ajo, joka toistui monta kierrosta:
ensin kierros tai kaksi takapihan yllä, sitten kiertäen tämän talon kadun kautta palaten tämän ja naapuritalon välistä hyvin matalalla lentäen takaisin takapihan ylle ja uudestaan korkeammalla takapihan yllä.

En laskenut kierroksia, mutta niiden etenemisen kuuli koko ajan (poislukien kadunpuolen osuus) massiivisesta sarjaräksätyksestä ja variksen jatkuvasta raak-raak-raakkunasta, joka oli aluksi äkäisen paheksuvaa mutta loppua kohti alkoi saada epätoivon sävyjä.

Lopulta varis ymmärsi tappionsa ja häipyi jonnekin.
Tätä takaa-ajoa ei tarvinnut nähdä saadakseen silti varsin hyvän kuvan siitä, miltä se näytti.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Tuttua. Minä olen nähnyt useammankin kerran kun räkättilaivue on antanut kyytiä harakoille. Nimenomaan pesintäaikaan.

Anonyymi kirjoitti...

Omakotitonttini rajoittuu takaosaltaan metsäiseen rinteeseen ja huuhkajan huhuilua kuulee usein. Viime syksynä luulin pienen pöllön törmänneen talon toisen kerroksen ikkunaan; karmea jysäys ja henki pois. Siinä se retkotti selällään parvekkeen lattialla. Otin vainajasta kuvan ja monien arvailujen jälkeen naapurin isäntä hetken kuvaa katsottuaan totesi, että selvä pyy, ei muuta kuin pataan! Epäonnisen linnun kohtalo oli kuitenkin joutua muovipussissa sekajätteeseen. Olisiko ollut parempi ratkaisu viedä se metsään ja antaa luonnon tehdä tehtävänsä?

Rouva Ano

Anonyymi kirjoitti...

Tietääkö joku, mikä lintu on kyseessä? Onko sekin jokin pöllö (kuten olen olettanut) vai jokin aivan muu lintu?
Sitä en varmuudella muista nähneeni, mutta sen ääntä kuulee kyllä usein varsinkin keski- ja loppukesällä iltaisin. Monien mielestä sen ääni kuulostaa siltä kuin se huutaisi: "Mä hukun, auttakaa!" kuitenkin siten, että sanan "hukun" molempia tavuja on venytetty ikään kuin se kuuluisikin suunnilleen: "huukuun". Minusta siinä kuitenkin on yleensä yksi tavu liian vähän, ikään kuin se olisikin: "Mä huukuun, aukkaa!" Joka tapauksessa siinä pitkät ja lyhyet "tavut" seuraavat toisiaan tässä järjestyksessä: "._.__", missä piste tarkoittaa lyhyttä ja viiva pitkää tavua. Ja se voitaisiin aivan hyvin kirjoittaa nuoteillakin, sillä, musiikkitermejä käyttääkseni, lintu laulaa alkutavun "mä" selvästi kokoaskelen ja venytetyn tavun "huu" suuren terssin korkeammalta kuin loput tavut, siis ikään kuin siinä esiintyisivät esimerkiksi sävelet d e-- c-- c c-- tai (toiselta korkeudelta) a h-- g-- g g-- (missä sävelen nimeä tarkoittavan kirjaimen jäljessä olevat viivat tarkoittavat pidennettyä säveltä).

QroquiusKad kirjoitti...

Kyllähän se pyy olisi ollut parempi palauttaa takaisin luonnon ikuiseen kiertokulkuun vahvistamaan muun eliökunnan elämää.

Joppos123 kirjoitti...

Silloin kun muutin tähän nykyiseen rivariin niin jokin pöllö piti terassin katon alla majaansa. Olisi saanut olla rauhassa mutta paskoi niin paljon pitkin seinää, että maalit lähti irti. Oli siis pakko häätää se. Ei sitä vahingoittaa tarvinnut, uskoi ihan suosiolla häätöpäätöstä.
Täälläkin Tuusulan rajaseuduilla on pöllöjen huutelu alkanut. Naakat olleet aika levottomia eli nekin vaistoavat jotain olevan ilmassa.
Peurakausi päättyi 15.2. ja jatkuu kaurispukin osalta 16.5-15.6. siihen asti aika hiljaista mitä nyt muutama villisikajahti sovittu.
Täällä etelässä alkaa villisikoja olla riesaksi asti.
Niinkuin Ykä jossain vaiheessa kirjoittelikin niin fiksu elukka. Ei me yhtään olla saatu passittamalla, ne osaa väistää passit. Peurojen ruokintapaikoilta ollaan muutama ammuttu ja silloinkin tornista. Ei niitä viitsi tasamaalla ampua. Jos tulee huono osuma niin ne tulee silmille.
Mulla on ihan varmuuden vuoksi villisikametsällä 357:a mukana. Jos tulee sika syliin niin ehtii sen kuusi kuulaa laittaa vastaan.

Joppos123 kirjoitti...

Rouva anolle. Ehdottomasti olisi pitänyt laittaa pannulle paistumaan. Pyy on todella maukas lintu. Kylkeen viherpippurilla ryyditetty perunamuussi ja jokin happoinen salaatti. Ruokajuomaksi jokin Italialainen kuiva punkku. Ai että, alkaa kuola valumaan, heh.
Pyy on samaa luokkaa kuin riekko. Yhdestä tipistä saa kuitenkin lisukkeineen ihan hyvän aterian yhdelle. Liha on kiinteää ja sen voi huoletta jättää mediumiksi varsinkin rintapalojen osalta.
Mausteita ei juurikaan tarvitse.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Rouva Anolle, Anolle, Qqroquius Kadille ja Joppos123:lle & kiitos kommenteistanne.

Rouva Ano, Qroquius Kad & Joppos123: Kun kyseessä oli kerran tuore tapaus niin se pyy olisi ilman muuta kannattanut laittaa ruuaksi. Pyyn liha on nimittäin riistalihoista sitä aivan ykköstä.

Ano: Minä en saa tästä kiinni, mutta jätetään haasteeksi jos joku hoksaisi.

Joppos123: Aika harvinaista että asustelee ihan pihalla. Ainakin oman kokemukseni mukaan. Ja joo, villisika on ovela. Mutta sen liha on kyllä erittäin hyvän makuista.

Joppos123 kirjoitti...

Ykälle.
Joo ovelia elukoita ovat. On siinä myös se puoli, että suolistamisessa pitäisi olla kaasunaamari päässä. Sekasyöjänä haisevat ihan saatanan pahalle verrattuna vaikkapa peuraan.
Muutoinkin pikkasen vaivalloinen kun pitää ottaa kahdet näytteet. Sikaruttonäyte ja trikiini. Sitä ei saa edes nylkeä ennenkuin näytteet ovat puhtaat.
Suolia ei saa jättää luontoon vaan ne on kuopattava. Peuransuolet voi jättää ketuille.
Aika nopeasti elintarvikevirasto tekee nuo testit. Ei ole meidän ampumisissa sioissa ollut kumpaakaa tautia.
Hyvät lihat niissä on ja villisian lihan voi fileen osalta jättää mediumiksi.
Ensi viikolla tulossa vieraita joppoksen koekeittiöön. Meinasin hauduttaa peuran lapaa punaviiniissä. Vähän yrttejä sekaan ja pitkä haudutus. Itse ammuttu peura ja leikattu lapa. Oli iso pukki 12 piikkiset sarvet. Lavan koko noin 4 kiloa. Sen verran kovia syömään noi kaverit, että hyvä jos riittää, heh.

Joppos123 kirjoitti...

Noita pukkeja kandee metsästää ennenkuin alkaa kiima-aika. Niiden liha menee sitkeäksi ja maistuu ihan kuselle kun on kiima päällä. Kiima-aikana ylivuotiset vasat ja lehmät ovat ok ja ne ovat aika varomattomia siihen aikaan.

Joppos123 kirjoitti...

Ostettiin tämä rivarinpätkä uutena joten se pöllö on saattanut olla siellä jo pitkään. Aloin tupakallakäydessä ihmettelemään kun terassinkatonrajasta tulee valkoinen paskavana ja alla on kasa oksennuspalloja. Tökkäsin sitä harjanvarrella ja sen jälkeen ei ole näkynyt.
Viimekesänä korjausmaalattiin koko yhtiö niin sai sen paskomat jäljet korjattua.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Joppos123 ja kiitos lisäyksistä. Tuo kiimalihahomma on myös poroilla. Rykimäporot ovat kovasti kitkerän makuisia.

Anonyymi kirjoitti...

Valtamedia harmitteli vuosia sitten, kuinka Suomella on kenttätykistöä yhtä paljon kuin Englannilla. Paljonko saarivaltio tykistöä tarvitsee? Olivatko aseriisustaja Pekan asialla?

Anonyymi kirjoitti...

Vmp:n toimittajat ovat pöllöjä, anteeksi linnut, pöljiä.

Joppos123 kirjoitti...

Sama juttu on myös hirvillä. Kiimaliha on käyttökelvotonta sonnien ja pukkien osalta.
Lehmät ja ylivuotiset vasat ovat silloin parhaimmillaan. Peurapukin metsästys tulee tuossa toukokuun puolessavälissä. Kestää kuukauden. Täytyy käydä patruunakaupoilla. Nykyiset vähän liian rajuja peuralle. Jos ampuu lapaan niin menee lihat pilalle. Peuralle noi käy.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle, Ano2:lle ja Joppos123:lle & kiitos kommenteistanne.

Ano1: Käsittääkseni Suomella on tykistöä muuten enemmän kuin Englannilla. Aseistariisujat olivat tietty muodissa mukana. Kun niillä ei ollut asiasta mitään käsitystä.

Ano2: Joo, ei pidä halveerata noita mukavia lintuja.

Joppos123: Minä muuten pidän hirvenlihasta kaikkein eniten paistista leikattuina siivuina ruisleivän päällä. Ja minä kun metsästän vain pienriistaa niin .222 on täysin riittävä.

QroquiusKad kirjoitti...

Britannialla on 71 telatykkiä, 126 vedettävää tykkiä ja 41 raketinheitintä.
Suomella on 125 telatykkiä, 667 vedettävää tykkiä ja 76 raketinheitintä.

Näin kertoo

https://www.globalfirepower.com/

joka tosin listaa Moskovian edelleen maailman toiseksi voimakkaimmaksi sotilasmahdiksi, vaikka se on osoittautunut toiseksi voimakkaimmaksi Ukrainassa.
Ilmeisesti rankkaus perustuu ydinaseeseen, vaikka sen toimintakyvystä ei ole mitään takeita kun ottaa huomioon miten surkeaan kuntoon konventionaaliset asevoimat oli päästetty.

Ettei menisi off-topiciksi sanotaan loppuun, että tutkat muistuttavat pöllöjä, koska molemmilla on terävä näkö ja ympäripyörivä pää.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad ja kiitos lisäyksestä. Sinänsä nuo netistä saatavat lukemat vaihtelevat vähän sivuston mukaan. Mutta selvää on, että Suomella on eurooppalaisessa mittakaavassa erittäin suuri tykistö.

Joppos123 kirjoitti...

Meillä taitaa olla koko länsieuroopan suurin tykistö. Ukrainaan annettiin jo sodan alkuvaiheessa kaikki 122 milliset vanhat ryssänvehkeeet ja taisi mennä samalla myös kaikki 152mm haupitsit. Murkulaa meni ekaerässä yli satatuhatta.
Nyt näistä voi jo kirjoitella kun menossa on apupaketti 32.
Meidän tykistön runko perustuu 155mm ammuksille ja järjestelmään. Sitä tukee raskas kraanatinheittimistö ja komppaniantasolla kevyet heittimet.
Meillä on laskentatavasta riippuen yli 15000 tykistöasetta. VMP alkoi noita ennen Ukrainan sotaa kaivelemaan ja urputtivat kuinka PV valehtelee tykistön todellisesta määrästä. Ei me mitään valehdeltu vaan vastattiin kysymyksiin. VMP oli taas jälleen kerran ryssän asialla.

Joppos123 kirjoitti...

Tuo .222 on ihan ok jos metsästää vaikkapa lintua. Mulla lintuaseena 12/70 haulikko. Jänisjahtiin ihan hyvä vehje myös.
Peuralle, kauriille, hirvelle ja sialle . 308.
Voi sillä metsäkanalintujakin metsästää kun valkkaa patruunan oikein. Ei saa olla liian laajeneva. Yksi kaveri latailee noita lintupaukkuja ja hyvin ovat toimineet.
Tuolla meikän tikalla tuli viime vuonna pudotettua ukkometso 260 metrin päästä.
Patruunana oli kaverin lataama patruuna.

QroquiusKad kirjoitti...

Miten ne tykistöaseet oikein lasketaan jos määräksi voi saada 15 000, kun noista Global Firepowerin luvuista ei tule tuhattakaan?

Anonyymi kirjoitti...

Yrjö vastasi 18.2. klo 16.27 lähettämässäni viestissä esittämääni kysymykseen: "Minä en saa tästä kiinni, mutta jätetään haasteeksi jos joku hoksaisi."
Tämä vaikuttaa siltä, että hän (virheellisesti) käsitti kysymykseni pikemminkin arvoituksen luontoiseksi ja että tuntisin jo vastauksen. Ei, kyllä se oli ihan tiedon saamiseksi esittämäni kysymys.
Tietääkö joku, mikä lintu on kyseessä?
Vaikka olen kyllä kuullut muidenkin sanovan, että sen ääni kuulostaa siltä kuin se sanoisi: "Mä hukun, au(tta)kaa!", toisten mielestä se ei kyllä kovin paljon eroa siitä, että se olisi vain: "Hu huu huu hu huu". Mutta joka tapauksessa se laulaa ensimmäisen ensimmäinen "hu":n ja sitä seuraava "huu":n selvästi korkeammalla sävelellä kuin loput.
Jos joku tietää ja osaa vastata, kiitos tiedosta jo etukäteen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Joppos123:lle, Qroquius Kadille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Joppos123 & Qroquius Kad: Olisko siihen lukemaan tullut vahingossa yksi nolla liikaa. Sinänsä en muuten tiedä, että lasketaanko kevyet krh:t tykistöaseiksi vaiko vain jalkaväen ryhmäaseiksi. Ja onko tosiaan niin, että kaikki 122 H 63-haupitsit ovat menneet Ukrainaan?

Ano: Joo ymmärsin sen kyllä kysymykseksi. Mutta nyt kun teit tuon täsmennyksen niin ettei vaan kyseessä olisi sepelkyyhky?

https://www.youtube.com/watch?v=30OfSguAa_k

Heikki kirjoitti...

Naapurin ikkunaan kuoli fasaani. Pataan joutui. Olihan herkullista, riistanmakuista.kyyhkyt ovat kuulemma myös erittäin hyvänmakuisia. Myös kanahaukkojen mielestä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Heikki. Sekä fasaani että kyyhky ovat vallan mainion makuisia. Eivät paljoa häviä pyylle.