TIEDOSTAVAT EKOMETSÄSTÄJÄT

Liittovaltio-Suomi, tuonnempana…

Niin, eihän Suomen maakunnassa enää paljon metsästysalueita ollut. Uusi punaviherfeministinen hallitus oli pannut EU:n vaatimukset täytäntöön kaksin kallein ja valtaosa maasta oli reservaattia. Joillain tarkasti valvotuilla valtion alueilla tietynlainen metsästys oli vielä sallittua. Niinpä erään sellaisen portilla olivat jo kovasti vanhentuneet käppäukot Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis muistelemassa menneitä.

Käppäukot olivat jo maksaneet portilla sijaitsevassa toimistossa varsinaisen metsästysmaksun yhdeksi vuorokaudeksi (100€), luontokatomaksun (100€), ilmastomaksun (100€) ja yleiset hallinto- ja häpeäkulut (300€).

Mutta tämähän ei riittänyt. Punaviherfeministisen hallituksen linja oli että ei metsästysalueelle suinkaan päässyt jos ei osoittanut vaadittavaa määrää suvaitsevais-tiedostavuutta. Ja koska käppäukoilla ei ollut suvaitsevais-tiedostavan kansalaisen rintamerkkiä, niin heidän oli kokeessa osoitettava se muilla tavoin. Niinpä he päättivät lausua runon:

- Nauroin miehelle intialaiselle

kun sillä oli päässänsä turbaani

Vaan piankos se loppui se naureskelu

kun sain siltä turpaani

Varsin nyrpeän oloinen naisvirkailija katsoi Ykää ja Lötjöstä alta kulmien ja tuumi että olikohan tuo aitoa? Ettei vaan ollut tekouskovaisuutta. Näyttivätkin nuo äijänräähkät ihan käppäukoilta. Eikä se Intiakaan ollut suurinta suvaitsevaista poppia. Sitten hän tuumasi että no, välttävä miinus, lämpsi viimeiset leimat papereihin ja painoi nappia, joka aukaisi metsästysaluetta suojelevan raskaan rautaportin.

Oikeinhan käppäukot olivat maaston arvioineet. Valtion maat olivat muutenkin olleet jo kauan luonnonmukaisia eli suomeksi sanottuna täysin hoitamattomia. Mainittu ”kehitys” oli vain jatkunut ja maasto oli äärimmäisen vaikeakulkuista epätoivoryteikköä.

- Tetsaamiseksi menee, piru vie, voihan lärse.

- Joo, ja kun ei tässä muutenkaan mitään nuoria hirvaksia olla, voihan släska.

Oli siinä sentään jonkun matkaa kuljettua pienehkö helpompikulkuinen pätkä, Joskus kauan sitten siinä oli ollut metsätie. Ja siitä lähti lentoon neljä ukkoteertä. Käppäukot eivät viivytelleet vaan heittivät teerten perään metsästysalueen keskuksesta ostamiaan sertifikoituja heittokäpyjä (17,75€ per käpy) eivätkä tietenkään osuneet.

- Taakse jäi, kehno. Ei ole enää käsi niin jäntevä kuin joskus nuorempana.

- Ei ole niin, myöntää täytyy. Toisaalta nuorempina me kyllä oltaisiin ammuttu noita pyssyillä.

- Jumala siunakkoon Liittovaltiota joka takavarikoi kaikki aseet.

Edes aseen salakuljettaminen ei olisi kannattanut sillä ilmatilassa lenteli varsin taajaan tarkkailudrooneja. Aseen hallussapito olisi tietänyt ilman muuta linnatuomiota. No, käppäukot jatkoivat kulkuaan sitkeästi, toisin sanoen hitaasti ryteikössä laahustaen. He päättivät että sydänkohtauksen saa vähemmällekin, palasivat vanhalle metsätien pohjalle ja päättivät tehdä tulet.

Ykä alkoi keräillä maastosta poltettavaa puutavaraa. Lötjönen puolestaan otti omasta rinkastaan koottavan metallikauluksen jonka hän viritti nuotiopaikan yläpuolelle. Metallikauluksen päälle oli varattu vielä sähköinen savukaasujen puhdistin. Ykän rinkassa puolestaan oli tehokas akku johon puhdistin kytkettiin. Näin sitä maailmaa pelastettiin. Nuotio kerrallaan.

Tulen sytyttäminen kävi sentään vanhoilta erämiehiltä helposti. Päälle lennähti drooni ja pörräsi siinä vähän aikaa. Nähtävästi valvomossa valvoja tuumi että nuotio oli asetusten mukaisesti ilmastovastuullinen.

Sitten seurasi ehkä se varsin laihan metsästysreissun jännittävin vaihe. Käppäukot odottivat että droonin ääni oli hävinnyt ja sen jälkeen Ykä kaivoi reisitaskustaan virolaiselta trokarilta ostettua ihan oikeaa lihamakkaraa joka oli Suomen maakunnassa ilmastosyistä ankarassa kiellossa. Käppäukot tarkistivat vielä ilmatilan droonien varalta ja sen jälkeen valmistivat makkarat nuotiolla. Voi herranen aika kuinka hyvältä ne maistuivatkaan. Oikeitten makkaroiden pakkaus poltettiin huolellisesti ja Lötjösellä oli vielä varalta mukana tyhjä kasvismakkarapakkaus. Olipahan näyttöä että oli syöty ilmastovastuullisesti jos rinkat tarkastettaisiin.

Ykä ja Lötjönen polttivat vielä itseviljelemäänsä kessua. Metallikaulus ja savukaasujen puhdistin oli nostettu pois jäähtymään. Kun nuotio oli sammutettu ja vastuulliset vermeet pakattu tuumasivat toverukset että eiköhän tätä vastuullista metsästystä ole tullut nyt kokeiltua. Lähdetään Pinnanmaalle salakalastamaan.

Metsästysalueen portin ulkopuolella oli suuri mitään esittämätön nykytaidepatsas. Se oli tehty takavarikoiduista ja sulatetuista aseista. Käppäukot ilmoittautuivat toimistoon ja se sama virkailija totesi että eikö ole ihanan avartavaa ja voimauttavaa suorittaa asioita luonnossa ilmastovastuullisesti. Ykä ja Lötjönen tuumasivat yhteen ääneen että joo, Jumala siunakkoon vastuullisuutta sekä ennen kaikkea punaviherfeminististä hallitusta ja liittovaltiota.

Käppäukot poistuivat paikalta ja virkailija mietti että eivät kai ne sittenkin piruilleet.