Edellisessä postauksessa käsiteltiin helsinkiläistä asumisutopiaa. Mutta eihän Helsingin Pravda olisi Helsingin Pravda jos se ei komppaisi sitä. Tällä kertaa mielipidekirjoituksessa. Ja nehän ovat aina toimituksen sertifikoimia, julkaistuna opiksi ja ojennukseksi kansalaisille. Se, kuka on tämän kirjoittanut, selviää postauksen lopusta. Otetaanpa valittuja paloja:
Viihtyisä
koti on tärkeä osa maahanmuuttajien kotoutumista
Meidän
on pystyttävä tarjoamaan Suomeen muuttaville monikielistä, yksityiskohtaista ja
yksilöllistä asumisen palvelua.
Suomi
tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa, sillä vuoteen 2030 mennessä
työikäisten määrä maassa vähenee noin 130 000 hengellä. Osaavan ja
kansainvälisen työvoiman saatavuus on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää.
Suomeen työn vuoksi muuttavista ja täällä jo asuvista osaajista on siksi
tärkeää pitää kiinni.
Sanahirviö
kotoutuminen mainittu, joten tiedämme, mitä tuleman pitää. Luonnollisesti
kirjoittajalta unohtui / unohti tarkoituksella että tänne tulijat eivät
edelleenkään ole ”osaavaa ja kansainvälistä työvoimaa” vaan ne tulevat
elatusautomaatin perässä. Kun haittamaahanmuuttaja viihtyy, suomalainen ei
viihdy.
Ensimmäinen
asuntoihin liittyvä oivallus on, että maahanmuuttajien toiveet, odotukset ja
tieto poikkeavat usein suuresti kantasuomalaisten toiveista. Esimerkiksi
oikeudet ja vastuut vuokra-asumiseen liittyen vaihtelevat suuresti eri maiden
välillä. Siksi meidän on pystyttävä tarjoamaan monikielistä, yksityiskohtaista
ja yksilöllistä asumisen palvelua Suomeen muuttaville.
Ja nämä
palveluthan ovat suomalaisten veronmaksajien kustantamia. Jotka ovat jatkuneet
vuosikymmeniä. Etuoikeuksia, joita ei ole ansaittu ja joita suomalaisilla ei
ole. Tulokset nähdään slummiutumisena.
Kokemuksemme
mukaan maahanmuuttajat kaipaavat vuokranantajilta selkeitä ohjeistuksia myös
henkilökohtaisella tasolla. Palvelun tulee olla sujuvaa, nopeaa ja
monikielistä. Vuokranantajilla on vastuu ymmärtää aiempaa paremmin Suomeen työn
perässä muuttavien tarpeet ja pyrkiä löytämään heille nopeasti ja joustavasti
heidän toiveensa täyttäviä asuntoja.
Ja suomalaisilla
asukkailla on vastuu perheitään kohtaan ts. tarve etsiä asunto jostain muualta.
Osalla
suomalaisia on yhä ennakkoluuloja vieraita tapoja ja kulttuureja kohtaan omassa
naapurustossa. Vuokranantajien tulee tarttua myös tähän haasteeseen
aktiivisesti. Tiedonkulun parantaminen on tehokkain ja toimivin keino välttyä
asukkaiden välisiltä ristiriidoilta. Kun tiedämme, myös ymmärrämme.
Erityisesti
islamilaisista tavoista – ja röyhkeydestä – ei ole itse asiassa ennakkoluuloja,
vaan kokemukseen pohjautuvaa varovaisuutta sekä suoranaista inhoa. Meinaako
vuokranantaja laittaa suomalaiset pakolliseen asennekoulutukseen?
Tämän
tasoisia vuodatuksia oli enemmän joskus 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä.
Vaan kukas tuon vuodatuksen elvyttikään?
No, hän on
Janne Ojalehto, liiketoimintajohtaja, Kojamo Oyj.
En ole
oikeastaan kovin yllättynyt.
