KYMMENES EPISTOLA

Meidän raappahousukansaan kuuluvien moukkien on aika taas hieman kerrata mitä meitä oppineemmat ja ääneen sanomisen sertifikaation itselleen myöntäneet suvaitsevais-tiedostavat henkilöoletetut ovat noin viimeisen puolen vuoden aikana saaneet loihelausuttua. Tässä on tietysti vain pieni osa suuresta valistuksen määrästä mutta sitäkin kertyi sen verran että epistola tarjoillaan perinteisesti kahdessa osassa joista ensimmäinen tulee nyt. No, you know the drill joten siirrytään itse asiaan.

*

Tammikuussa lintujärjestö Birdlife poisti luetteloistaan rasistisen linnun eli kafferikiitäjä (ent. kafferitervapääsky) on sitten jatkossa nimeltään häätökiitäjä. Kyseisen sekä linnun että sen aikaisemman nimen ei tiedetä varsinaisesti loukanneen ketään mutta oikeaoppisuushan menee yli varsinaisen käytännön tarpeen ja tuleehan siitä jollekin tiedostava hyvä mieli. Sinänsä termi ”kafferi” jonka miellettiin loukkaavan Etelä-Afrikan negridiväestöä on alun perin tullut arabiankielen sanasta kafir, jota termiä muslimit käyttävät halventavana nimityksenä ei-muslimeista mutta oletettavasti Birdlife ei varsinaisesti tarkoittanut tätä. Näinköhän tiesikään. Muslimithan eivät koskaan loukkaa ketään. He vain loukkaantuvat ja heitä loukataan.

*

Kunnianarvoisa hallituksemmehan aloitti tammikuussa laajakantaisen vittuiluohjelman jota se kutsuu nimellä aktiivimalli. Touhun ideahan oli kyykyttää ja syyllistää pitkäaikaistyöttömiä. Erityisesti yli viisikymppiset olivat erittäin mielissään vaatimuksesta muuttaa jonnekin muualle päin Suomea mahdollisen neljän kuukauden pätkätyön perässä. Tupla-asumiskustannuksien maksamisen jälkeen moisesta keikasta jäisi käteen ehkä norttiaskin verran. Kun tarvittavaa ”aktiivisuutta” ei osoitettu, niin hallitus leikkasi sitten pitkäaikaistyöttömien vähääkin elantoa.

Meanwhile in toisessa todellisuudessa hallintomme pani pystyyn toisen laajakantaisen vittuiluohjelman jota se kutsuu nimellä ”Töihin Suomeen – Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi”. Kun tietää sen, että minkälaista ”työperäinen” maahanmuuttoa Suomi on tähänkin asti houkutellut ei kyseisen hankkeen tavoitteet ja toteuttaminen millään muotoa yllättänyt:

TAVOITTEET

- Maahanmuuttoon suhtaudutaan yhteiskunnassamme hyväksyvästi ja väestösuhteet ovat toimivat.

- Suomalainen työelämä on vastaanottava, monimuotoinen ja syrjimätön.

- Maahanmuuttajanaisten osallistumista työelämään vahvistetaan. Heidän osaamisensa tunnistetaan ja sitä kehitetään.

- Maahanmuuttajien paikallista osallisuutta vahvistetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä.

TOTEUTTAMINEN

- Viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla.

- Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita, keräämällä tietoa syrjinnän ilmenemisestä eri elämänalueilla sekä tukemalla toimintaa vihapuheen ehkäisemiseksi.

- Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi.

Tähän löytyy aina rahaa. Ehkä siihen menee juuri sen verran mitä ns. aktiivimalli nykäisi pitkäaikaistyöttömiltä pois.

*

Tammikuussa myös kunnioitettu ja onneksi jo evp tasavallan presidentti louskutti tekareitaan mistäs muustakaan kuin maahanmuuttopolitiikasta. Sisältö oli samanlainen kuin ennenkin eli lisää turvapaikkahuilailijoita ja lisää rahaa kehitysavun kankkulan kaivoon tai muuten Suomelta menee maine. Kyseiset lausunnot eivät olisi päässeet tympeän  tarjallisen tavanomaisuutensa vuoksi tähän epistolaan muuten mukaan mutta Halonen teki historiaa eli lausui ensimmäistä kertaa erään lauseen josta hotellin respassa ollaan hänen kanssaan täysin samaa mieltä:

– Tämä on se osa historiaa, jota tulevaisuudessa meidän lapset ja lastenlapset tulevat kysymään, "ukki tai mummi, etkö sinä todella tajunnut, mistä on kysymys?”

Naulan kantaan. Voi tosin olla että Halonen ja hotellin respa lähestyvät tätä lausetta hieman eri näkövinkkelistä.

*

Poliisihallitus otti  tammikuussa käyttöön aidon neuvostoliittolaisen anonymka-järjestelmän eli avasi sisäisen kanavan, jolla poliisit voivat käräyttää kollegoitaan anonyymisti. Tällä anonymka-järjestelmällä pyritään etsimään ja käräyttämään poliiseja jotka ”toimivat epäeettisesti tai muutoin siten, että se on omiaan vaarantamaan poliisiorganisaatiota tai sen mainetta". Toisin sanoen (mikä myöhemmin on tullut havaittua) poliisiorganisaatio pyrkii lähinnä hiljentämään poliittisen poliisin vastaista järkipuhetta rivipoliisien keskuudessa.

Nolointa lienee että poliisihallitus ilmoitti toiminnan perusteeksi ”poliisitoiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen ja luottamuksen vahvistamisen poliisia kohtaan”.

Näinhän se epäilemättä lisääntyy ja vahvistuu.

*

Tammikuussahan pidettiin myös presidentinvaalit. Ei liene yllätys että Ylen toimittaja Kirsi Heikel ryhtyi Laura Huhtasaaren psykoanalyytikoksi:

Hotellin respasta muistutetaan veronmaksajaa että Yle syö sinunkin ruokapöydässäsi.

*

Tammikuussa myös LGBTQTiiTyy-porukat vetivät vaihteen kakkoselle ja vaativat koko koulujärjestelmän queeristamista:

Seta pitää tärkeänä, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus mainitaan opetussuunnitelman perusteissa sekä arvoperustassa, oppimisympäristössä, toimintakulttuurissa opiskeluhuollossa, ohjauksessa, oppimisen ja opiskelun tuessa ja opiskelun yleisissä tavoitteissa että oppiainekohtaisesti ainakin seuraavissa aineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, biologia, filosofia, psykologia, uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi ja liikunta.

Hotellin respassa ei olla varmoja että mikä niitten löydettyjen sukumonioitten määrä tällä hetkellä on. Sehän kun kasvaa päivä päivältä. Mutta kouluissa niitä pitäisi joka tapauksessa opettaa. Ehkä aamunavaus vaihdetaan ”tuoreitten sukumonioitten päivitystilaisuudeksi”? Promille vaatii oikeutta komentaa 999:ää promillea. Ja epäilemättä siihen suostutaan.

*

Presidentinvaaleihin liittyen nähtiin myös episodi jossa kaksi etnisesti edistyksellistä kävi ankaran taistelun Laura Huhtasaaren pahvisen vaalijulisteen kanssa.

Etnisesti edistykselliset voittivat lopulta taistelun ankaran ähinän jälkeen kun kahakassa käytettiin astaloa ja ns. kaksipuolista saarrostusta. Demareitten viestintävastaava Dimitri Qvintus suhtautui asiaan sillä logiikalla jonka todennäköisesti hallitsevat vain demarit:

*

Ja jatketaanpa sekä presidentinvaaleilla että demareilla. Demareitten presidenttiehdokas eli suuri humanisti Tuula Haatainen suivaantui kertakaikkiaan Laura Huhtasaaren lausumasta ”maahanmuutto lisää terrorismia”. Suivaantumisensa perusteeksi hän sanoi asuvansa itsekin alueella jossa asuu paljon maahanmuuttajia. Hieman täsmennettynä hän olisi voinut ehkä sanoa että kyseinen alue on Helsingin Tammisalo josta Suomen Uutiset tönki hieman Tuulan kannalta kiusallista tietoa jonka tosin jokainen Helsingissä asuva tai edes joskus asunut tietää muutenkin:

MTV on julkaissut listan Suomen rikkaimmista ja köyhimmistä postinumeroalueista. Tammisalo kuuluu rikkaimpien alueiden kärkikymmenikköön.

Tammisalon asukkaiden keskitulot ovat 52 438 euroa ja mediaanitulot 30 306. Mediaanituloilla tarkoitetaan käytettävissä olevien tulojen tasoa, jota enemmän ja jota vähemmän ansaitsevia on yhtä paljon.

Mediaanituloilla mitattuna Tammisalo on yhdeksänneksi rikkain ja keskituloilla mitattuna kolmanneksi rikkain postinumeroalue Suomessa.

Helsingin kaupungin tilastotietojen mukaan Tammisalo kuuluu niihin alueisiin Helsingissä, joissa ulkomaalaisia asuu kaikkein vähiten. Lisäksi hyvin vauraiden alueiden maahanmuuttajat ovat tyypillisesti niitä kansainvälisten yritysjohtajien perheitä.

Mutta ei Tuula toki valehdellut. Tuula vain demaroi. Se on ihan eri asia.

*

Helmikuussa saatiin Oulun vankilassa nuijittua valmiiksi Suomen oloissa hyvin suuri huumeoikeudenkäynti josta Yle uutisoi. Yle kertoi, että kyse oli kaikkiaan 33 kilosta amfetamiinia ja 11 kilosta hasista ja marihuanaa. Yle kertoi myös että kaikkiaan kahdeksan henkilöä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Mahtoiko syyllinen olla suomalainen mörököllimies?

Ei. Ei syyllinen ollut mörököllimies. Mutta sitä Ylen uutinen ei kertonut. Eikä myöskään sitä että tuomittujen etunimet olivat Ahmed, Sherif, Ibrahim, Ahmed, Ali, Khalig, Muath, Muhanad ja sitten hännänhuippuna eräs Stefan.

Ja miksipä olisi kertonutkaan. Olisihan se saattanut herättää ajatuksen että tämä kohta kolmekymmentä vuotta jatkunut ns. työperäisen maahanmuuton metsästys ei olekaan kovin suuri menestys.

*

Ja sitten vaihteeksi hämmentäviä katselukokemuksia. Niin kuin blogissa tuli kirjoitettua niin feministit ovat perustaneet tappeluklubeja. Tai no, lähinnä sylipaini- ja rääkymisklubeja. Asiaa voi tarkastella uudestaan tästä videosta jossa kommentteja esittää maanmainio Paul Joseph Watson.

Ja tästähän ei katu-uskottavuus enää voi parantua

*

Lisätäänpä annos psykologista film noir merde-kauhua. Ajatellaanpa tilannetta että Suomelle valittaisiin uusi sisäministeri. Mikä voisi olla karmeinta mitä hän heti ensi alkuun sanoo? Jos vaikka…

Siis per vuosi. Niin joo, mutta eihän se ollutkaan elokuvaa vaan dokumentti. Kyseinen Mykkänen sitten hieman myöhemmin pläjäytti perustelunsa haittamaahanmuuton suosimiselle:

”Olisiko enemmistönä olleiden ruotsinkielisten pitänyt 1940-luvulla estää Espoon muuttuminen suomenkieliseksi?”

Suomenkieliset eivät aikanaan tulleet Espooseen elämään ruotsinkielisten sosiaalirahalla eivätkä sen kummemmin perseilleet muutenkaan. Mutta Mykkäsestä tuo varmaan tuntui hyvältäkin vedolta. Ainakin omat läiskivät olkapäitä. Pantiin taas kerran rasseille jauhot suuhun.

*

Maaliskuu alkoi sitten järkytyksellä. Järkyttyjänä oli ammatti- ja tapavihreä Anni Sinnemäki joka hoksasi että se hänen mainostamansa luonto on todellakin olemassa:

Annin märkä unihan ovat ne kaupunkibulevardit. Kysytäänpä Sipoon valtuuston johtajalta Heikki Vestmanilta mitä ne tietäisivät kehyskunnille. Ja Heikkihän vastaa:

- Se tarkoittaa kaistojen ja ramppien poistamista ja nopeusrajoituksen laskemista 50 km/h:iin. Siis liikenteen ruuhkautumista selvitysten mukaan useiden kilometrien päähän ja matka-aikojen pitenemistä.

*

LGBTQTiiTyyn keskuudessa vauhtisokeus eikun vaan lisääntyy ja siitä esimerkkinä oli Sateenkaariperheet ry:n (kenenkään varsinaisesti sitä pyytämättä) tekemä opetusmateriaali jonka pohjalta sitten kouluissa ja päiväkodeissa voidaan propageerata oikeaoppista queer-ajattelua. Kyllä, myös päiväkodeissa. Muistin virkistämiseksi hieman otteita:

Muiden lasten huolia liittyen sateenkaariperheen lapsiin:

- Elinalla on kaksi äitiä, joiden syliin kiivetä. Miksei minulla

ole?

*

- Kun Antilla on kaksi isää ja yksi äiti, Antti saa varmasti tosi

paljon joululahjoja.

*

Miksi Villellä on kaksi isää?

- Perheitä on monenlaisia. Villellä on kaksi isää, koska Villen isät rakastavat toisiaan niin paljon, että halusivat saada lapsia – aivan kuten sinunkin vanhempasi.

Missä Villen äiti sitten on?

- Villen perheeseen ei kuulu äitiä. Eräs hänen isiensä ystävä on synnyttänyt Villen, mutta Matti ja Kimmo ovat Villen vanhemmat ja pitävät Villestä huolta.

*

Miten tuo mies voi olla Emmin äiti?

- Hän on synnyttänyt Emmin, mutta silloin hänellä oli vielä naisen keho ja naisen nimi. Emmin äiti kuitenkin tiesi olevansa ennemmin mies kuin nainen ja niinpä lääkärit auttoivat häntä saamaan sellaisen kehon kuin useimmilla miehillä on. Hän muutti myös nimensä. Silti hän on Emmin äiti.

Vihreitten nuorten Sameli Sivonen komppasi kovasti näitä yleisiä mukuloitten päänsekoittajaisia:

Jos muuten jotkut vanhemmat antavat sanotaanko 8-vuotiaalle pojalleen luvan ottaa tatuointi niin nämä queer-ihmisetkin saattaisivat tuumia että kannattaako sitä noin nuorena tehdä jotain tuolla tavalla peruuttamatonta. Mutta sukupuolen muuttamisprosessi sen sijaan sallitaan. Kyllä tiedostava muoti on kaunista ja ennen kaikkea ihanan loogista. Muistutetaan muuten että alle 15-vuotias ei saa ajaa mopolla.

*

On tietysti niin että pikkupojat eivät kovin helposti ala opiskella välttämätöntä ja väistämätöntä queer-ideologiaa vaan ne leikkivät keskenään mieluummin vaikka pyssypeliä. Niinpä maaliskuussa oltiin ylisuojelaattoreitten taholta huolissaan myös tästä asiasta:

Yleisessä alaleuan väpätyksessä jäi edelleenkin epäselväksi että mikä se on se ”järeä leikkiase”. Varsinaisella asepuolella järeäksi sanotaan yli 155-millistä tykkiä.

*

Maaliskuussa myös vanha tuttavamme Husu Hussein muistutti siitä, että kuka Suomessa kenetkin elättää:

Ruskeat siskot ja veljet. On aika vaatia enemmän yhteiskunnaltamme ja niiltä ihmisiltä, joista se koostuu.

’

Kaikki te mutsienne kellarissa asuvat, internetin keskustelupalstoilla aamukolmelta kännissä ahdistustanne möykkäävät tyypit, jotka syytätte maahanmuuttajia kaikesta, joka teidän omassa elämässänne on pielessä (Esimerkkeinä: koulutuksen, työn, naisen ja näköalojen puute...), miettikääpä voisiko syy olla ihan omassa itsessänne ja omissa valinnoissanne?

Me elätetään teitä eikä toisinpäin. Sä tarviit meitä ja tää maa tarvii meitä. Ala siis elää sen mukaisesti ja osoita jotain kunnioitusta. Me ollaan samassa veneessä kaikki suomalaiset.

Kiitokset Husun haamukirjoittajalle. Se, mihin suomalaiset varsinaisesti Husua tarvitsevat on vielä selvityksen alla mutta hotellin respasta ilmoitetaan heti jos se perusteltu tarve löytyy. Ja kunnioitus saadaan edelleenkin ansaitsemalla eikä ruikuttamalla.

Husu on muuten demareitten ehdokas vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Hotellin respa onnittelee ja toivoo että Husu saa mahdollisimman paljon mediajulkisuutta.

*

Huhtikuussa sitten suomalaisten kollektiivista oikeudentuntoa brutaalisti järkytti se tieto, että jos poliisille on annettu tehtäväksi etsiä esmes arabirikollista niin se kiinnittää silloin huomionsa arabin näköisiin tyyppeihin eikä esmes suomalaisiin pottunokkiin. Tämähän on sitä järkyttävää etnistä profilointia.

Tiettyä tiedostavan ymmärryksen nopeutta kuvaa se, että tästäkin varsin itsestään selvästä asiasta piti tehdä erillinen tutkimus. Hotellin respassa jäädään odottamaan tutkimusta joka selvittää että kannattaako työntää sormi ampiaipesään ja kuinka syvälle. Ei muuten tarvinnut odottaa kuin toukokuulle niin Iltalehti toi jälleen järkyttyneenä asian esille otsikoimalla näin:

Mahtaisikohan Belgian poliisilla olla ihan tiettyjä perusteltuja syitä harjoittaa ”etnistä profilointia”?

*

Huhtikuussa LGBTQTiiTyy-vauhti kiihtyi kiihtymistään ja tällä kertaa iloittiin valtamediaa myöten siitä että mies oli synnyttänyt lapsen. Jätetään nyt kommentoimatta asiaan liittyviä tiettyjä biologisia seikkoja ja keskitytään tapauksen tiimoilta esille tulleisiin taas kerran uusiin epäkohtiin joitten olemassaoloa ei ennen oltu hoksattukaan:

Terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät tunnista tilannetta, jossa mies on raskaana.

No shit, Sherlock.

Lainsäädännössäkin on yhä puutteita. Esimerkiksi äitiysraha on määritelty kuuluvaksi naiselle.

No shit, Sherlock.

Yksi hoitaja äiditteli Johannesta synnytyksen jälkeen.

Äiditteli? Uusi haukkumasana. Että kehtasikin. Kai se sentään sai edes varoituksen?

Huhtikuussa sitten valtamedian päätoimittajat jatkoivat valtamedian matalaa veisua:

Häveliäisyyssyistä tätä avautumista ei esitetty sen oikeassa muodossa eli ”valtamedian toimittajien perusteltua arvostelua ei pidä sallia”.

Ja onhan siihen ”vainoamiseen” puututtukin. Eräs Ilja Janitskin on virunut jo kuukausia linnassa vaikka tuomiota ei ole edes annettu.

Ja Suomessahan ei ole poliittisia vankeja? Janitskinille vaaditaan 1 v 8 kk ehdotonta, syytteitten ykkösasia oli case Jessika Aro ts. MV-lehti kertoi että huumetuomion saanut ihminen on saanut huumetuomion ja jätkä on ollut kopissa joka tapauksessa jo niin kauan että hänet pitäisi jo vapauttaa vaikka syyte menisi läpi. Systeemi näyttää millä se mällää, kaikki me kiitämme IKL:ää.

Lopetamme Kymmenennen Epistolan tähän ja jatkamme muutaman päivän kuluttua Yhdennellätoista Epistolalla.

EPÄILYKSEN PIRU JA HIEKKALAATIKKO

Elettiin kesäkuuta 2018 eräässä viihtyisässä helsinkiläisessä asunnossa. Epäilyksen Piru istuskeli asunnon kirjahyllyn päällä ja katseli sohvalla istuvaa uussuomalaista henkilöoletettua. Kyseinen henkilöoletettu oli urallaan varsin menestynyt ja hänet tunnettiin arvostettuna sekä yhteiskunnallisena että mediavaikuttajana. Todellakin, hän oli arvostettu uussuomalainen, tarkemmin nimeltään Arvostettu Uussuomalainen. Vaikutti silti siltä että hän ei ollut elämäänsä täysin tyytyväinen sillä – islamilaisuudestaan huolimatta – hän nautti jo kolmatta viskiään naama sillä mallilla joka muistutti vanhaa lättään laitettua armeijan karvahattua. Epäilyksen Piru oli toki vihjaillut olemassaolostaan Arvostetulle Uussuomalaiselle jo ennenkin ja niinpä hän viskiä siemaillessaan totesi:

- No joo, Allah ei näe. Mutta minä tiedän että sinä näet. Niin että kaada toki itsellesikin kun täällä kuitenkin olet.

Epäilyksen Piru kaatoi itselleen viskimukin, istahti Arvostetun Uussuomalaisen viereen sohvalle, hymyili pirullisesti ja kysäisi:

- Vaan kerropas minulle että miltä sitä tuntuu olla hiekkalaatikon vanki?

- Mitä tarkoitat?

- Minä vähän luulen että kyllä sinä ymmärrät. Mutta valaistaan nyt kumminkin. Sinun elämäsi ja urasi sijaitsee hiekkalaatikossa johon suomalaiset ovat rakentaneet reunat, tuoneet hiekan sekä ämpärit ja lapiot. Sinut on sitten päästetty leikkimään sille hiekkalaatikolle ja vaikka sinä tekisit kuinka kelvottomia hiekkakakkuja niin sinun rävellyksiäsi ylistetään kerta toisensa jälkeen. Koska sinä olet niitten muitten hiekkalaatikolla leikkivien lemmikki eikä sinun tosiasiallisella osaamisellasi ole mitään väliä. Sinä olet vähän niin kuin pikkuinen lapsi jonka pottakakkaa äiti kehuu liikaa siitä kehumisen ilosta ja onnesta.

Arvostettu Uussuomalainen huokasi ja vastasi:

- Niin no… olenhan minä tuon huomannut. Jos päästän suustani – silloin harvoin kun sitäkään päästän – edes jotain kuranttia niin sitä ylistetään aina priimana ja suorastaan uraauurtavana. Ja päästin minä suustani minkälaisia hölmöntölväyksiä hyvänsä niin niillekin löytyy aina puolustajia jotka selittävät että ei se oikeesti tarkoittanu niin vaan kyse on rasistien tahallisesta väärinymmärtämisestä. Jos minä puolestani puhun typeryyksiä haastattelussa niin haastattelija vain nyökyttelee vaikka tietää itsekin että minä höpisen joutavia. Koskaan se ei kysy että miten ois hei jätkä vähän perusteita tuohon äsken väittämääsi. En minä tosiasiassa saa koskaan minkäänlaista onnistumisen iloa sillä tiedän saavani aplodit vaikka lausuisin aa-nelosen verran pelkkää kurlausta. Ja tässä viime aikoina olen alkanut epäillä erästä asiaa…

- Ja minkähänlaista asiaa? Vaikka mulla on kyllä siitä varsin hyvä ennakkoaavistus.

Arvostettu Uussuomalainen hörppäsi viskinsä loppuun, kaatoi lisää niin itselleen kuin Epillekin ja vastasi:

- No sitä,  että ei niillä minua sympatiseeraavilla oikeastaan ole kiinnostusta minuun vaan siihen hiekkalaatikkoon itseensä. Ja minä olen siinä pelkkä välttämätön koriste.

Epäilyksen Pirun otsaan ilmestyi äkkiä kolmas silmä ja ne kaikki alkoivat pyöriä kuin kiekot vanhassa yksikätisessä rosvossa pysähtyen lopulta niin että jokaisessa silmässä oli Jackpot.

Piru pudisteli päätään niin että kolmas silmä putosi maahan, hajosi ja muuttui muutamaksi steroidi-hirvikärpäseksi (Lipoptena cervi steroidus infernus) jotka lennähtivät tuuletusikkunasta ulos, alkoivat välittömästi lisääntyä ja tarjota kuluvan kesän aikana Kallion punavihreään kuplaan aitoja luonnonelämyksiä. Pirullisesti hymyillen Epi totesi:

- Jackpot! Oikein arvattu! Sille suomalaiselle sinua ylistävälle suvaitsevais-tiedostavalle laumalle ei sinulla ole tosiasiassa minkäänlaista merkitystä. Merkitys on vain siinä, että sinun avullasi se voi itse tuntea älyllistä ja moraalista ylemmyyttä muita – vähemmän tiedostavia – ihmisiä kohtaan. Erityisen tärkeää sille on se ihana puolestaloukkaantumisen tunne kun joku hiekkalaatikon ulkopuolinen ihminen – perustellusti – toteaa että toi jätkähän puhuu silkkaa horinmummoa. Sinä olet siinä hysteerisessä joukkopätemisessä vain väline. Et mitään muuta.

Arvostettu Uussuomalainen tuijotti viskilasiaan kuin nähdäkseen sieltä ratkaisun kaikkiin maailmankaikkeuden arvoituksiin. Sitten hän huokasi jälleen ja vastasi:

- Tiedänhän minä sen. Siksi minua tympii sekin kun minun pitää julistaa olevani suomalainen ja olla vielä mukamas loukkaantunut kun raappahousukansa ei pidä minua suomalaisena. Höh, kas kun ne suomalaiset ovat nostaneet minut jalustalle pelkän ihonvärini ja uskontoni vuoksi niin sehän todistaa että ainakin osa suomalaisista on ihan saatanan tyhmiä. Ja siitä uskonnosta puheenollen minua tympii sekin kun minun pitää hyväksyä tuon – niin kuin sinä totesit – lauman määrittelemä kevytislam jonka mukaan jokainen islamilainen on heidän kaltaisensa pohjoismaalainen hyväuskoinen ja hölmö lällysosialidemokraatti tai ainakin heistä tulee heti sellaisia kun he saapuvat Suomeen ja kohtaavat heitä innolla odottavat pohjoismaiset lällysosialidemokraatit. Kyllä se lauma näkee faktat, eihän se sokea kumminkaan ole  mutta on se vaan loistava valehtelemaan itselleen. Ja tiedätkös… tiedätkös mikä tässä on pelottavinta?

- Saatan arvata. Mutta kerro sinä.

- No se, että minä olen muoti. Yhteiskunnallinen muoti. Hysteria, joka ei eroa pahemmin jostain Dingohysteriasta. Ja kas kun muodilla on tapana muuttua. Se voi kääntyä joskus päälaelleenkin. Entäs sitten?Mitäs sitten?

- Entäs sitten? Entäpäs jos miettisit että entäs nytten? Sinähän voisit potkia reunat rikki siitä hiekkalaatikosta. Kertoa totuuden. Puhkaista kuplan. Saisit uskottavuutta. Aitoa hyväksyntää. Perusteltua sellaista. Nimenomaan niiden vähemmän tiedostavien suomalaisten taholta. Sinua kuunneltaisiin ihan eri tavalla kuin ennen. Sinua kuunneltaisiin sen vuoksi mitä sinä sanot, ei sen vuoksi mitä sinä olet.

Arvostettu Uussuomalainen palasi taas hetkeksi miettimään viskilasin kosmista arvoitusta. Sitten hän huitaisi polttavan juoman huiviinsa, ähkäisi ja vastasi:

- Ei minusta ole siihen. Tämä on kuitenkin niin helppoa. Enkä minä kertakaikkiaan uskalla. Olenhan minä nähnyt sen hysteerisen joukkorääkymiseen mihin tuo lauma pystyy. Tiedän olevani pelkuri ja meneväni sieltä mistä rima on matalin. Mutta näin minä aion jatkaa edelleenkin. Sillä mitä minä sitten tekisin jos en jatkaisi? Hakisin osaamistani vastaavaa työtä yksityiseltä sektorilta vai? Mitä ihmeen osaamistani? Ei sille osaamiselle ole käyttöä kuin juuri tuolla hiekkalaatikolla. Tiedän että keskustelu ei päättynyt sillä lailla niin kuin sinä olisit halunnut, mutta näin minä olen tykönäni päättänyt. Jatkan teeskentelyä. Jatkan jalustalla olemista. Jatkan ammattiani suvaitsevaiston kävelevänä solidaarisuuspokaalina. Ja nyt sinä annat minulle varmasti jonkun niistä vittumaisista lahjoistasi,  joista olen kuullut. Mitä minä näen jatkossa peilikuvastani?

Epäilyksen Piru katsoi Arvostettua Uussuomalaista pää hieman kallellaan ja lähes ihmismäisellä ilmeellä:

- Mitäkö näet? Itsesi. Se taitaa riittää sinulle muistutukseksi koska sinähän olet loppujen lopuksi rehellinen. Ainakin itsellesi. Mutta se varsinainen lahja on jo annettu. Hetki sitten. Huomaat sen kyllä. Täytyy lähteä. On paljon asiakkaita. Sellaisia jotka eivät ole rehellisiä edes itselleen. Mutta ehkä me tapaamme vielä. Som´moro.

Epäilyksen Piru katosi rikinkatkuiseen pilveen ja Arvostettu Uussuomalainen juoksi lähimmälle peilille. Kyllä… kaikki näytti olevan kunnossa. Oma lärvi sieltä vastaan katseli. Mutta mikä se lahja sitten oli? Palattuaan olohuoneeseen hän katsoi seinillä olevia tauluja ja hoksasi.

Jaahah… olishan tuo pitänyt arvata. Arvostettu Uussuomalainen käveli sohvalle ja kaatoi uuden viskin. Tuumaillen että kyllähän sitä vähemmälläkin taiteella pärjää. Huomenna olisi uusi päivä. Hän lähtisi hiekkalaatikolle lemmikiksi ja se vähemmän tiedostava suomalainen väestönosa lähtisi puolestaan sorvin ääreen. Elättämään hiekkalaatikon ja siinä leikkivän lauman.

KUNNIOITUS JA IHMISTAVAT

Olen vuosien varrella kiertänyt rakkaan vaimoni kanssa likipitäin kaikki Suomen alueelle jääneet sotiemme taistelupaikat. Taistelupaikoilla olen tietysti tutustunut myös kaatuneille vihollissotilaille pystytettyihin muistomerkkeihin. Niin kuin vaikka näihin kahteen Raatteen tiellä sijaitsevaan:

Jokaisella näilläkin muistomerkeillä olen ottanut hatun päästäni ja viettänyt hiljaisen hetken. Vaikka kyseiset sotilaat taistelivatkin sen valtion puolella joka pyrki väkivalloin lopettamaan Suomen olemassaolon. Kas kun hiljainen hetki myös kaatuneen vihollisen muistolle kuuluu ihmistapoihin. Vihollinenkin oli ihminen eikä nuo maan alla makaavat sotilaat tehneet päätöstä hyökätä Suomeen. He ainoastaan kuolivat sen päätöksen vuoksi. Jokainen muistomerkki, niin suomalainen kuin venäläinen pitää sisällään suuren määrän uhrauksia, surua, kärsimystä ja kuolemaa. Niitten ääressä kannattaa hiljentyä hetkeksi.

Hiljentyä ja antaa kunnioitus myös kaatuneille vihollisille. Niin kuin sanoin, se kuuluu ihmistapoihin.

Ihmistapoihin, joita me dinosauruksiksi nykyisin tulkitut vanhat arvokonservatiivit pidämme yllä. Nykyaikainen tiedostava ihminen on nostanut itsensä vanhentuneitten ihmistapojen yläpuolelle. Erityisesti jos kyse on menneistä suomalaisista sukupolvista. Tuoreimpana esimerkkinä eräs tiedostavuudestaan päihtynyt kokoomusnuori:

Kyseessähän on tietysti nykyhengen mukainen muodikas avautuminen joka ei tietenkään aiheuta mitään causteja vaan ennemminkin uranostetta. On tiedostavaa muotia kerta toisensa jälkeen kusta menneitten suomalaisten sukupolvien haudoille. Syödessään ateriaa siitä pöydästä ja siinä yhteiskunnassa jotka ne sukupolvet rakensivat. Mainittavaa tässä on se, että nyt kokoomuslainen on saavuttanut taistolaisen retoriikan tason.

Lottajärjestöä tässä kirjoituksessa on sinänsä turha puolustaa sillä sehän tarkoittaisi vain sitä että kyseisen kiittämättömän nilkin sanoilla olisi niin paljon painoarvoa että jonkunlaista puolustautumista yleensä tarvittaisiin.

En viitsi kysyä tuolta nilkiltä että hävettääkö. Ei tiedostava ihminen osaa hävetä. Hänhän on asettanut itsensä tiedostavuudessaan ihmistapojen yläpuolelle. Lähinnä totean että tällainen ajankuva tällä kertaa.

SUOMALAINEN JA LOMALAINEN

Valtamediamme, erityisesti Helsingin Sanomat on ollut kovasti huolissaan – taas kerran – kun suomalaiset eivät hyväksy suomalaisuuden määrittämistä ns. sosiaalisena konstruktiona jonka luonnollisesti määrittelee valtamedia itse. Helsingin Sanomat kitisee asiasta otsikossaan ”Kuka tahansa ei kelpaa suomalaiseksi – suomalaisten poikkeuksellisen negatiivinen suhtautuminen somaliväestöön nousi esiin kansainvälisessä tutkimuksessa”.

Epäilemättä nousi ja saattaa olla että poikkeuksellisen negatiiviselle suhtautumiselle on ihan perusteltua aihettakin ja niitä aiheita on tässäkin blogissa käsitelty eräänkin kerran. Liittyvät mm. automaattiseen elatukseen sekä väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. Mutta erityisesti nousee esille – kerta toisensa jälkeen – se median harmitus siitä että se ei voi komentaa ihmisiä ajattelemaan haluamallaan tavalla. Media ei ole viranomainen vaikka se sellainen kuvitteleekin olevansa. Se on vain läjä sanoja jotka saavat suurempaa kuuluvuutta kuin vaikkapa tällainen blogi.

Median kannattaisi katsoa myös peiliin ihmetellessään sitä että somaleita ei mielletä suomalaisiksi. Hyvänä esimerkkinä varsin tuore Hesarin kirjoitus jossa esiteltiin jonkunlaista mallisomalia jota media viranomaiskuvitelmissaan tarjoaa suomalaisille malliksi siitä että somalit todellakin ovat suomalaisia ja heistä on meille jopa suurta  - joskin vain sosiaalisen konstruktion mukaisesti tulkittavaa – hyötyä.

Kyseinen esimerkkisomali on 31-vuotias seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti. Jätän kommentoimatta sen mitä somaleilla ns. yksinhuoltajuus yleensä merkitsee ja otan esille sen, kuinka Helsingin Sanomat mainostaa hänen hyödyllisyyttään. Eli hän on nykyisin ”yhteisöllisyyskoordinaattori” joka on samalla hänen elämänsä ensimmäinen työpaikka. Kyseinen totaalisen turha ammattinimikehän on niitä monikultturismin ammattinimikkeitä eli kyseiselle työlle ei olisi minkäänlaista tarvetta jos somalit eivät olisi koskaan tulleet Suomeen. Tarvitseeko muuten sanoa, että kuka maksaa palkan tuosta työstä jota yksikään suomalainen ei tarvitse?

No, Suomessa on toki julkishallinto muutenkin täynnä nollavirkoja mutta Hesarin jutun ykkösasia – ainakin tämmöiselle tavalliselle raappahousujätkälle - on seuraavissa lauseissa:

Vierauden tunne ajoi Alin identiteettikriisiin. Hän koki olevansa puristuksissa kahden kulttuurin välissä. Niinpä hän puhui 14-vuotiaana äitinsä ympäri, että sai lähteä muiden sisarusten kanssa kesäksi Somaliaan.

Ali oli tullut Suomeen 5-vuotiaana vietettyään äitinsä ja sisarustensa kanssa ensin vuoden pakolaisleirillä Keniassa. Perheen kenraali-isä oli kuollut sisällissotaa edeltäneissä väkivaltaisuuksissa.

”Halusin tutustua juuriini, oppia ymmärtämään, miksi olen sellainen kuin olen”, Ali sanoo.

”Somaliassa istuin aluksi kaiken aikaa vanhempien sukulaisten vieressä, ja kuuntelin heidän tarinoitaan isästä ja muusta suvusta. Kun he puhuivat isästä, tuntui kuin he olisivat puhuneet minusta.”

Lopulta kolmen kuukauden reissu venähti 1,5 vuodeksi. Koulun aloitus Somaliassa oli pudotus arkeen.

Lukija tietää erittäin hyvin että jokainen somali on täällä turvapaikkastatuksella. Eli he virallisen ajattelun mukaan eivät voi palata kotimaahansa, koska siellä on turvatonta. Sitä hengenvaaraa ja sen semmosta. Luoteja lentää kuin pyssyn suusta.

Nämä ”hengenvaarassa olevat” ja suomalaisten elättämät somalit kuitenkin voivat laittaa lapsensa puoleksitoista vuodeksi Somaliaan. Eikä somalien lomailu kotimaassaan ole muutenkaan kenellekään mikään salaisuus.

Ehkä tässä on yksi varsin hyvä syy siihen, miksi suomalaisilla on poikkeuksellisen negatiivinen suhtautuminen somaliväestöön. Mutta ehkä tuo Helsingin Sanomien kirjoitus ei oltu tehty tavallisille suomalaisille vaan toisille toimittajille. Sen punavihreän kuplan sisälle. Sen jota siinä kuplassa elävien mukaan ei ole olemassakaan.

Siihen kuplaan kuulumattomana voin todeta että rakkautta, arvostusta ja kunnioitusta ei voi määrätä edes viranomaispäätöksellä. Eikä varsinkaan mediapäätöksellä. Joka myös kuvittelee olevansa viranomainen. Ja laitetaanpa sitten vielä vähän matkailumainosta.

YMMÄRRYSHARJOITUS: VALTA JA SOTILAS

Osa 1: valta

Kirjoitin hiljattain fiktiivisen tarinan jossa suomalainen laillisesti valittu hallintokoneisto varmisti valtansa ylläpitämisen laittomin keinoin koska se tiesi saavansa selkäänsä seuraavissa vaaleissa. Kirjoitus pohjautui siihen tuumailuun mitä olen viime aikoina miettinyt eli kuinka valtaapitävä koneisto suhtautuu siihen mahdollisuuteen että sen valta mahdollisesti loppuukin. Sen myötä saattaa ajatella että kirjoittamani fiktio ei olekaan välttämättä fiktio vaan ns. tulevaisuuden historiaa. Edellisen kerran tämä tilanne on nähty tuolla itäblokissa 1980 – 1990-lukujen vaihteessa. Silloinkin se järjestelmä, jota kaavailtiin ikuiseksi ei ollutkaan sellainen ja se kaatui. Onneksi Romaniaa lukuunottamatta se kaatui ilman laukauksia.

Mutta kuinka on tilanne tällä uudemmalla, taas yhtenä itsensä ikuiseksi nimittäneellä ja historian omasta mielestään lopettaneella järjestelmällä? Tällä hetkellähän EU:ssa, nimenomaan sen länsi- ja pohjoisosissa (Itä-Eurooppa pois lukien) federalistis-utopistinen eliitti on tiukasti vallan kahvassa. Sama tilanne ja vielä korostetusti on vallalla erityisesti täällä Suomessa johon tässä ymmärrysharjoituksessani (joka sisältää vain kysymyksiä, ei edes vastauksen yrityksiä) keskityn. Suomessahan on voimassa tosiasiallinen kaksipuoluejärjestelmä jossa toisena osana on federalistis- monikultturistista ideologiaa tunnustava usean alaosaston muodostama blokki ja toisena osana kansallismieliset joita edustavat tällä hetkellä lähinnä perussuomalaiset. Federalistis-monikultturistisella blokilla on maassamme tällä hetkellä ehdoton valta. Ehkä suurempi kuin missään EU:n alueella.

Tuon valtaapitävän blokin sisällä on (ainakin oletettavasti) joitakin ajattelukykyisiä ihmisiä jotka ovat huomanneet tiettyjä ilmiöitä mitä Euroopassa on tapahtunut. Itä-Eurooppa tietysti ensimmäisenä mutta kansallismieliset voimat ovat saaneet selkeän vaalivoiton myös Itävallassa ja Italiassa ja näyttävät saavan sen myös Sloveniassa. Varmasti nämä utopistiblokin ajattelukykyiset ihmiset miettivät myös sitä (tällä hetkellä hyvin kaukaiselta tuntuvaa) vaihtoehtoa että kansallismieliset voimat pamauttavat vaaleissa myös täällä Suomessa itselleen kuudenkymmenen prosentin ääniosuuden eli toisin sanoen ottavat vallan. Totaalisen vallan.

Nykyisen valtablokin ihmiset varmasti miettivät, että mitä heille silloin tapahtuisi.

Selvää on tietysti, että huomattava osa tuon broilerihautomon kansanedustajista jäisi vaaleissa rannalle eikä nauttisi enää kansanedustajan asemaa ja ennen kaikkea palkkaa. Hallinnon vaihtuessa tilanne muuttuisi myös epäilemättä siinä mielessä kriittiseksi että eduskunnasta pudonneille tovereille ei uusi hallinto enää järjestäisikään poliittisia suojatyöpalkkiovirkoja esim. kansainvälisyyttä korostavan tyhjänpaskanhiertämisen tutkimuskeskuksen johtajana, apulaisjohtajana, apulaisjohtajan assistenttina sekä projektikoordinaattoreina.

Eduskunnasta pudonneet broileripoliitkot saattaisivat huomata olevansa siinä tilanteessa että he joutuisivat etsimään kykyjään vastaavaa työtä niin kuin muutkin kansalaiset. Luonnollisesti uuden hallinnon myötä myös tietty toverikapitalismi loppuisi. Valtaa pitävä luokkammehan on oivaltanut että on ihan turhaa koetella onneaan epävarmoilla markkinoilla kun yritystoimintaa voi pitää yllä veronmaksajien rahoilla ja siihen sopivia lakeja säätämällä. Sekin runsaudensarvi loppuisi.

Tilannehan olisi kestämätön. Sillä poliittisella broilerilla ei ole muuta osaamista kuin olla poliittisen broilerikoneiston osana. Kun se koneisto kaatuu, hän jää tyhjän päälle.

Vielä hankalammaksi tilanne muuttuisi jos uusi hallinto alkaisi tarkastella että mitä se edellinen hallinto oikein tekikään. Jolloin se pahimmillaan saattaisi kaivaa esille lakipykälän törkeästä maanpetoksesta. Mitäs se pykälä sanoikaan?

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä

1.      aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka

2.      muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

Asemansa menettämistä pelkäävä broileripoliitikko saattaisi tarkastella noita pykäliä ensimmäistä kertaa elämässään ihan tosimielessä sillä aikaisemminhan hänen ei ollut tarvinnut niistä välittää. Ja ehkä hän ymmärtäisi että hän on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Suomi ei ole enää itsenäinen valtio vaan EU:n alainen maakunta. Toisin sanoen hän on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomi on kokonaisuudessaan joutunut vieraan vallan alle. Minkä voimassaoleva laki tulkitsee törkeäksi maanpetokseksi.

Sitten hän saattaa katsoa sitä kakkospykälää eli ”muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa” tietäen että juuri hänen toimiensa vuoksi suomalaisia on tapettu, pahoinpidelty, raiskattu ja ryöstetty ulkomailta hänen jalustalle nostamien haittamaahanmuuttajien toimesta ja näitten tunkeutujien elättäminen on aiheuttanut Suomelle erityisen suurta taloudellista vahinkoa. Lisäksi hän saattaa huomata, että hänen ratkaisunsa ja niitten seuraukset eivät poistu kun hän aikanaan kuolee vaan ne jäävät seuraavienkin sukupolvien jatkuvasti kasvavaksi kiusaksi, rasitteeksi ja suoranaiseksi vaaraksi. Hän saattaa huomata, että jos se totaalinen vaalitappio tulee, hän saattaa joutua vastuuseen tekemisistään.

Mitä hän tekisi? Mihin kaikkeen hän olisi valmis turvatakseen valtansa, asemansa ja etunsa?

Toteaisiko hän vain että no, se oli kivaa niin kauan kuin se kesti ja alkaisi etsiä itselleen uutta kykyjensä mukaista työpaikkaa esimerkiksi Hesburgerin myyjänä? Ja hyväksyisi sen että hänet mahdollisesti laitettaisiin valtakunnanoikeuteen vastuuseen tekemisistään?

Vai yrittäisikö hän tehdä oppositiolle Vlaams Blokit, saada sen kiellettyä ja saattaa opposition oikeuteen jonkun viharikossyytteen perustella.

Jos oppositio uhkaisi saavuttaa liikaa vaikutusvaltaa niin yrittäisikö hän käyttää jopa valtion väkivaltakoneistoa eli loppulaskussa puolustusvoimia sen hiljentämiseen?

Olisiko hän valmis tähän? Väkivaltaan? Ja suostuisivatko puolustusvoimat tähän?

Ja tästä kysymyksestä päästäänkin ymmärrysharjoituksen toiseen osaan.

Osa 2: sotilas

Silloin kun itse palvelin varusmiehenä oli armeijan tehtävä varsin selkeä. Sen tuli puolustaa Suomea ulkoista uhkaa vastaan. Uhka oli YYA-Suomessa virallisesti varsin epämääräinen ja sotaharjoituksissa olivat vastakkain siniset ja keltaiset (kai nykyisinkin muuten) mutta kantapeikot totesivat meille varusmiehille että ”vihollinen tulee aina idästä” ja tokihan me itsekin sen tiesimme. Siihen aikaan hallitusta ei mielletty uhkana. Ajateltiin vain että se pyrkii toimimaan Suomen ja suomalaisten etujen mukaisesti vaikka se aika ajoin munaakin.

Nykyisin tilanne on hieman toinen ja mietin että mitä joku sanotaanpa vaikka everstiluutnantti asiasta tuumii. Toki itä on uhkana edelleenkin. Sotavaltio varustautuu sitä vastaan. Niin kuin kuuluukin. Mutta kyseinen everstiluutnantti saattaa katsella Suomen puolustusvoimia koskevaa lakia jossa on kohta:

Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.

Tietysti tuo kohta ”turvaa valtiojohdon toimintavapautta” velvoittaisi kyseisen everstiluutnantin tottelemaan kaikkia valtiojohdon määräyksiä. Mutta siinäkin hän saattaisi ajatella, että onko valtiojohdon toimintavapaus turvattu, jos se joutuu noudattamaan ulkopuolelta, tässä tapauksessa Brysselistä tulevia määräyksiä? Määräyksiä, jotka menevät Helsingistä annettujen määräysten ohi. Ei tuo laki sellaista vaatinut.

Laki sanoo muutakin:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.

No joo, tässä oli taas se valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen. Mutta siinä oli myös kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen. Palataan samalla siihen ensimmäisen lakikohtaan:

”Aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.”

Mitä everstiluutnantti miettii asiasta?

Laillinen valtiojohto (maan ulkopuolelta annettujen määräysten perusteella ja niitä mitään kyseenalaistamatta totellen) on laskenut Suomeen kymmeniä tuhansia ihmisiä jotka muodostavat selkeän turvallisuusriskin suomalaisille. Ulkoisen uhan. Ehkä myös kyseinen everstiluutnantti miettisi jo tuossa aikaisemmin esille tuotua lakipykälää törkeästä maanpetoksesta:

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä

1.      aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka

2.      muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

Everstiluutnantti saattaisi ajatella että nykyinen hallintomme on saanut aikaan sen, että Suomi on joutunut vieraan vallan alaiseksi. Minkä estäminen on puolustusvoimien yksi perustehtävistä. Samoin hän saattaisi ajatella että nykyisen hallintomme hyväksymän ja kyseenalaistamattomaksi dogmiksi julistaman haittamaahanmuuton myötä on Suomelle ja suomalaisille ihmisille on tehty erityisen suurta vahinkoa niin suomalaisiin kohdistetun väkivallan kuin valtavan hukkaan heitetyn rahamäärän muodossa.

Jos nykyinen EU:n talutushihnassa oleva hallinto antaisi kyseiselle everstiluutnantille määräyksen komentaa joukkonsa nostamaan aseensa nykyistä hallintoa vastustavia ihmisiä kohtaan niin mahtaisiko hän totella kyseistä määräystä? Sillä hänet on kuitenkin koulutettu toimimaan vain ulkoista uhkaa vastaan.

Entäs kun se ulkoinen uhka tuleekin omasta hallintokoneistosta?

Ajattelisiko everstiluutnantti että turvatakseen laillisen yhteiskuntajärjestyksen hänen täytyy ryhtyä laittomiin toimenpiteisiin?

On tietysti selvää että sotavaltiolla on upseereita jotka ajattelevat jääkiekkovertausta käyttäen että miksi tyytyä pelaamaan HIFKissä kun voi pelata New York Rangerseissa. Mutta uskoisin, että he ovat kuitenkin vähemmistö. Puolustusvoimien perustehtävä on turvata suomalaisten turvallisuus.

Mitä everstiluutnantti ajattelee? Hän näkee sen, minkälaiseksi tilanne on muuttunut Ruotsissa, Ranskassa ja monessa muussa eurooppalaisessa valtiossa.

Noudattaako hän jatkossakin poliittisen eliitin käskyjä niitä mitenkään kyseenalaistamatta?

Tämän minä haluaisin tietää.