tiistai 4. syyskuuta 2018

CHE JA KOLMEN MAAILMAN MÖKKIKYLÄ


Ajan virta oli omalla tasaisella vauhdillaan valunut pikkuhiljaa vuoden 2018 syyskuulle. Luonnonkauniilla Lällävedellä ilma oli sellainen jonka tunsi vieläkin kesäksi mutta jossa saattoi aistia jo pienehkön häivähdyksen syksyn kirpeyttä, ei tosin vielä sellaisena viiltävänä kuin myöhemmissä syksyn hallaa edeltävissä illoissa. Ennemminkin ilmassa oli pieni muistutus siitä jatkuvasta ja koskaan päättymättömästä kamppailusta jota vuodenajat keskenään kävivät. Vaikka kesä oli vielä voitolla se tiesi että taas kertaalleen sen tuli väistyä aikanaapurinsa tieltä palatakseen itse jälleen.

Näin oli myös Lällävedellä sijaitsevassa Persaukistenniemen mökkikylässä jossa vietettiin rauhallista alkuiltaa. Jokaisen mökin saunan savupiipusta nousi sankka savu. Mitäs mökkeilyä se sellainen oli jossa ei saunota? Ainakaan täällä Lällävedellä. Mökkikylässä – jonka omistivat yhteistuumin Taivas ja Helvetti ja joka oli Hotelli Yrjöperskeleen huoltama ja isännöimä –  oli kaikkiaan viisi mökkiä, neljä asiakkaille ja yksi mökkikylän huoltajien omaan käyttöön. Niissä sekä siunatut että piinatut sielut viettivät heille myönnettyä viikon mittaista mökkilomaa maan pinnalla valvotuissa ja hyvin ruokituissa, juotetuissa sekä saunotuissa olosuhteissa.

Mökit olivat täynnä 24 / 7 / 365. Talvellakin, vaikka mökit olivat sinänsä vanhanmallisia lautamökkejä ja niissä oli tulisijana vain liesi ja pieni takka. Mutta tehokas sähkölämmitys piti mökit lämpiminä talvipakkasillakin. Sähkön takasi niemessä sijaitseva erillinen huoltomökki jossa oli tynnyreihin sijoitettuna pysyvässä horrostilassa olevat neljän edesmenneen fundamentalisticityvihreän kuolemattomat sielut. Nämä sielut tuottivat moraalisäteilyenergiaa niin paljon että sitä riitti mökkikylän ulkopuolellekin Pinnanmaan maakunnan sähköverkkoon. Moraalisäteilyllä tuotettiin 40% Pinnanmaan sähköenergiasta. Loput 60% puolestaan tuotettiin Hömpstadin väsynytvesireaktorissa.

Mökkikylää lähestyi Hotelli Yrjöperskeleen uskollinen UAZ-pakettiauto. Auto kääntyi ykkösmökille, pysähtyi ja kuskin paikalta nousi mökin pihalle Perskeleen Ykä tervehtien mökin kuistilla saunataukoa pitäviä miehiä. Siinähän oli Ernesto ”Che” Guevara ja kolme muuta Kuuban vallankumouksen veteraania ja vallankumouksen jälkeistä korkea-arvoista hallintomiestä jotka olivat saaneet viikon mittaisen mökkiloman reippaasta ja mukavasti hikoiluttavasta lapiotyöstä. Guevara tervehti Ykää todeten:

- Morjens, mainio mökki-isäntämme. Täytyy sanoa että tää meille mökkilomaa varten pikakurssitettu suomen kieli on sitten kerrassaan erinomaisen tyylikäs ja kuvaileva kieli. Ei sitä silloin eläissään espanjaa solkatessa oikein hoksannutkaan että semmoista kieltä on edes olemassakaan ja Helvetissä tulee pääosin puhuttua joko klassista tai modernia helvettiä. Vaan ajatteles ny, me ollaan oltu löy-lys-sä. Löy-lys-sä, hähähä! Ja nyt me otetaan ökkö-tölö-hölömä-kettä, häh hää.

Vallankumousveteraanit intoutuivat näyttämään porukalla suomenkielen osaamistaan:

- Hirvaksen öinen rykimäyritys tyssäsi räkkäajan mäkäräparven pörinään.

- Tärpätin ylenmääräinen törpöttely työstää pään särkemään.

- Örkin ryökäle örisi köyriessään.

- Työ työnä, tuumi kappalainen öylättityötä työstäessään.

- Yliröyhkeä ei pääse köyrimään.

Kun suomenkielen taito oli saatu selville palattiin tietysti itse asiaan ja Che kysyi Ykältä:

- Vaan toitkos sinä tilaamaamme pö-tyä pöy-tään, toveri Perskeles?

- No ei toveri, vaan rehellinen ulottuvuuksien välinen matkailu- ja majoitusalan yrittäjä. Vaan pö-tyä löy-tyy, eli tässä on kaksi laatikollista läskisoosia, kaksi laatikollista perunamuusia, laatikollinen ruisleipää, laatikollinen hevosmetukkaa, laatikollinen Lälläveden Läski- ja Leivonnaisen vanhan ajan lenkkiä sekä Äkkölämäkölän sinappia ja vielä laatikollinen voita. Sekä vielä kymmenen lavaa Tsuhnan Kostoa. Tehän erikseen ilmoititte että kun tämmöstä ohraista proletariaatin uutta toivoa on päässyt maistamaan niin jätetään ne viininlitkut sitten kerta kaikkiaan tuomatta.

Tähän totesivat muutkin Sierra Maestran veteraanit että nyt tuli joulu kommunistillekin vaikka koko juhla oliskin vain oopiumia kansalle. Che Guevara sytytti sikarin, aukaisi Tsuhnan Koston todeten ohimennen että täällä Persaukistenniemessä kaljatölkkikin sihahtaa suomen kielellä ja sanoi sitten leveästi hymyillen:

- Tiedäkkös, Ykä, sen jälkeen kun se minun maallinen taipaleeni niitten bolivialaisten toimesta päättyi niin minä en ole seurannut näitä maallisia asioita ollenkaan. Ilmestyyhän siellä meidän nykyisessä ja ikuisessa residenssissä se Helvetin Uutiset mutta en minä ole jaksanut häntä lukea ensinkään. Noi toverit tossa ovat vähän siihen tutustuneet. Mutta täällä mökillä kun on tuo läppäri – ihan mainio keksintö muuten – ja olen siinä vähän kattellut niin siinähän taisi käydä sitten kuitenkin niin että kommunismi meni ja voitti ideologioitten kamppailun ihan kuusi – nolla ja maailmanvallankumous on totta. Viva la revolución, perkele!

Ykä laittoi lippalakin takaraivolle, sytytti Voimasavuke Bostonin ja kysyi sitten hieman ihmeissään:

- Jaa… mistäs sinä semmosen mielikuvan olet saanut?

- No minähän olen kattellut noita erinäköisiä marsseja, kulkueita ja mielenosoituksia ympäri maailmaa, aina Estados Unidosia myöten ja siellähän näyttää marssijoilla olevan varmaan joka kolmannella päällä paita jossa on ihan selkeästi meikäläisen pärstä. On siellä sitten vielä enemmän niitä semmosia sateenkaaren näköisiä lippuja. Niitten merkitystä en täysin ymmärrä mutta ehkä ne on jotain komsomolin juttuja ne. Totta kai aito sosialismi kehittyy aina symboleitaan myöten. Mutta mutta… noi toverit tossa eivät olleet niin varmoja asiasta ja sanoivat että kysy mökki-isännältä kyllä se sen sulle sitten selittää. Niin että mitenkäs on, Ykä? Onko sosialismi maailman ainoa yhteiskunnallinen järjestelmä proletaarin vuonna 2018?

- Hjuu… mites minä sen nyt sulle selittäisin… no, paree vissiin mennä suoraan asian ytimeen. Eihän se ole yleisin, se sosialismi, ei ole niin. Se varsinainen marxilainen sosialismi sai kylmässä sodassa turpaansa ja romahti. Neuvostoliitto lakkautti itsensä vuonna 1991 ja hajosi samalla pienemmiksi yksiköiksi. Neuvostoliiton perillinen Venäjä on nykyisin kai lähinnä fasistinen valtio. Itäblokki otti niin fyysiset kuin henkiset ritolat. Kyllähän siinä aatteessa on vieläkin kaikennäköistä viritelmää ja sen kaipuuta varsinkin tuolla akateemisissa piireissä mutta varsinaiset sosialistiset maat maailmassa ovat enää oikeastaan Pohjois-Korea, Kuuba ja Venezuela joka tuli kyytiin jälkijunassa ja teki totaalisen pankrotin. Siellä banaani painaa nykyisin vähemmän kuin banaaniin tarvittava rahamäärä.

Che Guevaran sikari oli pudonnut suusta ja miehen virnistys oli muuttunut hölmistyneeksi ilmeeksi.

- No mut… entäs ne mielenosoitukset… ja ne paidat… mun pärstä niissä paidoissa… niitä on niin paljon…

- Käydäänkö ensiks läpi sun pärstäsi niissä paidoissa vai ne mielenosoitukset?

- No vaikka se pärstä.

- No katsos… se susta vuonna 1960 otettu kuva levisi länsimaissa räjähdysmäisesti. Nimenomaan länsimaissa. Lähinnä sitä pidetään jossain t-paidassa päällä siksi kun se on semmosta popularistista helppoa kestomuotia ja ihminen saattaa haluta näyttää sillä tiedostavuuttaan tai sitten se on muuten vaan cool. Ne ihmiset jotka pitävät Che-paitaa eivät ole kommunisteja vaan egoisteja. Mutta joka tapauksessa tuosta sun kuvasta tehdyillä t-paidoilla, julisteilla ja rintanapeilla nimenomaan kapitalistit ympäri maailman ovat tehneet ihan tolkuttoman määrän rahaa. Katsos, sun pärstävärkistä on tullut nimenomaan länsimaisen populaarikulttuurin yksi suurimmista ikoneista. Ei sillä ole minkään vallankumouksen kanssa mitään tekemistä.

- Län-si-mai-sen popu-laari-kult-tuurin! Siis meinaatko sinä että minusta on tehty joku helvetin Elvis Presley?!? Jonka kuvalla kapitalistit tekevät rahaa?

- Juuri sitä minä meinaan.

- Jätkä sinähän valehtelet! Tartteeks mun alkaa polttaa päreitäni, hä?

Ykä mietti hetken että kävisikö hakemassa UAZista vakiovarustukseen kuuluvan Taivaallisen Pesäpallomailan mutta päätti sitten jatkaa pehmeämmällä linjalla ja kaivoi povitaskustaan Persaukistenniemen Mökkikylän sääntökirjan, etsi oikean kohdan ja alkoi lukea:

- Säännöt: Kohta 17: Mökkikylän vierailijoilla on halutessaan oikeus saada mökkikylän henkilökunnalta ehdottoman paikkansa pitävää tietoa maanpäällisistä asioista.

Ykä laittoi sääntökirjan povitaskuun ja totesi:

- Hotelli Yrjöperskeleellä pitää sekä sana että kontrahtiin kirjoitettu nimi. Tieto on ehdottomasti paikkansa pitävää. Minulla on hemmetin hyvä kontrahti Taivaan ja Helvetin kanssa ja ymmärtänet varmaan että en ryssi sitä jonkun hiiltä lapioivan edesmenneen ammattivallankumouksellisen vuoksi.

Chen vallankumoustoverit komppasivat Ykää ja totesivat että Helvetin Uutisissakin oltiin jatkuvasti kehuttu mökkikylän säntillistä, asiallista ja rehellistä palvelua. Che istahti penkille järkyttyneenä mutta selvästi rauhoittuneena todeten että taidat olla, piru vie, oikeassa. Ykä puolestaan tuumasi että nyt ei taida sikari riittää ja tarjosi Voimasavuke Bostonin. Che veti Bostonista pitkät sauhut ja kysyi sitten:

- No entäs ne mielenosoitukset? Marssit? Kulkueet?

Ykä tuumasi vanhaa kappaletta mukaillen että mistä alkaisin ja kysäisi sitten:

- No, niissä kulkueissa marssii nykyajan länsimaisia vasemmistolaisia. Niitä kutsutaan vihervasemmistolaisiksi. Luulen, että sinä et olisi niitä aikanasi kauaa katsellut. Ei niitä tosin silloin oikein ollutkaan. Sanotaan että ne ovat jonkunlaisia huithapeli-hippien perillisiä. Mutta noin selvitystä taustoittaakseni kyselen että mitäs mieltä sinä eläissäsi ja nykyisinkin olet mieltä neekereistä ja hinteistä?

- Hä? Tiedät sinä itsekin sen että minusta neekerit olivat ali-ihmisiä. Ei niille maan päällä mitään hyödyllistä käyttöä ole eikä ne saa itsekseen aikaan mitään. Helvetissä sillä ei ole sinänsä niin merkitystä kun yhtä lailla hiilenmustia me ollaan kaikki. Ja hinteistä totesin silloin ja totean nyt että pervessit joutaa ampua.

Ykä piti pienen tuumailupaussin, raapi siinä samalla päätänsä ehkä vastausta viivyttäen ja totesi sitten:

- Tota noin, niissä kulkueissa marssivat ihmiset haluavat ensinnäkin että koko Afrikan ylijäämäväestö pitää kuskata Eurooppaan elätettäväksi ja samoissa kulkueissa samat ihmiset vaativat että se homoseksualismi ja yleinen queer-pervoilu josta et vissiin ole kuullutkaan julistetaan pervoilun sijasta normiksi ja kyseenalaistamattomaksi itseisarvoksi. Ne sateenkaariliput eivät ole komsomolin lippuja vaan ne symbolisoivat juuri tuota. Juuri ne samat liput joita heiluttaa tyypit joilla on sun pärstävärkkisi paidassaan.

Nyt Cheltä pääsi ääni jonka Ykän kännykkä automaattisesti nauhoitti ja lähetti yhtä lailla automaattisesti Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin toimitukseen käytettäväksi radio-ohjelmassa ”Afrikan hurjimmat luontoäänet”. Ykä kävi UAZista hakemassa viisitoistatuhatta vuotta vanhaa ensiapukonjakkia. Tukevan moukun otettuaan Chen hengitys tasaantui ja hän alkoi puhua puuskutuksen lomassa:

- Siis… siis kaikki… siis kaikkihan on mennyt ihan päin helvettiä… kirjaimellisesti…

Sitten hänen ilmeensä hieman kirkastui ja hän kysyi:

- Mutta hei, sinä et sanonut Kiinasta mitään. Kai se sentään on maolaisten toverien hallinnassa vielä?

- No jaa, tavallaan… miten sen nyt ottaa… Kiina on nykyisin maailman suurin kapitalistinen valtio jota johtaa kommunistinen puolue, se osallistuu kaikkiin maailman rahoitusmarkkinoihin, siis kapitalistisiin sellaisiin ja myy suurimman osan maailman kaikesta tyhjänpäiväisestä krääsästä.

Nyt entisen sissijohtajan ja nykyisen hiililapiotyöläisen ilmille syttyi kauhun ja oivalluksen sekainen ilme:

- Ei jumalauta… minähän olen Helvetissä.

- Ethän toki. Sinä olet Persaukistenniemen Mökkikylässä. Lomailemassa Helvetistä. Jossa sinä olet ollut hiilenlapiointi-iskutyöläisenä viimeiset 52 maan vuotta.

- Sinä et Ykä ymmärrä. Tää on Helvetin turboversio. Tää on narsistisen eliittikommunistin Helvetti. Minä haluan täältä heti pois ja palata turvalliseen varsinaiseen Helvettiin. Pystytkö järkkäämään?

- Pystynhän minä. Mutta oletko aivan varma? Seuraava loma ei iske sulle kiinni kyllä heti kohtakaan.

- Pitääks mun vielä polvistua, rukoilla ja saavuttaa kommunistin äärimmäisen häpeän tila?

Ykä tuumasi että asiakkaan toivomusta noudatetaan, kaivoi kännykän ja valitsi pikavalintanumeron.

- Helvetissä. Päivystävä demoni Astaroth puhelimessa.

- No Perskeleen Ykä täältä Persaukistenniemen mökkikylästä terve.

- No tervepä elävään mieheen, terve. Jokos olet tilailemassa itsellesi paikkaa täältä alakerran firmasta?

- Nääh, mitä suotta. Vihakirjoittajana minä päädyn sinne kuitenkin. Mutta nyt tartteis siirtää yksi henkilö kesken lomien takaisin Helvettiin. Ykkösmökki, Guevara, Ernesto. Siirto on vapaaehtoinen. Mökkikylän sääntöjä ei olla rikottu. Niin että mitään rangaistustoimenpiteitä ei siellä tarvita. Mutta ehdotan kolmen päivän muistinpyyhkimistä henkilön mielenrauhan takia. Oli meinaan vähän turhan rankka kokemus Chelle tämä nykyajan tajuaminen.

- Niinhän me vähän täällä arveltiinkin. No, pyyhitähän pyyhitähän. Ollaanhan me jo ammatin puolesta melkoisia perkeleitä mutta ei mekään mitään sadisteja sentään olla. Koordinaatit on lukittu niin että pistä tulemaan vaan.

Ykä pyysi Chetä siirtymään kuistilta mökin pihalle minkä hän kuuliaisesti tekikin. Sitten Ykä painoi kännykän transfer-näppäintä ja Chen alle aukesi pyörre jonne hän katosi. Ykä näpytteli vielä hieman kännykkää ja totesi pyörteen kadotessa että siirto kestää pari minuuttia joten pannaanpa hepulle lohduksi hieman matkamusiikkia Suomesta ajalta jolloin hyödylliset idiootit pitivät tuota sadistista psykopaattia suoranaisena jumalana. Nimenomaan rauhanjumalana. Jotkut taitavat pitää vieläkin. Kai se kommunistikin itselleen jonkunlaisen jumalhahmon tarvitsee.

Ykä siirsi kännykän taskuunsa ja kysyi muilta niin Sierra Maestran kuin Kuuban hallinnon edesmenneiltä veteraaneilta:

- Mitenkäs, haluattekos tekin siirron takaisin vai jatkaisitteko mieluummin mökkilomaa?

Vastaus tuli kolmesta suusta yhtä aikaa:

- Me jatkamme tätä miellyttävää mökkilomaa oikein mielellämme.

- Itse asiassa tää muuttui kerralla vielä astetta miellyttävämmäksi kun toi Guevara läksi takaisin hiilenlapiointiin.

- Joo. Helvetissä se oli oikeastaan suhteellisen joviaali ja rauhallinen mies. Toi hiilenlapiointi on meinaan suuri tasoittaja ja rauhoittaja.

- Mutta täällä se rupesi taas hihkumaan mennyttä gloriaansa ja varsinkin kun se lievää pahemmin väärinymmärsi tuosta läppäristä näkemänsä niin se alkoi kuvitella olevansa meidän esimies taas kertaalleen.

- Ja se alkoi olla sietämätöntä. Meinaan, tajuttinhan me jo eläissämme että psykopaattihan se on mutta Helvetti on siinä mielessä hyvä paikka että meillä lapiotyöläisillä on kaikilla samanlaiset natsat kaulassa. Eli ei siis natsoja ollenkaan.

- Sen se tässä saunoessa ja noita videoita katsellessa unohti. Ja rupesi samalla julistamaan sitä kommunismin ylivoimaisuutta.

- Mistä taas me muut heput huomattiin jo eläissämme ja varsinkin kuoltuamme että sanonta ”kommunismi on täydellinen aate, jätkät – Kuuban tapauksessa siis me – vaan hässivät sen vituralleen” mutta me ollaan opittu että koko aate on pohjimmiltaan mätä ja se houkuttelee vääränlaisia ihmisiä niin kuin paska kärpäsiä.

- Tosin sosialismissahan me siellä ikuisessa elämässä eletään. Siellä Helvetissä. Meidän elämämme, tai kuolemamme, tai no, whatever siellä Helvetissä on reaalisosialismia aidoimmillaan. Likimain kaikki ovat täysin tasa-arvoisia, palkka on kaikilla sama eikä yksityisomaisuutta ole ollenkaan.

- Joo, lähes kaikki ovat tasa-arvoisia. Paitsi se pieni valtaapitävä nomenklatura joka on tasa-arvoisempi kuin muut. Meidän tapauksessa sillä nomenklaturalla on vaan jalkojen tilalla pukinsorkat ja päässä sarvet. Ja jos nyt rehellinen olen niin se Helvetin demoninen nomenklatura taitaa olla astetta inhimillisempi kuin tämä maanpäällinen nomenklatura.

Ykä totesi että näinhän se tuppaa olemaan, antoi vielä mökkivieraille kartongin Voimasavuke Bostonia, toivotti oikein antoisaa mökkiloman jatkoa ja pahoitteli ettei jouda rupattelemaan pidempään sillä muittenkin mökkien asiakkaat odottivat palveluita. Entiset vallankumousveteraanit ottivat itselleen uuden tölkin Tsuhnan Kostoa ja siirtyivät saunaan josta alkoi kuulua kiukaan suhina, vastan läiske ja huomattava ylistys tätä suomalaista rauhankeksintöä kohtaan. Ykä käynnisti UAZin ja suunnisti kohti kakkosmökkiä.

Tässä mökkikylässä asiakkaan tyytyväisyys oli kunnia-asia.



27 kommenttia:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Loistava kertomus. Voi Che-rassukkaa!

Unknown kirjoitti...

Tässähän kävi suorastaan sääliksi Che-parkaa. Ja oikeassahan olet nykyajan vassarisankareista. Keke Vaara olisi vedellyt tänäkin aamuna todistamiani näytekappaleita kuonoon.

Sai taas aamulla kuuden aikoihin ilolla katsella ja ajatella, että hyi helvetti kun on kiva maksaa veroja. Kolmen epämääräisen hipin näköinen porukka maleksi asemalla, mikä työmatka-aikaan aamulla on vielä harvinaisempi näky kuin työmatkaileva somali. Mietin että mikähän hitto pojat on ajanut näin aikaisin liikenteeseen, kunnes paikallisjuna saapui asemalle tuore graffiti kyljessään. Kolmikko heitti puolitäydet kaljatölkit olkansa yli, ottivat puhelimet esiin, kuvasivat lyhyet videonpätkät ilmeisesti kavereidensa taikka itsensä tekemästä saatanan rumasta junan ikkunat peittämästä maalihässäkästä ja lonnivat sen jälkeen tiehensä. Ja tietenkin duuniin matkalla ollut noidenkin kavereiden aamukaljat rahoittava kansanosa oli kuin ei olisi ollut huomaavinaankaan. Minä toki mukaan lukien.

Pikaista paranemista Ykälle, jos tauti on vielä päällä!

Kumitonttu kirjoitti...

"Cheltä pääsi ääni jonka Ykän kännykkä automaattisesti nauhoitti ja lähetti yhtä lailla automaattisesti Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin toimitukseen käytettäväksi radio-ohjelmassa ”Afrikan hurjimmat luontoäänet”.

Hauska juttu että ajattelin aivan samaa kun luin tuota sitaattia edeltävää lausetta!

Mainio tarina. Se on niin väärin että nää vanhat vapaustaistelijat pääsee pois. Olis ihan parasta kuulla, mitä toveri Stalin miettisi nykymenosta. Tai vielä parempaa: Marx itse.

Karl voisi hyvin todeta, että oikeassahan hän oli ennustuksineen. Kapitalistiset yhteiskunnat muuttuivat verettömästi sosialismiin 60-luvun jälkeen ja jopa kiihdyttävät vauhtia 90-luvun jälkeen.

Pakolla sosialismiin taivutetut maat puolestaan rikkoivat kahleensa 90-luvulla ja parhaissa niissä pääministerit vastustavat EU:ta, jonka he tunnistavat Kremlin jatko-osaksi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Yhel Turkkulaasel, Kristian Nevantaustalle ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne.

Yksi Turkkulaanen: Tattis sinne Turkuun. Kyseinen heppu varmasti sai mitä ansaitsi.

Kristian: Olemme asiassa samaa mieltä. Nuo ”itsensäilmaisijat” ts. paikkojen sotkijat ovat porukkaa jota pitäisi vedellä risulla pitkin kinttuja. Ja kiitos toivotuksista. Kyllä tässä aletaan elolle eestyä.

Kumis: Asiahan menee niin kuin sanoit. Muistan aikanaan jonkun korkea-arvoisen neuvostoliittolaisen sanoneen että Suomi on ensimmäinen valtio joka siirtyy sosialismiin vapaaehtoisesti. Kommunismin kohdalla on se ongelma että vaikka se on samanlaista hirmuvaltaa kuin natsismi niin se ei saanut yhtä lailla totaalisesti pleksiinsä kuin natsismi. Niinpä joku Guevara ja Mandela (joka sai siis tuomionsa terroristijärjestön johtajuudesta) ovat suosittuja länsimaisia pop-ikoneita. Hyödyllinen idiootti on uusiutuva ja loputon luonnonvara.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana luontokuvaus alussa, juuri sellainen, jossa Ykä on parhaimmillaan. Tuollaisia ovat päivät nyt alkaneessa syyskuussa, täällä päin aamuisin on paljon sumua ja sillekin ilmiölle on nyt Ilmatieteen laitokselta annettu uusi nimi; säteilysumu...

Perään Ykä lataa niin hirtehisen hauskan tarinan Chestä ja meitä kaikkia ympäröivästä todellisuudesta, että oksat pois! Paras todistus siitä, että tauti on voitettu ja mies on takaisin terveiden kirjoissa. Chellä oli vankkumaton usko unelmaansa, mutta mitä lähemmäksi vaalit Ruotsissa ja Suomessa tulevat, sitä hupaisampaa on seurata poliitikkojen takkien kääntelyä ja epätoivoisia yrityksiä saada esitettyä omissa nimissään asioita, jotka Jussi Halla-aho pahemman luokan rasistiksi leimattuna kertoi jo monta vuotta sitten!

Rouva Ano

Veijo Hoikka kirjoitti...

Huikea tarina!
On ehkä hyvä, että Che, Stalin, Mao, Hitler ja monet muut suuruudet pysyvät otsikoissa nyt ja myös tulevaisuudessa, koska he ovat todiste siitä, että vieläkin ihmiskunta on niin helposti huijattavissa yrittämään itsensä tuhoamista. Merkel saattaa olla Horror Hall of Famessa tulevaisuudessa yksi hallin kattoon hilattavista. Suomen nilkeistä ei siihen tähdistöön pääse kukaan, koskaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Rouva Anolle ja Veijo Hoikalle & kiitos kommenteistanne.

Rouva Ano: Lämmin kiitos. Sumua on ollut meilläkin ja piti ihan googlettaa tuo mainitsemasi säteilysumu. Selvisihän se ja sai ihan tolkunkin. Olen kyllä jo suht ok mutta tää tarina oli valmiina jemmassa. Julkaisin sen vaan nyt. Takkien kääntelystä minä vaan pelkään että Sipilä sai itselleen lisä-ääniä kun uskollinen hallintolammas kuvittelee että entäs jos se tulikin järkiinsä. Itselleen valehtelemisen taito on taidetta.

Veijo: Kiitokset. Joo, Suomen nilkit ovat piirisarjaa ja isompien häntäkärpäsiä. Nähtäväksi jää, kuinka tulevaisuus tuomitsee Frau Merkelin. Tuskin millään hyvällä ja pääsy kyseiseen Hall of Fameen on taattu.

Joppos123 kirjoitti...

Tervetuloa Ykä takaisin suhtkoht terveiden sakkiin.
Che, Mao, Stalin kumppaneineen varmaan heittävät helvetissä volttia kun katselevat millaisia jonninjoutavia persläpiä nykyiset vassarit ovat. Kauankohan isä aurinkoinen olisi jonkin soma liin pelleilyä jaksanut katsella. Voi olla, että nagant olisi haukahtanut aikoja sitten. Eipä noista mistään -ismeistä kovin pitkää riemua ole ihmiskunnalle ollut, päinvastoin.
Se vaan outoa, että vassareita kuitenkin joku sekopääjengi äänestää.
Soma liin ohjauksessa tehtäisiin todennäköisesti maailmanennätys konkurssin osalta, äläkä nyt vaan taas pelottele, että se pissis on seuraavan hallituksen ministeri. Haen lisää kaljaa ja röökiä, alkoi taas pukkaamaan angstia, heh.

Becker kirjoitti...

Mä olen elänyt noi Che-ajat ja sen kun Hesassa vasemmistonilkkien suurinta muotia oli kulkea Gueveran tai Stalinin, Leninin ja Marxin naamataulut paidan rintamuksessa. Poliittinen tietouteni ei tuolloin ollut kovin kaksista, mutta pidin paitojen kantajia idiootteina. Olen edelleenkin sama mieltä, ja noita kuvia, etenkin Chen näkyy edelleenkin. En vain tajua että minkä vapauden symboli tämä kommunisti sissi oikein on.

Ykä eräässä aikaisemmassa blogissaan tuumaili, että minkälainen oli 50-60 luvun Helsinki. No nuo ajat eläneenä alkoi muutamia muistikuvia palailla mieleeni.
- Kas Kas kengänkiilloittajat joita oli keskutassa mm. Aseman lipeillä. Siinä nuoret pojat plankkasivat ohikulkevien erityisesti miesten kengät. Korvaus ei ollut muistaakseni niin suuren suuri, mutta aina oli kiilloittaja paikan päällä. Yöksi pantiin välineet penkin alla olevaan lukittavaan laatikkoon, eikä niitä vissiin koskaan murrettu eikä penkkiä tuhottu. Koetappas tänä päivänä saada joku plankkaamaan kenkiä. Himassa makaamisesta tienaa enemmän, ja työtön haittamamu ei suostu vääräuskoisen monoja plankkaamaan. Sitäpatsi löhöämisestä tienaa paremmin.

- Linnanmäki ja siellä olevat laitteet. Ennen saatiin nautintoa vähäisemmälläkin kieputtamisella. Vuoristorata oli kyllä huvipuiston ykkönen vauhdissa ja "pelottavuudessaan." Tämän päivän kyltymätön nuoriso pitää laitetta lähinnä huvittavana relikkiinä ajasta jollloin puhelin oli tehty bakellitista ja siihen meni jokin johto. Tangon päässä pyörivät sikarit olivat myös kova sana. Yleensä laite myös tyhjensi taskut pikkurahasta. Sähköautot olivat ehdoton suosikkini. Virran ne ottivat katossa olevasta verkosta auton takana sijaitsevan tangon avulla. Niillä sai ajella ja kolhia toisia ajokkeja mielin määrin. Ilmanpaineella toimineet tykit, jotka ampuivat tennispalloja oli tietysti meikäläisen mieleen.
Entäs sitten vedennneidot, jotka saatiin tippumaan kirkuen altaaseen oikeaan kohtaan heitetyllä tennispallolla. Tänä päivänä moinen patriarkaalinen valkoisen heteromiehen naiseen kohdistama seksistinen kaksinaismoralistinen kohtelu olisi täysi mahdottomuus. Ennen oltiin varmaann tyhmempiä kun tuollainen ajatus ei edes tullut mieleen. Ei edes kommarien mieleen. Joskus jopa näkyi naistenkin heittelevän tennipalloja altaan vieressä. Nykyjään voisi olla mahdollista että altaaseen tippuisi kantaväestöön kuuluvia heteromiehiä, joita sitten voisivat tiputella naisnpuoliset muslimit ja muu punavihreä liberaali väki. Tämä tuskin herättäisi suurta vastusta poliittisesti tietoisessa Helsingin Kalliossa.

Jatkuu....

Becker kirjoitti...

Jatkoa Hki 50-60 luvulla.
_ Liikennepoliisit jotka ohajailivat liikennettä erityisesti ruuhka-aikoina Mannerheimintiellä. He seisoivat keskellä risteystä olevissa pöntöissä ja ohjailivat varmoin ottein autojen kulkua varustettuna valkoisin hanskoin ja rähinäremmein. Liekö tuosta ajasta peräisin tuntemukseni poliisia kohtaan varmana, ohjaavana ja tilanteen hallitsevana väestön palvelijoina. Valitettvasti tämä tunne on jo ajat sitten hävinnyt ja muuttunut päinvastaiseksi. Tänä päivänä kun näkee poliisin viittoilevan, niin se tietää avustusta persaukisen hallinnon kirstuun. Samat poliisi kun aamuisin seisoivat pötössään, niin heitä jopa tervehdittiin.

- Kauppatoria puhdistavat kolmipyöräiset Scammel- tankkiautot. Toripäivän päätteeksi nämä ajelivat edestakaisin ja ruiskuttivat vettä ajaen jätteen viemäreihin. Nupit olivat sinisiä ja säiliövaunut hopean värisiä. Kukahan nuokin oli älynnyt hommata. Ilmeisesti vetovaunun kolmipyöräisyys teki siitä kätevän pyöritellä, samalla kun varoivat ammattimaisesti alueella liikkuvia ihmisiä.

- Joulu oli penskalle odotuksen ja jännnityksen aikaa. Ensimmäisenaä valot syttyivät Manskun ja Espan kulmalla olevaan Tempon tavarataloon. Siiten tuli Aleksi perässä, jonka valaistus oli mielestäni huikaiseva. On se vieläkin aivan tyylikäs, mutta pienenä kaikki on suurempaa. Ja sitten se Stokkan upea jouluikkuna jossa istui valtava pukki joka heilutti kättään ja suukin taisi käydä. Ikkuna oli täysi leluja ja siellä kulki tietysti pienoisrautatie. Ikkunan edusta oli aina täynnä ihmisiä koko jouluntienoon ajan.

- Elokuvateatteri KitCat Espalla, jossa minua käytettiin katsomassa piirrettyjä, joiden sekaan oli sitten laitettu uutiskatsauksia maailman eri puolilta. Mutta ne piirretyt olivat sitä jotain. Sittemmin KitCat tuli tunnetuksi enemmänkin aikuisfilmien esittäjänä.

- Siihen maailman aikaan sattoi keskustan katukuvassa jopa nähdä neon alkoholimainoksia. Ne on nykyjään pantu pannnaan, sillä riskinä oli että perheenisä odottaessaan bussia Erottajalla, saisi päähänsä käydä leivän sijasta mennä ostamaan pullon Haig viskiä. Hallinto tietää mikä kansalaiselle on parasta.

- Linjan 14 Trolley-bussit olivat myös eräänlainen kuriositeetti. Hiljaiset ääneltään, mutta nopeat kiihtymään. Niissä oli myös eräänlainen oma tuoksunsa, joka tuli sähkölämppärista. "Kätävällä eteenpäin, framåt i gången," tämän kun rahastaja karjaisi, niin siellä kanssa mentiin. Rahastajalle ei vittuiltu, vaan toteltiin mukisematta. Ne olivat sellaisia daameja että somalitkin olisivat pitäneet sen läppänsä kinni, jos heitä olisi silloin ollut. Voi niitä aikoja! Kuri ajn järjsetys säilyi HKL:n ajonauvoissa. Jotenkin on ikävä niitä aikoja. Minua ei nykyjään saa julkiseen liikennevälineeseen, ei sitten millään.

Jatkuu....

Becker kirjoitti...

Jatkuu Hki 50-60 luvulla.

- Liikenteestä puheen ollen tulee mieleen Suomen ensimmäinen päällystetty tie, ns. Vanha Turuntie. Sehän päällystettiin valamalla betonilaattoja peräjälkeen. olihan se silloin ihan kunnon tie, mutta ajettaessa kuului sellainen rytmikäs jumputus auton alta riippuen millä nopeudella ajettiin. Isäni tykkäsi vauhdista, ja joskus jumputus oli pelkkää resonanssiääntä kun paineltiin pitkälti toistasataa. Minä nautin kyydistä, mutta äitini naaman väri kertoi jostain ihan muusta.
- Helsingin Rautatieasema. Täältä vosi kertoa vaikka mitä, mutta otetaan nyt esille nuo Ukko-Pekka pikajunaveturit. Nuoren miehen silmissä ne olivat massiivisia eläviä koneita, ja niin ne ovat vieläkin. Kun meni aivan Ukko-Pekan valtavan pyörän vieritse ja veturi päästi kovaäänisen höyrypilven, oli siinä jotain myyttistä. Tuollainen veturi kun lähti liikkeelle, niin siinä tuli sellainen tunne että se menee myös perille, kelissä kuin kelissä. Ja niinhän ne menivät, toisin kuin nykyjään. Satasen vauhti oli aivan riitävää sen aikuisille kiskoille. Hörypillin vihellys ja piipusta nouseva savu loivat ihan oman tunnelmansa verrattuna tämän päivän kliiniseen liikkumiseen.

- Ja sitten nuo lehden myyjät, jotka istuivat avoimissa vanerisissa kojuissaan satoi tai paistoi. Talvella oli istuimen alla alkeellinen lämmitin ja käsissä sormikkaat, joista oli sormien kohdat leikattu auki, jotta pystyisivät helpommin käsittelemään rahoja. Vakiomyyjät ja vakioasiakkaat tekivät aina ksekenään kauppaa. Minäkin muistan hyvin Ateneumin kohdalla olleen myyjän. Aina sama rouva. Myyntikojut taisivat olla heidän omiaan ja heillä oli aina oma paikkansa. Yöksi pantiin koju kiinni ja ne saivat yleensä olla rauhassa. Nykyjään ne olisi tuhrittu, tuhottu ja myyjä ryövätty moneen kertaan.

- Entäs sitten vappu. Minkälaista oli karnevalitunnelma sen ajan Hesassa. Mekin tehtiin kaupungille se jokavuotinen vappuajelu. No kommarit ja vasemmisto marssi, olihan se työläisten juhla. Muu kansa kuljeskeli Espalla ja Mannerheimintiellä ostellen ilmapalloja ja lapsille jotain viuhkoja ja pillejä. Yleensä juhlinta oli aika eleetöntä ja sellainen turha remuaminen puuttui. Olipa joku rohkea aikuinen iostanut itselleen tekonenän. Sodasta ja korvauksisista selvinnyt maa ei vielä ollut oppimaan irroittelua nykyseen tyyliin.

Jaaha, tästä tulikin vähän pitempi allekirjoittaneen muistikuvat sen ajan Hesasta, ajasta jolloin usko parempaan tulevaisuuteen oli vielä voimissaan. Olisivatpa vaan silloin tienneet.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys joppos 123:lle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

joppos 123: Tattista. Mikäs pahan tappaisi. Ja ruma on vielä sitkeämpi. Niin kuin tuolla ylempänä totesin, ei kommunismi ole koskaan saanut turpaansa niin kuin natsismi ja sen vuoksi uudetkin sukupolvet leikkivät edelleenkin tulella. Ja ne uuden sukupolven tulellaleikkijät ovat todellakin pissiksiä, jotka ovat onnistuneesti karkoittaneet varsinaisen työväestön puolueestaan. Duunari kun osaa ajatella muutakin kuin iskulauseita.

Becker: Kiitos äärimmäisen upeasta aikamatkasta!

QroquiusKad kirjoitti...

Niin, mitähän se Stalin nykyajasta mahtaisi ajatella...
Asian tiimoiltahan on vanha vitsi:
Stalin tapasi Helvetissä Napoleonin ja kehaisi kollegaansa:
"Jos minulla olisi ollut kaltaisiasi kenraaleja, eivät saksalaisfasistit olisi koskaan päässeet lähellekään nimeeni pyhitettyä kaupunkia!"
Napoleon kehaisi takaisin:
"Ja jos minulla olisi ollut Pravdan kaltaisia sanomalehtiä, ei kukaan tietäisi mitään Waterloosta!"

Ehkäpä Stalin pohdiskelisi nykymaailmasta jotain sellaista, että miksi hänen täytyi aikoinaan kuluttaa sellaiset määrät kaikenlaisia resursseja totaaliseen hirmuhallitsemiseen tolkuttomalla väkivallalla, kun nykyvasemmisto pystyy samaan valeuutisilla ja muulla mielenhallinnalla noin helposti?
Mutta toisaalta, ehkä eivät pystyisikään elleivät Stalin ja kumppanit olisi tehneet aikoinaan esityötä omalla tavallaan?

Mutta bloggauksen päähenkilö oli toki Che. Hänen nykymietteistään nykymaailmasta voisin melkein olettaa hänen olevan vain tyytyväinen nähdessään pärstäänsä siellä sun täällä, vaikka tietäisikin hyvin pärstänsä kantajien arvomaailman.
Kyllä hänen persoonallisuushäiriössään sellainen luraus narsismia oli.

Joppos123 kirjoitti...

Kommunismin olisi sietänyt saada pataansa jossain vaiheessa ja saihan se tavallaan Korean sodassa. Siellä vaan ei noita raatoja laskettu ihan yhtä tarkkaan kuin lännessä.
Länsinaapurissa vasurit fanittavat edelleen Venetsuelaa, käsittömätöntä. Samaa se varmaan soma lii fanittaa.
Onhan meilläkin muutaman ihmisen "juncheliike" joiden mielestä P-K on paratiisi.

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


Ge Vaarasta tulee mieleeni se ihan minulle käsittämätön asia, että tammikuussa tänä
vuonna edesmenneellä Olavi Mäenpäällä oli huoneessaan iso Ge Vaaran kuva! Lausuinkin hänelle joskus ihmettelyni asiasta, mutta eipä hänen vastauksensa minulle asiaa sen kummemmin selventänyt.
Mutta vielä enempi sarjassa kummallisuuksia oli, että hänen hautajaisissaan maaliskuun alussa kirstu oli verhottu Ge Vaaran kuvalla ja lipulla ! Ei Olavi takuulla ollut
kommari eikä mikään vassari, mutta joku päähänpinttymä tuo varmaan oli. Toki jalkopäässä oli myös Suomen lippu! Kuvatkin on, jos joku epäilee...
Rauha Olavin muistolle; kunhan vain jäi mieleeni läheltä seuranneena.

Becker kirjoitti...

Sorry noista lukuisista pahuksen kirjoitusvihreistä. En ole sanasokea, humalassa tai hurriutunut, vaan välillä ihan vaan helevetin huolimaton.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille, joppos 123:lle, Terho Hämeenkorvelle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Veikkaan, että vanhojen kaaderikommunistien olisi hyvin vaikea hahmottaa, että mitä se nykyvasemmisto oikein on. Lähinnä ne pitäisivät nykyisiä vasemmistolaisia jonkunlaisena perversiona joka parantuu kymmenen vuoden reippaalla lapiotyöllä raittiissa Siperian ilmassa.

joppos 123: Se Korean rähinäkin päättyi tasapeliin. Venezuelaa ihailevat utopistit. Tärkeintä on idea ja unelma sosialismista. Sen teoreettinen versio. Käytännöllä ei ole niin väliä sillä jos teoria ja käytäntö ovat ristiriidassa niin utopistille käytäntö on aina väärässä.

Terho: Minä olen itsekin ollut tapahtumissa joissa hautajaisissa on tehty tietty rituaali jonka vainaja oli eläissään halunnut tapahtuvan. Vaikkei sen rituaalin sisältö hautajaisväelle oikein selvinnytkään. Näitähän on. Tämä oli ehkä Olavin tahto ja sen merkityksen hän vei mukanaan. Rauhaa hänen muistolleen.

Becker: Ei takerruta yksityiskohtiin. Aikamatka oli mainio ja siinä lukija pääsi mukavasti pikku-Beckerin kanssa seikkailemaan vanhassa Stadissa.

Anonyymi kirjoitti...

Becker kirjoitti muun muassa:
"Ja sitten se Stokkan upea jouluikkuna jossa istui valtava pukki joka heilutti kättään ja suukin taisi käydä. Ikkuna oli täysi leluja ja siellä kulki tietysti pienoisrautatie."
Tässä taisi mennä sekaisin kaksi eri näyteikkunaa. Stockmannin jouluikkunahan koristellaan vielä nykyisinkin joka vuosi siihen Aleksanterin- ja Keskuskatujen kulmassa olevaan näyteikkunaan, ja siihen sisältyy usein pienoisrautatie.
Mutta se kättään ja päätään heiluttava joulupukki ei ollut siinä vaan Wulffin ikkunassa. Se oli kylläkin suunnilleen 1960-luvun puoliväliin saakka samassa korttelissa, Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin kulmassa, siinä Argoksen talossa, joka myöhemmin on liitetty osaksi Stockmannin tavarataloa. (Kuten jotkut ehkä vielä muistavat, rakennustöiden aikana 1980-luvun lopulla siitä talosta oli muutaman vuoden ajan pystyssä pelkkä julkisivuseinä.)
Mutta joskus 1960-luvun puolivälissä Wulff muutti uusiin tiloihin uuteen taloon Mannerheimintien toiselle puolelle, ja sen jälkeen se pukkikin oli seuraavina parinakymmenenä vuotena sen uuden talon ikkunassa, kunnes Wulff lopulta keskittyi pelkästään tukkukauppaan eikä sillä enää ollut myymälää keskustassa. Sen jälkeen ei sitä pukkiakaan ole enää juuri näkynyt, paitsi parina vuonna siinä nykyisin Stockmannille kuuluvassa ikkunassa, jossa se alun perinkin oli ollut, kun Wulff vielä oli Stockmannin korttelin nurkassa.

Becker kirjoitti...

Anonyymille kiitos oikaisusta. Tästä on tosiaan kulunut muutama vuosi aikaa, joten jotkut muistikuvat saattanevat mennä sekaisin. Tosiaan, se pukki taisi olla Wulffin ikkunassa. Sammuttimen kokoiselle ei ollut niin väliä, kunhan oli liikkuva pukki.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne. Kun puhutaan noin 60 vuotta aikaisemmin tapahtuneista jutuista niin yksi ainoa pikkuvirhe aikamatkassa ei todellakaan ole kovin suuri synti. Pikku-Beckerin seurassa oli mukava kulkea Stadin katuja.

Becker kirjoitti...

Tätä ei jättää huomoimatta. Venezuela, jossa asiat ovat niin päin persettä kuin vaan olla voi, jakaa sotilailleen kiitokseksi wc-paperia, hammastahnaa ja muita toalettitarvikkeita siitä hyvästä että ovat ruiskuttaneet vettä, ampuneet kumiluoteja ja käyttäneet kaasua oikeuttaan vaativia siivilejä vastaan. Ja soltut ovat varmasti kiitollisia, sillä onhan toalettipaperi kätännöllisempää kuin halpa prenikka ja hylsyn voi aina pistää kaapin päälle muistoksi.
https://www.breitbart.com/national-security/2017/07/25/venezuela-military-presented-with-toilet-roll-as-reward-for-loyalty/

Anonyymi kirjoitti...

Yrjöperskeleen kuvitelman mukaan Che Guevara olisi kysyttäessä vastannut muun muassa näin:
"- Hä? Tiedät sinä itsekin sen että minusta neekerit olivat ali-ihmisiä. Ei niille maan päällä mitään hyödyllistä käyttöä ole eikä ne saa itsekseen aikaan mitään. Helvetissä sillä ei ole sinänsä niin merkitystä kun yhtä lailla hiilenmustia me ollaan kaikki. Ja hinteistä totesin silloin ja totean nyt että pervessit joutaa ampua."
Sanoiko Guevara eläessään toisaalta mustista, toisaalta homoseksuelleista tosiaan jotakin tämän tapaista? Missä tilanteessa? Oliko mielessäsi jokin hänen pitämänsä puhe tai kirjoitus, joka mahdollisesti löytyy netistäkin niin, että voisi tarkistaa, vastaako tämä hänen todellisia mielipiteitään? Tai onko hänen kantansa näihin ihmisryhmiin ainakin epäsuorasti pääteltävissä jostakin, mitä hän todella sanoi? Vai oliko hänellä ylipäänsä mitään erityistä sanottavaa kummastakaan ryhmästä? Vai onko Yrjöperskeles keksinyt tämän täysin omasta päästään?


Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Mikä kuvaisi tuota romahdusta paremmin?

Ano: No tulihan se sieltä. Ja juu ei. Ei ole sanonut täsmälleen noilla sanoilla aivan samoin kuin ei ole saunonut koskaan Lällävedellä. Hepun suhtautumisen kyseisiin ryhmiin löydät kun itse nettiä viitsit vähän tonkia. Tämä oli pala historiaa (ei omasta päästä keksittynä) fiktiivisenä tarinana ja jos se loukkasi ajatustasi kyseisestä hepusta rauhan enkelinä niin olen kovasti pahoillani.

Anonyymi kirjoitti...

Kun sateenkaarilippukin tuli jutussasi mainituksi, niin mainitaanpa tällainenkin mielenkiintoinen seikka, jonka satuin jokin aika sitten löytämään Wikipediasta:
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarilippu)

Ehkä harva enää tietää tai muistaa, että täsmälleen nykyisen "homolipun" kaltainen lippu on aikoinaan ollut käytössä osuuskauppaliikkeen symbolina. En minäkään tiennyt asiasta mitään, ennen kuin huomasin tuon artikkelin. Mutta osuustoiminnan symbolina se tuli käyttöön jo vuonna 1923. Lisää tietoa asiasta löytyy myös täältä:
http://www.pellervo.fi/otlehti/uotneuvonta/liitteet06/3_06sateenkaarilippu.htm

Jos Che Guevara voisi palata maan päälle (tai jos ilmenisi, että hän onkin yhä elossa, mutta on ollut 51 vuotta vankilassa ja pidetty täydellisessä uutispimennossa, tai sitten piileksinyt jossakin tuntemattomassa paikassa mutta palaisi nyt ihmisten ilmoille), lippu ehkä olisi hänellekin tuttu, jos hän sen jossakin näkisi, mutta hänellä ei tietysti olisi aavistustakaan siitä, mistä yhteydestä se nykyisin parhaiten tunnetaan. Nykyisessä merkityksessään se on (saman Wikipedia-artikkelin mukaan) tullut käyttöön vasta vuodesta 1978 lähtien, kun sanfransiscolainen Gilbert Baker suunnitteli sellaisen lipun, kenties tietämättä, että samanlainen lippu oli ennestään käytössä toisessa merkityksessä. Myöhemmin osuustoimintaliike onkin luopunut alkuperäisestä lipustaan "sekaannuksen välttämiseksi". Voi vain arvata, mahtaako montakin vanhemman polven osuustoiminta-aktiivia vieläkin kismittää, että liike on näin menettänyt hyvän symbolin aivan toiseen käyttöön... (Ja voisi myös ihmetellä, olisiko osuustoimintaliike voinut tavaramerkkilainsäädännön nojalla vaatia itselleen yksinoikeutta siihen lippuun?)

Tosin voisi arvata, että osuustoimintaliikkeen vanha sateenkaarilippu ollut mielessä, kun SOK antoi suurmyymäläketjulleen nimen Prisma. Prismahan on optinen laite, jossa valo hajaantuu väreihin niin, että saadaan aikaan sateenkaaren kaltainen spektri.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano, ja kiitos tiedon pläjäyksestä. Tää oli minulle ihan uutta.

QroquiusKad kirjoitti...

Chen poistuttua madonreikä aukeni uudelleen ja mökkikylään saapui Aarne Saarinen. Hän kieltäytyi kohteliaasti saunakutsusta, mutta istahti piipulliselle ja parille Tsuhnan Kostolle kertomaan miksi oli paikan päällä.

Saarinen oli lopultakin selvinnyt elämänsä ja elämänjälkeisyytensä tylyimmästä tyrmäyksestä:
hänen myöhempien aikojen seuraajansa työväenpuolueen puheenjohtajana oli ollut joku pojanjolppi, jolla oli tietoa työväenpuolueesta, sellaisen johtamisesta ja sen äänestäjistä heidän tavoitteineen sen verran, mitä oli lukenut kirjoista. Nekin olivat olleet ilmeisen valikoituja.

Saarinen ei ollut sen jälkeen enää halunnut seurata entisen puolueensa jäännöksien kuolinkorinaa lainkaan. Hän ei siis ollut huomannut, että puheenjohtaja oli kuulemma vaihtunut. Niissä merkeissä hän oli nyt palannut Maan päälle pikavisiitille tapaamaan uutta puheenjohtajaa:
eihän se mies, tai nainen voi mitenkään olla edeltäjäänsä huonompi!

Madonreikien mahdollistama liikkuminen toikin Saarisen mitä pikimmiten Vasemmistoliiton puheenjohtajan audienssiin. Sitä odotellessaan häntä tuli tervehtimään sirkeä harjoittelijatyttö. Saarinen tervehti häntä kohteliaasti ja pyysi, josko tämä reippaana tyttönä vaikkapa keittäisi kahvit hänelle ja puheenjohtajalle, jota hän tässä odottelee?

Suuri oli Saarisen yllätys, kun tytönpompula alkoi kiljua ja polkea jalkaa, huutaen patriarkaatin sortoa, fallosentristä paradigmaa ja kaikkien miesten sorrrrtoa kaikkia naisia vastaan, vaikka hän on sentään Vasemmistoliiton puheenjohtajaaaa!!

Saarinen katsoi mekastusta hämmentyneenä hetken, siirtyen sitten huoneesta käytävään kysymään kuka tuo täällä harjoittelemassa oleva koulutyttö oikein on, miksi hän kiljuu tuolla tavalla ja missä se uusi puheenjohtaja on?

Vastauksen kuultuaan Saarinen...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Toi oli kieltämättä aika paha. Mitähän Aarne oikeasti siitä tipusesta mahtaisi tuumia? Tuskin uskoisi kuulemaansa. Aarnehan on muuten kerran aikaisemminkin käynyt Persaukistenniemen mökkikylässä:

http://yrjoperskeles.blogspot.com/2014/12/kolmen-maailman-mokkikyla.html