YKÄ, LÖTJÖNEN JA MIELIKUVAN VANGIT

Elettiinpä näitä lämpimän kesäisiä, joskin tulevaisuudesta valitettavan epävarmoja päiviä Pinnanmaan mäkisillä tasankomailla, tarkemmin sanottuna Huitsinnevadan Örnätjärvellä. Oli heinäkuinen, lämmin, mutta jo hiljakseen pimenevää syksyä odotteleva ilta ja erään omakotitalon saunan rööristä nousi vankka savupatsas täynnä ilmastoa tuhoavia pienhiukkasia. Tai ainakin joku oli sanonut niin. Kuulemma suomalainen halko tuhosi intialaisen ilmastoa. Näillä selkosilla tosin puhuttiin pinnanmaan eikä horinmummon murretta joten halkoa poltettiin edelleenkin hyvällä omallatunnolla. Talon etuovi avautui ja ovesta astui ulos kaksi miestä joitten valokuvaa ei löytynyt ainakaan minkään mallitoimiston listoilta vaan lähinnä varoituskylteistä joissa varoitetaan liian vähäisen vihannestensyönnin dramaattisista seurauksista.

Siinähän olivat Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis jotka tulivat saunatauolle harjoittamaan vilvoittelaatiota. Miehet aukaisivat Tsuhnan Kostot ja panivat samalla palamaan voimasavuke Bostonit. Kyseiset nykysuomalaiset antisankarit olivat käyneet aikaisemmin päivällä tarkastamassa Örnätjärven Erämiesten muutaman aarin kokoisen riistapellon tilan. Pellolle oli istutettu kasvamaan pienikokoista leca-papulajiketta jota erityisesti kaakanat tykkäsivät napsia kivipiiroihinsa. Olivatpa toverukset ehtineet vielä käydä tekemässä pari tuntia talkootyötä Huitsinnevadan urheilukentällä jossa pidettäisiin seuraavana viikonloppuna Antero Lärväsen juontamat Omista Asioista Huolenpitämisen SM-kisat.

Lötjönen otti pitkän hörpyn Tsuhnan Kostoa ja vielä pidempi röyhtäys kertoi miehen elimistön ilmoittavan että ehtaa ja alkuperäistä oli taas tarjolla. Sitten hän tuumaili Ykälle:

- Niin juu… minä tossa kävin hiljan läpi noita aikakatsauksia Suomesta mitä sinä olit tehnyt. Pistää vaan miettimään… kun kattoo että miten se kaikki oikein menikään… meinaan, kyllähän noilla suvaitsevais-tiedostavillakin henkilöoletetuilla oli ja on vieläkin kaikki faktat tiedossa…siitä mitä ne ovat saaneet ja saamassa aikaiseksi… pakkohan niillä on olla… ja ei niillä mitään varsinaista aivovauriota ole… niin että ei hahmotuskyvyssäkään pitäis olla vikaa mutta ne silti toimii niin kuin ne toimii… edelleenkin… ihan pokkana… ja ennen kaikkea vaatii muittenkin toimivan heidän pill… totanoin pillinsä mukaan… miks helvetissä näin… miks ne ei voi ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja todeta että vituralleen meni…  vaikka se kaikki tuntuikin silloin niin hyvältä idealta… niin no, noi opportunistipoliitikot minä sinänsä ymmärrän… nehän palvelee vaikka itteensä Perkelettä jos se on vallitsevan linjan mukaista ja siitä itse hyötyy… lähinnä minä ihmettelen noita vihervasemmistolaisia tosiuskovaisia…

Ykä otti puolestaan hörpyn, oli hetken hiljaa ja tuumaili puolestaan:

- Kaipa tuota on ihmetellyt yks sun toinen ja vielä kolmaskin kaikkine kavereineen. Minä luulisin että ne ihmiset ovat semmosia mielikuvan palvojia ja sitä myötä sen mielikuvan vankeja. Sinähän tiedät että suvaitsevais-tiedostava yhteisöhän on semmoinen hive mind, jonkunlainen henkiseen muurahaispesään verrattava. Ja rakennettu mielikuva on se pesän kuningatar. Välttämätön emo joka pitää pesän hengissä.

- Niin että toisin kuin normaalissa muurahaispesässä jossa kuningatar synnyttää muurahaiset niin tässä tapauksessa muurahaiset ovat synnyttäneet kuningattaren?

- Joo. Just niin. Kun on rakennettu tietty mielikuva ja sen myötä muotoiltu muuttumattomaksi ja lopulliseksi omakin identiteetti hyvänä ja toisia parempana ihmisenä niin silloin mielikuva korvaa ajattelun. Se on lopullinen totuus eikä sitä voi eikä saa kyseenalaistaa.

Lötjönen nojasi tuolillaan hieman taaksepäin ja totesi sitten:

- Totta… ainakin siihen mielikuvaan kuuluu se kyseenalaistamaton asia että me ihmiset olemme kaikki aivan samanlaisia. Ja samanlaisuudella tarkoitetaan nimenomaan sitä että kaikki ovat tämmöisiä pohjoismaalaisia lällyileviä feministisiä sosialidemokraatteja. Niin helsinkiläinen naisoletettu yhteiskuntatanhuaja kuin joku Marokosta tänne tullut islamilainen jätkä. Oikeastaan mielikuvan mukaan ainoa epäilyttävä ja ei-samanlainen ihmisryhmä ovat valkoiset suomalaiset lihaa syövät heteromiehet. Jos niitä ei koko aika vahdi ja komenna niin nehän perkeleet pistävät pystyyn Uuden Gileadin ennen kuin humanisti ehtii sanoa etninen diversiteetti.

-  Hähhää, joo! Ja mielikuvan mukaan se mainitsemasi marokkolaisjätkä joka on kulkenut Marokosta Suomeen parin vuoden mittaisen lomareissun harrastaen matkalla chillailua ja erinäisiä laillisuushaastavia toimintoja on Suomen kamaralle päästyään välittömästi hengenvaarassa oleva totaaliavuton ressukka joka on otettava pysyväiselatukselle. Sillä sehän on välttämätön ja väistämätön inhimillinen velvollisuus hädänalaista kohtaan. Apu ei tunne rajoja, kansoja eikä varsinkaan epäilystä kusetuksesta.

- Juu… ja saman mielikuvan mukaan toi kyseinen parikymppisenä suoraan eläkkeelle Suomeen tullut marokkolaisjätkä on myös välttämättömyys koska nimenomaan juuri hän pelastaa Suomen huoltosuhteen joskus tulevaisuudessa ja jota ilman suomalaiset eläkeläiset kuolisi nälkään ja keripukkiin. Ja koska nuo molemmat asiat kuuluvat betonoituun mielikuvaan niin niissä ei ole mitään ristiriitaa.

- Eikä muuten ole siinäkään jos sillä jätkällä on vaimo jonka se pakottaa pukeutumaan Säkkivälineen varusteisiin. Meinaten, mielikuvan mukaan se ei ole sovinistista pakotusta vaan islamilaisen naisen henkilökohtainen rohkea feministinen ratkaisu jolla hän vapauttaa itsensä valkoisten suomalaisten miesten himokkailta tuijotuksilta.

- Näin muuten on.  Eikä muuten ole ristiriitaa siinäkään että se marokkolaisjätkä tai mistä lie ugulimuguliasta se häiskä tuleekaan kaksikymmenkertaistaa tullessaan sen kovasti vauhkotun hiilijalanjälkensä. Mielikuvan mukaan ilmastonmuutos on estettävä mutta vain suomalaiseen kohdistuva ilmastoteko on aito ilmastoteko. Se marokkolaisjätkä taas kuuluu mielikuvan toiseen lokeroon ja on ihan eri asia se. Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään. Ja asian kyseenalaistaminen on vihapuhetta.

Ykä raapi partaansa hetken aikaa ja tuumasi sitten:

- Joo… kun mielikuva täyttää pään niin silloin sinne ei jää enää tilaa faktoille. Vaikka se marokkolaisjätkä olis minkälainen rikollinen hyvänsä niin mielikuvan mukaan merkityksellistä on vain sen marokkolaisen hädänalaiseksi määritelty tila. Ja sen tilan auttamisesta tuleva hyvän ihmisen orgastinen olo. Muu on mielikuvan ulkopuolista ja merkityksetöntä joten sitä ei ole olemassa. Sitä ei tarvitse edes kommentoida.

Lötjönen vetäisi bostonilaisesta kuolemanjouduttajasta tukevat savut ja sanoi puolestaan:

- Näin on. Ja mielikuva ei siedä faktoja. Sillä faktat tuhoavat mielikuvan joka – niin kuin todettiin – on se tiedostavan muurahaispesän kuningatar. Ja ilman kuningatarta tiedostusmuurahaiset ovat avuttomia sillä ne joutuisivat ajattelemaan itse. Eiväthän ne sitä kestä eivätkä ne siihen edes kykene. Vaan se taitaa olla niin että noita mielikuvan palvojia ja sitä myötä sen vankeja on aina ollut. Maailman sivu. Sillä edellisellä kierroksella silloin Kekkoslovakian aikaan ne palvoi neuvostojärjestelmää. Vaikka ihan hyvin tiesivät että se oli hyvin kaukana työläisen paratiisista ja absoluuttisesta rauhanvaltiosta. Mutta kun faktat eivät silloinkaan olleet mielikuvan mukaisia niin ne olivat merkityksettömiä joten niitä ei ollut olemassakaan. Neuvostoliitto oli valtioksi muuttunut täydellisyys. Ja sama mielikuvan palvonta jatkuu. Sukupolvi vaan vaihtuu. Mites ne ranskalaiset sanoikaan… joo, plus ça change, plus c'est la même chose…

- Just niin. Saattaa vaan olla että tää uusin kierros on vielä paljon pahempi. Meinaan, silloin taistolaisaikana suurin osa valtamediasta ainakin yritti tarjota faktan tynkää. Mutta nykyinen valtamedia ei edes epäile mielikuvaa kun se on kokonaisuudessaan itsekin sen mielikuvan vanki.

- Piru vie… taidatpa olla oikeassa. Oliskohan se niin, että ne mielikuvaa tarvitsevat ovat sellainen porukka joka on aina olemassa? Jonka kanssa sinänsä pärjää kun ei tee niitten kanssa mitään typerää. Niin kuin esmes päästä niitä valtaan. Niin kuin nykyisin on päässyt käymään. Jos Suomessa olis johdossa oikeita valtiomiehiä niin nehän pistäisivät propagandanikkarit työstämään sellaisia turvallisia, Tupperware-tasoisia mielikuvia. Kuitenkin semmoisia joitten kanssa se porukka pääsisi vauhkoamaan ja tuntemaan itsensä meitä plebeijejä paremmiksi ihmisiksi.

- Siinä olis muuten ideaa… jos vaikka kehitettäis semmonen hysteria että villilehmiä on suojeltava ja niitten pesät rauhoitettava. Siinä olis kaupunkiedistykselliselle hyvä vouhkaamisen aihe.

- Joo, toi olis hyvä. Tosin pitäis ensin selvittää että pesiiks villilehmä puussa vai maassa. Tai sitten kaupunkialueelle voitais kehittää sopivasti ostettu tutkimus että viemäriöttiäisten hammasplakista erittyvä mätämetaani lisää voimakkaasti ilmastonmuutosta. Niin että viemäreihin pitää lisätä säännöllisesti fluoria ettei karies iske öttiäisten suuvärkkiin. Jos kohta ne fluorikanisterit joita kaupunkien työntekijät sitten kaatelisi viemäreihin olisivat pelkkää vettä. Mutta antaishan se kumminkin mielikuvan että on vouhkattu, keuhkottu, toimittu ja onnistuttu.

Ykä tumppasi voimasavukkeensa, otti viimeiset tipat tölkistä ja totesi:

- Tuo on kyllä sen verran mielenkiintoinen ajatusrakennelma että se vaatii nyt mukillisen hyvää Äkkölämäkölän bönjakkia ja sitten lisää löylyä ja Tsuhnan Kostoa.

- Suhnat kostaa… khihihi… suhnat suunnittelee…

Toverukset läksivät sisälle kohti bönjakkimukia ja saunaa. Ilta oli hämärtymässä ja talon vieressä alkava metsä sekä sen yläpuolella oleva taivas näyttäisi pian hetken aikaa hiilipiirrokselta kunnes metsä sulautuisi pimenevään loppukesän taivaaseen palatakseen taas aamuauringon myötä. Pihakuusessa istuskeleva korppi oli katsellut ja kuunnellut Ykän ja Lötjösen pulinoita. Olivathan miehet morjestaneetkin tuttua lintua ja korppi oli vastannut lyhyesti tuttavallisella raakkumisella.

Korppia hieman harmitti. Se oli viisas lintu, yksi eläinkunnan viisaimmista lajeista ja se jopa ymmärsi osan sitä mitä nuo miehet puhuivat. Mutta se ei osannut itse tuottaa sanoja. Olisi ollut niin mukavaa vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia  kun samoilla manttaaleilla asuttiin ja hyvin keskenään toimeen tultiin. Korppi tiesi että Ykällä ja Ylvalla oli sellainen universaali käännöskone mutta se ei vielä kääntänyt muuta kuin kissaa, koiraa ja pöppiäistä. Korppi toivoi että koneeseen tulisi pian uusi kraak-päivitys.

Toisaalta korppi oli myös hyvällä tuulella. Noitten miesten vuoksi. Korppi oli nähnyt että miehet olivat viime aikoina olleet usein näillä sauna- ja tulitauoilla varsin kallella kypärin. Huolen ja ehkä pelonkin kumaraan painamia. Jollain lailla luovuttaneen oloisia. Niin kuin millään ei olisi enää mitään väliä. Intonsa menettäneitä. Mutta tällä kertaa saunaan mennessään miehet olivat hymyn tirrillä ja myhäilivät mukavasti. Aivan kuin he olisivat olleet… mikäs se ihmisten sanonta olikaan… joo, jännän äärellä…