torstai 18. huhtikuuta 2019

JOTAIN IHAN MUUTA LXV


Koska tässä lähestytään pääsiäistä jolloin kaikki menee hieman tavallista hitaammin ja ehkä jopa rauhallisemminkin niin jatketaanpa mainoskatsausta Suomesta joka lokakuussa 1961 noottikriisin myötä muuttui Kekkoslovakian Kaljuntasavallaksi. Siirrymme vuoteen 1961…

Siihen maailmanaikaan eivät mukulatkaan joutuneet vielä elämään nykyisessä ylisuojellussa, ylisanalysoidussa ja ylilässytetyssä yhteiskunnassa. Poijjaan kossit saattoivat sählätä kaikessa rauhassa ja jos reissussa rähjääntyi niin apuun ei hälytetty ”asiantuntijoita” kertomaan pyssypelien henkisestä vaarallisuudesta. Mäntysuopa riitti oikein hyvin.



Suomalaista traktorivoimaa oli toki tarjolla Kekkoslovakiassakin. Myös telaketjuilla:



Ja tokihan Kekkoslovakiassakin pantiin palamaan voimasavuke Boston. Yes, Sir:



Toi jätkän tiiraileva katsehan ylittäisi nykyisin seksuaalisen ahdistelun rajan. Tiedä vaikka rosiksessa nähtäisiin. Ja koska tämä on sekä viha- että toksisen maskuliininen blogi niin täytyyhän historian hämärästä etsiä lisää perinteisiä naista sortavia sukupuolimalleja:



Ja eiköhän tähän väliin laiteta vanikan päälle maittavia Karjakunnan makkaroita:



Tuossahan mainostetaan myös maksamakkaraa ja siitä tulee mieleeni kysymys. Joskus 1970 – 1980-luvun vaihteessa tykkäsin kovasti sellaisesta pötkömaksamakkarasta jossa oli sellainen valkopunakeltainen tuubi. Mutta en pirullakaan muista sen nimeä. Mahtaisiko joku muistaa? Leivän päälle kannatti siihen aikaan (miksei nykyisinkin) laittaa rehellistä voita, sillä noihin aikoihin törmättiin margariiniskandaaliin. Joku vielä muistaa lauseen ”ennen pantiin kissat multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan”.


Kesäkissaani heitteille jättänyt en, minä muistojen joukkoon jo talletin sen. Kesäkissani Ähtävän Muoviin mä möin, margariinina sitten sen syksyllä söin.

Eli homman nimihän oli se, että suomalaiset margariininvalmistajat olivat käyttäneet margariinin raaka-aineena eläinten, jopa kissojen raatoja ja teurasjätettä. Siihen aikaan ongelmana olivat myös suomalaisen karjatalouden voivuoret joita Hotelli Yrjöperskeles nykyisinkin kansalaisvastuullisena pienentää sillä meillä resepti kuin resepti alkaa lauseella ”otetaan nyrkillinen voita”.

Tuohon maailmanaikaan suomalainen infrastruktuuri oli suomalaisissa käsissä ja kruununjalokivet myymättä:



Ja laitetaanpas sitten taas toksisen maskuliinisuuden mukaisia perhe- ja sukupuolirooleja:



Ja eiköhän oteta välillä huurteiset. Huomatkaa muuten kuinka silloiset pullot olivat riittoisia. Puoli pulloa kaadettu ja stobe on jo täynnä:



Näitä aikoja myös autosäännöstely alkoi purkautua ja mossevolgapobeda-linjan lisäksi myyntiin tuli länsiautoja. Niin kuin tämä Austin:



Sekä erilaiset Fordit. Erityisesti Anglia viehättää meikäläisen silmää:



Vakuutuksia on tietysti mainostettu maailman sivu mutta veikkaan että mainoksessa näkyvää masiinaa ei joskus 2000-luvulla syntynyt välttämättä tunnista. Ja tuohon aikaanhan ainakin kaukopuheluita välittivät vielä sentraali-Santrat:



Tuolloin hätänumero muuten oli – ja oli vuoteen 1993 saakka – nykyisen sijasta 000. Ja mainostetaanpa taas katoavaa kansanperinnettä eli piipunpolttoa:



”Ensin lapsen sormilla, sitten naisen kädellä ja viimeksi miehen peukalolla”. Allekirjoittanut muistaa lauseen itsekin, tosin Kilta-pussista. Sinänsä tuo lause on sekin nykykäsityksen mukaan naista halveeraavaa sillä se väittää miehen olevan naista fyysisesti voimakkaampi. Sehän ei pidä paikkansa ja sen ovat todistaneet lukemattomat elokuvat ja tv-sarjat joissa naiset pistävät jätkiä kuokkaan ihan mennen tullen.

Tuolloinhan muuten Suomessa harjoitti lentomatkustusta vielä Karhumäki-Airways:



Ja sitten onkin aika laittaa jalkaan kunnon kumisaappaat. Tietysti nokialaiset:



Joku voi todeta että vanhan jätkän muistojen kultaamista mutta väitän silti että vielä 1980-luvun loppupuolella ostetut kumisaappaat kestivät parikymmentä vuotta ja nykyiset menee hajalle parissa vuodessa. Kai sen kumin koostumusta on muutettu ”turvallisempaan” suuntaan. Silikoniltahan ne nykyisin lähinnä tuntuvat. Itse olen siirtynyt jo aikaa sitten nahkasaappaisiin. Ja annetaanpa sitten puheenvuoro Tauno Palolle:



Ettäs sen tiedätte. Tosin jos Taunolle oltaisiin tarjottu Tsuhnan Kostoa niin luulen että Koff olisi jäänyt väliin.

Ja vaikka länsiautoja alkoi tulla markkinoille niin tokihan Suomessa myytiin myös harppisaksalaisia varttikilon purkkeja:



Tosin jostain syystä sen kapitalistisen Länsi-Saksan Mersu oli useamman haaveena.:



Tuo mainoksessa näkyvä – varsin kohtelias – hatunnosto on muuten varmaankin jäänyt käytöstavoista jo täysin unholaan. No, varsinkin nuoriso liikkuu nykyisin paljaspäin talvellakin. Oli pakkanen mikä hyvänsä.

Voimasavuke Bostonin kanssa vahvojen savukkeitten rintamalla kilpaili tietenkin Nortti:



Miehet jotka yskivät sen tietävät. Nortti on täyttä tupakkaa.

Ja siihen maailmanaikaan Suomen Punainen Risti oli ihan oikeasti tarpeellinen järjestö eikä mikään NGO-liivijengi:



Yllätyksekseni huomasin että Fazerin Geisha-suklaata on myyty jo 1960-luvun alussa:



1960-luvun alussa käytiin sitten yksi suomalaisista kirjasodista ja sen sai aikaan Paavo Rintalan kirja Sissiluutnantti:



Kyseisestä kirjasta Mikko Niskanen ohjasi uransa parhaan elokuvan. Ja siirrytään pankkimainontaan. Nykyisissä pankkimainoksissa olisi vaikeaa kuvitella näkevänsä 40-vuotiasta valkoista heteromiestä suussansa piippu ja kourassansa haulikko:



Pannaanpas niiden vanhojen, konservatiivisten arvojen kunniaksi palamaan voimasavuke Boston. Aina on aikaa sen verran:



Ja niin kuin aikaisemmin erillisessä postauksessa kirjoitin, tuohon aikaan myös japsiautot aloittivat maihinnousunsa Suomeen. Ensimmäisenä Luupää:



Esitelläänpäs sitten tuon ajan täysin virusvarma kotitietokone  jonka kirjoitusohjelma ei jumittanut koskaan:



Ja sitten siirrytäänkin tämän postauksen viimeiseen kuvaan jossa kiteytyy se ero, mikä vallitsi vuoden 1965 ja vuoden 2019 välillä:



Eli:

- Vuonna 1965 lapset uskoivat Joulupukkiin ja tiesivät, että hän asuu Korvatunturilla.

- Vuonna 2019 vihervasemmistolaiset aikuiset uskovat Joulupukkiin vaikkeivät tiedä, että missä sellainen asustelee ja mistä hän loputtomat lahjansa tuo.

No niin, ollaan joulukuussa 1965. Muuan tuore kekkoslovakialainen kansalainen eli pikku-Ykäkin kerkesi jo matkan varrella syntyä. Tosin kyseisen kekkoslovakialaisen yhteiskunnallinen mielenkiinto seikkaili vielä tuolloin lähinnä tissin ja elpymisen välillä. Ne olivat varmaan mukavia aikoja, noin henkilökohtaisesti. Harmi kun niitä ei vaan muista.

31 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No, varsinkin nuoriso liikkuu nykyisin paljaspäin talvellakin. Oli pakkanen mikä hyvänsä.
-----
No ei.... nykyään nuorisolla on pipo tai huppu päässä helteestä riippumatta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Niin no joo, hiphopparit ja muut roikkuperseethän menivät saunaankin pipa päässä mutta mulla on semmonen perstuntuma että se muoti on hiipumassa.

Anonyymi kirjoitti...

Rohkee rokan syö, uhkarohkee Karjakunnan nakin sanottiin joskus, ennen karjakunnan kuolemaa. Kun taisi niilläkin jonkinmoinen sekoilu olla raaka-aineiden kohdalla. Taisi olla Kouvolassa aikoinaan. Jostain tupakkamerkistä ja sen mainoksesta oli sellainen, en muista merkkiä, miehet jotka menenevät, tekevät ja näkevät vetävät ne väkevät, merkki tosiaankin on kadoksissa, joku voisi muistaakin. Katosi melko pian markkinoilta, olisiko ollut pitkä Virginia? Tai sitten karvaperse-nortti? Tuttuja mainoksia monet, jotkin tuotteetkin, kotona oli just tollanen Valmetti, ilman teloja,ittellä luupää Datsun.
t.Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Sissit elokuvan lisäksi Mikko Niskanen teki myös toisen hyvän elokuvan Pojat! Mulla on sekin DVD:llä ja samassa kotelossa Hopeaa Rajan Takaa. Sissit elokuva on tullut katsottua ainakin yhtä mnta kertaa kuin alkuperäinen Tuntematon.

- buuri johannesbuurista -

Kummastelija kirjoitti...

Tuli tuosta kirjoituskoneesta mieleen juttu, kun poika juoksi vintiltä isänsä luo kirjoituskone kädessään ja huusi tullessaan, jotta "iskä, iskä, löyty ihan mieletön laite! Tämä printtaa reaaliajassa!" Pienet on ihmeet lapsilla..

Se juttu saattaa olla tottakin, että joku nassikka oli ihmetelly 3,5" levykettä, että miksi joku 3D-tulostaa tallennuspainikkeen..


Ja nassikoista vielä juttu:
2 veljestä yhtenä iltana päätti, jotta kun ollaan näin isoja niin ruvetaan kiroilemaan. Aamulla sitten kun äiti kysyi mitä aamupalaksi, niin isompi sanoi jotta "muroja perkele".
Korvilleenhan poika sai kunnolla ja kovan vauhdin takaisin huoneeseensa miettimään lounaaseen asti mitä tuli sanottua.
Vielä kimmastuneena äiti sitten tiuskaisi nuoremmalle, että mitäs sulle sitten. Nuorempi itku kurkussa vastasi, jotta "ei ainakaan niitä vitun muloja".

Meni vähän ohi aiheen, mutta jotenkin lähti tuosta kirjoituskoneesta..

Tuumailija kirjoitti...

Jopa kommarimaasta tullut auto on hienon näköinen. Nykyautot harvoin näyttävät noin hyvältä.

Anonyymi kirjoitti...

Mainio kavalkadi Ykällä taas. Muistui lapsuus ja nuoruus mieleen ja monet silloiset asenteet esim. tupakanpolttoon. Oma isäni oppi tupakanpolton sota-aikaan rintamalla, poltteli -50 -luvulla pilliklubia, sitten vihreää norttia ja myöhemmin Marlboroa, olohuoneessa lempituolissaan poltteli, eikä siinä ollut mitään moitittavaa. Itse kun kokeilin ja kun jäin kiinni, sain korvat punaisena kuunnella äidin saarnoja tupakan epäterveellisyydestä.

Nythän on televisiossa mainos Florasta. Kun vuosikymmeniä sitten mietittiin, mitä rasvaa ennen laitettiin, nyt sen levittäminen leivän päälle hillitsee ilmastonmuutosta...

Voi olla että pipomuoti on hiipumassa, mutta tiukat adidakset ja paljaat nilkat kangastossuissa talvipakkasellakin on uusi trendi. Ainahan näitä kotkotuksia on ollut, jotkut huvittaa, mutta toiset voi olla oikeasti epäterveellisiä ja niistä aiheutuvat kolotukset voivat realisoitua sitten vasta vanhemmalla iällä. Siis mitä väliä? Aivan sama kun eräs misukka, jonka kroppa on täynnä tatuointeja, kuittasi homman niin, että mitä väliä, kun seitsenkymppisenä muutenkin kaikki paikat roikkuu. No, kenellä roikkuu, kenellä ei, mutta olen varma, että se tatuoitu on vanhempana sata kertaa pahemman näköinen kuin tatuoimaton.

Rouva Ano

Krypta kirjoitti...

Olipa hieno kattaus menneestä. Voi kunpa sen elää vielä kerran vois

Anonyymi kirjoitti...

Isällä oli Warre 311 (vm- 61) vähän aikaa. Sanoi , että sillä oli joskus hyvä nöyryyttää silloisia länsiautoja alamäessä. Kaksitahtimoottori kun ottaa helposti ylikierroksia:)

Timppa

Anonyymi kirjoitti...

Hajahuomioita blogin aiheesta:

Nallipyssy kuului joka pikkupojan perusvarustukseen, ja se vasta oli juhlaa kun sai paketin nalleja. Ei muuta kuin sota pystyyn kulmakunnan muitten nöösien kanssa. Norminalli oli semmonen paperinauha, sitten oli muovinen kuppimainen nalli ja kaikkein hienoin oikea starttipistoolin paukku, 22 räkäpää. Mulla oli kaikkiin näihin sopivat pyssyt - vähänkö kingi olo paukutella OIKEITA starttipyssyn paukkuja. Suojalaseja tai kuulosuojaimia ei meille kukaan tyrkyttänyt.


Yksi tärkeä kulkuneuvo puuttuu - missä mopedit! Niitä oli vaikka mitä, Solifer, Tunturi, Jupiter, Monark, Husqvarna, Pyrkijä... Ja ne lisääntyivät, joka paikassa vilisi mopoja. Kuskeina aikamiehet, pikkutakki, lentäjän huuva, suorat housut, pitkävartiset rukkaset ja eleganssin kruunasi selluloiditrööttä naamalla. Se trööttä oli semmoinen pohjasta auki oleva suppilo, kuminauhalla takaraivon takaa kiinnitetty naamalle.

Tuppukylässäkin oli oikein tupakkakauppa, tsiljoonaa sorttia piipputupakkia, piippuja hylly taynnä - suoria, käyriä, maissipiippuja, kanervanjuuripiippuja. Sikaareja, paperosseja, yms hilpetööriä. Joka olohuoneessa oli tuhkakuppi, tavarataloissa oli hyllytolkulla tuhkakuppeja tarjolla. Tupakkimainoksia oli joka paikassa. Huh, ihme, että jäätiin henkiin.

Meillä ei kotona käytetty margariinia tai muuta akselirasvaa, voita piti olla muttei sitä holvattu holtittomasti. Kallista ainetta. Muutama tuttavaperhe käytti margariinia, sitä paheksuttiin - joutavaa nuukailua. En vieläkään holvaa nyrkinkokoisia möykkyjä voita, nokare riittää. Semmonen strömsöstä opittu nokare. Niitä tulee puolen kilon paketista melkein kaksi.

Pankeilla oli muuten jo silloin kova kisa, minutkin lahjoivat - oli maapallokerho ja maapallon näköinen säästöpossu. KOP lahjoitti Roope Ankan rahakirstun. Postipankilla oli possu - mitä säästö- ja osuuspankki tarjosivat: ei muistoa. Opin muuten tiirikoimaan possuja, oli siinä vanhemmilla ihmettelemistä kun kolikoita hävisi.

Joulupukki oli ihan toimelias heppu, hyvin tiesi mitä tuoda. Paitsi välillä tuli huteja, tyhmiä villasukkia ja kerrastoja ja muuta tylsää.-

Jaa - ja -65 alkoi elinkautisen lusiminen. Ensin kansakouluun. Lukemaan opittua - siis virallisesti, tuli sitten talouteen Orava. Valmet Orava. Ihan mulle ikiomaksi - jess! Isukki sitten tiukasti vahti ja valisti nallipyssyn ja oravan eroista. Siihen Oravaan ei sitten muuten muut kajonneet. Eikä sitä käytetty leikeissä. Ikinä.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Maajussin kolme kovinta vastusta: Halla, Hankkija ja Haavisto:)
Huru-ukko

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Kappale jotain kadotettua. Yrjöperskeles varmaan muistaa kuinka väki istui rintamamies talon keittiössä juoden kahvia, tupakoiden, keskustellen jos vielä sattui olemaan puuheĺla tai leivinuuni joka viileällä kelillä toi mukavaa lämpöä. Jos piti hakea pottuja tai mehua niin mattoa syrjään kellarin luukku auki. Vesiämpäri oli tiskipöydän laidalla ja ukot hörppäsivät napolla suoraan. Sitten joskus pääsi sinne olohuoneeseen missä taisi olla 1930-40 lukujen Askon pormestarikalusto tukevat tuoli joista pääsi ylöskin. Ukot ottivat kahvin kanssa jaloviina- tai monopoliryypyt ja välillä pulloa pidettiin pöydänjalan vierässä. Sitten kun veteraani-ikäiset lauantai ehtoona lämmittelivät saunaa saattoi se pullo olla halkopinossa tai kivijalassa ja kuului äijien hörähtely. Sotajuttuja ne eivät kertoneet ulkopuolisille keskenään muistelivat. Lauantaihin kuului leipominen, nisua ja korvapuusteja joskus marjapiirakkaa. Mummo muisteli kuinka ennen vapaussotaa oli hyvää vehnäjauhoa kun toivat ukrainasta mustanmullan maasta. Lauantaisin tai sunnutaisin saattoi joskus saada klimppisoppaa, pohjalaiselle maan päällinen paratiisi on klimppisoppaa, maitoperunoita, silakkalooraa, kaljavelliä, kropsua... ei ollut tacoja, kebappia, pizzaa mutta isoja voi leipiä ja päälle oikeaa juustoa kinkkua, lenkkimakkaraa, metukkaa tai metsästäjää sekä jahtia. Kesäaikaan hätistettiin ulos touhuamaan kunhan muisti ruoka-aikaan olla kotona. Ainoa mistä isäukko ja äidin äiti olivat sitten tarkkoja että ajallaan piti olla syömässä. Lisäksi minulle opetettiin ettei viljasta tehtyjä tuotteita saanut pistää roskiin vaan kuivat tai homeinen leipä piti viedä naapurin elikoille. Tinkimaidon tilalle tulivat nämä hemmetin muovipussit jostain vintiltä saattaa löytyä maitopusseista tehtyjä räsymattoja. Kuka uskoo että vielä 1972 me voitimme kaksi kultamitalia olympialaisissa puolen tunnin välein Viren Me ajalla ja Vasala pudotti Keinon ja Dixonin. Tai 1968 Jouko Kuha 3000 esteissä tukholman yössä uusi me. Mitä kirjoitti yhtyneiden paperitehtaiden henkilöstölehti, Kuha juoksi uuden tehtaan ennätyksen ja lopuksi maininta me. Vaikka ajassa menisi vuoteen 1957 koska seuraavan kerran kolme suomalaista miestä joilla on sama etunimi painavat hiilimurskalla kuten Kupittaalla kaikki alle me ajan 1500 metrillä. Se vielä jäi 60 luvusta mieleen kun autojen maahantuonti vapautui ja devalvaatio oliko 67? Niin taksikalusto muuttui, volgat hävisivät samoin bensa letukat, dodget, plymouthit ja fordit tämä jenkkikalusto mutta diesel crownit ja isot datsunit ilmestyi kalustoon. Suomi taisi olla ensimmäinen maa euroopassa minne tuotiin Crowneja. Ja jestas kuinka paljon kuljetettavaa saatiin mahtumaan vaikkapa koirankopin kokoiseen miniin, angliaan tai pompannappiin. Jotenkin minulla tulee kaiho kun ajattelee 1960 ja 70 lukuja kun aika entinen ei palaa. Niin ja onko se kiteen pienoisrautatieseuralla semmoinen siihen ajankohtaan rakennettu malli. Ei ole kioskia mistä voisi ostaa siffiä tai karkkia eikä isommat saa pilsneriä tai ensihätään sippiaskia.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Vielä tuosta muodista, meikäläisen pukeutuminen alkaa uhkaavasti näyttää samalta kuin Antti Litjalla tai Heikki Kinnusella mielensäpahoittajassa. Toinen dementian merkki on ollu että yleltä piti katsoa Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset.

Anonyymi kirjoitti...

Eivät nuo roikkuperseet käy saunassa, siinähän menisi koko katu-uskottavuus. Ainoa oikea tapa peseytyä on apinoitu jenkeistä eli seistään puoli tuntia suihkun alla (ehdottomasti vesitiiviit kuulokkeet korvilla) ja kuivaamisen jälkeen heitetään pyyhe lattialle ettei leimautuisi äidin pikku apuriksi. - Pipo/huppumuoti näyttää tosiaan hiipuvan, mikä johtunee siitä että miehetkin ovat keksineet nämä 10 euron etniset parturit. Onko etnisten kädenjälkien arvostelu (julkinen hihittely) vihailmaisu? Niin hulvattomia virityksiä on näkösällä, että kyse voi olla vain a) etnisten kostosta tai b) miesten väärästä käsityksestä että ihan sama frisyyri tulee paksuun tummaan ja ohueen vaaleaan tukkaan. Ei muuten tule - me naiset olemme tämän jo oppineet, monien katkerien kokemusten kautta.

Jo vuosia kestänyt muoti on kulkea nilkat tasan 10 senttiä paljaina, myös 20 asteen pakkasella. Olen yrittänyt kaivella tämän etymologiaa, turhaan. Tietäisikö joku?

Muistelen, että sanonta olisi täsmällisesti ollut "ennen pantiin mirri multaan...", siis alkusoinnullisesti rimmaavammin. Onneksi vanhempani olivat saaneet sota-ajan korvikkeista (mm. sikuri ja kessu) tarpeekseen joten margariini oli pannassa. Tosin nykyisellä voilla ei ole mitään tekemistä sen entisen ihanasti suolaa itkevän voin kanssa. Olen löytänyt sille aika hyvän korvikkeen (Ykä sensuroinee jos ei saa mainostaa): Arlan merisuola-Ingmariinin. Kivasti pirskahtelee.

Oliko nuo kuvan puhelimet matskultaan bakeliittia? Jotenkin on vielä muistissa palaneen bakeliitin haju, ja luurin raskaus. Ja kenenkähän älypään idea oli tuolloin keksiä hätänumeroksi juuri 000 eikä 111? Numerolevy oli niin hidas, että kun viimeisen nollan sai väännettyä, olikin jo myöhäistä. Ovelaa ulkoistettua eutanasiaa jo 60-luvulla?

Lämpimät onnitteluni Ykälle syntymävuotensa valinnasta. Sama kuin tyttäreni eli erinomaista vuosikertaa!
tira+

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Vielä yksi aikakauden symboli, meillä kesti 40 vuotta pallohooveri. Ei ollut tätä kerskakulutusta eikä EEC ja EFTA tai SEV määränneet kuinka tehokas se imuri sai olla.

Becker kirjoitti...

Nää on niin tuttuja mainoksia. Suurin osa unohtuneita mutta kun niitä nyt näkee niin tulee niitä deja-vu elämyksiä. Tosiaan ennen vanhaan mekin saatiin aika vapaasti pörrätä kylillä jahka oltiin vaan ruoka-aikana pöydän ääressä. Jos tuli asfaltti ihottumaa niin ei siitä sen enempää porattu vaan se laastaroitiin sitten kun kotia tultiin. Näissä nykyajan penskoissa ja aikuisissakin näkyy sellainen ylisuojelemisen ja bakteerikauhun merkit. Tosin olivat kadut silloin turvallisempia kun vastaan tuli etupäässä turvallista kantaväestöä eikä näitä nykyisiä eläkkeenpelastajia.

Katselin joskun näitä Valmetteja kun nostivat tukkeja vaijeritaljoilla kuormaan. Se oli muuten sekin aika fyysistä hommaa. Jostain syystä en Bostonia tullut polttaneeksi, vaan suurin suosikkini oli kyllä veturimies röökiä eli punaista Norttia. Se voitti mielestäni jopa Mallun jota sitäkin tuli aika paljon polteltua.
"Yes Sir - Boston" sloganin kehitti legendaarinen mainosmies Erik "Putte" Nilsson, joka oli muuten hyvä tuttuni. Häneltä sai nuori poika paljon kokeneen mainosmiehen neuvoja elämälleen ja täytyy nyt myöntää että kyllä niistä oli apua ja hyötyä.

Karjakunnalla oli omia myymälöitä aikoinaan ja kyllä niistä sai laadukasta lihajalostetta ja erityisesti makkaraa. Suvikultaan tosiaan tungettiin kaikenlaisia eläinraatoja ja muuten taisi jo silloin olla jonkun suuren yrityksen omistuksessa, olisko ollut Unilever tms. Jo silloin oli näiden ylikansallisten yritysten moraali kyseenalainen. Mitään muutosta ei tässä suhteessa ole tapahtunut.

Nuo Austinit muistan hyvin, ne olivat käteviä monikäyttöautoja. Commerilla taisi olla myös jokin vastaava malli. Angliasta sanottiin että se oli viimeinen kunnon Fordi. Sellaisella tuli jonkun verran ajeltua aikoinaan eikä sitä kyllä ajamalla rikki saanut.

Kyllä ne ajat muuttuu. Ennen tuollaista Warrea katselin säälin ja myötätunnon sekaisella tunteella. Nyt kun sellaisen näkee, niin on pakko oikein mennä ihastelemaan sen varsin tyylikkäitä muotoja.
Entisenä Mersun omistajana jos jotain jäi mieleen niin Vehon marmoritiskin varaosahinnat. Ei ollut silloin eBayta tai nettikauppaa josta sai halvemmalla.
Vertakin on joskus tullut luovutettua, mutta SPR:lle en anna enään tippaakaan.
Tuota en muistanutkaan että Geisha on jo noin vanha tuotemerkki. Mutta hyvää suklaata se on.
Ah, ja tuo mukava Datsun. Tuollaisella ajelin autokoulussa ja siitä jäi hyvät muistot. Jotenkin tuon luupään muodot ovat vieläkin mielestäni kohdallaan. Jos olisi mahdollisuus niin tuollainen olisi mukava tallissa. Mutta nyt ei vaan mahdu.

Asiasta kolmanteen. Oliko Notre Damen palo jonkun ryhmän pääsiäistervehdys kristikansalle:
https://gellerreport.com/2019/04/notre-dame-fire-whatwe-know.html/?utm_source=dlvr.it&utm_medium=facebook

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Meillä ukko poltti karvaperse norttia joten sillä tuli harjoiteltua rippikouluikään mennessä. Vieläkin kuittailen tien toisella puolella asuvalle evp vihreälle rehtorille että minä en tunnusta kuin kahta vihreää eli vanhaa maalaisliittoa ja norttia. Myöhemmin tuli polteltua kemiläistä eli punaista. Reserviupseeri isäukko katseli marlboroa ja totesi upseeritupakkia. Sitten tuli Colt ja ralliruudukko.

Niihän tuota nyt on tuotu vahvasti esiin että joko joku on saanut ylhäältä viestin niin kuin meilläkin tai sitten quranin oppien mukaan. Nuorena olin vpk:ssa, hyvä palokunta olikin yksikään kivijalka ei palanut, komissaario opetti palonsyyn tutkinnasta että katselkaa ympärille jos siellä on joku jolla seisoo silmät päässä ja muna housuissa siinä on polttaja. Nyt olen yleltä ajanut taas digiboksiin sama lepakkoaika, sama lepakkokanava. Siellä on kun dynaaminen duo kiipeilee seinillä ikkunoista kurkkii aikansa julkiksia kuten Sammy Davis jr. Jälleenrakennus tuskin on ylitsepääsemätön projekti kun itäsaksan aikaan engelsmannien ja amerikkalaisten maantasalle lanaamassa Dresdenissä rakennettiin talkootyönä tämä yksi kirkko.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Huru-ukolle, buurille johannesbuurista, Kummastelijalle, Tuumailijalle, Rouva Anolle, Kryptalle, Timpalle, Pyssymiehelle, Patelle Pankavaarasta, tira+:lle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

Huru-ukko: Se tupakkamerkkihän oli Strong:

http://4.bp.blogspot.com/-jXe8p4LeWgc/Vb4RAGcvMFI/AAAAAAAACEY/Htw7frAzwKQ/s1600/Yk%25C3%25A4lukee30.jpg

Hankkijan lippiksessä on muuten ajatonta tyyliä.

buuri: Siinäpä tulikin mainittua ne Mikko Niskasen kolme parasta elokuvaa.

Kummastelija: Minä muuten olen itsekin törmännyt tuohon 3D-juttuun. Tietokonekorputhan katosivat viimeistään vuoteen 2000 mennessä.

Tuumailija: Siihen aikaan autoilla oli ilme. Nythän ne ovat kaikki samannäköisiä.

Rouva Ano: Tuosta Florasta ja ilmastosta tule mieleeni tuo jatkuvan ilmastotuputuksen aikaansaama totaalinen tympiytyminen. Kun sitä tulee joka paikassa. Minä en tosiaankaan tee ostopäätöksiäni ilmastohysterian perustella. Tuota nilkat paljaana kulkemista en ymmärrä itsekään. Näyttää lähinnä siltä että joku höhlä on ostanut itselleen liian lyhyet housut. Enkä pidä tatuoinneistakaan. Makuasiahan se tietysti on mutta minusta ne lähinnä rumentavat.

Krypta: Kiitokset. Suurin kiitos kuuluu tietysti Suomen sotahistorialliselle seuralle kun se on laittanut kaikki Kansa Taisteli-lehdet verkkoon.

Timppa: Warren käyntiääni oli aika ajoin varsin veikeä. Semmonen rättättät hräät trätt rättättät.

Pyssymies: Kiitos jaetuista muistista. Ja joo, nallipyssyt olivat ihan must. Ja luksusta se muovinallinen rulla. Tietysti papatteja ja kinureitakin paukuteltiin ja aika ajoin tykinjytkyjäkin. Mopojahan oli silloin Suomi pullollaan mutta ei oikein sattunut sopivaa mainosta. Varmaan niitä tulee sillä katsaukset jatkuvat. Kansa Taisteli ilmestyi vuoteen 1986.

Pate: Kiitos jaetuista muistoista sinullekin. Kovasti samantyyppisiä kuin omanikin. Olen sen ikäinen että onnekseni myös muistan sen Münchenin suuren päivän. Eikä omakaan pukeutumiseni kyllä varsinaisesti muotia seuraa.

tira+: Saattaa olla totta mitä etnopartureista sanot. Itseltä jäänyt vähälle huomiolle kun maalikylissä tulee käytyä kovin harvoin. Tuo merisuola-Ingmariini muuten meni kokeiltavaksi. Kiitos vinkistä. Ja se, miksi se paljasnilkkamuoti on tullut muodiksi on mullekin kyllä täysi arvoitus. Veikkaan että tuo kyseinen puhelin on bakeliittia. Ja nuo 1960-luvun puolenvälin vuosikerrathan ovat Suomen säteilevimpiä vuosikertoja. Silloin meinaan Suuri ja Mahtava ampui Novaja Zemljalla kaikkein eniten ydinkokeita ja reilusti pintaräjähdyksinä. Suomi sai sieltä oman osansa.

Becker: Kiitos jaetuista muistoista sinullekin. Me nulikat saimme touhuta vahtimatta ja nykyistä käsistäpitelyä oltaisiin pidetty jokseenkin hölmön touhuna. Tuosta lihapuolesta suosin aina kun mahdollista pieniä paikallisia tuottajia. Sekä laatu että hinta on kohdallaan. Warren tavoin muuten nykyisin vanha pallosilmä-Lada iskee silmään ja sitä katselee nostalgisesti. Vaikka Suomi oli aikanaan täynnä niitä. Notre Damen syttymissyystä en osaa sanoa mutta Ranskassahan on muutenkin vandalisoitu ihan pirunmoinen määrä kirkkoja.

Anonyymi kirjoitti...

Muistan faijan hankkiman ensimmäisen auton -61, Austin A40. Huvittava kottero näin jälkikäteen muistellen, hyvin karu sisustus ja vilkkukytkin oli etupaneelissa keskellä.

"Ja kenenkähän älypään idea oli tuolloin keksiä hätänumeroksi juuri 000 eikä 111?"
Senaikaisilla puhelimilla pystyi näppäilemään numeron tangenttia naputtelemalla, kerta oli 1, kaksi kertaa 2 jne. Sillä 000 numerolla eliminoitiin tietysti vikapuheluita, joita olisi 111:llä todennäköisesti tullut paljon.

Johan

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Warren touring mallista oli joskus puhetta että varsinkin 1980 luvulla se oli kulttilaite omakotirakentajilla. Halpa hankkia ja iso farkussa iso tavaratila, työmaan loputtua sen sai myytyä seuraavalle rakentajalle. Naisten tatuoinneista, silloin kun olin natiainen ainoastaa semmoisilla tädeillä oli tatuointeja jotka olivat tienestissä kesän satamissa ja talven Hämeenlinnassa. Lihasta, jos haluat paistaa oikean kyljyksen ainoastaan semmoisista paikoista onnistuu kyljysten hankinta missä itse paloitellaan. Kyljyksen pitää olla tuumasta 3cm paksu, siinä pitää olla file mukana ja sitä itteään plus kamara eikä mikää voitonmaksimointi siivutuskoneella leikattu pala josta puuttuu file, rasva ja on pumpattu suolavettä tilalle ihan kuin ajokoiran kyljestä. Pomppii kuin popkorni pannulla. Tosi herkkusuu ottaa kyljyksen laiton jälkeen kamaran talteen, maustaa sen ja paistaa rapsakaksi. P pannulla eikä tarvi mitään saarivaltakunnan pottulastuja syödä. Kokeilkaapa se kyljys on murea ja mehevä, sulaa suussa ei mitään purukumi kassleria. Pallosilmä lada, norttiaski, lenkkimakkaraa, sinappia ja piimäpurkki kasettinauhurissa Kake Keke Randelinia. Kun tapaa tuttuja se on hojo hojo. Isä vainaa keräsi muuten hopeamarkat talteen kun niitä tuli vastaan. Mummolla oli lähetysasema säästöpossu minne laitettiin rahaa ambomaalle, monen swapon sissin nimi oli Toivo tai Matti. Itse olen viime aikoina tutkinut Katangaa ja Kongo Mulleria. Oli pulsaattoria sitten tulivat pesukoneina nämä ikiliikkuja lavamatit. Samoin ilmestyi pakastimet meilläkin 1968 tai 67 ostettu upon pakastin kesti yli 40 vuotta vaikka välillä talvisin pakastimen ulkopuolella oli kylmempää kuin pakastimen sisällä. Muistatteko kun kaupan täti palveli ei ollut marketeita. Huoltsikalla tuli kaveri haalareissa ja gulfin kokardilla varustetulla koppalakilla tankkaamaan, tarkisti ilmat, pyyhki tuulilasin ja lisäsi vodaa pissapoikaan. Uuraisilla on ollu huoltsikka jonka sisutus on 1970 luvun alusta, siitä paloikin osa. Ei ollut laktoositonta, gluteeinitonta, reilunkaupan, paskopasilleilla maustettua. Piimäkin oli rasvatonta, talouspiimää, kefiiriä ja kokkelipiimää. Ei tarvinnut jonottaa jos anteeksi rouvat eteen sattui naisryhmä tilaamaan ruokaa, nyt on yhtämonta ruokavaliota kuin on tilaajia. Keihänen lennätti väkeä Las Palmasiin ja Majorcalle. Kar-Air oli ensimmäinen ulkomainen lentoyhtiö joka aloitti kansainväliset lennot Malagaan. Espanjaan ei saanut viedä kommunistista kirjallisuutta ja pornoa. Neuvostoliitton taas eisaanut viedä raamuttuja ja pornoa. Meillä oli jo lehtiä Ratossa vai Jallussa oli Taben haastattelu mutta sen tarpeen täyttämiseksi riitti Anttilan katalogin naisten alusasu osio.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Kun on tuota ydinfysiikkaa tullut opiskeltua yhden ihmisen tarpeiksi niin Nova Zemljan kokeet näkyvät edelleenkin säteilyturvakeskusen Inarin eli ylälapin alueella tehdyissä poromiesten säteilymittauksissa. Koska päästöt jäivät jäkälään ja porot käyttävät jäkälää ravinnoksi sekä ylälapin asukkaat syövät paljon poronlihaa edelleen tietyt isotoopit rikastuvat ihmisissä. Samoin lentäjillä jotka olivat Mig 21 koulutuksessa, taivaanrannalla vain välähti. Törkein oli Mauno Koiviston temppu kun hän torpedoi suomalaisten rakennusmiesten evakuoinnin Kiovasta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Johanille ja Patelle Pankavaarasta & kiitos kommenteistanne.

Johan: Kieltämättä tuo Austin A40 on varsin tyylikkään näköinen. Ja tuo tangenttijuttu oli mulle uutta. Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä.

Pate: Joo, miehillä taas tatuointeja oli vangeilla ja merimiehillä. Ja kiitokset muistojen jakamisesta. Ei ihme, että säteilyjälkiä näkyisi vieläkin sillä itänaapurihan pamautti Novaja Zemljalla sen 60-megatonnisen Tsar Bombankin. Muistelen lukeneeni että jos sen pamauttaisi Forssassa niin vielä Tampere, Turku ja Helsinki syttyisivät palamaan. Ja joo, Suomikinhan pyrki jonkun aikaa peittelemään sitä Tsernobyliä.

Hokki kirjoitti...


Tuota Boston-spaddua en muista ollenkaan.

Mutsi veti Newportia, faija Marlboroa ja kaikki lähiön pojat ostivat noita lakuröökejä joista Camel muistaakseni oli suosition.

Varmaan siksi, että siinä oli (meille) ihmeellinen eläin.
Melkoisena mörkönä on tuo eläin tavallaan nyt tullut takaisin.
Ei voi kuin toivoa että siitä päästään eroon jo toisemman kerran...

Voisiko Yrjö kenties tehdä vastaavanlaisen hienon jutun vanhoista TV-mainoksista?

Meillä ylivoimaiseksi ykköseksi pomppasi Vicks Sininen.

Koira tunnisti mainoksen heti kun joku mainoksessa sanoi jotain. Koira juoksi suoraan TV:n ääreen ja jäi odottamaan.
Siitä se jääkarhu sitten ilmestyi ja koiri hyppi hulluna TV-ruutua kohti ja haukkui ihan saatanasti.
Hauskoja, hienoja aikoja!

TV-ilta oli ollut täydellinen jos tuo mainos oli tullut Dallas-sarjan aikana.
No, minulle yleensä kyllä riitti tuo alku jossa Victoria Principal (Pamela) avauskohtauksessa tuli esiin tissit heiluen puserossaan.

Tuollaiset kohtaukset ovat mielestäni edelleen paljon seksikkäämpiä kuin nämä nykymuotoiset, joissa on avoin aukko ja kaksi rakennettua vuorta.
















Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Hokki. Lakutupakit muistan hyvin ja se Camel-lakutupakkihan myytiin nimellä Pamel. Muuten se oli ihan aidon näköinen tosin askissa oli vain viisi lakutupakkaa. TV-mainoksista minun on vähän vaikeaa tehdä kun niitä löytyy kyllä youtubesta paljonkin mutta ne ovat semmoisia kymmenen minuutin pätkiä. En omaa tarvittavia kykyjä niitten editointiin. Nykyisin muuten pukeutuminen varsinkin nuorilla naisilla on usein turhankin paljastavaa. Omassa nuoruudessani kyseisen pukeutumistyylin omaavista oltaisiin käytetty tiettyjä sanoja.

KKi kirjoitti...

Pääsiäistä Ykä. Pääsiäistä kannattaa viettää vaikkei pidä jeesuksesta, eikä jeesustelijoista. Minäkin aloitin talviloman...

Suvikultahan olisi tänä päivänä innovatiivinen ja ilmaston pelastava ympäristöratkaisu. Suvikultaa ja sirkkatahnaa leivän päälle niin maailmanloppu ja heinänuha tulee minuutin myöhemmin.

Hokki kirjoitti...

Kiitos palautteesta Yrjö.

Mietin että lisäänkö tekstiini tuon Dallas-Pamela-jutun, mutta ilmeisesti sopi yllättävän hyvin.

En muista että Camelin nimi lakuspadduisa olisi ollut Pamel.
Eikö näita kaikkia lakuröökejä myyty juuri samalla nimellä kuin itse tupakoita?

Ehkä ei. En todellakaan muista.





Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys KKi:lle ja Hokille & kiitos kommenteistanne.

KKi: Juu ja eikös joistain toukista saa mukavasti leivän päälle levitettä? Kunnes joku vihreä hoksaa että nekin ovat tuntevia yksilöitä jotka perustavat yhteiskuntia. Ja pääsiäistä sinnekin. Kyllähän sitä kannattaa viettää. Lammasta syöden. Olen muuten Veikko Huovisen linjoilla ja ihmettelen miksi Suomessa syödään niin vähän lammasta.

Hokki: Ja kiitos kommentista. Oli se nimi Pamel ja niitten muittenkin ”tupakoitten” nimi (niitä oli kai neljää-viittä eri merkkiä) nimi oli vissiin muutettu mutta ne muut olivat semmosia merkkejä joita ei oikeana tupakkina Suomessa myyty joten ne eivät jääneet mieleen.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno juttu taasen ja mielenkiintoisia muisteloita oli kommenteissakin. Että kiitosta kaikille.

1986, plus-miinus muutama vuosi, ostin itselleni hiihtosaappaiksi vihreät Viking-merkkiset irrallisella huopasella varustetut kumisaappaat. Kuluneena talvena ne jalassa kolmen päivän hiihtoretken tein. Eräsiteiden remmit ovat niiden kylkiin hanganneet pienet kuopat jotka kohta menevät puhki. Niin että olisi kohtapuoliin uudet hankittava. Vaan mistäpä löytyisi samanlaiset? Kun ei taida nykysaappaat 30 vuotta kestää. Pikantti detalji löytyy kyseisten saappaiden pohjasta: "Made in Malaysia".

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Ei kestä nykysaappaat niin. Mutta tuosta jutusta Malesia vei sinänsä pinnat kotiin.

Anonyymi kirjoitti...

Muisti palaa pätkittäin:

Paitsi nallipyssyillä, sodittiin tietysti vesipyssyillä. Mulla oli hienonhieno Thompson, Chicago typewriter, siihen muuten mahtui vettä ihan eri malliin kuin pistoolimallisiin. Ja ilmainen, lelukaupasta kylkiäisenä saatu ihan kummallinen "kertalaukauspistooli"siinä oli sylinteri ja mäntä.
Mäntä taakse, liraus vettä sylinteriin ja tulppa paikalleen. Voiman tarjosi kuminauha, vettä meni yhtä paljon kuin pieneen injektioruiskuun. Tyhjeni kertalaakista - POKS - mainio vara-ase pääaseen rinnalle. Se Thompsonikin kun piti välillä tankata. Varsinainen joukkotuhoase oli Fairypullo, kantama ja kapasiteetti verrattomat. Jostain syystä vesisodat keskittyivät hellepäiviin. En nuista ainakaan yhtään marraskuista vesisotaa.

Syksyllä oli tarjolla karviaisia, pihlajanmarjoja, viinimarjoja, mustikoita, puolukoita, happomarjoja, marja-aronian marjoja ja koiranputkia. Ja puhallusputkisotia, hirmuisia, laajoja, armottomia puhallusputkisotia. Sitten löysin superaseen, mittaiseni pätkän sähköpiuhan suojaputkea. Sillä kun puhkui karviaiselle vauhtia oli osuma kuulemma kivulias. Kantama pitkä, koiranputki kun oli vaaksan tai kaksi pitkä - muoviputki toista metriä. Tarkkakin oli. Kuulemma todella epäreilu.

Osumaääni vaikka roskatynnyriin tai tikkataulun taustaan nosti tukan pystyyn vastustajilla. Varsinainen pelote. Meidän jengi hallitsi huudeja tällä kauhuaseella sen syksyn.

Keväällä käytiin tietysti käpysotia, pajunvirpi linkona, siis vitsan päähän käpy jumiin ja sopiva kädenliike sai käpyyn vauhtia. Ammuksia löytyi kankaalta etsimättä ihan tarpeeksi.

Joka kölvillä oli tietysti puukko vyöllä, oksista laudankappaleista, klapeista ja tietysti kaarnasta veisteltiin aseita, pistooleita, konepistooleita, kivääreitä. Näillä oli se hyvä puoli, että sopivat sekä II maailmansodan aikaisiin myös uudisasukkaiden ja inkkareiden sekä rosvojen & poliisien välisiin kahinoihin. PAM, PAM, Trrrr ...

Tietysti veisteltiin ritsoja, jousia ja nuolia, keihäitä. Tehtiin me tietysti kivikirveitäkin vaan ei niillä saatu puuta veistettyä. Pahus. Jäi haapio tekemättä. Lauttoja kyllä värkättiin ja niillä sitten mulittiin kevään lammikoissa, jäisissä lutakoissa.

Jäävedessä mulimisen ja yleisen sotimisen välissä oli aika vetää savut: lakupiipuja löytyi kaupasta ja todellakin Camel merkkistä lakutupakkia, oli Gauloiseakin ja jotain - kuulemma - englantilaista. Myöhemmin - näistä kun nousi kohu lehdistössä, nimet muuttuivat olikos Oamel vai Pamel - en muista.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Pyssymies ja kiitos jaetuista muistoista. Minulla on paljon samanlaisia. Ja meillä ne lakutupakit olivat jo nimellä Pamel.