RASISMIA JA SENSUURIA

Ouluhan on tunnetusti kunnostautunut monikultturismin saroilla. Muutama vuosi sitten siellä paljastui huomattava määrä tuontitavaran tekemiä raiskauksia. Jotka eivät olisi paljastuneet, jos Junes Lokka ei olisi nostanut niitä tapetille. No, Ouluhan teki jotain, eli tämän videon joka on röhönaurettu ympäri maailmaa.

Entäs nykyisin? No, seuraavaa:

Oulun kaupunki on avannut Suomen ensimmäisen rasisminvastaisen tukipisteen osana kaupungin rasisminvastaista toimenpideohjelmaa. Tukipisteen tavoitteena on torjua rasismia ja edistää yhdenvertaisuutta tarjoamalla matalan kynnyksen tukea rasismia kokeneille.

Tukipiste tarjoaa tukea rasismia kokeneille oululaisille. Tukipiste tarjoaa mm. ohjausta ja neuvontaa, opastaa asiakkaita viranomaisprosesseissa sekä koordinoi monialaisten palveluiden kokonaisuutta.

Tästä nousee mieleeni kaksi aatosta.

Ensinnäkin, palvelua on tuskin tarkoitettu niille suomalaisille, jotka ovat kohdanneet tuontitavaran väkivaltaista rasismia.

Toisekseen, tuossahan on se taikasana kokea. Nykyisin se riittää todisteeksi vaikka kyse olisi vain kuvittelusta. Onhan joku vuosi sitten kehitetty sopiva termi mikroaggressio ja kun sitä käytetään, niin ketä tahansa voi haukkua rasistiksi. Tosin ainoa asia joka tuossa faktojen pimittämisessä lisääntyy on se oikea rasismi. Ongelmana Suomessa ei ole suomalaisten rasismi, vaan tuontitavaran käytös.

Ja sitä faktojen pimittämistä harjoittaa myös tämä pelialustani Blogger, joka sensuroi taas yhden kirjoitukseni eli ”Mennyttä kaipaavat” jossa Ykä ja Lötjönen puntaroivat sitä, kuinka Suomi on mennyt viimeisten vuosikymmenten aikana pahasti alamäkeen. Ei siinä mitään valheita ollut, mutta tilannehan on se, että suvaitsevainen valhe on hyväksyttävää mutta realistinen fakta on tuomittavaa.

Totuushan koskee kaikkein eniten. Siksi se halutaan vaientaa. Huomattavaa on, että suvaitsevais-tiedostavaisto ei ole edes yrittänyt perustella näkemyksiäni vääräksi tässä blogissa. Epäilemättä siksi, että siitä ei siihen ole.