sunnuntai 29. lokakuuta 2017

TUNTEMATON KRIITIKKO

Näin alkuun täytyy tunnustaa, että minähän en juurikaan ymmärrä kulttuurin päälle. Ainakaan ns. korkeakulttuurin jonka määrittelevät korkeakulttuuriksi ns. kulttuurikriitikot. Omasta mielestäni korkeakulttuuria ovat mm. Tex Willer, kivääriammunta, Mustanaamio, saunominen sekä 1990-luvun alun loistavan luonnenäyttelijän Steven Seagalin ihmissuhde-elokuvat joissa ongelmat ratkaistiin aina puhumalla.

Tällä kulttuuritietämykselläni uskallan ottaa kantaa tähän Tuntemattoman Sotilaan uuteen elokuvaversioon. Minähän en ole sitä vielä nähnyt. Enkä aio mennä katsomaankaan. Kyseessä ei ole suinkaan mikään protesti, vaan laiskanpulskeana jätkänä aion odottaa, että elokuva tulee DVD-jakeluun ja katson sen sitten koneelta. Joku voi todeta, että menetän paljon kun en näe laajakangasversiota. Voi olla. Mutta saan myös paljon tilalle. Voin Tuntematonta katsellessani hörsiä olutta ja natustaa saunapalvikinkkuleipää, pistää välillä paussin päälle ja käydä pissillä & pihalla vetäisemässä Voimasavuke Bostonin. Tietysti elokuvan tunnelmaan kuuluisi panna palamaan holkillinen Työmies-tupakka mutta sen valmistushan lopetettiin jo aikaa sitten.

Vaikka en ole nähnyt elokuvaa, niin olen silti varma että se kannattaa katsoa ja se on todennäköisesti hyvinkin onnistunut. Jaa mistäkö moinen varmuus? Tietenkin siitä, että luotan asiassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen ammattitaitoon. Niin minä kuin varmaan suurin osa lukijoista on huomannut jo aikaa sitten että jos HS:n kulttuuritoimitus lyttää jonkun elokuvan / äänitteen / kirjan, niin silloin se ehdottomasti kannattaa katsella / kuunnella / lukea.

Nythän HS:n kulttuurikriitikko Juha Typpö pläjäytti leffalle kaksi tähteä viidestä ja totesi, että elokuva on turha, riskitön ja kaikkia miellyttämään pyrkivä. Tässä Typöllä näyttää olevan selvä ajattelun perusvirhe, sillä siitä saa käsityksen ettei ohjaaja Louhiniemi ole suinkaan pyrkinyt miellyttämään aivan kaikkia. Ainoastaan maksavaa elokuvayleisöä. Tiedostavien kulttuurikriitikoitten katselunautintoa hän on tuskin ajatellut ja se tietysti kriitikkoa jurppii. Typpö toteaa elokuvasta myös että elokuva on tavanomainen suomalaisen elokuvan mieskuvaus, kokonaisuutta ei aseteta uuteen valoon eikä Tuntematonta tuoda tähän aikaan kiinni.

Kyseisen tiedostavan kriitikon mielestä olisi tietysti suotavaa, että vuoden 1941 – 1944 aikana tapahtuneita asioita käsittelevän kirjan pohjalta tehty elokuva ottaisi voimakkaasti kantaa mm. vuoden 2017 suomalaiseen rakenteelliseen rasismiin, ilmastonmuutokseen, välttämättömään kehitysmaalaiseen maahanmuuttoon, yleisrääkyvän feminismin voittokulkuun sekä sukupuolimääritteiden laajenemisen kahdesta kuuteensataankahteenkymmeneen. Vaikuttaa siltä, että Tuntemattoman uusinkaan versio ei näitä käsitellyt, joten sutta ja sekundaahan sen silloin täytyy olla.

Minkälainen versio olisi sitten mahtanut miellyttää tätä tiedostavaa kulttuuritoimittajaa? Perusoletus ja suoranainen välttämättömyys olisi tietysti nykypäivän etninen diversiteetti siirrettynä jatkosodan vuosiin eli ohjaajan olisi tullut tehdä ns. smedsit ja palkata Rokan osaan mulatti, ellei sitten jopa sataprosenttinen somali. Sinänsä kaikella kunnioituksella Henry Hanikkaa kohtaan ja jatkuvaa onnea sekä menestystä hänen uralleen toivottaen. Hän on varmaankin ihan hyvä näyttelijä mutta tummapintainen mies Rokan roolissa on täsmälleen yhtä uskottava kuin Matti Nykänen Nelson Mandelan roolissa.

Oletettavasti elokuvan asemasotavaiheessa korttia läiskiessään Hietanen, Määttä, Rahikainen ja Salo olisivat tuumailleet, että transseksuaalien asemaan ei olla kyllä armeijassa kiinnitetty läheskään tarpeellista huomiota. On törkeän sukupuolittavaa sanoa, että meitä on täällä puoli miljoonaa ukkoo, vaikka osa meistä on ilman muuta queertrans-titityitä tai sitten ihan vaan perinteisiä homoja ja sukupuoli yleensäkin on vain korvien välinen mielialajuttu. Salo toteaisi vielä erikseen että mikä helvetin sotilasarvo se sotamieskin yleensä on? Eikö voitais olla sen verran edistyksellisiä että käytettäis termiä sotahenkilö? Tappamisvehkeet on kyllä aina uusia ja viimosen päälle mutta sotilasarvot pohjaavat johonkin kivikauteen, tana. Lisäksi he olisivat saattaneet tuumia että on järkyttävää, että rintamalottia pidetään vieläkin sataprosenttisesti naisoletettuina ja vielä heiltä kysymättä. True korpisoturi does not assume gender. Perkele. Tulis kuula ja tappais.

Uskoisin, että ohjaaja välttäisi myös sen nykyisen topeliaanisen harhakuvan, että etulinjassa olisi ollut vain miehiä. Todennäköisesti hän olisi palkannut Honkajoen rooliin Rosa Meriläisen joka veistelisi puhdetyönä puujortikan, kiinnittäisi sen jekkulangalla konepistoolin täyteen rumpulippaaseen ja harrastaisi virityksellä vartiovuorossaan vaginapainonnostoa samalla kun tiirailisi tarkasti periskoopilla ettei vihulainen vaan yrittele mitään tihutyötä. Luppoaikoina hän painonnostovälineitten veistelyn lisäksi pitäisi vitunvirkkauskursseja sekä suosittuja valistusluentoja joissa hän kertoisi patriarkaalisen yhteiskunnan sorrosta, tarpeettomuudesta sekä väistämättömästä tuhosta.

Mukavana mausteena elokuvaan ohjaaja voisi korvata rintamalotta Kotilaisen vangiksi jääneellä venäläisellä musikalla joka oltaisiin pakotettu sotilaspalvelijaksi ja jonka majuri Sarastie pervitiinihöyryissään persraiskaisi. Ehkä kyseisen session taustamusiikkina voisi soittaa jotain tiedostavaa suomalaista räppiä? Paleface? Steen1?

Luulen, että näillä elementeillä tiedostava kulttuuritoimittaja antaisi 5/5 tähteä, laukeaisi housuihinsa ja toteaisi innoissaan että ”Juuri näin! Juuri näin se piti tehdä! Ohjaaja on tavoittanut Linnan olemmaisimman sanoman! Jota Linna ei ehkä varsinaisesti kirjoittanut, mutta jonka ohjaaja on löytänyt rivien välistä!”.

Siirryn Helsingin Sanomista hetkeksi mielikuviin sekä niitten suureen vaikutukseen ja annan hieman omaa elokuvakritiikkiä uudesta Tuntemattomasta (jota en siis ole edes nähnyt) ja asiasta joka siinä jurppii minua. Lievennykseksi ja erotukseksi varsinaisista kulttuuriperseistä totean myös samaan hengenvetoon että olen kritiikissäni täysin väärässä. Vaan mikä sitten jurppii? No ne trailerissa nähdyt Suomi-konepistoolin ruumisarkkulippaat. Tuntemattomassa rumpulipas on ainoa ja oikea lipas. Johtuen siitä, että niin oli kahdessa vanhemmassakin ja myös siitä, että olen itse sitä ikäpolvea jolle armeijassa Suomi-konepistooli vielä opetettiin ja meilläkin oli enää vain rumpulippaita.

Ja minähän olen tässä tietenkin täysin väärässä ja elokuva oikeassa. Siellä sodassa Suomi-konepistooleissa oli sekä rumpu- että ruumisarkkulippaita. Elokuva on siis autenttinen, oma mielikuva ei. Nää on näitä korvienvälijuttuja nämä. Mutta mulla ne pysyy kuitenkin korvien välissä eikä etene jalkojen väliin saaden aikaan sen että vaadin julkisesti erityiskohtelua.

Mitä tulee näihin vanhempiin versioihin Tuntemattomasta on minulle Laineen mustavalkoinen versio se ainoa oikea. Jo siksi, että sen näki ensin jo pikkupoikana ja kyseinen elokuva antoi kirjan sotilaille kasvot. Vaikka näyttelijät olivatkin roolihahmoihinsa nähden yli-ikäisiä ja touhu välillä teatraalista niin juuri se versio tavallaan paloi mieleen kiinni. Mollbergin versiossa lähinnä ällötti se kaikkialla näkyvä ”kai te jätkät nyt ihan varmasti huomaatte, että me tässä tehdään sodanvastaista elokuvaa?”. Uusintaversiot voivat olla kyllä onnistuneitakin, niin kuin Timo Koivusalon uusiksi tekemä Täällä Pohjantähden Alla. Minusta se ei kalpene alkuperäisen rinnalla ollenkaan.

Jos palataan vielä HS:n kulttuuritoimitukseen, voi todeta, että suomalaisen tiedostavan kulttuuritoimittajan elämä on varmasti vaikeaa. Hän tietää olevansa älykkäämpi kuin 99,99% suomalaisista. Hän tietää, että joku Tuntemattoman Sotilaan uusiksi tekeminen on tarpeetonta ajanhukkaa ja mielenkiinto pitäisi kohdistaa mieluummin hyvin, hyvin vihaisen miesoletetun Wille Hyvösen itsetutkiskelutuotantoon. Tiedostava kulttuuritoimittaja tietää, että hänen omat arvonsa ovat niitä parhaita arvoja eikä voi ymmärtää, miksi niistä ei ole tullut vallitsevia normeja. Varmaankin hän tuntee olevansa muutaman kollegansa tavoin yksi harvoista ajattelukykyisistä tikapuuhermoisten valtakunnassa.


Suomalaista korkeakulttuuria jo vuodesta 1931

Luonnollisesti myös tiedostava Yle otti asiaan naisnäkökulman. Tässä tapauksessa ehkä yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa:


No niin, Hotelli Yrjöperskeleen kulttuuritoimitus aloitti ja samantien lopetti toimintansa ja jatkossa keskitytään taas puhtaaseen vihapropagandaan. Ja juu, kai muistitte siirtää kellon? Tää kellonsiirtopelleily on kyllä syvältä ja poikittain. Varsinkin tämmöselle vuorotyöläiselle se yksi ainoa tunti sotkee systeemit yllättävän pahasti. Tuttavapiirissäni ei ole koskaan löytynyt ensimmäistäkään ihmistä jonka mielestä siinä olisi pienintäkään järkeä.

64 kommenttia:

Veijo Hoikka kirjoitti...

Eikö nyt olisi aika tehdä se oikea monikulttuurinen Tuntematon Sotilaspakolainen! Suomessahan on kymmeniätuhansia luonnenäyttelijöitä oikeilla luonnon värisävyillä varustettuna. Ajatelkaapa myös työllistävää vaikutusta ja huoltosuhteen korjausta, nythän huoltosuhde on käänteinen eli vanhat suvakit suhdehuoltaa sukupolven parin nuorempia kumipääkomppanioiden karkulaisia. Lotista tuskin on pulaa, korsuissakin tunnelma katossa. Olisi hienoja pridemarssikohtauksia, sankareilla camo-värit kasvoilla, kuten tiedostavilla brittisotapoliiseilla: http://www.breitbart.com/london/2017/10/27/crime-soaring-arrests-fall-48-per-cent-police-focus-hate-crime/

6/12/2017 vietetään Suomessa osavaltiojuhlia. Raskaiden finlandioiden sijaan suosittelisin Tuomari Nurmion Lasten Mehuhetkeä:
https://www.youtube.com/watch?v=zSQotdIP2P0
Tuomarihan kertoo Mustan Enkelin (A Merkel) pilaavan lasten synttärit (Suomi 100 v). Nurmio taisi aavistaa tulevan, kuunnelkaapa biisin sanat huolella.

Anonyymi kirjoitti...

Kävin katsomassa Tuntemattoman sotilaan ja pidin siitä erittäin paljon. Aiemmat versiot eivät ole minuun oikein uponneet, mutta en tiedä onko silloin ollut kyse elokuvasta vai enkö ole aikoinaan ollut sopivassa mielentilassa. Tämä oli minusta hyvä elokuva seuraavista syistä:
1) Hyvä tarina. Tuntematonta en ole koskaan lukenut loppuun asti, joten en voi kirjaan verrata. Tämä tarina oli selkeä ja hyvä seurata. Henkilöiden motivaatiot tulivat selkeästi esille ja olivat uskottavat.
2) Hyvä ohjaus. Tämä nyt näkyi selkeimmin siitä ettei mitään tärkeää valitettavaa löytynyt, mutta sitä enemmän kehuttavaa. Ja ohjaaja on antanut näyttelijöille tilaa loistaa (vähän niin kuin Sergio Leone antoi tilan näyttelijöille ja Clint Eastwood ynnä muut hyödynsivät sitä).
3) Hyvä näyttelijätyö. Näyttelijävalinnat olivat oikeat ja jokainen näytteli roolinsa uskottavasti. Kukaan ei sortunut ylinäyttelemiseen, mutta tilanteeseen sopivat tunteet saatiin välitettyä kuten kuuluukin. Kenties parhaat roolisuoritukset näiltä näyttelijöiltä, osittain varmaan siksi että ohjaaja on heihin luottanut. Niin, ja näyttelijät liikkuivat kuin olisivat oikeasti olleet tulen alla.
4) Hyvä leikkaus. Leikkaus toimi eikä siinä ollut mitään ylimääräistä läskiä jota pitäisi vielä poistaa. Mielenkiinto pysyi yllä koko 3 tuntia eikä tullut kertaakaan mietittyä että miksiköhän tämäkin on tähän laitettu.
5) Hyvät lavasteet, varusteet ja tehosteet. Ei osunut yhtään virhettä silmiin. Ehkä sellaisia löytyisi jos oikein hakemalla hakisi, mutta mitään räikeää ei ollut. Minua on sotaleffoissa häirinnyt se miten tykistöiskuissa on niitä iänikuisia bensaräjähdyksiä. Nyt oli ihan oikean näköistä räjähdystä jossa puut katkeilivat ja huojuivat.
6) Hyvä historiallinen tarkkuus. Naisia oli siellä missä niitä historiallisesti on tiedetty olevankin. Tapahtumat, puheet, kalusto... kaikki oli aikaan sopivaa.

Onko parempi kuin muut tuntemattomat? En tiedä - pitäisi nyt katsoa ne taas ja sitten verrata. Ehkä kuitenkin kallistun sille kannalle että tämä on riittävän erilainen toimiakseen hyvänä kumppanina aiemmille versioille ja kirjalle. Elokuva näyttää miten miehet ja heidän läheisensä kokivat sodan. Se tekee sen tavalla jota kelpaa esitellä ihan ulkomaita myöten.

Kai tuo kertoo siitä etten ole tarpeeksi kulttuurisesti tiedostava minäkään.

Professori kirjoitti...

Aika lailla samoin ajattelin tuosta HS:n kritiikistä. Mutta sen seurauksena pyörsin aiemman päätökseni jättää elokuva katselematta ennen TV-lähetystä.

Jos oletuksesi (oletuksemme) kritiikin motiiveista osuu oikeaan, katson elokuvan teatterissa ihan vain tukeakseni järjen ääntä kotimaani viihdebisneksessä. Toivottavasti emme ole väärässä.

Kellon siirtely kaksi kertaa vuodessa ei ole ongelma pelkästään ihmisten mielestä, vaan myös tutkimustulosten mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää talviajan aikaa! Iltapäivän näytökseen olisi paikat varattuna ja jaan täysin käsityksesi tuosta pääkaupunkiläpyskän kylddyyritoimituksen vertaansa vailla olevasta älykkyydestä. Saattaa silti hyvinkin tulla viiden tähden elokuvakokemus.

Noista voimasavukkeista olen kuitenkin eri linjoilla, nuorempana tuli kyllä myös sauhuteltua ja kolmen tupakkalakon jälkeen painokin nousi todella raskaaseen sarjaan.
Toisaalta mikäs minä olen moralisoimaan toisten paheita, kun ei omatkaan elintavat aivan terveellisemmästä päästä ole. Kannustan siltikin harkitsemaan Bostonista luopumista :)

Sepi

Anonyymi kirjoitti...

Kunhan ehdit katsoa, niin pariin plussaan voit halutessasi kiinnittää huomiota, eikä tämä ole mikään juonispoileri.

1.Äänet. Konepistooli kuulosti konepistoolilta. Olen kuullut aidon räkätyksen, joten osaan vertailla. Kranaatin räjähdyksen jälkeinen kuurous tahi kuulon heikkeneminen tuli hyvin esille, kun puheääniä oli käsitelty tyyliin vettä korvassa.

2. Asemasotamasennus. Sitä on näissä rainoissa ja kirjassakin kuvatu, mutta tässä jotenkin onnistuneemmin kuin aikaisemmissa -alleviivaamatta mutta ainakin minulle tuli selväksi, miten kolmatta vuotta paikallaan käkkivän sotilaan mieli alkoi muuttua. Suomisvedulainen sosiologi Knut Pipping väitteli jo 1947 aiheesta "Kompaniet som samhälle. Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944". Pipping mainitsi jossakin yhteydessä, että hänen lääkärikaverinsa oli itsekin rintamamiehenä katsellut sotilaita, ja tokaisssut, että mielen masennus on se, joka näitä yhdisti.Toimintakyky heikkeni, liikaunisuutta tai unettomuutta oli, päätöksentekokyky vaikeutui, ajattelu sai pessimistisiä sävyjä...

3. Jos on aina halunnut nähdä Paula Vesalan alastomana, sekin on rainan plussa.

KKi kirjoitti...

Kiitän kultturitoimittaja Y. Perskelettä ja totean, että taidanpa minäkin sitten kattoa ko. rainan kunhan DVD ilmestyy.

Nämä willehyvöset joiden rekemisistä joseratikaiset kirjoittavat ovat lähinnä huvittavia. Tai olisivat mikäli heidän tiedostavuuttaan ei rahoitettaisi pitkästi yhteiskunnan apuhannarahalla.

Oliko kukaan muuten koskaan kuullutkaan jostain neiti Wille Hyvösestä ennen tätä heteromies kaustia? Kaustia jota tämmöiset setämiehet jaksoivat naureskella sen sekunnin kun Hommalta asiasta lukivat. Suurin osa suomalaisista ei edelleenkään tiedä kuka ...kele on Wille Hyvönen ja sehän tietysti Willeä vituttaa. Mutta suurinta osaa suomalaisista vituttaa pikkuriikkisen vähemmän.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Veijo Hoikalle, Ano1:lle, Professorille, Sepille, Ano2:lle ja KKi:lle & kiitos kommenteistanne.

Veijo: Joo, nyt olisi ehdottomasti aika unohtaa paatosisänmaallisuus ja tehdä mainitsemasi uusi spektaakkeli. Niin kuin totesit, niin vapaaehtoisia varmasti löytyy.

Paha Musta Enkeli ottaa kenet haluaa
Eikä muita enkeleitä ole olemassakaan

Ano: Kiitos katsauksestasi. Itse asiassa tuo oli sellainen, että se olisi itsessään käynyt jo kritiikiksi mikseipä vaikka HS:ään. Siinä kun oli kaikki olennainen ja se keskittyi itse elokuvaan.

Professori: Minä tuen osaltani kotimaista viihdebisnestä ostamalla sitten leffan DVD:nä. Mulla kun tuo lähin elokuvateatteri on aika kaukana. Olen muuten siinä käsityksessä että se kellon siirtely aiheuttaa joka kerta sydänkuolemia.

Sepi: Pistä vaikka lisää kommenttia kun olet nähnyt pätkän. Noista voimasavukkeista olet tietysti ihan oikeassa, lopettaa pitäisi mutta ei tuo taida onnistua. Sinänsä voimasavukkeet kuuluvat jo tavallaan tähän Pinnanmaa-kaanoniin.

Ano2: Kiitos näistäkin hyvistä havainnoista. Minun on muuten pakko sanoa, että en ollut ollenkaan mielissäni siitä, että P. Vesala on elokuvassa mukana sillä minun on mahdoton ajatella häntä minään Lyytinä vaan pelkästään karmean PMMP:n jäsenenä ja julkimokuttajana. Mutta täytynee antaa hänellekin mahdollisuus.

KKi: Pulituuritoimittaja Perskeles kiittää puolestaan. Mutta totta puhut, jos kyse olisi pelkistä omista ansioista niin kyseisistä willehyvösistä ei tietäisi kukaan. Samaan kastiin lasken Rosa Meriläisen. Onhan hän toki yhden kauden kansanedustaja mutta se, että jokaisesta hänen pillupäivityksestään tehdään valtakunnan uutinen on jo naurettavaa.

Hemuli kirjoitti...

Satuin kuulemaan tuon Jenni-Maarit Koposen tekemän haastattelun radiosta autoa ajaessa. Siinä oli ojaan ajo lähellä kun repesin totaalisesti, että mitä vittua Jenni-Maarit on aamulla oikein syönyt.
Toisaalta mustan marskin jälkeen YLEläiset saattavat ihan oikeasti ihmetellä tämän suuntaisia asioita.
Historiallisena faktana olisi tietysti voinut laittaa tapettuja naisneuvostoliittolaisia kuviin. Olikohan juuri tämä sitä mitä Jenni-Maarit tarkoitti?

Kellojen siirto on tietysti turhaa touhua mutta ei heilauta reissutyöläistä mihinkään suuntaan. Omaa aikavyöhykettä tulee sen verran usein vaihdettua, että yhtä tuntia huomaa missään.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Ilman muuta on katsottava viimeisin TM, sen verran positiivista kommenttia pukkaa, kunnes dvd.
Kommunikoinnissa pyrkii esiin uskottavuus, tunnelma jne, niin kuin pitääkin. Tunnelmaa on myös kirjassa: Frederic Manning "Harva hyvin kuolee". William Boyd kommentoi: "Paras sotaromaani, mitä ensimmäisestä maailmansodasta on koskaan kirjoitettu". Ernest Hemingway (tasoillaan, luultavasti) puolestaan: "Jaloin lukemani kirja miehistä sodassa. Luen sen joka vuosi uudelleen, etten unohtaisi asioiden laitaa ja etten koskaan sortuisi niistä valehtelemaan itselleni tai muille."
Jos uusi TM tuo Manningin kirjan tuntuman elokuvaksi, katson sen joka vuosi.
Liken tuotantoa, kuinkas muutenkaan...

Kenzo kirjoitti...

Kiitos tästä Ykä. Olen jättänyt YLE:n antojen seuraamisen vähiin viime aikoina ja HS:n kulttuurisivujen lukemiset vieläkin vähemmälle huomiolle, mikä todistettavasti tarkoittaa sitä, että on jäänyt lukematon määrä elämää pidentäviä naurukohtauksia välistä. Ja älypuhelinkin kait pitäisi hankkia, sillä huomasin vasta ylitöihin lampsittuani olevani varsin hyvissä ajoin pläräämässä vihakirjoittelijoiden ei-niin-tiedostavia huomioita elämän menosta. Hienoa kuitenkin, että laitoit kulttuuritoimittelijan suositukset eteenpäin, sillä muuten olisi tämäkin, potentiaalinen mestariteos, jäänyt katsomatta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Hemulille, Veijo Hoikalle ja Kenzolle & kiitos kommenteistanne.

Hemuli: Tää pieni episodi kuvaa kyllä osaltaan Ylen linjaa. Historiaakin voi vääristellä, jos se vain tukee omaa ideologiaa. Olen muuten miettinyt sitäkin, että kuinka paljon tuon tyyppiset Ylen toimittajat oikeasti edes tuntevat historiaa. Täytyy muuten sanoa, että nuo Aho ja Louhimies pitivät pokkansa ihailtavan hyvin vaikka molemmilla saattoi mielessä käydä kysymys että onko tuo tättähäärä syntyjään noin idiootti vai onko se käynyt sitä varten jonkun kurssin.

Veijo: Kiitos vinkistä. Nokitan toisella. Eli Wolfgang Ott: Hait ja pienet kalat. Se kertoo kakkosrähinän merisodasta saksalaisten näkövinkkelistä. Päähenkilöt ovat ensiksi miinanraivaajalla ja sitten sukellusveneessä. Menee yli U-96:sta joka mainio teos on sekin.

Kenzo: Kiitokset sinullekin. Ei minullakaan älykännykkää ole, mutta tämä Voiman Pimeän Puolen tietotoimisto toimii varsin kattavasti.

eki kirjoitti...

Kiitos Ykälle erittäin upeasta ja moniaiheisesta blogista. Olet järjen ääni autiomaassa....

Anonyymi kirjoitti...

Saanen valistaa Yrjöä ja laittaa linkin:

https://www.youtube.com/watch?v=K2AZVFl0E2g

Voitaneen päätellä, että varsinkin ensimmäinen Tuntematon Sotilas elokuva oli Neuvostoliiton propagandaa jolla pyrittiin hämäämään Naton tiedustelua luulemaan Neuvostoarmeijaa teknisesti vanhakantaiseksi ja kehittymättömäksi. Onneksi tämä Redux paljastaa totuuden. Myös niistä suomalaisista etulinjan naisista :)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ekille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Eki: Lämmin kiitos. Tuollaisella palautteella on suuri merkitys.

Ano: Itse asiassa törmäsin tuohon pätkään hiljattain. Ihan tyylikäs pätkä sinänsä joo, mutta minua ottaa päähän siinä oleva asenne joka heijastuu nykyisin niin tuollaisista pientuotannoista aina Hollywoodiin. Eli nykyisin niin leffoissa kuin tv-sarjoissa naiset ovat vähintään yhtä kovia ja yleensä kovempia jätkiä kuin miehet. Tässä reaalimaailmassa elävät tietävät että se on paskapuhetta. Kun alkaa rytisemään, naiset poistuvat takavasemmalle ja miesten täytyy hoitaa homma. Olisko niin, että feministit ovat katsoneet liikaa telkkaria ja alkaneet uskoa sitä, mitä siellä näkevät?

Lemminkäinen kirjoitti...

Ilman muuta filmi täytyy nähdä ja meikälle riittää perusteluksi se että luin jostakin että uusin Tuntematon on Linnan kirjan "hengen" mukainen. Ja jos HS lyttää filmin ruttuun niin silloin se on vähintään viiden tähden arvoinen. Femakot voisivat tehdä oman Tuntemattoman, "Tunnistatko Emman uudessa kokovartalokaavussa".

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Jos noudatamme sukumonioisittaisen terminologian uudelleenmäärittelyn raamattua (=tamperelainen Aamulehti).
(Ja miksi emme noudattaisi.)

Niin kun varusmies on nyt oikeaoppisesti ilmaistuna varussotilas, tuolloin sotamies on tietysti sotasotilas. :D

Unknown kirjoitti...

Täytyy katsoa tuntematon, mutta dvd-jakelua odotellessa... Onkohan nämä samaiset naisnäkökulman peräänkuuluttajat niitä joiden mielestä taisteluyksiköissä voi ihan hyvin olla naisia? Esteradat ja varusteet vain on niin mieskeskeisiä. Naisillehan voisi jakaa sirpaleliivien tilalle toppaliivejä, rynkyn voi korvata muovisella replikalla, panssarivaunuihin pitäisi voida laittaa innovatiiviset telaketjut joita naisetkin voivat käsitellä, vitsi tulee liian pitkä lista. Liian älyttömiä juttuja.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Lemminkäiselle, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle ja Unknownille & kiitos kommenteistanne.

Lemminkäinen: Löytyiskös tuosta sen uuden Tuntemattoman käsikirjoittajat ja ohjaajat?

http://www.hautomohattu.fi/ketka/

VNV: Joo… näin taitaa olla. Ja esimies on tietysti esihenkilö. Olisko tulenjohtaja ”jag kommer, direktör”.

Unknown: Ja tosiasia on se, mitä olen sanonut ennenkin. Eli: jos jalkaväkiryhmässä on seitsemän miestä ja yksi nainen ja se nainen haavoittuu, niin ne seitsemän miestä tapattavat itsensä yrittäessään pelastaa sen tuskissaan huutavan naisen. Se on yksinkertaisesti ohjelmoitu mieheen. Armeija ei tarvitse naisia. Mutta jos Lotta-Svärd järjestö perustettaisiin uudestaan niin kannattaisin sitä kybällä.

Anonyymi kirjoitti...

No niin, raina on nähty. Hyvää ammattimaista näyttelemistä, itse pidin Vanhalan ja Rokan roolisuorituksista ja erittän hyvin "särmä äijä" Kariluotoakin osasi rooliin valittu näyttelijä esittää. Ei tarvitse Linnan Väiskin haudassa pyöriä, sotakuvaus ja koettelemukset varmaankin on esitetty kirjan hengen mukaisesti ilman titityy- ym femakkojuttuja. Kohuttu saunakohtaus on paljon mölyä tyhjästä, ei siinä mitään pornoa ole, nätin naisen tissit näkyvät, so? Jos ei viittä tähteä, mutta ehdottomasti enemmän kuin kaksi.Elokuvalle, tisuihin en ota kantaa :)

Sepi

Anonyymi kirjoitti...

joo, vielä se piti Ykälle tiedoksi antaman, että pääisin rumpulippailla varustetuilla elokuvassa tulitettiin.

Sepi

Lemminkäinen kirjoitti...

Ykä, kyllä. Kaikki oletetut osat löytyy sieltä.

Qroquius Kad kirjoitti...

En ole minäkään tätä Kolmatta Tuntematonta käynyt katsomassa, koska voin olettaa saavani sen DVD:nä joskus lahjaksi. Asiasta sen paremmmin tietämättä voin silti uskoa sen olevan joka suhteessa valtavasti parempi kuin Mollbergin versio ja henkilöohjauksen osalta Lainetta parempi:

Laineella oli loistava silmä kuvien asettelun suhteen, mikä mielestäni huipentui Pohjantähti-elokuvissa. Henkilöohjauksessa hänellä oli rasitteenaan teatteritausta, jonka myötä hän koki ilmaisun vaativan sellaiset ilmeet ja eleet, että ne näkyvät teatterikatsomon viimeisellekin penkkiriville. Hän ei mielestäni koskaan oppinut, että kameran ollessa metrin päässä kasvoista riittää paljon pienempikin.

Mollbergin version henkilöohjaus oli turkkaamista. Henkilöt joko mutisivat hajamielisen oloisina suupielistään tai rääkyivät räkä suusta lentäen, kuten Turkka oli heitä opettanut. Kuvien asettelu oli paljolti kameran seilailua holtittoman oloisesti ees sun taas, jolla Molle epäilemättä yritti luoda vaikutelmaa daideellisesta panoroinnista, mutta onnistui antamaan ainakin minulle lähinnä ammattitaidottoman vaikutelman.

Laineen ja Mollbergin versiot seurasivat romaania kronologisesti. Tämä kolmas kuulemma rikkoo kronologiaa leikkaamalla jo alkumetreillä nykyhetkeä ja takaumia rinta rinnan. Itse pidän erityisesti juuri tällaisesta kerronnasta, mikä ei ole tässäkään blogissa mitenkään harvinaista.

Paula Vesalaa en oikein arvosta, mutta suon toki hänelle tilaisuuden kohottaa meriittejään tässä Lyyti Rokan roolissa, vaikka emme saunakohtauksessa näkisikään hänen pmmp...no joo. Vakavasti ottaen, en osaa paheksua tätä naisten kohotettua esiintuomista, kun kerran Lyyti mainittiin romaanissa Rokan puheissa ja ajatuksissa monta kertaa ja hänen kolme lastaankin kerran. Samoin Kariluodolle niin rakkaan Sirkan roolin korostaminen alleviivaa Kariluodon lopullisen kohtalon julmuutta.

Kyllä minä odotan DVD:tä ihan mielenkiinnolla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Sepille, Lemminkäiselle ja Qroquius Kadille % kiitos kommenteistanne.

Sepi: Kiitos raportista.

Lemminkäinen: Keitäs muitakaan. Ja valde kustantaa.

Qroquius Kad: Minä ostan sen DVD:n ihan rahalla. Turkkalainen koulukunta haisee Mollbergin versiossa aivan niin kuin totesit. Laineen versio on minulle tärkeä ihan muistojen vuoksi. Niin kuin sanoin, pikkupoika näki juuri sen eka kerran. Paulan pimpsa ei ole minulle millään muotoa tärkeä. Olen minä niitä tähään ikään ehtiessä nähnyt muutenkin.

vieras kirjoitti...

Huomasiko Ykä että persuja on vieraillut siinä Sensuroimaton Päivärinta-ohjelmassa, mikä pyörii Iltalehden nettisivuilla? Turkkila, Halla-aho ja Huhtasaari ovat vierailleet.

Homman palstoilla on sanottu että omassa ohjelmassaan Päivärinta on parempi kuin ollessaan Ylellä. Oliko sitten niin että Ylellä oli kertakaikkinen pakko mokuttaa?

vieras kirjoitti...

Ai niin, Leena Meri vieraili kans siellä Päivärinnan ohjelmassa.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyvästä ei-nähdyn elokuvan arvostelusta. Pari päivää sitten elokuvan nähnyt ammattisotilas kehui leffaa kovasti ja painotti sen erinomaisia näyttelijäsuorituksia. Ammattilaista kiusaavia yksityiskohtiakaan ei ollut näkynyt kuin aivan muutama, kuten joenylityskohtauksessa konekiväärin suuntaus pikaveneen keulassa , eli jos näin on, niin aika hyvältä kuulostaa! Taitaapa käydä niin, että puoliso pääsee näkemään elokuvan ihan kutsuvierasnäytännössä, itse varmaankin menen sen kaveriporukan kanssa katsomaan.

Samanlaista toimittelijoiden ja kaikenmaailman ammattipöyristyjien vinkumista näyttelijöiden liiasta valkoisuudesta, liiasta miessukumoniollisuudesta ja liian vähäisestä naiseudesta aiheutti myös tuore suuren budjetin sotafilkka Dunkirk. Siinäkin kaikki oli väärin, pielessä ja tylsää, kun kuolemisesta, taistelemisesta ja pelastaumisesta huolehtivat pääosin nuoret valkoiset miehet. Kuulemma monikulttuurisiakin sankareita olisi ollut löydettävissä, koska joku tiesi kertoa että Dunkerqueen kertyneihin brittijoukkoihin kuului mm. satakunta sikhiä, tms. edistyksellisille olennoille kelvollista sankariainesta. (Henk.koht. ei pahaa sanaa sikheistä, mielestäni kuuluvat samaan kastiin gurkhien kanssa…)

Onhan tuo varmaankin harmittavainen asia, kun historia ja ideologia eivät mene yksiin, mutta moisesta nillittäminen on jotenkin vain niin kertakaikkisen noloa - ja niin neukkulalaista toimintaa. Edistyksellisessä Ruotsistaniassahan onkin jo aloitettu historian muokkaaminen hallitsevaan ideologiaan sopivaksi, kuten meikäläinen vastuullinen mediakin osasi asiasta kertoa: https://yle.fi/uutiset/3-9864897?origin=rss Se, että muut tutkijat & arkeologit ovat tämän ”tutkimuksen” ampuneet alas, on sitten jäänyt vähemmälle huomiolle - yllättäen.

Kiitokset myös monista hyvistä kirjoituksista, joita syystä tahi toisesta ei ole saanut kommentoitua. ”Höpötti” on ihan hillitön, mutta ”Setäpuheeton viikonloppu” alkoi jostain syystä vähän etomaan.
T. Riku Raunioilla

Matti kirjoitti...

Saunakohtaus on kaunis. Paljas, karu mutta kaunis. Ei riitele tai ole epäluonteva muun henkilökuvauksen kanssa. Jos ette ole nähneet elokuvaa, tuskin pilaan paljastuksella tulevaa elokuvaelämystänne (Ykä arvioikoon), mutta voitte kuvitella, miltä tavan ihmiset näyttävät saunassa. Tavan ihmisiltä. Ei siis mitään grafiikkaa. P-grafiikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Lainehan oli aikanaan lajinsa mestari, ei sitä voi kiistää. Tuolloin vaan taisi elokuvayleisönkin vaatimukset ohjauksen nyansseista olla hiukan erilaiset kuin nykyään. Käsittääkseni Laineen elokuva oli aikansa muihin elokuviin nähden varsin "alinäytelty". Tuon ajan kamera- ja äänitekniikka oli nykyaikaan nähden varsin alkeellista, ja lavasteiden ja tehosteiden järjestelemisessä oli vissiin muitakin vaikeuksia kuin vaatimaton budjetti. Takaumien kuvaus kerronnallisena tehokeinona ei tuolloin ollut normaalia, ja Laine varmaan olisi pitänyt sitä uskottomuutena Linnan alkuperäistekstiä kohtaan. Yli-ikäisistä näyttelijöistähän kritiikki moitti elokuvaa jo tuolloin. Uskon nyt nämä arviot luettuani, että Louhimiehen teos on aivan katsomisen väärti. Nykyaikaista kerrontaa, tekniikkaa ja tuotantoa, toivottavasti ilman tarpeetonta alleviivausta - ja tarpeellisin alleviivauksin. Mollbergin filmi jätti kyllä minutkin varsin kylmäksi. Kuvaus perustui toimintakohtausten käsivaraiseen - siis heiluvaan - kuvaukseen, jonka piti ikään kuin osallistaa katsoja mukaan taisteluun. Ja tiukkaan rajaukseen kärsivien sotilaiden kasvoilla. Tässä 80-luvun pullapoikien räkäisten naamojen lähikuvat eivät olleet uskottavia, kun tiesi, millaisista oloista sotilaat oikeasti tulivat. Myös hahmojen korostetun korostamaton replikointi alkoi tympiä - tiesin kyllä, miten 20-luvulla syntyneet ihmiset eri murrealueilla oikeasti painottivat puhettaan. Odotukset ovat siis hyvät.

Kesäaikahan oli alunperin jonkun uusseelantilaisen tyypin idea jostain 1800-luvun lopulta. Ensimmäisen maailmansodan aikaan keskeiset keskusvallat ottivat sen käyttöön kaiketi energiansäästön vuoksi, ja sitten läntiset ympärysvallatkin ottivat asiasta mallia. Versailles'n rauhansopimuksessa tämä muljaus kiellettiin, mutta touhu elpyi Euroopassa 1930-luvulla. Suomessakin kesäaikaa kokeiltiin ns. välirauhan suvena 1940, ilmeisesti Saksan esimerkin mukaan. Suomen tuolloisen, ilmeisesti nykyisenkin, mahtimaitopitäjän Kiuruveden kunnanvaltuusto kuitenkin päätti, että siellä ei moiseen kotkotukseen lähdetä. Suuret karjatilalliset ja meijerin johto kun katsoivat, että palkollisten työaikojen muuttaminen tulee liian kalliiksi, ja lehmien lypsyaikojen muuttaminen tunnilla häiritsee maidontuotantoa vielä enemmän. Niinpä Kiuruvesi oli tuonkin kesän normaaliajassa, kun muu Suomi eli tunnin aiemmassa. Iso käsi 77 vuoden takaiselle Kiuruvedelle!

Terv. Achtung

Veijo Hoikka kirjoitti...

Ype
Kiitos kirjavinkistä, menee tilaukseen. Blogisihan ei ole kirjatori, mutta ei liene haitaksi blogin aiheeseen tiiviisti liittyvän ERITYISEN ansiokkaan kirjan suosittaminen.
TS DVD:tä odotellen. Minusta Linnan ja Elokuva I:n TS oli sen ajan onnistunut henkilökuvaus sotilaista eikä niinkään kuvaus sodasta, joka me hävittiin 2-1. Niitä, jotka voisivat kuvata aidosti veteraanien tuntemuksia noina aikoina, on jo ...tuskin ketään jäljellä. Joten respektiä Linnalle ja Edwin Laineelle!

Anonyymi kirjoitti...

@Riku, joo mua kans nauratti toi Dunkirk-elokuvan nillitys "eräiltä tahoilta" (vai pitäisikö todeta ranskalaisittain Dunkerque?). Toki, Ranska ja Englanti käyttivät jo 1. maailmansodassa siirtomaajoukkoja, joista osa oli mustia sotureita. Sama peli jatkui sitten kakkosrähinässä, britit käyttivät siirtomaajoukkojansa etenkin Rommelia vastaan Afrikassa ja sitten myöhemmin Sisilian maihinnoususta eteenpäin Italian rintamalla. Ei siinä mitään kaikki kunnia heille, ja noi Nepalin gurkhat ja Intian sikhit olivatkin sitten tosi kovia sotureita.

Näin ironisesti sanottuna tummempihipiäiset miehet tulivat Afrikasta sotimaan valkoisen miehen konfliktia Eurooppaan.

Laineen versiosta jäi puuttumaan pari kohtausta jotka jäivät romaanista mieleen eli se kun alikersantti Lehto ampui venäläisen sotavangin "pakoyrityksestä" ja se kun everstiluutnantti Karjula ampui sotamies Viirilän "petturuudesta". Taisivat olla liian arkoja puheenaiheita n. 10 vuotta Jatkosodan jälkeen? Mollbergin versiossahan noi ovat kuvattuna, kuten se kun luutnantti Koskela päättää upottaa KK:t ja PST-tykit suohon, jotta soturit voisivat ottaa haavoittuneet mukaansa.

"Jumalauta luutnantti, tahallista vihollisen auttamista!" kun evl. Karjula kuulee aseiden kohtalosta. Ja olihan se stm. Viirilältä paha kuitti esimiehellensä vetäytymisvaiheessa => "Seis! Mihin mies on menossa?" => Inariin susia naimaan. Ja sen jälkeenhän pamahti hra upseerin pistooli.

Laineen versiosta vielä yksi lapsus, kun alik. Hietanen tuhoaa miinalla venäläisten tankin niin elokuvassa on käytetty saksalaisten Panzer IV:ää. Toki on otettava huomioon että SA ei kauheasti avustanut tätä elokuvaa, koska sitä luultiin tuolloin sotilasfarssiksi. Onneksi suurin osa itänaapurin tankeista oli niitä BT-5 "saippualaatikoita" eikä tällaisia panssarihirviöitä.

Parolan panssarimuseossa on muuten näytillä KV-1 tankki (nimetty Kliment Voroshilov'in mukaan), jonka etupanssarista on PST-tykin ammus kimmahtanut taivaalle, ihan kivan uran se oli siihen tehnyt mutta ammus ei lävistänyt etupanssaria, muutenkin tornissa on nähdä muiden ammusten osumia. Varmaan ollut kivaa tankkimiehistönä? Ja T-28:ia kutsuttiin leikkisästi "postijunaksi" koska sotasaaliiksi saadusta vaunusta löytyi venäläisten kenttäpostisäkkejä.

Ja olihan noi T-34:t ja KV:t tylyjä yllätyksiä myös Wehrmachtille, ainoastaan 88-millinen IT-tykki pystyi noita tuhoamaan pitkältä etäisyydeltä, aikaa ennen Panttereita & Tiikereitä. Tosi rohkeat soturit tuhosivat noita sitten kasapanoksilla lähietäisyydeltä tai saksalaisten panssarit ampuivat sivustoista telaketjut poikki ja sitten radiolla tulitukea ilmavoimilta ja/tai raskaalta tykistöltä. Panzerfaust ja Panzerschreck sitten antoivat myöhemmässä vaiheessa rähinää myös jalkaväelle mahdollisuuden tuhota paremmin tankkeja, mutta kun niitä oli "hieman" liikaa.

Mutta joo, olihan se Molotovin cocktail aikamoinen keksintö. Talvisodassahan suomalaiset soturit kyttäsivät noita BT-5 tankkeja ja takaapäin polttopulloa moottorin ilmanottoaukkoon, ilmajäähdytteinen moottori kun suorastaan imaisi "terveiset" sisäänsä. Tässä eräs legendaarisimmista tankintuhoajista, heh onhan toi ironisesti todettu ja itänaapuri sitten ystävällisesti avasi torninluukun katsoakseen et kuka se siellä oikein kolkuttelee? Talvisota elokuvassa demonstroitiin hyvin sitä miten tankki pysähtyy kun tunkee halon BT-5:n vetopyörään ja "Molotovia" kehiin.

Eero Seppänen lienee se kuuluisin tankintappaja, 19-vuotias sotamies joka sai Mannerheim-ristin ja hän oli myös kantamassa Marskin arkkua.

Ja koska HS:n kylddyyritoimittelija lyttää elokuvan sen pitää olla hyvä! Oli muuten sama juttu joskus Aamulehden leffa-arvostelujen suhteen...

- Soomepois Eestist -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle, Rikulle Raunioilla, Matille, Achtungille, Veijo Hoikalle ja Soomepoisille Eestist & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Minä en ole vielä saanut aikaiseksi että olisin seurannut Päivärinnan uutta tuotantoa. Jotenkin vaan kotkaannuin tyyppiin hänen Ylen aikoinaan niin pahasti.

Riku: Kiitokset sinullekin. Muistan sen Dunkirk-kirkumisen ja sehän oli huomattavasti laajempaa kuin tämän Tuntemattoman kanssa sillä onhan valtamedian puolelta tullut leffalle myös hyvin positiivistakin palautetta. Toi viikinkijuttuhan oli tosiaan ruotsalainen versio Ruokolahden leijonasta tosin meidän leijonatapaukseen ei sisältynyt minkään sortin propagandaa. Kunhan oli mätäkuun juttu muuten vain. Ja juu, sen setäpuheettoman viikonlopun oli tarkoituskin ällöttää.

Matti: Saunominenhan on muutenkin kaunista ja monet ulkomaalaiset (joille saunominen on vierasta) eivät välttämättä tajua, että vaikka nakuina ollaan niin asiaan ei sisälly mitään seksuaalista.

Achtung: Suurinpiirtein samoin ajattelen noista elokuvista. Kiitos kesäajan lisätiedosta. Mulla olikin sellainen muistikuva että joskus jatkosodan aikana sitä oli koeteltu. Ja kertomasi perusteella alan miettiä, että mahtaisikohan se vastarinnan siemen tällä kertaa tullakin Kiuruvedeltä eikä Pohjanmaalta.

Veijo: Toki kirjavinkkejä voi heitellä. Laineen versiossahan melkoinen osa näyttelijöistä oli itse ollut sodassa. Esmes Rokkaa näytellyt Reino Tolvanen oli ollut ensin vartiomoottoriveneessä konekivääriampujana ja sittemmin Blenheim-pommarin tähystäjänä.

Soomepois: Dunkirkista jo ylempänä totesinkin mutta pistää miettimään että onkohan kohta dokumentitkin tehtävä poliittisesti sopivassa valossa. Siis kaikki dokumentit. Osahan niistä kyllä sellaisia jo onkin. Olen muuten siinä käsityksessä että Laineen versiossa oli alun perin suunnittella se, ettei Lahtinenkaan olisi ollut mukana. Linna itse oli vaatinut, että Lahtinen täytyy olla. Laineen versiohan tosiaan kärsi kalustopulasta ja esmes siinä kovennetun seisomiskohtauksessa venäläispommarit olivat DC-kolmosia. Teknisesti ottaen se ei tietysti ollut virhe, sillä naapurilla oli kyseisiä koneita Lisunov Li 2-merkkisinä ja niitä käytettiin jonkun verran myös pommituksissa. Nykyaikaista tankkia ei taida kyllä enää polttopullolla saada mitenkään tuhottua.

Anonyymi kirjoitti...

Viime vuonna Aamulehti ainakin nosti hirmuisen porun siitä kun hakivat venäläisen näköisiä avustajia Tuntemattomaan. Elokuvan nähneet: Oliko NL sotavankeja esittäneet monikulttuurisia?

Anonyymi kirjoitti...

Se, että tällainen Linnan kirjoittamaa kirjaa kunnioittava elokuva tulee teattereihin juuri 100-vuotisjuhlan kynnyksellä, on kerta kaikkiaan hieno juttu! Nämä Mustat Mannerheimit ja kaikki muutkin yritykset, joita pulpahtaa esiin milloin kirjoina, tutkimuksina ja teatterikappaleina, yrittävät halventaa ja mitätöidä milloin Mannerheimin, Rytin, kenraaleiden tai tavallisen suomalaisen sotilaan ponnistuksia ja uhrauksia säilyttää tämä itsenäisyys ja saattaa heidät varsin omituiseen valoon.

Myös kansallismielisyydestä on tullut kirosana ja vaarallinen äärioikeistolaisuus sekä natsit uhkaavat tuhota koko Euroopan. Siitä pitää televisio kiitettävästi huolen; Hitlerin aikaansannoksista pyörii siellä jatkuvalla syötöllä dokumentteja, uusintoja uusintojen perään ja välillä kanavaa vaihtaen. Keskitysleirien uuninluukkujen kolina ei taida vaieta yhtenäkään päivänä, mutta vastaavasti kommnismin uhreista kanavat eivät ole löytäneet ensimmäistäkään filmiä esitettäväksi. Jukka Hankamäen blogissa on aiheesta melko tuore kirjoitus.

Toivottavasti suomalaiset käyvät sankoin joukoin Tuntemattoman katsomassa. Itsekin aion mennä pitkästä aikaa elokuviin, kunhan saan Ykän tyyliin tuon kotisohvalta mieluummin elokuvanautintonsa hakevan ukkokullan innostumaan; sen voisi ottaa vaikka Itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Elokuvasäätiö voisi myös lakata tukemasta tekotaiteellisia tai rohkeilla ja pornahtavilla alastomuuskohtauksilla katsojia houkuttelevia tekeleitä, jotka ovat ainakin itsellä siellä arvosteluasteikon alapäässä ja joita ei viitsi edes teeveestä katsoa.

Ykältä taas mainio ja maaliin osunut, sanoisinko viiltävän hauska analyysi kulddyyriväestä. Kiitos!

Rouva Ano

Anonyymi kirjoitti...

"Luulen, että näillä elementeillä tiedostava kulttuuritoimittaja antaisi 5/5 tähteä, laukeaisi housuihinsa ja toteaisi innoissaan että ”Juuri näin! Juuri näin se piti tehdä! Ohjaaja on tavoittanut Linnan olemmaisimman sanoman! Jota Linna ei ehkä varsinaisesti kirjoittanut, mutta jonka ohjaaja on löytänyt rivien välistä!”."

Muutama lisäidea:
1. Jani Toivola Koskelan rooliin.
2. Rokan ja Tassun välille intiimisuhde (ei tietenkään liian monogaaminen sellainen).
3. Kotilainen tms. lotta tiedostavana feministinä.
4. Petroskoin paraati gaypridena.
5. Veran tilalle Viktor.
6. Kiljujuominkien muuttuminen joukko-orgioiksi.
7. Honkajoen kuvaaminen transseksuaalina.
8. Lammiosta Tom of Finland-tyylinen nazihomo (joka muuten voisi olla jossakin mielessä jopa lähes uskottavakin hahmo...)
9. Hauhian kaatuminen lavastettu itsemurha, joka johtui siitä, ettei kyennyt kestävään sortavien rakenteiden painolastia, vaan luhistui henkisesti = marttyyri. 10. Rokan ja Asumaniemen välille pederastinen "mestari-oppipoika"-suhde.

Jos noilla ei Njet-liitteestä jo täydet viisi tähteä irtoa, niin johan on kumma. Ja ainahan voi keksiä lisää yhä uusia Tiedostavia elementtejä.

Kävin itse eilen katsomassa Louhimiehen Tuntemattoman, no ei huono, taistelukohtaukset olivat visuaalisesti hyvin toteutettuja ja näyttelijäsuorituksetkin ihan ok. Kouluarvosanaksi antaisin 8+, joten ehkäpä sillä jokin 3-3½ tähteä minulta irtoaisi.

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy kai sitten minunkin katsoa tämä 3. tuntematon. Laineen versiossa ärsytti aikanaan älyttömästi sellainen teatterimaisuus ja sellainen "näytelläänpäs nyt tämäkin kohtaus" - meininki. Vähän kuin huonoa progea, kohtaukset vaihtuivat toisiin liian terävästi. Tarina ei jotenkin etene omalla painollaan, silleen jouhevasti.

Mollbergin versio on OK. Nyt on kuullut jo niin paljon hyvää tästä uudesta tuntemattomasta, että katsottavahan se jossain vaiheessa on. Sotaelokuvista paras on kuitenkin mielestäni Sam Peckinpahin Rautaristi, vaikka sota siinä onkin oikeastaan kulissi. Paskantärkeyshän sen elokuvan aihe on, mutta teki minuun suuren vaikutuksen aikanaan. Manillaköysi on tietenkin myös huippu.

Viime kesänä selailin muutamana päivänä HS:a, kun ei ollut muutakaan silmäiltävää, kun kävin tauolla syömässä. Ihmettelin suuresti, kun sattui silmiini koko sivun juttu, missä joku akka selitti jotain kuukautisjuttuja. Että tämmösellekin sitä palstatilaa annetaan. No jokainen saa lehdessään tuoda esiin mitä tykkää ja minä voin vielä valita mitä minä ruokatauolla luen.

maallikko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle, Rouva Anolle, Ano2:lle ja maallikolle & kiitos kommenteistanne.

Ano1: Kas, tämä on mennyt minulta ihan ohi. Tietysti jos tehdään elokuvaa jossa suomalaiset ja venäläiset tappelevat keskenään niin on melko luontaista etsiä avustajiksi venäläisen näköisiä eikä esmes papualaisia mutta kaipa tämäkin on jonkun saanut triggeröitymään.

Rouva Ano: Kiitokset sinullekin. Musta Mannerheim on hyvä esimerkki siitä että kun Yle muuttui puhtaasti verorahoitteiseksi niin totesi että se voi tehdä mitä sitä huvittaa. Ja niinhän se todela tekee. Tuota natsidokumenttia todellakin riittää ja kommunistien aikaansaannoksista kertovat dokumentit loistavat poissalolollaan. Karmeinta lienee se, että tiedostavan väestön keskuudessa natsistigma lyödään ihmisten otsaan yhä helpommin. Heidän keskuudessaan nationalismin ja natsismin välillä on jo yhtäläisyysmerkki ja monikultturismin vastustaminen on natsismia ilman muuta.

Ano2: Joo, luulen, että noilla elementeillä olisi räpsähtänyt viisi ja puoli tähteä. Ehkä olisi pitänyt vielä olla se kohtaus että muonan ja muonatupakoitten jaossa olisi ollut mukana muonatamponien jako.

maallikko: Laineen versio on minulle se oikea ihan siksi, että sen on ensimmäisen kerran nähnyt pikkupoikana joskus vuonna 1973 tai sinnepäin. Mollbergin versiossa ärsytti se liiaksi alleviivattu sodanvastaisuus ja jo aikaisemmissa kommenteissa mainittu turkkalaisuus. Manillaköysi oli ihan hyvä ja suosittelen sulle (jos et ole nähnyt) Mikko Niskasen ohjaamaa elokuvaa Sissit. Sam Peckinpahin Rautaristissä minulla tökkii se, että ”saksalaiset” puhuvat englantia. Saksalaiset itsessään ovat tehneet monia hyviä sotaelokuvia. Ehkä sodan hävinnyt osapuoli tekee siitä paremmat leffat.

HS antaa palstatilaa juuri tuollaiselle ja esmes Rosa Meriläisen pillu- & masturbointipäivitykset päätyvät säännöllisesti valtakunnan uutisiksi. Ehkä valtamedia kuvittelee, että tavallisia ihmisiä ihan oikeasti kiinnostaa Rosan jalkovälin tilanne.

Becker kirjoitti...

Kaikki nuo edellä mainitut leffat ja paljon muutakin löytyy omasta hyllystä. Ja tämän viimeisimmän aion minäkin ihan DVD:nä ostaa. Leffassa voisi periaatteessa käydä, mutta nykyjään kun zombeilla ei ole minkäänlaisia käytöstapoja niin mulla palaa leffoissa päreet. Se sössöttäminen ja rapistelu häiritsee. Ennen osattiin leffassakin käyttäytyä. Himassa saa rauhassa katsoa kotiteatteri äänentoiston ryydittämänä.

Yllättävän moni aivan perussvenssoni katsoo itsenäisyyspäivänä tuntemattoman. Se jotenkin kuuluu traditioon. Etenkin nykyjään kun suomalaisia aletaan pitää melkein samanvertaisina johtuen maahantunkeutuneista parasiiteista.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Becker. Näyttääkö ne Ruotsin tv:ssäkin Tuntemattoman? Vai näkyykö siellä Suomen tv? Mitä tulee ruotsinsuomalaisiin niin mulla on tuttuja siellä ja käsitykseni mukaan ruotsalaisten näkökulma suomalaisista nykyisin on se, että ainoa ongelma heillä on että he tekevät kovemmin töitä kuin varsinaiset ruotsalaiset. Ne vanhat finnjävel-ajat ovat jääneet taakse.

Anonyymi kirjoitti...

"Oishan se varmasti voinut tehdä sellasenkin version, jossa on muutakin kun miehiä rintamalla."

TS3 näkemättä mutta eikös siellä ollut hevosiakin? Siinähän on silloin monimuotoisuutta ihan kerrakseen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Suomenhevonenhan oli yksi sodan suurimmista sankareista. Sille voisi tehdä vaikka elokuvan Tuntematon Hevonen.

Becker kirjoitti...

Se on traditio että näyttävät sen Ruotsin TV:ssä Suomen itsenäisyyspäivänä, tai ainakin on ollut. Ja nimenomaan Edwin Laineen versio. Suomalainen on edelleenkin kovaa valuuttaa Ruotsin työmarkkinoilla mitä nämä muut maahanmuuttajat eivät aina välttämättä ole.
Ruotsissa vitsaillaan että suomalainen osaa hitsata jo kehdosta noustuaan.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Ei-Suomessa tehdyistä sotaleffoista suosikkini on Ilmestyskirja.Nyt.
Se tuo sen sivistyneen ihmisen sisäisen kauneuden realistisesti esiin... Istuu yksiyhteen Vietnamin sotaa kuvaavien dokumenttien-kirjojen kanssa tuoden esille How to make America great again and again. Harva hyvin kuolee.
Tuntematon Hevonen! Oskariainesta! Mutta oltava puoliverinen musta arabialainen polle!
Ehkä Tuntematon Abdullah voisi myös iskeä tiedostavien makuun. Sissinä ui yli välimeren, kuolemaa uhmaten rantasandaalit läpsyen aivan yksin tunkeutuu läpi vihamielisten rasistimaiden, kunnes Suomessa lopulta tapaa papittaren ja kaikki on kuin paratiisissa sitten joskus. Elokuva on kuitenkin noirea, loppukohtauksessa Abdullah tarrautuneena vankivaunun kaltereihin näkee Marjaanan itkien juoksevan vankivaunun perässä huutaen: Abdullah!!!
Ype, laadi noihin molempiin kässärit. Hei me rikastutaan näillä!
(Ja saunakohtaus Marjaanalla istuis varmaan noireleffaan hienosti.)

Anonyymi kirjoitti...

Taisi talvisodan ja jatkosodan alun yleisin panssari olla t-26 eli lisenssikopio Vickersin 6-tonnisesta joita Suomellakin oli. Valmistettu yli 11000 kappaletta eri versioina.

Ot. Päivän hyviä uutisia kirkkomaailmasta: https://yle.fi/uutiset/3-9908040?origin=rss

Ari

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille, Veijo Hoikalle ja Arille & kiitos kommenteistanne.

Becker: Tuo oli kieltämättä vähän yllätys. Luulisi, että Ruotsin TV välttäisi kaikenlaista militarismiin viittaavaa. Mutta hyvä noin. Mitä muuten tuttujen kanssa olen rupatellut niin suomalaiset työmiehet ovat kovasti kysyttyjä myös Norjan öljynporauslautoilla.

Veijo: Joo, kyllähän se mainio elokuva on sekin. Muistan sen elokuvan tiimoilta ajan kun Yle ei ollut vielä sellainen kuin nykyisin. Vuonna 1994 kun kyseinen elokuva esitettiin telkkarissa niin kuuluttaja Tutteli Hammerman pisti peliin oikein roppakaupalla vasemmistopropagandaa ja sai sen johdosta kenkää. Tää uusi tuntematon-juttu kiteytyy ehkä parhaiten tässä minuutin youtube-pätkässä:

https://www.youtube.com/watch?v=4CfMopiFiNA

Ari: Joo, sehän se yleisin tankki siellä suomalaisia kiusaamassa oli ja niillä Vickerseillä sitten Laguksen porukat jatkorähinässä valtailivat Itä-Karjalaa. Tuota Askolaa ei jää tippaakaan ikävä mutta ole huoletta, kyllä kirkko jatkaa edelleen hyväksi havaitsemallaan yleisafrikkalaisella linjalla.

Ukkeli kirjoitti...

Kaveri esiintyy uudessa Tuntemattomassa Petroskoin neuvostokansassa, kyllä käyn katsomassa, kuulostaa oikein hyvältä, jos Hesari haukkuu. Puuttuu enää Erkki Tuomiojan kommentit.

Noin muuten, jos armeijan todellisuus kiinnostaa, niin kannattaa lukea Kivimäen kirja Murtuneet mielet, joka kertoo sotilaiden psyykkisistä ongelmista ja sotilassairaaloista. Suomen armeijan huollosta on kirjoitettu aika vähän vai tietääkö joku hyvää kirjaa?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ukkeli. Täytyy ottaa tuo teos jossain vaiheessa työn alle. Armeija marssii vatsallaan, se on totta mutta huoltopuolelta on vähänlaisesti kirjoja. Äkkiseltään tulee mieleen Wolf H. Halstin kirja Talvisodan Päiväkirja. Halsti oli talvisodassa 5. divisioonan huoltopäällikkö ja kirjassa käsitellään asiaa.

Anonyymi kirjoitti...

Linkkivinkkiä eräältä nuivahkolta FB-kaverilta:

Punaisen Ristin pohjaton lipas, saas nähdä kauanko Yle antaa tuon olla Areenassa? Aika korutonta kertomaa, rivien välistä on todettavissa että suht'koht k*setukselta vaikuttaa toi turvapaikka-business. Mutta eihän se meille voiman pimeällä puolella kulkeville tullut yllätyksenä.

Siteeraan osia hänen pitkästä kommentista:

"Klipissä n. 9 minuutin kohdalla on mielenkiintoinen tieto mm. SPR:n itse omistamien telttojen vuokrauksesta heille itselleen! Tosin sillä erotuksella, että maksut tulivat SPR:n tileille suomalaisilta veronmaksajilta, yhteensä peräti n. 0,5 miljoonan euron vuosivauhdilla. Tragikoomisin seikka on, että noita telttoja ei edes tarvittu/käytetty, mutta SPR kokosi ne, jotta saattoi laskuttaa suomalaisia veronmaksajia, itse omistamistaan teltoista, joita seisotettiin typötyhjinä eri VOK:ien pihoilla."

"Laskentakaava on perin yksinkertainen: jokaisesta käyttämästään miljoonasta -
SPR saa itselleen 80.000 € riihikuivaa tileilleen - "kulukorvausta". Todettakoon että 57 miljoonan vuotuisella liikevaihdolla mamuja lellineet Luona Oy:n poliitikko-omistajat saavat vastaavilla sopimuksilla "vain" 5 % "kulukorvauksen"...
Ei voi kuin ihmetellä, miksi hemmetissä saavat yhtään ?
Kirkkonummella, Evitskogissa oleva VOK, teki n. 2 miljoonan liikevaihdolla yli miljoonan euron voiton! Vuokrasopimus oli maahanmuuttoviraston alun perin tekemä.
Keuruun VOK:in tilojen omistajat tekivät vain 1,5 vuoden aikana yli 4 miljoonan liikevaihdon ja viime vuoden tilinpäätös osoittaa yli miljoonan euron voittoa, vain n. 3 miljoonan liikevaihdolla! Nimetkääpä joku muu toimiala, missä liikevoiton osuus liikevaihdosta olisi yhtä suuri? Ei, en minäkään tiedä"

Astian makua sanoisin ja haiskahtaa, tarkempi faktantarkistus tuskin kestänee päivänvaloa. Selittänee osaltaan myös SPR-pomojen hyvät liksat, että johan on "laupiaita samarialaisia" huhhuh. Meni se loppukin uskottavuus tuohon organisaatioon, sääliksi käy Henri Dunant'in perintöä.

@Ari totta turiset tuosta T-26 tankista, pitää hieman punastellen tunnustaa et sekoitin noi tankkimallit toisiinsa ja niitä on myös näytillä siellä panssarimuseossa. Olisi pitänyt siitä muistaa. Heh, lähes kardinaalimoka wanhalta sinkosimolta!


- Soomepois Eestist -

Trilisser kirjoitti...

Sille, joka kehui Rautaristiä: Elokuva on todella surkea. Ensiksikin se, että puhutaan haisevaa englantia. Toiseksi, elokuva ei edes yritä selittää sitä tosiseikkaa, että Saksan armeijan taisteluhenki oli ylivoimainen. Esimerkiksi Stalingradin taistelujen aikana monet haavoistaan toipuneet halusivat takaisin omien tovereidensa tykö, vaikka tiesivät eloonjäämisen olevan hyvin epätodennäköistä. Meillä Suomessa, syystä tahi toisesta, usein irvaillaan Saksan armeijan kurille, mutta tosiasia on, ettei Saksan armeijassa tapahtunut samanlaisia kieltäytymisiä, joukkojuopotteluja ja pakokauhuja kuin meillä.

Kuka muuten vielä ostaa DVD:nä kun Bluraykin on keksitty...

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


Heivaan kaikki(a)!

Kävin minäkin katsomassa TS:n ja ehdin jo suositella kavereillekin katsottavaksi.
Varmaan menevätkin:-) Kp:n ruumisarkkulippaat hivenen häiritsivät näin vanhaa korohoromiestä, mutta se on pientä. K-horot taas hoitelivat homman O.K.

Mutta asiasta toiseen: Sakut panivat ensimmäisinä kesäajan päälle v. 1916. Sitä en tiennytkään, että Versailles kielsi sen. Oli kai niitä harvoja järjen pykäliä ko. paperissa. Suomessa laitettiin kesäaika kokeellisesti v. 1942, samasta syystä kuin Saksassa aikoinaan. Sodan sukupolvi kuitenkin käytti järkeään myös siviiliasioissa eikä ko. hullutusta enää jatkettu tuolloin.
Mutta valistumaton arvaukseni on, että nykyinen EU-kesäaika jatkuu mailman tappiin.

Anonyymi kirjoitti...

Terve Ykä
Uusi Tuntematon on ilman muuta nähtävä. Mollbergin version näin muistaakseni telkusta ollessani itsenäisyyspäivän lomilla intistä vuonna öö... -87. Sen jälkeen sitä ei ole tullutkaan katsottua,Laineen versio sitäkin useammin.

Halstin kirjat on ihan hyviä kuvauksia, ainoana miinuksena vain ,että itsestään ei tämä herra juurikaan koskaan mitään vikaa tunnu huomaavan, siitä tulee mieleen eräs samantyyppinen hahmo kuin Lasse Lehtinen joka ei myäskään ole eläessään tehnyt virheitä, ainakin jos on kirjoihin uskominen.
Vähän ot, sori siitä.

T: Ymmi


Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Soomepoisille Eestist ja Trilisserille & kiitos kommenteistanne.

Soomepois: Hjuu… minulla loppui sinuvälit SPR:n kanssa silloin kun se oli osaltaan köijäämässä somaleita tänne. Olen siinä käsityksessä että kyseinen pulaaki oli silloin lähellä pankrottia ja sitten se keksi itselleen loputtoman rahasammon. Tilalle voisi perustaa Suomen Veripalvelun, joka keskittyisi vain ja ainoastaan siihen, mitä sen nimi sanoo.

Muuten, kun sinkosimo olit niin kysyn että ammuitko koskaan 55S55:llä sirpalelaukausta? Niitäkin oli aikanaan varastossa.

Trilisser: Mulla on hyvin, hyvin pitkä aika siitä kun näin kyseisen elokuvan. Se saksalaisten puhuma englanti häiritsi minuakin. Mitä tulee noihin muihin seikkoihin niin lienee niin, että kumpikaan meistä ei ole ollut siellä kyseisellä rintamalla joten mielipiteemme perustuvat siihen, mitä olemme lukeneet. En osaa sanoa saksalaisten taistelutahdosta mutta se on tietysti selvää, että venäläiset voittivat massan ylivoimalla plus amerikkalaisella avulla.

Minä muuten olen yksi niistä joka ostaa DVD:nä. En jaksa investoida Blurayhin kun tuo hifistely ei itsessään ole minulle niin tärkeää. Pärjään vähemmälläkin. Mulla kesti pitkään siinäkin kun siirryin VHS-nauhurista DVD-formaattiin.

Kissamies kirjoitti...

Haa, täällä puhutaan panssarivaunuista! Ovatkos äijät kuulleet sellaisesta tekeleestä kuin BT-42? Kun Suomi oli saanut sotasaaliiksi paljon kevyitä BT-5- ja BT-7-vaunuja ja sattui olemaan joutilaana Englannilta talvisotaa varten saatuja haupitseja, niin päättivät yhdistää nämä uudella suomalaisten suunnittelemalla tornilla. Ilmeisesti useimmat menetettiin kun ne juuttuivat maastoon tai kun voimansiirto petti, eli ei ollut niin ketterä kuin animessa väitetään:
https://vimeo.com/173849635

Älytön mutta viihdyttävä sarja, jossa lukiolaistytöt harrastavat tankkitaistelua kamppailulajina. Tuon kohtauksen ansiosta joukkorahoituskampanja saada Parolan panssarimuseoon katos ulkona oleville panssarivaunuille sai huomattavasti kansainvälistä ja erityisesti japanilaista huomiota.

Mutta uudesta Tuntemattomasta, itsekin olen saanut vallitsevista asenteista sellaisen kuvan, että kyseessä ainakin ihan kelvollinen elokuva, mutta samalla tavalla olen ollut liian laiska vääntäytymään teatteriin asti. Ehkä pitäisi vielä harkita, jos se ei ole kulttuuriväen mieleen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Terho Hämeenkorvelle, Ymmille ja Kissamiehelle & kiitos kommenteistanne. Meni näköjään taas kommentit vähän ristiin.

Terho: Omalta osaltaan kai muuten voi sanoa, että Versaillesin rauhansopimus oli kakkosrähinän pohjimmainen syy. Ja siinä kellon siirtelyssä ei ole järjen häivääkään joten eiköhän se todellakin jatku maailman tappiin.

Ymmi: DVD:nä katsotaan, kunhan markkinoille tulee. On käsittääkseni jo lyönyt katsojaennätyksiä. Halstin kirjoista olen lukenut tuon Talvisodan Päiväkirjojen lisäksi kirjan Euroopan Kriisi 1987 jossa hän oli lähinnä kertojana eikä siis itse millään lailla mukana.

Kissamies: Joo, olen lukenut tuosta BT-42:sta. Ei mikään varsinaisen suuri ja menestyksekäs luku suomalaisessa panssarihistoriassa. Tuosta animesta minun on pakko sanoa, että en ole päässyt siitä kärryille koskaan. Lienenkö liian vanha? Toisaalta jos se Parolan keräys sai asian tiimoilta huomiota niin peukut sille.

Anonyymi kirjoitti...

Tere Ykä,

noi singot olivat jo pois käytöstä kun menin inttiin III/90 Vekaralle, palveluserä jonka ei pitänyt koskaan kotiutua jos siis piti uskoa sitä koiranleukaa joka oli sytkällä tuon kirjootellut yläpunkan pohjaan. Noita TJ-kirjoituksia muuten löytyi sitten mitä ihmeellisimmistä paikoista! Joku neropatti oli raapustanut vartiotuvan punkan pohjaan "mieluummin n**kerinä Afrikassa kuin jääkärinä Vekaralla", tuntemattomalle sanasepolle kippis ja kulaus sekä hillityt naureskelut.

Meidän pääaseina oli 66KES88 orak, Apilas sekä raskassinko "Musti" ja sen "Mustin ulkoilluttaminen" olikin tosi hauskaa, hehheh. No, ainakin kunto kohosi jollei muuta! Asiasta kolmanteen, tuolloinen komppanianpäällikkö on näköjään ylennyt everstiluutnantiksi, hän oli palvelusaikanani yliluutnantti. Asiallinen ja reilu mies, kaikki kunnia hänelle. Komppaniassa oli myös PST-ohjusjoukkue, mutta itse en kuulunut siihen ryhmään eikä meille sinkosimoille annettu edes koulutusta kuinka käyttää noita aseita.

Meikäläisen inttiaikana sitten sattui ja tapahtui, ensinnäkin liittouma hyökkäsi Saddamin Irakia vastaan tammikuussa, kesäkuussa meni jääkärileirillä BTR-60 Taipalsaaressa Saimaan aaltoihin ja sitten se CCCP:n sotilasvallankaappaus elokuun lopulla. Oli jo tuolloin uutisrikas vuosi! Valkealan kirkosta muistan sen kun oli niiden hukkuneiden varusmiesten siunaustilaisuus, on jäänyt ikuisesti mieleeni kun näin ne surevat lähiomaiset, vissiin samat tunnelmat kun Talvi- ja Jatkosodista tuotiin miehiä kotikunnan multiin viimeiseen lepoon. Eipä ollut hauska tilaisuus.

OT XYZ: hieman lisää tankeista. Kurskin 1943 jälkeen suurimmat panssaritaistelut on käyty Egyptin ja Israelin välillä Siinailla. Egyptiläiset olivat saaneet asevelitoimituksena itänaapurilta Maljutka PST-ohjuksia ("Pikkuinen") ja ne olivat ylläri-pylläreitä Jom Kippur sodassa. Neutralointina toimi KK-tulitus kohti ohjuksen operaattoria, rankka tykistökeskitys tai savut, nykyajan PST-ohjukset (kuten jenkkien Javelin) kun ovat tyyppiä "fire-and-forget". Tuolloin ohjukset olivat vielä ns. lankaohjattuja eli taistelija joutui koko ohjuksen lentoradan ajan ohjailemaan sitä kohteeseen. Ja toi Javelin nousee ensin korkealle taivaalle (kun kohde on valittu & lukittu) ja syöksyy sitten tankin yläpinnan heikompaa panssarointia kohti.

Ihme että asesuunnittelijat ovat keksineet ns. reaktiivi panssaroinnin eli jos singosta osuu kuti kylkeen, niin panssarin pinnalla olevat levyt laukeavat eli tavallaan räjäyttävät taistelukärjen pois pelistä. Irakilaisilla on tästä tylyjä kokemuksia kun he koittivat RPG-7:lla ampua jenkkien Abramseja. Venäläiset honasivat 1945 virittää hetekojen jousia/piikkilankaa tornin ympärille, jotta saksalaisten panssarikauhujen ontelopanokset räjähtävät ennen tornin pintaa. Kekseliäitä kavereita sanoisin. Saksmannit taasen maalasivat tankkeja Zimmerit-maalilla, mikä esti venäläisten tarramiinojen pysymisen vaunun kyljessä ja kun katselee niksmannien tankkikuvia niin se on sitä aaltomaista maalipintaa.

Eräästä sotadokkarista muistan muuten sen kun eräs israelilainen daami esittelee Merkava-panssaria ja toteaa "en haluaisi olla siellä mihin tämä tankki ampuu". Muutenkin toi panssari on kehitelty katutaisteluja varten, tornin reunassa mm. roikkuu metalliketjuja jotka sitten estävät palestiinalaisten "Molotovien" heittelyn kohti tankkeja.

Lapsuudestani muuten muistan sen kun sodan käynyt pappani katseli uutislähetyksiä Israelista ja hän naureskeli niitä pikkuskidejä jotka heittelivät kiviä kohti Israelin panssariautoja ja -vaunuja. Niin, kauheasti auttaa? Jos he vaikka menisivät siihen neuvottelupöydän ääreen....



- Soomepois Eestist -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Soomepois. Minun aikaani se 55S55 oli vielä käytössä. Tietysti näin tykistön miehenä panssarintorjuntakoulutus jäi vähemmälle mutta ehti meillä olla vielä se vanhempi kertasinko. Oliko se nyt se 66 KES 75. Kevytsinkoon nähden kyllä huomattavasti kevyempi. Apilaksesta ei ollut silloin vielä tietoakaan. Minun vanhoista esimiehistäni Raimo Jyväsjärvi eli ”Jysky” on nykyisin kenraaliluutnantti.

Omana inttiaikana tapahtui se suomalaisten YK-miesten vangitseminen joittenkin libanonilaisten toimesta. Siitä vuoden 1973 iipot vs. arabit-rähinästä voi todeta, että nimenomaan Egyptillä oli neuvostoliittolaisia SA2-ohjuksia joilla he pystyivät jonkun aikaa estämään Israelin ilmavoimien toiminnan taistelualueilla. Samoin kuin nuo panssarintorjuntaohjukset vaikuttivat tilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti...

Jatkuu edellisestä, ei ihan mahtunut kaikki samaan viestiin.

Patton-leffasta parit repliikit eli kun hän pitää sen puheensa divisioonallensa "kun kerrotte sotakokemuksia lapsenlapsillenne, te ette ole olleet luomassa sontaa Louisianassa" tai se kun Luftwaffe hyökkää Heinkel He 111 pommareilla lähelle Pattonin esikuntaa (mies ottaa kunnon muikkusukellukset kohti lattiaa) Pohjois-Afrikassa amerikkalaisten ilmaylivoimasta huolimatta, niin hra kenraali toteaa "haluaisin itse ripustaa rautaristit noiden pilottien rintamukseen". Eli hän myös arvosti vihollisen vastakeinoja.

Tai se kun USA:n 3. armeija Pattonin komennossa murtautui ulos Normandiasta pitkin poikin Bretagnea ja Ranskan maaseutua kohti Pariisia (Falaise Pocket). "Mitä, polttoaine vähissä? Ryöstäkää se naapuridivisioonalta!" Polttoainepula riivasi tuolloin jenkkejä enemmän kuin Saksan Wehrmacht. Näin eesti keeles "Onkel Adi" kuvasi Pattonia "hullumeelne kauboikindral" eli hullu Cowboy-kenraali.

Tube-pätkinä eräs parhaimmista sotakuvauksista "Band of Brothers", tässä jekutetaan hra kapteeni Sobel'ia. Kunnioitus pitää ansaita, sitä ei saa mouhoamalla! "Get those cows outta here!" ahhahhaa! Jos oikein tulkitsen USA:n sotilasarvoja niin toi loppupätkän upseeri on joko everstiluutnantti tai eversti. Kotka ainakin olkapäillä. Heh, ei ollut sentään 4-tähden kenraali.

Samaisesta sarjasta ehkä se parhain pätkä saksalaisen kenraalin puhe kun he antautuivat amerikkalaisille. Erään ystävällisen kommentoijan repliikki ansaitsee tulla päivänvaloon:

"That moment when you realize your bitter enemy is nothing but a man, with the same fears, hopes, and struggles that you yourself have gone through."

Eipä sitä voisi enää tuon paremmin kuvata....


- Soomepois Eestist -

Anonyymi kirjoitti...

Aina kun luulet tietäväsi jotain, tulee lisää tietoa:

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/oikean-antti-rokan-tarina-on-uskomaton-punaupseerista-suomen-armeijan-alikersantiksi-ja-vaaran-nimen-kanssa-ruotsiin/774415/#anchor-for-comments

Sikäli on kumma (mutta kun TS on tehty kansalliseepokseksi niin...), että eihän yksikään Linnan luoma roolihahmo ole 1:1 tosielämän esikuviensa kanssa vaan yhdistelmiä sekä mielikuvituksenkin tuotteita.

Jossain oli otsikko ja juttu ettei Linnasta saada revittyä teatteria tms. elokuvaa
Hösh! Komppanian likaisin mies, huoltoportaaseen pakkosiirretty, -womanizer- (pukki/sonni/jne) ja hullujenhuoneellakin istunut isäntä hän oli. Ei revitä koska oli vasemmistolainen...

-Tvälups-

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Soomepoisille Eestist ja Taisteluvälineupseerille & kiitos kommenteistanne.

Soomepois: Kai hyvän upseerin välttämätön piirre on vihollisen arvostaminen. Aliarvostaminen johtaa ylimielisyyteen ja sen lopputulos on helposti katastrofi minkä puna-armeijan joukot oppivat talvisodassa. Saksalaiskenraalin puhe oli koskettava. Tuo sarja oli muutenkin varsin hyvä, vaikka en yleensä niin kovasti välitä amerikkalaisista sotaelokuvista.

Tvälups: Onhan tuo nimi mainittu (siis oikeana) ennenkin mutta niin kuin totesit, niin kyseessä on sekä totta että fiktiota. Hieno kirja sinänsä, mutta se on pistänyt silmään, että sen lopusta saa sellaisen kuvan että Suomi oli juuri romahtamassa kun sota loppui. Tosiasiassa vihollinen pysäytettiin Nietjärvellä ja Ilomantsissa ja sen jälkeen käytiin enää asemasotaa. Tietysti on totta, että naapuri lopetti ampumisen vuorokautta suomalaisia myöhemmin.

Jo joo, eihän Linna varsinaisesti elokuvallinen hahmo ole. Minä en kyllä muista sinänsä lukeneeni että hän olisi ollut mielisairaalassa. Kalle Päätalo jossain vaiheessa oli.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki suuret kirjailijat käyvät lataamolla, ainakin Tampereella.

https://yle.fi/uutiset/3-9906082

-ei irtoa skandaaleja, ei irtoa koska vasemmistoa, siksi ei.

Kannaksella oltiin suunniteltu vastahyökkäyskin, jonka tarkoituksena oli mm Viipurin jälleenvapautus eli Jatkosodan asetelmat olivat tyystin toiset kuin Talvisodan. Vaan koska Linna ei itse ollut loppuvaihetta etulinjassa vaan henkilötäydennyskeskuksessa niin omakohtaista kokemusta ei ollut ja ko. loppu sopi paremmin uudistuneeseen maailmankuvaan.

-Tvälups-

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Taisteluvälineupseeri. Kiitos linkistä. En ole kuullut siitä vastahyökkäyksestä mutta en pidä sen suunnittelemista millään muotoa mahdottomana. PV oli tilanteeseen nähden kuitenkin vielä varsin hyvässä kuosissa ja vihollinen puolestaan vetänyt suurimman osan joukoista etelämmäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Kohdasta 50 min eteenpäin mutta tokihan koko dokumentti on katsomisen sekä jakamisen arvoinen!

https://www.youtube.com/watch?v=azfc8JxnzwM

-Tvälups-

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Taisteluvälineupseeri ja kiitos hyvin mielenkiintoisesta linkistä.

Qroquius Kad kirjoitti...

Niin, olisihan Suomi epäilemättä voinut vallata Viipurin takaisin. Mutta mitä siitä olisi seurannut rauhanneuvotteluissa? Suomalaiset olisivat tulleet polleina ilmoittaen:
"No niin, koska valtasimme Viipurin, se kuuluu Suomeen sitten jatkossakin!"

Stalin olisi vastannut iloisena:
"No mutta totta kai! Olihan se sentään niin hieno temppu tuo meidän tilapäisen heikentymisemme hyödyntäminen, että pakkohan tuosta teidät on palkita!"

Vai olisikohan sittenkin istunut minuutin hiljaa sanomatta mitään. Sitten olisi lausahtanut lakonisesti:
"Tuosta hyvästä raja tuli Kymijokeen ja sotakorvaukset tuplaantuivat. Nyt painukaa ulos siitä ja vähän äkkiä."

Vai olisiko suomalaisten tiedusteluun rauhanneuvotteluista tullut vastaus:
"Vai rauhasta te nyt haluatte neuvotella. Meistä kun näyttää siltä, että haluattekin sotia, kuten Viipurissa. Soditaan sitten. Palaamme asiaan, kunhan saksalaisfasistit on lyöty."

Onneksi ainakin Mannerheimilla oli kyky hahmottaa kokonaisuus, kun kaikilla hänen alaisillaan sitä ei ilmeisestikään ollut.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Luulen, että niin sotilaallinen kuin poliittinen johto on ajatellut noin. Tilapäistä menestystä olisi voinut hyvinkin tulla, mutta siinä vaiheessa oli jo selvää että Saksa oli häviämässä sodan, joten peli oli menetetty. Se, että Suomen toiseksi suurin kaupunki jäi valloittajalle, joka ei tehnyt sillä mitään oli tietysti katkera pala.