JAA EI PUHUTTU VAI?

Törmäsin Iltalehden pääkirjoitukseen jossa käsiteltiin Suomessa käsistä lähtenyttä tuontitavaran jengirikollisuutta. Kirjoituksessa on ihan hyviä huomioita, mm. tämä:

Vielä jokin aika sitten poliisin päällystötasollakin emmittiin, täyttävätkö nämä jengit katujengien eurooppalaisen määritelmän.

Tässähän kunnostautui erityisesti meidän kaikkien suuresti arvostama Jari Taponen joka on ollut onneksi varsin pitkän aikaa hiljaa. Sinänsä sillä ottiatuotailulla kai yritettiin väittää että tuontitavaran tekemä väkivalta teki vähemmän kipeetä kun se ei täyttänyt jotain määritelmää.

Mutta yksi lause tuossa pääkirjoituksessa pisti silmään:

Poliittisella tasolla ja mediassa ongelmista ei laajasti puhuttu niiden oikealla nimellä, koska tämä koskettaa niin vahvasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Itse asiassa valtamedian ja Järjestelmäpuolueen ulkopuolella asiasta on puhuttu aivan selkeällä suomen kielellä jo vähintäänkin kaksikymmentä vuotta. Mutta asiasta puhuneet ja faktoja kertoneet ovat säännöllisesti tuomittu rasisteiksi, äärioikeistolaisiksi ja ties miksi. Ja heidät on haluttu vaientaa koska heidät on määritelty vihapuhujiksi. Toisin sanoen ihmisiksi, jotka eivät ole suostuneet vastuullisen valehtelun epistolaan.

Tässä jos missä olisi likapyykin pesun paikka mutta en pidätä hengitystäni sitä odotellessa. Sillä vaikeaahan se on tunnustaa että ”olen ollut hyväuskoinen ja suorastaan vahingollinen ääliö koko aikuisikäni”.

Toinen asia mikä pääkirjoituksessa pisti silmään on se virhe, jota on maassamme tehty kerta toisensa jälkeen ja jota tämäkään hallitus ei ole täysin uskaltanut tuunnustaa:

Nykyisellä hallituksella on käynnissä mittava jengi- ja nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma. Tausta on, että nuorten väkivaltarikollisuus on viime vuosina kasvanut, lisäksi ongelmana ovat nyt katujengit.

Ohjelma sisältää niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja: toimia nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisyyn, rikoskierteen katkaisuun, rikosten selvittämiseen, rangaistusten kiristämiseen, rikosvastuun toteutumiseen, kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tukemiseen, syrjäytymisen ja syrjinnän vastaiseen työhön sekä toimenpiteitä kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Boldaukset omia. Tässähän tehdään sitä, mikä on mennyt toistuvasti perseelleen. Ainoa tehokas keino olisi aloittaa välittömät maastakarkoitukset.

Mutta sen asian sanominenhan on vieläkin tabu.